Peace as a weapon 2/2
Rauha aseena, osa 2/2
Hei kaikki,
Minulla oli tapana pitää kaikki pelkoni ja huoleni mukanani rukouksessa. Toisinaan pääasiallisena syynä käydä keskiviikkoillan seurakunnan kokouksessa oli muistuttaa Isää siitä, että minulla oli laskuja erääntymässä ja että odotin Hänen pitävän huolta asiasta.
Pelko ja huoli rukouksessa
Vuosia sitten, kun kolme poikaamme olivat pieniä ja raha oli erityisen tiukalla, minulla oli tapana rukoilla liittyen johonkin erääntyvään laskuun ja huomasin olevani yhtä huolissani ja peloissani rukouksen lopussa kuin sen alussa.
Rukoukseni oli Fil. 4: 6-7 esittämien linjojen mukainen:
Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.
Tiesin kreikan sanan 'varjella' tarkoittavan varjella kuin kaupungin muuri, ympäröidä, seisoa jotakin vartioiden. Mutta minulla ei ollut mitään rauhaa rukouksen lopussa ja ihmettelin, miksi sitä, mitä Paavali lupasi, ei tapahtunut minulle.
Eräänä päivänä katsoin tuota jaetta askel askelelta –prosessina
Alkaen tästä: "Älkää mistään murehtiko." Kreikan sana 'murehtia' on 'merimnao' ja tarkoittaa 'vetää erilleen eri suuntiin', 'jakautunut, hämmentynyt'. Sitä minä olin – ajatukset säntäilivät joka suuntaan pelokkaina ja huolissaan siitä, mitä tapahtuisi, jos laskua ei maksettaisi. Yritin miettiä varasuunnitelmia, jos 'Jumala ei toimittaisi apuaan.'
Päätin suhtautua asiaan 'askeleena 1', 'askeleena 2' ja niin edelleen. Ensimmäinen Paavalin sanoma asia oli lakata murehtimasta ja olemasta peloissaan ja huolissaan. Minulta kesti kaksi viikkoa työstää pelko ja huoli. Aloin aktiivisesti torjua 'mitä jos' –ajatukset ja muut pelot korvaten ne nimenomaisilla esimerkeillä menneisyydestä tilanteista, joissa Isä oli 'toimittanut apunsa' meille.
Kesti kaksi viikkoa käsitellä pelko. Oli monia asioita, joihin liittyen rukoilin päivittäin, mutta tuohon yhteen laskuun, vuokraan, joka oli erääntymässä 2½ viikossa, liittyen en rukoillut. Pidätin sen itselläni, kunnes olin käsitellyt pelon. Taistelin kahden viikon ajan kohdaten jokaisen pelon muistutuksella Isän uskollisuudesta, joskus jopa ennen kuin olin pelastunut.
Lopulta pelko oli mennyt ja saatoin edetä Paavalin seuraavaan ohjeeseen:
Kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi. Tein niin. Vein tuon vuokralaskun nöyrästi Hänelle todeten, kuinka uskollinen Hän oli ollut menneisyydessä ja kiittäen Häntä jatkuvasta uskollisuudesta… ja sitten se tapahtui. Tuo viesti taivaasta, tuo sateenkaari henkeeni – RAUHA!
Se tapahtui aivan kuten Paavalille. Rauha Isältä tuli ja tietämällä tiesin, tuon vuokran tulleen maksetuksi – kuinka, sitä en tiennyt. Mutta minulla oli rauha, että se oli maksettu.
Olen noudattanut Paavalin ohjeita juuri noin siitä lähtien. Mutta nyt minulta ei kestä kahta viikkoa työstää pelko, voin käsitellä sen sekunneissa tai alle sekunnissa – mitä enemmän opit käsittelemään pelkoa, sitä helpompi seuraavasta kerrasta tulee ja pian kyse ei ole lainkaan taistelusta.
