A lesson just learned #1: "You did it to yourself" 
Juuri oppimani läksy, osa 1: "Aiheutit sen itse itsellesi" 
 
Hei kaikki,
 
Useammat teistä tuntevat elämäni ja läpinäkyvyyteni. Kerron säännöllisesti elämämme asioista,  lähtien niistä hassuista jutuista, joita vanhin (vammainen) poikamme sanoo, aina Barbin ja itseni väliseen dynamiikkaan sekä joihinkin niistä asioista, joista Herra on viime aikoina minulle puhunut 'painotuoreena' kuten sanonta kuuluu. Asiat ovat niin kuin ne näyttävät olevan. 
 
Kokemukseni huimauksesta
 
Muutama vuosi sitten väsyin todella kokousten sarjan ja matkustelun, kotiaskareiden, viikoittaisen Chrisin kanssa vietetyn ajan sekä palvelutyön vaatimusten kuten rukoilemisen, opiskelemisen, kirjoittamisen, kirjeenvaihdon, sähköpostivaihdon, skype-puheluiden ja sellaisten asioiden aikana – tuollainen on alituista kasvavan maailmanlaajuisen kotiseurakuntaverkostomme ystävien ja verkostoon yhteydessä olevien vuoksi sekä niiden, jotka eivät ole kotiseurakunnissa, mutta joita jakamani opetukset siunaavat.  
 
Ja minulla on taipumus tarvita unta vain 5-6 tuntia, omata paljon energiaa ja tarvita aktiivisuutta. Toimettomuus on minulle kidutusta. Minun täytyy puuhata jotakin ja päästä päivittäin kodin ulkopuolelle. Harvassa ovat ne päivät, jolloin en tohdi mennä ulos.
 
Tuona tiettynä aamuna nousin istumaan sängystä noustakseni ja yhtäkkiä en mielessäni erottanut suuntia ylös tai alas tai vasen tai oikea. Kyse ei ollut siitä, että maailma olisi pyörinyt, vaan siitä, etten erottanut ylös ja alas – suuntia toisistaan sen perusteella, mitä silmäni minulle kertoivat. Kyse ei ollut pyörrytyksestä, jossa maailma näyttää pyörivän nopeasti vaakatasoisella akselilla, tämä oli huimausta: yhtäkkinen kyvyttömyys määrittää suuntia ylös vai alas, oikea vai vasen. Huimauksen yhteydessä maailma ei pyöri, ihmisellä ei vain ole mitään viitettä suunnista ylös tai alas tai vasen tai oikea.
 
Minun täytyi välittömästi ajatella perusteellisesti sitä, mikä oli ylös ja alas, vasen ja oikea. Muistan katselleeni yöpöydällä olevan digitaalisen kellon punaista hehkua ja keskittyneeni siihen laskeutuessani takaisin tyynylleni ja makasin siinä vasemmalla kyljelläni kunnes sisälläni asiat palautuivat normaaliksi.
 
Tein kokeiluja. Havaitsin, että saatoin maata vasemmalla kyljelläni tai selälläni, mutta jos ollessani selälläni käänsi pääni oikealle yhtään yli pystysuoran – vain kattoa tuijottaessani – huimaus sai äkkiä vallan. Käänsin äkkiä pääni takaisin vasemmalle pysäyttääkseni sen. En voinut kääntyä oikealle kyljelleni tai maata sillä ilman, että massiivinen huimauksen aalto verhosi minut.
Pelkästään istumaan nouseminen ja käveleminen vaativat valtavaa keskittymistä, jotta saatoin vakuuttaa mieleni siitä, mitä silmäni kertoivat ja sanoa aivoilleni, että olin pystysuorassa.  Jalan asettamista toisen eteen täytyi miettiä perusteellisesti jokaisen askeleen vahvistaessa, että se oli alhaalla ja aivoilleni luja viitekohta, johon keskittyä.
 
Taistelin pysyäkseni pystyssä silkalla mielen keskittymisellä. Yritin vain päästä ylös päivää varten. Kehoni pakotti minut ottamaan vapaapäivän nukkuakseni, levätäkseni ja tehdäkseni vain vähän mitään muuta kuin katsella vanhoja elokuvia televisiosta. Olin enemmän tai vähemmän normaali seuraavana päivänä, mutta tunsin itseni mielessäni yhä 'sameaksi' ikään kuin aikaerosta kärsiväksi. Kolmanteen päivään tultaessa olin normaali.  
 
On aika käskeä kehoa ja aika kuunnella kehoa
 
Jotkut kristityt menevät niin mukaan johonkin tiettyyn opetukseen, että luulevat voivansa käskeä, julistaa, puhua maailmansa olemaan samalla kun jättävät huomiotta terveen järjen ja asianmukaisen huolellisuuden. Se on röyhkeyttä: kun ajatellaan jonkin asian olevan Jumalan vastuulla, kun itse asiassa se on meidän vastuullamme.
 