Olen oppinut, että sana 'vartioida' kuten kohdassa 'Jumalan rauha on varjeleva sydämenne ja mielenne' on sekä hyökkäyksellistä että puolustuksellista sellaisissa tapauksissa. Kun pelon tai huolestumisen ajatus alkaa tulla omaamaani rauhaa vastaan, on kuin tapahtuisi hyökkäys linnan muuria vastaan. Tai muinaisen kaupungin ympärillä olevaa muuria vastaan. Rauha seisoo vartiossa ja minä pidän portit suljettuina kieltäytymällä ottamasta tuon pelon ajattelemisen syöttiä.
Jos kieltäydyt pelkäämästä, on kuin kieltäytyisit avaamasta porttia
Se on kieltäytymistä laskemasta laskusiltaa. Kieltäydy pelon ja huolestumisen ajatuksista. Siinä tarvitaan kurinalaisuutta ja harjaantumista, ja se on aluksi vaikeaa, mutta pian siitä tulee luonnollista.
Rauhasta tulee hyökkäysase, kun jälleen kerran taistelet tuota pelkoa ja huolestumista vastaan lausumalla – ääneen, jotta voit kuulla itsesi sanovan sen - koskien Isän uskollisuutta menneisyydessä. Rauha kukistaa pelon ja huolestuneisuuden, kun teet niin.
Jeesus sanoi Matt. 6: 34:ssa 'älkää siis murehtiko huomisesta päivästä'.
"Älkää murehtiko." (engl. sanamukaisesti älkää ottako mitään ajatusta) Ajatukset tulevat – mutta älä ota niitä. Hän oli juuri lopettanut sen kertomisen uskollisille, että pakanat, ne jotka ovat sen liiton ulkopuolella, joka meillä Isän kanssa on, ovat huolissaan ruoastaan ja vaatetuksestaan. Jeesus sanoi, että Isämme tietää mitä tarvitsemme – Hän on MEIDÄN Isämme, Hän ei ole HEIDÄN Isänsä. Sen tähden 'älkää murehtiko' näistä asioista.
Tuolla tavalla teet sen – kun ajatus tulee, et ota sitä, kohtaat tuon ajatuksen rauhalla ja työnnät sen takaisin sydämesi ja mielesi muurin ympäröimästä kaupungista ja hylkäät jokaisen ajatuksen, joka on rauhaa vastaan. Se on niin yksinkertaista, mutta kyse on harjoittelusta ja ainakin minulle se oli aluksi vaikeaa. Mutta pysy sen parissa ja siitä tulee ensimmäinen reaktiosi.
Rauha on yksi Gal. 5:22-23 ensimmäisistä hengen hedelmistä
Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki.
Uskon Paavalin tarkoittaneen ihmisen hengen hedelmää, ei Pyhä Hengen hedelmää. Syy on yksinkertainen: asiayhteytenä on ihmisen lihan töiden vertaaminen uudesti syntyneen hengen hedelmään.
Jumalan Henki on rakkaus, ilo, rauha ja sen sellaista. Hedelmä on puun tuote. Puu on omenapuu, omena on sen hedelmä. Pyhä Henki ON rakkaus, ilo, rauha ja sen sellaista. Hän hengessämme tuottama hedelmä on tarkoitettu toisten käytettäväksi.
Puun hedelmä on keino tuon puun lisääntymiseksi, joten meidän on määrä tuottaa opetuslapsia. Se on hedelmämme, joka nähdään elämässämme. Ihmiset syövät hedelmää. Se antaa ravintoa. Se maistuu hyvältä. Ihmiset haluavat sitä.
Rauha on uudesti syntyneen hengen hedelmä. Ihmiset haluavat sen rauhan, joka sinulla on. He haluavat elämäsi hedelmän – he näkevät rakkauden, ilon, rauhan, ystävällisyyden, pitkämielisyyden, kärsivällisyyden, hyvyyden hedelmän – ja he haluavat sen elämäänsä.