Kerran eräs minulla töissä ollut mies tuli toimistooni varhain eräänä iltapäivänä pyytäen rukoilemaan puolestaan. Hän sanoi saavansa päivittäin päänsäryn alkuiltapäivästä ja oli rukoillut omasta puolestaan, käsiä oli pantu hänen päälleen ja rukoiltu, oli käsketty, julistettu, sidottu ja karkotettu paholainen ja kaikki 'tavanomaiset epäillyt', mutta hän ei voinut yhtään paremmin.  
 
Luulenpa olevani viimeinen keino, ajattelin itsekseni miehen kerrottua minulle kaikista jotka olivat rukoilleet hänen puolestaan ja kaikesta mitä hän oli tehnyt parantuakseen. Joten istuuduimme ja tein, mitä ensiksi teen kun olen alkamassa rukoilla jonkun puolesta: istun hiljaa ja katson, mitä Isä sanoo tai paljastaa. Välittömästi kuulin Isän sanovan: "Hänellä on nestehukka. Käske häntä juomaan vettä ja vähentämään kahvinjuontia, jonka suhteen olen häntä käsitellyt."
 
Mies oli järkyttynyt, täysin järkyttynyt siitä kuinka 'epähengellinen' tuo sana oli. Hän oli vähän kuin Naaman, spitaalinen 2. Kun 5:ssä tämän karsastaessa käskyä peseytyä Jordan-virrassa seitsemän kertaa parantuakseen, mutta lopulta nöyrtyi tekemään niin. Ystäväni odotti suurta, kovaäänistä, käskevää rukousta Näkijältä, jotta pääsisi eroon päänsärystään. "Pelkästään juoda vettä? Ihanko totta? Siinäkö kaikki?"
 
Seuraavana päivänä hän jätti raportin – päänsärky oli poissa! Hän oli juonut vettä tasaisesti pitkin aamua, vähentänyt kahvin yhteen kupilliseen lounaalla ja juonut sen kanssa vettä, ja voi hyvin. Kaksi viikkoa myöhemmin hän ilmoittautui jälleen; ei koskaan päänsärkyä tuon päivän jälkeen. Vuotta myöhemmin näimme toisemme ja hän oli yhä ihmeissään siitä, että jokin niin yksinkertainen oli hänet parantanut.
 
Siispä olin Hollannin konferenssissa
Olin väsynyt matkan valmisteluista ennen kuin lähdimme, sitten oli aikaerorasitus ja matkustaminen, ja sitten suoraan konferenssiin. Heräsin perjantaiaamuna huimauksen kanssa, mutta olin päättäväinen parantumaan ja toimimaan normaalisti. Tuona iltana poikamme Brian johdattaessa meidät kaikki syvään palvontaan silmäni yhtäkkiä avautuivat Herran maailmaan ja Jeesus oli paikalla.
 
Ajattelin, että Hän tulisi luokseni ja panisi kädet päälleni, mutta minulle Hän sanoi vain: "Ei, olen täällä palvellakseni sydämiä ja sieluja tänä iltana. Aiheutit sen itse itsellesi", ja sitten Hän kääntyi kävelemään keskellämme, pani kätensä monien ihmisten päälle useiden seuraavien minuuttien aikana. Todistukset jälkikäteen olivat ihmeellisiä ja joissakin tapauksissa syvällisen henkilökohtaisia. Hänen läsnäolonsa oli NIIN vahvaa, niin monet kosketettuja… mutta en minä.
 
Minulta on loppunut kirjoitustila tältä päivältä, ensi viikolla kerron, mitä Isä kertoi minulle tuona lauantai-iltapäivänä koskien Herran huomautusta 'Aiheutit sen itse itsellesi' ja siitä, mitä Hän sanoi tuosta vaivasta. Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn

Interpretation, power gifts, and how the gifts work, #5/final in the series 
Tulkitseminen, voimalahjat ja kuinka lahjat toimivat, osa 5/ sarjan viimeinen osa
 
Hei kaikki,
 
Olen kirjoittanut tämän sarjan suureksi osaksi puhuakseni siitä, kuinka Hengen ilmeneminen on tavanomaista eikä sille voi antaa nimilappuja. Ihmiselle tulee yhtäkkinen 'tietämys' jonkun ystävän tilanteesta tai ystävän nimi tai kasvot vilahtavat hänen mielessään ja välittömästi hän tietää, että tuo ystävä tarvitsee rukousta tai on
'alamaissa' tai stressaantunut jostakin – Isä antaa nuo tiedon ja viisauden sanat, jotta voisimme ensiksi rukoilla ja sitten ehkä, ehkäpä tarjota tuolle ihmiselle apua. Mutta Hän ei sijoita niitä mihinkään lokeroon meille – Hän vain tekee niin ja nimilaput annetaan vain auttamaan meitä ymmärtämään sitä, kuinka Hän kommunikoi meille.
 
Pointti on se, että nämä jutut ovat normaalia kristillisyyttä, joka tulee esiin elämän aikana siellä täällä Hänen ohjatessa askeleitamme. Luemme evankeliumeita tai Apostolien tekoja, jotka on ajallisesti tiivistetty – evankeliumit keskittyivät 3 ½ vuoteen ja Apostolien teot yli 300 vuoteen ja me ihmettelemme, miksei Jumala liikehdi kauttamme tuolla tavoin joka ikinen päivä.
 
Meidän täytyy jättää väärät ajatukset kuten 'Koska Herra aikoo käyttää minua?'. "En tee mitään Hänen hyväkseen, tunnen olevani niin hyödytön", keskittyäksemme siihen tosiasiaan, että Kristus on meissä, ja Hän tulee antamaan tilaisuuksia, kun me niitä etsimme elämämme kulun aikana.
 
Muut lahjat
 
On toisia lahjoja kuten 'energia-'lahjat, jotka mainitsin tämän sarjan ensimmäisessä osassa. Nämä lahjat liikuttavat meitä, antavat meille energiaa, motivoivat meitä tekemään asioita. Paavali nimeää nämä Hengen ilmenemis(muodot) Room. 12:3-8:ssa ja niihin kuuluvat sellaiset asiat kuten antaminen, organisointi, opettaminen, laupeus, palveleminen, rohkaiseminen, asioiden näkeminen oikeana/vääränä jne. Nämä ovat enemmän kuin persoonallisuutemme, nämä asiat siirtävät meidät sisäänpäin suuntautumisesta vuorovaikutukseen toisten kanssa ja ne ovat yhtä paljon Jumalan Henkeä kuin profetian antaminen. Paavali sanoo jokaisella olevan oma armonsa, ja voimme elää vain omassa armossamme, emme jonkun toisen.
 
Vanhassa testamentissa näemme vielä enemmän lahjoja, erityisesti Mooseksen ilmestysmajan rakentamisen ympärillä. 2. Moos. 31:2-6:ssa, 35: 26-35:ssa, 36:1 ja 8:ssa, Jumala kuvaa miehiä ja naisia, joihin Hän pani viisauden, kuten Hän sitä kutsuu, työstämään puuta, metallia, kiviä ja jalokiviä, pellavaa sekä kutoa ja ommella ja käyttää kaiken tyyppisiä taitoja, jotta ilmestysmaja voitiin rakentaa. Heillä on tuo
'viisaus' tai voisimme sanoa lahja tai taito tai tietotaito, joka heillä on ollut syntyessään, koska Herra pani sen heihin. Nuo asiat, jotka motivoivat ihmisiä, ovat Hengen ilmenemistä yhtä paljon kuin profetoiminen tai parantaminen!
Loput karismaattisista lahjoista, joihin en ole käyttänyt aikaa: parantamiset, erityinen usko sekä ihmeet, jotka ovat lahjoja, joiden suhteen sinun täytyy olla erityisessä tilanteessa nähdäksesi Jumalan Hengen ilmenevän. Useimmat meistä eivät halua olla tilanteissa, jotka vaativat erityistä uskoa tai ihmeitä. Ihmisten parantamiset ovat Hengen ilmenemistä kuten profetia tai sen tietäminen, kuinka työstää kangasta tai puuta, ja se on kreikaksi monikossa. Parantamisten lahjat.
 
Jotkut ihmiset havaitsevat, että heillä on lahja tietyn tyyppisiin parantamisiin. Yhden kohdalla melkein jokainen, jolla on joku lihakseen tai luustoon liittyvä ongelma, paranee, kun hän panee kätensä tämän päälle. Toisen kohdalla on ehkä kyse jostakin järjestelmään liittyvästä kuten verenkierrosta tai kehon sähköjärjestelmästä, johon liittyen hänellä on lahja. On vaihtelua. Ei ole väliä sillä, minkä ilmenemisen joku näkee tavanomaisesti, sillä meitä kaikkia käsketään panemaan kätemme sairasten päälle. Pyhä Henki ilmenee tarpeen mukaan sen sijaan, että pysyttelisi jonkun tietyn lahjan puitteissa. Toisin sanoen, meillä on Hänet, joka ilmenee meissä jonkun ihmisen hyväksi sen sijaan, että olisi kyse vain rajoittumisesta yhteen Hengen ilmenemismuotoon ja se on ainoa minkä saamme.
 
Ihmeet kuten leivän moninkertaistuminen, kirveen pään kelluminen, veden jakautuminen, eivät ole tavallisia, mutta ne tapahtuvat sellaisille ihmisille, jotka ovat sellaisissa tilanteissa, joissa tarvitaan tuota Hengen ilmenemismuotoa. Erityinen usko on se, mikä kantaa leskeä läpi hautajaisten tai antaa yhtäkkisen tiedon jollekulle jostakin traagisesta tilanteesta ja hän tietää rakkaansa olevan turvassa – asialla on taipumus 'tippua sisälle' ihmiseen, tuo erityinen usko erityistä olosuhdetta varten.
 
Meissä on Lähde
 
Et koskaan löydä itseäsi tilanteesta, jossa Hän ei tekisi sitä mitä Hänen täytyy tehdä sinua auttaakseen. Vaikka tietyt Hengen ilmenemismuodot virtaavat persoonallisuutesi kanssa paremmin kuin toiset, sinussa on Pyhä Henki, joten Hän tekee sen, mitä tarvitset – sinulla on lahja x ja siinä kaikki, kurja juttu jos löydät itsesi tilanteesta, jossa tarvitaan lahjaa y!
 
Hän käsittelee meitä sen mukaan millaisiksi Hän meidät loi
 
Päivä sen jälkeen, kun eräs huomattava opettaja oli puhunut seurakunnassa, jonka henkilökuntaan kuuluin, eräs Raamattukoulun opiskelija tuli luokseni sanoen: "Kunpa Herra puhuisi minulle niin kuin Hän puhuu tuolle opettajalle. Herra puhuu hänelle niin suoraan, niin suorasukaisesti."
 
Kysyin häneltä, mitä hän todella tekisi, jos Herra puhuisi noin suorasukaisesti hänelle, ja tyttö vastasi: "En tiedä, todennäköisesti puhkeaisin kyyneliin, koska se vaikuttaa niin tylyltä." Ja kuitenkin hän halusi tuonkaltaista suorasukaisuutta.
 
Kerroin hänelle, että hänen rento, huoleton suhteensa elämään oli sellainen, jollaiseksi Herra oli hänet luonut, joten Hän puhuu hänelle lempeästi, prosessina ajan myötä konfrontaatiotyylin sijasta.  Hän näytti ällistyneeltä, koska oli omien sanojensa mukaan aina ollut kateellinen niille ihmisille, joille Herra puhui suorasukaisesti. Tuona päivänä tyttö oppi, että jotkut noista ihmisistä todennäköisesti haluaisivat Hänen olevan heidän suhteensa rennompi ja lempeämpi, ja tytöllä oli rauha.
 
Ihmisen persoonallisuus saattaa luontaisesti toimia hyvin profetoimisen kanssa, erityisesti jos hän on luonnostaan rohkaisija, tarinankertoja, ihminen, joka luontaisesti lohduttaa ihmisiä.  Mutta tuo sama ihminen ei välttämättä virtaa henkien erottamisessa, joka vaatii joskus konfrontaatiota ja suoruutta Hengessä ja usein kasvokkain jonkun ihmisen kanssa.
 
Ihminen, joka istuu hiljaa ja tarkkailee saattaa luonnostaan virrata viisauden sanoissa ja ehkä erityisissä parantamisissa, mutta koska hän on luonnostaan hiljainen, hän ei ole taipuvainen profetoimiseen tai kielten tulkitsemiseen.
 
Paavali sanoi korinttolaisille: "Ne, jotka mittaavat itsensä omalla itsellään, eivät ole viisaita." Se on hyvä neuvo. Älä katso sitä, kuinka Herra käsittelee toisia tai kuinka Hän liikkuu toisten kautta, keskity Kristukseen sinussa – opi kuinka Hän liikkuu sisälläsi. Hyvin usein Hän puhuu sisäisesti yhdellä tavalla, mutta ihminen on niin onneton siitä, ettei Hän puhu tai ilmaise itseään hänen kauttaan tavalla, jolla Hän toimii henkilön x kohdalla, että häneltä jää huomaamatta Hänen äänensä, lahjansa ja virtaamisensa hänen välityksellään.
 
Opi ensiksi siirtämään mielesi huomio luonnollisista aisteistasi siihen, mitä hengen ihmisessäsi on – tee tätä säännöllisesti, harjoita itseäsi siinä. Tunne Hänen läsnäolonsa koska tahansa sitä halutessasi yksinkertaisesti vain tekemällä niin. Jos opit tekemään tämän, se, kuinka Hän ilmentää itseään elämässäsi, pitää huoleni itsestään, sillä Hänen läsnäolonsa meissä on se pointti – juuri se on fokus. Juuri tuosta läheisyydestä ja läsnäolosta virtaa kaikki se, mitä elämässä tarvitset. Ihmeellistä armoa! Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,  
 
John Fenn,
 

Tongues and how the gifts work, Gifts of the Spirit #4
Kielet ja kuinka lahjat toimivat, Hengen lahjat, osa 4
 
Hei kaikki,
Olin kävelemässä kotiin opiskelupaikastani (collegesta) eräänä iltana palvoen Herraa kävellessäni. Yhtäkkiä kieleni vaihtui englantiin ilman, että tein mitään tuon muutoksen aikaansaamiseksi; se vain virtasi ylös- ja ulospäin minusta Herraa kohtaan sydämessäni tuntemasta rakkaudesta käsin. Se mitä sanoin oli kaunista ylistäessäni ja palvoessani Herraa, mutten ollut varma, mitä oli tekeillä.
 
Vasta myöhemmin tajusin tulkinneeni omaa rukouskieltäni. Minulla on englanninkielinen cd/mp3 – opetussarja tai pari aiheesta kielet, joten en käytä paljoa aikaa asiaan tässä, vaan käsittelen vain joitain perusasioita.
 
Erään Herran näyssä ilmestymisen aikana Hänen opettaessaan minulle tästä aiheesta, kysyin Häneltä: "Miksi kielet? Se on niin kiisteltyä joissain piireissä!" Hän vastasi (lyhennän keskustelun tässä pääkohtia koskeviksi): "Pohdipa Isän ongelmaa. Ihmiselle delegoitiin maa, mutta sitten ihminen päästi synnin maailmaan. Jos voit ottaa vastaan tämän, ymmärrä, että suurelta osin me toimimme kutsusta maan päällä." 
 
(Tuo sai minut pysähtymään ja mielessäni kiisi sata asiaa, joissa yhtäkkiä olikin järkeä – Hän pidättää oikeuden Luojana käyttää luomakuntaa, mikä selittää, miksi luonto menee hulluksi viimeisinä vuosina ennen Hänen paluutaan yritettäessä näyttää ihmiselle, ettei ihminen aidosti hallitse kuten luulee. Ja olin jo kauan aikaa sitten tajunnut, että Hän ei ole yksityiskohtaisesti vastuussa jokaisesta, vaan kutsusta tulee mukaan niiden tilanteeseen, jotka haluavat Hänen olevan mukana tai Hän tulee mukaan, jos yksi Hänen lapsistaan pyytää Häntä tulemaan mukaan uskosta osattoman ystävän tai läheisen tilanteeseen.)
 
Hän jatkoi: "Se tarkoittaa, että ihmisen täytyy rukoilla pyytääkseen meitä tulemaan mukaan tilanteeseen. Mutta ihminen ei tiedä kuinka rukoilla, koska hänen tietonsa on rajallista*. Isän täytyi löytää tapa välittää ihmiselle omaa rajatonta tietämystään jotakin tilannetta varten niin, että ihminen voisi rukoilla sen takaisin Hänelle antaen Hänelle juridisen valtuutuksen toimia maan päällä. " *Room. 8:26 
 
"Hän tekee tämän antamalla ihmiselle kielen tai kieliä, joita tämä ei ole koskaan oppinut, täyttäen nuo sanat omalla tiedollaan oman täydellisen tahtonsa mukaisesti koskien tuota ihmistä tai tilannetta ja sitten sallien hänen rukoilla sitä Häneltä. Meitä ei tulla syyttämään viimeisenä päivänä. Kaikki tulevat näkemään, että kaikki mitä tehtiin, on laillista ja rehellistä… oikeudenmukaista ja hyvää." 
 
Kielet, kaikki kolme osaa sinusta on mukana
 
Kokemukseni mukaan ihmiset, jotka ovat älyllisempiä, jotka ovat enemmän keskittyneet älyllisiin kysymyksiin, ovat usein niitä, joilla on vaikeuksia kielten kanssa, koska kielet virtaavat hengestä. He ovat niitä, jotka eivät ole tottuneita olemaan tietoisia hengen ihmisestään, koska he elävät älyn alueella. Minun täytyy puhua heille niistä ajoista heidän elämässään, jolloin he ovat kokeneet jotakin syvällä sisällään, saaneet synnintunnon, tunteneet itsensä likaisiksi, tunteneet murhetta, kun ovat sanoneet tai tehneet jotakin, josta tajuavat, ettei heidän olisi pitänyt toimia niin.
 
Useimpien täytyy etsiä melko syvältä saadakseen esiin nuo muistot, koska he ennen kaikkea samastuvat älyllisyyteen ollessaan luodut sellaisiksi kuin ovat. Voisimme sanoa, että heillä on tunteita, mutta he eivät ole emotionaalisia. He liikkuvat elämän halki melkein täysin aivojensa avulla henkensä sijasta, eivätkä he tule toimeen emotionaalisten ihmisten kanssa. Hengen asiat eivät ole emotionaalisia, mutta ihminen, joka tuntee emootionsa, on yhteydessä syvimpien tunteidensa kanssa ja on sen tähden tottunut sisällyttämään nuo tunteet elämäänsä. Ihminen, joka elää älystä käsin, ei kovin usein ole siihen tottunut. Hänellä on emootioita, mutta äly ajaa niiden ohi. Toivottavasti tuossa on järkeä – kyse ei ole kielteisestä piirteestä, vaan vain siitä tavasta, jolla hänet on luotu.
 
Joten kun tullaan Herran kommunikaation aistimiseen, myötätuntoon tai 'tunteeseen' tällaisen ihmisen hengessä, kyse on opitusta taidosta, uudesta luvusta hänelle, sillä hän lähestyy kieliä älystä käsin, vaikka se on hengestä lähtevää. Se tekee asiasta hänelle vaikean.
 
Tällainen olin minä
 
Kun olin 16, uudestisyntymiseni ja Pyhän Hengen saamiseni välissä oli ajallisesti väli. Pyhä Henki oli luonut uudesti hengen ihmiseni ja se mahdollisti sen, että saatoin toimia Jumalan jutuissa, mutta en ollut vastaanottanut Pyhää Henkeä Itseään. Sen tuloksena minulla oli nälkä saada enemmän. Muistan sanoneeni Isälle eräänä päivänä: "En halua vaikuttaa kiittämättömältä, mutta onko tässä kaikki mitä on?"
 
Sitten luin siitä tavasta, jolla Uuden Testamentin kirjoittajat ajattelivat ja luin apostolien kokemuksen niinä 50 päivänä, jotka olivat heidän uudestisyntymisensä, kun he näkivät ja uskoivat ylösnousseeseen Herraan, ja helluntain välillä, jolloin he saivat Pyhän Hengen. Oli ajallisesti 50 päivän väli niiden tapahtumien välillä kun he vastaanottivat Hengen uudesti luovan työn ja kun he vastaanottivat Hengen persoonan.
 
Luin mitä Jeesus sanoi Lk. 5:37-38:ssa siitä, kuinka täytyy tehdä uusi nahkaleili ennen kuin laskee uuden viinin niihin, sillä vanha nahkaleili (uudestisyntymätön henki) tuhoutuisi, jos yrittäisi laskea siihen uuden viinin (Pyhän Hengen). 
 
Luin Apt. 8: 15-17:sta, kuinka evankelista Filippus toi ihmisiä Jeesuksen luo, mutta Pietari ja Johannes tulivat ja panivat kätensä ihmisten päälle, jotta he saisivat Pyhän Hengen. Oli aikaväli Jeesukseen uskomisen ja uudestisyntymisen sekä Pyhän Hengen persoonan vastaanottamisen välissä.
 
Luin Apt. 19: 2:sta, jossa yli 25 vuotta Apt. 2:n helluntain jälkeen Paavali kohtasi joitakin uskoviksi luulemiaan henkilöitä Efesossa ja kysyi "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" viitaten siihen, että Paavalin usko oli (yhä) Pietarin ja Johanneksen kaltainen, että ihminen vastaanottaa Hengen uudesti luovan työn uudestisyntyäkseen, ja sitten Pyhän Hengen Itsensä Pyhän Hengen kasteessa, ja että usein on uskomisen ja Hengen kasteen välissä on ajallisesti väli.
 
Kuten yllä sanoin, minulla on opetussarja kielistä, jos haluat yksityiskohtaisemmin kuulla siitä, kuinka rukouskielesi voi tulla virtaavammaksi. Mutta saatat olla siinä uudesti syntymisen ja Pyhän Hengen saamisen 'välissä' – rohkaisen sinua etsimään Pyhän Hengen kastetta. Huomaa, että UT:ssa kyse on Pyhän Hengen kasteesta, ei kasteesta Pyhässä Hengessä. Kun meidät kastetaan vedellä, meidän ruumiimme syrjäyttää veden, kun meidät upotetaan veteen, mutta kun saamme Pyhän Hengen kasteen, emme syrjäytä Hengen 'vettä', vaan Hän täyttää ja kyllästää meidät kokonaan; hengen, sielun ja ruumiin. 
 
Aloita hankkiutumalla kosketuksiin sydämesi sisimpien sopukoiden kanssa ja sen kanssa, miksi olet iloinen ollessasi pelastunut, miksi rakastat Herraa… ja anna sen virrata ulos, ei ajatuksistasi, vaan syvältä sisimmästäsi, sydämestäsi… ja hengestäsi, jos jatkat, tulee sanoja joita et ole koskaan oppinut, osaksi siksi, että jossain kohtaa palvontaasi äidinkielesi (opittu) tulee riittämättömäksi ilmaisemaan rakkauttasi Häntä kohtaan. Päätän tämän sarjan ensi viikolla, siunauksin,
 
John Fenn

Prophesy and how the gifts work, Gifts of the Spirit #3
Profetoiminen ja kuinka lahjat toimivat, Hengen lahjat, osa 3
 
Hei kaikki
Harvoja Hengen ilmenemismuotoja ymmärretään ja käytetään niin väärin kuin profetoimista. Paavali sanoi 1. Kor. 14:3:ssa, että profetoiminen on jumalallisesti inspiroitunut sana 'rakennukseksi, kehotukseksi tai lohdutukseksi'. Siinä se. Yksinkertaisessa profetiassa ei ole mitään ennustavaa.
 
Olette saattaneet usein profetoida tajuamatta sitä. Olette saattaneet sanoa jollekin ystävälle jotakin sellaista kuin "minusta vain tuntuu hengessäni, että asia järjestyy", koska tunsitte rauhan hengessänne ystävänne suhteen ja teillä oli tuo vakuuttuneisuus. Se oli profetia. Jumalallisesti inspiroitunut sana rakennukseksi (rakentaa), kehotukseksi (rohkaisu) ja/tai lohdutukseksi. Nuo nimilaput ovat vain siksi, että ymmärtäisimme, Hän on nöyrä eikä ilmoita nimilappuja – Hän vain täyttää tarpeen.
 
Tulkinta, ei käännös
 
Kieliä jotka tulkitaan, ovat yhtä kuin profetia, sillä kummatkin ovat inspiroituneita sanoja, jotka rakentavat, rohkaisevat tai lohduttavat. Samalla tavoin kuin kielten tulkitseminen on tulkintaa eikä käännöstä, niin on hyvin usein myös profetia.
 
Käännös on tarkka viestin kopio toisella kielellä. Tulkinta jättää tilaa sanan antavalle ihmiselle soveltaa omaa persoonallisuuttaan, koulutustaan, kulttuuriaan ja sanojaan tuohon viestiin. Sen tähden toisinaan kun joku profetoi, hän saattaa sanoa englanniksi vanhahtavaa kieltä käyttäen "näin sanoo Herra". Herra ei puhu kuningas Jaakon Raamatun käännöksen ajan englantia antaessaan viestin, mutta sen antava ihminen tulkitsee viestin koulutuksensa ja kulttuurinsa lävitse.
 
Joku saattaa kokea jotakin hengessään ja sanottaa sen, mitä hän kokee. Jollakulla saattaa olla sisäinen todistus, jokin minkä hän havaitsee tai erottaa hengessään ja sanottaa sen jotakuta toista varten.
 
Profeetta kuulee Itsensä Pyhän Hengen ja toistaa nuo sanat sanatarkasti. Profeetta vastaanottaa sanoja koskien kansakuntia, johtajia ja luonnontapahtumia säännöllisesti. Yksinkertainen profetia on tulkinta jostakin, mitä joku on havainnut hengessään ja minkä Herra on tarkoittanut rohkaisemaan, rakentamaan tai lohduttamaan jotakuta.
 
Henkilökohtaisella tasolla, kun Herra antaa minulle viestin jollekulle, useimmiten itse asiassa kuulen Pyhän Hengen puhuvan, aivan kuten profeetta Agabus Apt. 21:11:ssä, kun hän sanoi Paavalille: " Näin sanoo Pyhä Henki: 'Sen miehen, jonka vyö tämä on, juutalaiset näin sitovat Jerusalemissa ja antavat pakanain käsiin."  Useimmat ihmiset kuulevat sanoja ja/tai kokevat tuntemuksia ja sanottavat ne omin sanoin. Joskus joku, joka ei ole profeetta, kuulee Itsensä Pyhän Hengen puhuvan, mutta se ei ole yhtä tavallista. He 'kuulevat' jotakin epämääräistä, ehkä näkevät jonkin kuvan hengessään, sitten sanottavat sen jotakuta varten – hyvin yleistä.
 
Henkilökohtaisen profetian vaara
 
Jer. 23:ssa Herra kertoo Jeremiaalle vääristä profeetoista ja jättää niin tehdessään meidän sukupolvellemme opetuksia kuvatessaan heidän 'sanojaan'. Ensimmäinen tekijä liittyy heidän henkilökohtaiseen elämäänsä. Jakeissa 9-14 Herra sanoo, etteivät heidän henkilökohtaiset elämänsä ole Häntä varten, vaan he ovat synnin keskellä. Koskien meitä nykyaikana, katsokaa henkilöä joka teille profetoi. Ovatko hänen avioliittonsa ja kotiasiansa järjestyksessä? Jos hän on sinkku, onko hän vapaa himosta ja seksuaalisesta synnistä? Onko hän moraalisesti suoraselkäinen?
 
Minut kutsuttiin kerran auttamaan kotiseurakuntaa (ei meidän verkostossamme) ulkopuolisena siinä toiveissa, että tavoittaisin kaksi miestä, jotka eivät halunneet kuunnella ketään. Nämä sinkkumiehet veivät aina noin oman ikäisiään naisia sivuhuoneeseen "profetoidakseen" heille ja heidän "profetoimisessaan" oli aina romanttisia sävyjä. "Tyttäreni, rakastan sinua, sanoo Herra, niin kuin rakastavaiset lähtevät pois viettääkseen aikaa jakaakseen sydäntään, tule pois minun kanssani, sanoo Herra" ja sellaista samalla kun se, joka puhui, kuljetti sormiaan naisen hiuksia pitkin, ja monia sen kaltaisia juttuja.
 
Voitte kuvitella, kuinka epämukavalta nämä miehet saivat nuo kotiseurakunnassa olevat naiset olonsa tuntemaan! Mutta miehet eivät halunneet kuunnella ja heitä pyydettiin lähtemään. Heidän elämänsä olivat täynnä himoa ja he puhuivat omasta moraalittomasta elämästään ja omasta himostaan lähtien.
 
Jeremia 23: 16 – Herra sanoo väärät profeetat (profetoiminen) "tekevät sinut turhamaiseksi" 
 
He vetoavat ylpeyteen ja itsetuntoon. Hän sanoo myös, että he puhuvat omasta sydämestään käsin, eivät Jumalan suusta. Ihmisellä voi olla suora sana Herralta jollekulle, olkoon se sitten jotakin ennustavaa kuten viisauden sana tai profetia, ja sitten hän ylittää rajan ja alkaa puhua omasta sydämestään käsin, siitä mitä he kokevat tähän henkilöön liittyen. 
 
Jer.23: 32-37:ssa Herra sanoo, että väärällä profeetalla on vääriä profeetallisia unia ja hän on ylpeä ollessaan tunnettu unistaan – hän saattaa kerskata joko sisäisesti ajatellen, että on jotakin kun ei ole mitään tai ulkoisesti tehdäkseen nimeä itselleen. Hänen kuormansa, sanoo Herra, ei ole Hänen, vaan (väärän profeetan) omien sanojen ja tavoitteiden mukainen.
 
Kokemattoman rehellinen virhe 
 
Olin puhujana eräässä profeetallisessa konferenssissa ja olin odottamassa vuoroani huoneessa, jota kutsuttiin nimellä 'vihreä huone'. Odottamassa oli myös mies, joka oli huomattava henkilökohtaisen profetoimisen piireissä ja hänen avustajansa, ja he kaikki halusivat rukoilla puolestani ja nähdä mitä Herra sanoi. Niinpä istuin tuolille keskelle huonetta heidän kerääntyessä ympärilleni.
 
Tuohon aikaan olin yhä Raamattukoulun johtaja ohjaten yli 600 opiskelijaa, jotka kävivät koulun vuodessa läpi, suurta henkilökuntaa ja useamman miljoonan dollarin budjettia megaseurakunnassa. Opetin päivittäin ja olin osa suurempaa päätöksentekoprosessia tuon seurakunnan yhtenä 'vanhimmista' . 
 
Kun he aloittivat profetoimisen, heidän sanansa pitivät täysin paikkansa. Se oli rohkaisevaa, se piti sisällään tiedon sanoja ja viisauden sanoja. Heidän sanomiensa asioiden joukossa Herralta oli se, että olin innokas lähtemään liikkeelle omillani ja että tuo aika oli tulossa. Olisi aivan kuin laukaistu raketti, joka ensin liikkuisi hitaasti ja sitten saisi vauhtia. Tuli myös kehotus pysyä uskollisena tuohon hetkeen saakka… kaikki osui kohdalleen.
 
Kiitin heitä, aloin nousta ylös, mutta he vaativat, että pysyisin istumassa saadakseni lisää. Tässä kohdassa he alkoivat profetoida omasta sydämestään käsin. Ymmärrättehän, että koska ihmisellä on Pyhä Henki sisällään, ja Hän on totuuden Henki, ihminen saattaa havaita toisen ihmisen lahjoja, persoonallisuuden piirteitä tai saada hengessään todistuksen toisen ihmisen elämän ydinasioista. Se ei tarkoita, että kyse on profetiasta, vaan vain jostakin sellaisesta, mitä tämä toinen ihminen kokee koskien tuota toista henkilöä.
 
Ihmiset menevät epätasapainoon siinä, että he ottavat tuon ja muuttavat sen profetiaksi. Istuessani siinä he sanoivat sellaisia asioita kuin, että juuri nyt en tee mitään, mutta eräänä päivänä Herra tulee käyttämään minua opettamaan, Hän tulee eräänä päivänä käyttämään minua hallinnollisiin asioihin ja Hän tulee eräänä päivänä käyttämään minua ohjaamaan monia ihmisiä.
 
He kokivat hengessään sitä, mitä olin sillä hetkellä tekemässä työhön liittyvien velvollisuuksieni suhteen, mutta he muuttivat sen profetiaksi koskien tulevaisuuttani – väärin! He puhuivat oman sydämensä mukaisesti. He olivat hyviä ihmisiä, eivät vain olleet kypsiä näissä asioissa.
 
Eräs opiskelija tuli toimistooni kyynelissä sen jälkeen, kun eräs nimekäs lähetystyöntekijä oli puhunut hartaustilaisuudessamme. Tyttö halusi tietää, miksi oli niin liikuttunut tuon miehen puheesta eikä muiden puhujien, joita meillä oli ollut. Kysyin, mihin tyttö oli olevansa kutsuttu ja hän sanoi 'lähetystyöhön'. Kerroin hänelle, että hänen henkensä todisti yhdessä tuon miehen hengen ja kutsun kanssa, ja tuo todistus, tuo yhdistävä asia pulpahti esiin hänessä ja liikutti hänet kyyneliin.
 
Kielteisellä puolella henkilö, joka kasvoi alkoholistien ympäröimänä saattaa kyetä poimimaan väkijoukosta alkoholistin, koska hänen henkensä todistaa tuon alkoholistin ympärillä olevien henkien kanssa, koska hän kasvoi tuollaisten henkien ympärillä - hyvin tavallista. Mutta kyse ei ole profetiasta eikä näiden asioiden kokeminen ei tee ihmisestä profeettaa.
 
Eräs nainen ojensi minulle 20-sivuisen "profetian", jonka hän oli purkanut paperille äänityksestä, jonka eräs muka profeetta oli antanut hänelle ja joka pohjimmiltaan ei sanonut mitään merkityksellistä. Siinä jaariteltiin, kuinka ihmeellinen nainen oli, kuinka Jumalalla oli suuria suunnitelmia häntä varten ja siinä sanottiin tuo yksinkertainen viesti kerta toisensa jälkeen erilaisin koukeroisin sanoin naiselle yli 20 sivun mittaisesti. Yksöisvälillä. Kaksipuolisesti. Nainen kysyi, mitä ajattelin asiasta ja sanoin hänelle, että kyse ei ollut Herrasta parin ensimmäisen rivin jälkeen, jos lainkaan. Nainen suuttui minuun kovin, mikä paljasti, että hän ei etsinyt totuutta, vaan egonsa hivelemistä.
 
Jos huomaatte profetoimista Raamatussa, vaikka kyseessä olisivatkin profeetan sanat, jotka ennustavat jotakin, eikä kyse ole vain yksinkertaisesta profetian lahjasta, se on aina ytimekästä, nasevaa, suoraa ja suhteellisen lyhyttä. Minulta on kirjoitustila loppunut tältä päivältä… jatkuu, siunauksin,
John Fenn