Vaella rauhassa. Opi vartioimaan sitä, ja kun on tarpeen, käytä rauhaa aseena vihollisen nuolia vastaan tai auttaaksesi jotakuta pääsemään riidasta tai pelosta ja huolestumisesta…
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Rauha aseena, osa 2/2
Hei kaikki,
Minulla oli tapana pitää kaikki pelkoni ja huoleni mukanani rukouksessa. Toisinaan pääasiallisena syynä käydä keskiviikkoillan seurakunnan kokouksessa oli muistuttaa Isää siitä, että minulla oli laskuja erääntymässä ja että odotin Hänen pitävän huolta asiasta.
Pelko ja huoli rukouksessa
Vuosia sitten, kun kolme poikaamme olivat pieniä ja raha oli erityisen tiukalla, minulla oli tapana rukoilla liittyen johonkin erääntyvään laskuun ja huomasin olevani yhtä huolissani ja peloissani rukouksen lopussa kuin sen alussa.
Rukoukseni oli Fil. 4: 6-7 esittämien linjojen mukainen:
Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.
Tiesin kreikan sanan 'varjella' tarkoittavan varjella kuin kaupungin muuri, ympäröidä, seisoa jotakin vartioiden. Mutta minulla ei ollut mitään rauhaa rukouksen lopussa ja ihmettelin, miksi sitä, mitä Paavali lupasi, ei tapahtunut minulle.
Eräänä päivänä katsoin tuota jaetta askel askelelta –prosessina
Alkaen tästä: "Älkää mistään murehtiko." Kreikan sana 'murehtia' on 'merimnao' ja tarkoittaa 'vetää erilleen eri suuntiin', 'jakautunut, hämmentynyt'. Sitä minä olin – ajatukset säntäilivät joka suuntaan pelokkaina ja huolissaan siitä, mitä tapahtuisi, jos laskua ei maksettaisi. Yritin miettiä varasuunnitelmia, jos 'Jumala ei toimittaisi apuaan.'
Päätin suhtautua asiaan 'askeleena 1', 'askeleena 2' ja niin edelleen. Ensimmäinen Paavalin sanoma asia oli lakata murehtimasta ja olemasta peloissaan ja huolissaan. Minulta kesti kaksi viikkoa työstää pelko ja huoli. Aloin aktiivisesti torjua 'mitä jos' –ajatukset ja muut pelot korvaten ne nimenomaisilla esimerkeillä menneisyydestä tilanteista, joissa Isä oli 'toimittanut apunsa' meille.
Kesti kaksi viikkoa käsitellä pelko. Oli monia asioita, joihin liittyen rukoilin päivittäin, mutta tuohon yhteen laskuun, vuokraan, joka oli erääntymässä 2½ viikossa, liittyen en rukoillut. Pidätin sen itselläni, kunnes olin käsitellyt pelon. Taistelin kahden viikon ajan kohdaten jokaisen pelon muistutuksella Isän uskollisuudesta, joskus jopa ennen kuin olin pelastunut.
Lopulta pelko oli mennyt ja saatoin edetä Paavalin seuraavaan ohjeeseen:
Kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi. Tein niin. Vein tuon vuokralaskun nöyrästi Hänelle todeten, kuinka uskollinen Hän oli ollut menneisyydessä ja kiittäen Häntä jatkuvasta uskollisuudesta… ja sitten se tapahtui. Tuo viesti taivaasta, tuo sateenkaari henkeeni – RAUHA!
Se tapahtui aivan kuten Paavalille. Rauha Isältä tuli ja tietämällä tiesin, tuon vuokran tulleen maksetuksi – kuinka, sitä en tiennyt. Mutta minulla oli rauha, että se oli maksettu.
Olen noudattanut Paavalin ohjeita juuri noin siitä lähtien. Mutta nyt minulta ei kestä kahta viikkoa työstää pelko, voin käsitellä sen sekunneissa tai alle sekunnissa – mitä enemmän opit käsittelemään pelkoa, sitä helpompi seuraavasta kerrasta tulee ja pian kyse ei ole lainkaan taistelusta.
Olen oppinut, että sana 'vartioida' kuten kohdassa 'Jumalan rauha on varjeleva sydämenne ja mielenne' on sekä hyökkäyksellistä että puolustuksellista sellaisissa tapauksissa. Kun pelon tai huolestumisen ajatus alkaa tulla omaamaani rauhaa vastaan, on kuin tapahtuisi hyökkäys linnan muuria vastaan. Tai muinaisen kaupungin ympärillä olevaa muuria vastaan. Rauha seisoo vartiossa ja minä pidän portit suljettuina kieltäytymällä ottamasta tuon pelon ajattelemisen syöttiä.
Jos kieltäydyt pelkäämästä, on kuin kieltäytyisit avaamasta porttia
Se on kieltäytymistä laskemasta laskusiltaa. Kieltäydy pelon ja huolestumisen ajatuksista. Siinä tarvitaan kurinalaisuutta ja harjaantumista, ja se on aluksi vaikeaa, mutta pian siitä tulee luonnollista.
Rauhasta tulee hyökkäysase, kun jälleen kerran taistelet tuota pelkoa ja huolestumista vastaan lausumalla – ääneen, jotta voit kuulla itsesi sanovan sen - koskien Isän uskollisuutta menneisyydessä. Rauha kukistaa pelon ja huolestuneisuuden, kun teet niin.
Jeesus sanoi Matt. 6: 34:ssa 'älkää siis murehtiko huomisesta päivästä'.
"Älkää murehtiko." (engl. sanamukaisesti älkää ottako mitään ajatusta) Ajatukset tulevat – mutta älä ota niitä. Hän oli juuri lopettanut sen kertomisen uskollisille, että pakanat, ne jotka ovat sen liiton ulkopuolella, joka meillä Isän kanssa on, ovat huolissaan ruoastaan ja vaatetuksestaan. Jeesus sanoi, että Isämme tietää mitä tarvitsemme – Hän on MEIDÄN Isämme, Hän ei ole HEIDÄN Isänsä. Sen tähden 'älkää murehtiko' näistä asioista.
Tuolla tavalla teet sen – kun ajatus tulee, et ota sitä, kohtaat tuon ajatuksen rauhalla ja työnnät sen takaisin sydämesi ja mielesi muurin ympäröimästä kaupungista ja hylkäät jokaisen ajatuksen, joka on rauhaa vastaan. Se on niin yksinkertaista, mutta kyse on harjoittelusta ja ainakin minulle se oli aluksi vaikeaa. Mutta pysy sen parissa ja siitä tulee ensimmäinen reaktiosi.
Rauha on yksi Gal. 5:22-23 ensimmäisistä hengen hedelmistä
Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki.
Uskon Paavalin tarkoittaneen ihmisen hengen hedelmää, ei Pyhä Hengen hedelmää. Syy on yksinkertainen: asiayhteytenä on ihmisen lihan töiden vertaaminen uudesti syntyneen hengen hedelmään.
Jumalan Henki on rakkaus, ilo, rauha ja sen sellaista. Hedelmä on puun tuote. Puu on omenapuu, omena on sen hedelmä. Pyhä Henki ON rakkaus, ilo, rauha ja sen sellaista. Hän hengessämme tuottama hedelmä on tarkoitettu toisten käytettäväksi.
Puun hedelmä on keino tuon puun lisääntymiseksi, joten meidän on määrä tuottaa opetuslapsia. Se on hedelmämme, joka nähdään elämässämme. Ihmiset syövät hedelmää. Se antaa ravintoa. Se maistuu hyvältä. Ihmiset haluavat sitä.
Rauha on uudesti syntyneen hengen hedelmä. Ihmiset haluavat sen rauhan, joka sinulla on. He haluavat elämäsi hedelmän – he näkevät rakkauden, ilon, rauhan, ystävällisyyden, pitkämielisyyden, kärsivällisyyden, hyvyyden hedelmän – ja he haluavat sen elämäänsä.
Vaella rauhassa. Opi vartioimaan sitä, ja kun on tarpeen, käytä rauhaa aseena vihollisen nuolia vastaan tai auttaaksesi jotakuta pääsemään riidasta tai pelosta ja huolestumisesta…
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed