Follow thoughts to “Do you know the Word or the Word”
Sarjasta “Tunnetko Sanan vai Sanan?” seuraavia ajatuksia
 
Hei kaikki,
 
Sain niin monia sähköposteja ja viestejä siitä, kuinka viime viikon ‘Ajatuksia’ muutti sen tavan, jolla ihmiset ajattelevat, että vaikutti hyvältä käsitellä vähän yksityiskohtaisemmin yhteenvetoa tehden kysymystä: Tunnetko Sanan vai Sanan?
 
Jokapäiväinen leipä – ei se mitä luulet
 
Matt. 4:4 sanoo: “Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.” 
 
Tuo sana ‘Sana’ on rhema, tarkoittaen sitä, että Jumala puhuu jollekulle ihmiselle. Tässä ei puhuta logoksesta, yleisestä 1. Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan lukemisesta – se kaikki on hyvää. Mutta emme elä logoksesta, elämme rhemasta, elämme sitä varten ja meillä on sen nälkä, rheman, sanan Jumalalta meille suoraan ja henkilökohtaisesti.
 
Emme elä ainoastaan leivästä, mikä viittaa lihan ruokaan. Samalla tavoin kuin fyysiset kehomme saavat ravintoa leivästä, saa hengen ihmisemme hengellistä ravintoa siitä, että Jumala puhuu meille suoraan. Elän tunteakseni Hänen henkensä sisälläni, aistiakseni Hänen läsnäolonsa, Hänen ohjauksensa, Hänen ilmestyksensä. Elä sitä varten!
 
Tuo rheman nälkä ajaa meitä samalla tavoin kuin tullessamme fyysisesti nälkäisiksi, olemme kuin leijona gasellia saalistamassa – emme ole tyydytettyjä ennen kuin saamme sen!
 
Meidän tulee pitää ruokahaluamme, nälkäämme tuoretta ja suoraan Jumalalta tullutta Sanaa, rhemaa, kohtaan samanarvoisena ruoan kanssa. Teemmekö niin? Eikö ole paljon helpompaa löytää jokin jae ulkoa opeteltavaksi joka päivä, hyvä niin, mutta se ei ole välttämättä ole rhema meille. Mutta onko joskus ollut päiviä, jolloin teet ihan tavallisia asioita ja tuona yhtenä päivänä tuo jokin jae vain pomppaa esiin sinuun kohdistuen ja uppoaa sisimpääsi ja tiedät, että se on jotakin tarkoitusta varten? Tuo on rhema Häneltä sinulle. Muut päivät olivat logos-päiviä, mutta kun saat tuon rheman, haluat lisää! Voi, kunpa voisi elää Hänen läsnäolossaan, kuulla yksin Hänen äänensä!
 
Vedellä pesten rhemalla
 
Ef. 5:26:ssa meille kerrotaan, että “…Miehet, rakastakaa vaimojanne, niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä, että hän sen pyhittäisi (asettaisi sen erikseen tarkoituksella), puhdistaen sen (puhdistaen maailman tomusta ja liasta), vedellä pesten, sanan kautta …” (arvasit asian: vedellä pesten rheman kautta/rhemalla)
 
Huomion keskipisteenä minulla ei ole aviomiehen käyttäytyminen, vaan se lausunto, että Jeesus pesee meidät ei logoksella, ei Jumalan yleisellä neuvolla 1. Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan, vaan Hän pesee meidät meille annettavalla rhemalla.  
 
Jos mietit sinulle kallisarvoisimpia hetkiä Herrassa, kyse oli todennäköisesti tilanteesta, jolloin tunsit Hänen läsnäolonsa, Hänen rauhansa, Hänen lämpönsä, Hänen sanansa suoraan sinulle lohdutukseksi ja puhdistamaan ja tuomaan rauhan henkeesi – Hän pesee meidät rhema-sanalla, joka tulee Häneltä itseltään suoraan ja henkilökohtaisesti meille.
 
Pitää kaikki kasassa Isän voiman rhemalla
 
Hepr. 1: 1-3:stä löydämme ihmeellisen lausuntojen sarjan. Siinä sanotaan, että Isä puhui muinoin isille ‘monesti ja monella tapaa’, mutta näinä viimeisinä päivinä on puhunut meille Poikansa kautta. Tämä Poika on se, jota Isä käytti tekemään maailmankaikkeuden ja Hän, Isä, on tehnyt Hänestä kaiken perillisen.
 
Tämä poika on tarkka kuvaus Isän kuvasta ja on Isän kunnian kirkkaus – ja tämä Poika pitää kaiken yhdessä “Hänen (Isän) voiman Sanalla (rhema)…”
 
Jeesus ei pidä kaikkea kasassa logoksella eikä sanan voimalla, vaan sen sijaan kaikki asiat maailmankaikkeudessa pidetään kasassa rhemalla Isältä: Isän voiman rhemalla. Sinun elämäsi. Minun elämäni. Kaiken pitää kasassa rhema Isältä Pojan kautta – Isä, joka rakasti meitä niin, että antoi Poikansa. Isä on voima, Poika on tuon voiman sana – rhema.
 
Tätä korostetaan jälleen Hepr. 11:3:ssä, missä sanotaan: “Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma (maailmat engl. Raamattu ja 1992 suomennos) on rakennettu (valmistettu, suunniteltu kuten arkkitehti tekee) Jumalan sanalla (rhema), niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.” 
 
Maailmat tai saattaisimme sanoa ‘maailmankaikkeus’, josta maalliset ruumiimme tehtiin, rakennettiin Jumalan rhemalla. Jeesus on tuo rhema Isältä ja juuri Isän voima, jonka rhema vapautti, loi meidät kaikki. Kuinka sitten luulemme, että meillä voi olla uskoa ilman Häntä? Kuinka niin monet ovat tulleet niin ylimielisiksi, että muuttavat Elämän joksikin kaavaksi ja uskonnolliseksi harjoitukseksi?
 
Meidän täytyy tuntea Hänet, se on ainoa ratkaisu. Viritämme sydämemme sisällyttämällä Hänet kaikkeen siihen, mitä teemme, keskustellen sisällytämme Hänet, kiitämme, ilmaisemme kiitollisuutemme, kun huomaamme hyvän ajoituksen elämässämme, tai kiitämme Häntä jostakin sellaisesta yllätyksestä huolimatta, joka saa meidät epäröimään.
 
Tämä opetuslapseudeksi kutsuttu juttu on elämän mittainen matka, ja itse asiassa olemme vasta tutustumassa Häneen, sillä puhumme äärettömän Jumalan tuntemisesta päättymättömän ajan kuluessa, mikä tarkoittaa loppumatonta ilmestystä ja tietämyksen syvyyksiä, joita emme tässä elämässä kykene kuvittelemaan.  
 
Mutta suuri apostoli Paavali intiimeimmässä kirjeessään filippiläisille sanoo Fil. 3:10:ssa, että vielä silloin kaikkine tietoineen ja kaikkine kokemuksineen, vielä silloinkin hän sanoi suuren toiveensa olevan “tuntea Hänet.” Aamen, veli Paavali, aamen. 
 
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin!
 
John Fenn/LL

Do you know the Word, or the Word? Revelation, then speak, 3 of 3
Tunnetko Sanan vai Sanan? Ilmestystä, sen jälkeen puhu, 3/3
 
Hei kaikki,
 
Taannoin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa oli suosittua opetusta, jota kutsuttiin nimellä 'nimeä ja vaadi'. Nykyään on samaa, mutta sitä kutsutaan nimellä 'määrää & julista'. Kumpikin pohjautuu kirjoitetun Sanan tai jumalisten asioiden puhumiseen oman elämän ylitse siinä uskossa, että kun ne puhutaan, ne joko tapahtuvat tai muodostavat suojaavan aitauksen vihollista vastaan tai kumpaakin.
 
Kerroin viime viikolla, että Jeesus on Isän voiman Sana, sivulla oleva painomuste ei ole Isän voima. Jos voima olisi sivulla olevassa painomusteessa, jokainen, joka lukisi edes yhden yksittäisen jakeen, syntyisi uudesti. Jos voima olisi sivulla olevassa musteessa, jokainen julistettu asia toteutuisi.
 
Mutta Jeesus sanoi, että Henki antaa elämän Hänen sanoilleen*. Ilman Henkeä ne ovat vain sanojen puhumista, usein turhien sanojen, koska Pyhä Henki ei ole niissä mukana. Ne ovat hyviä asioita, älä ymmärrä minua väärin eikä ole mitään väärää siinä, että muistutamme itseämme jumalisista asioista. Mutta jotkut käyttävät julistamistaan saadakseen asioita, jonain taikakaavana sen sijaan, että ensin kääntyisivät sen persoonan puoleen, joka on Sana, nähdäkseen, koskevatko nuo asiat heidän tilannettaan. * Joh. 6:63  
 
Kuinka usko nousee sydämessämme
 
Room. 10:17 sanoo: "usko tulee kuulemisesta, ja kuuleminen Jumalan sanasta." (suomennos englannista). 'Sanaa' tarkoittava sana tässä on rhema, ei logos. Rhema-sanaa käytetään, kun Jumalan puhuu sanan jollekulle ihmiselle. Sanaa logos käytetään yleissanana tai sanojen summana, sillä sitä käytetään Joh. 1:1:ssä: "Alussa oli Sana (logos), ja Sana (logos) oli Jumalan tykönä, ja Sana (logos) oli Jumala." Se tarkoittaa, että 1. Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan on tuo logos, Jumalan yleinen neuvo.
 
Logoksesta, Jumalan yleisestä neuvosta tulee rhema. Epätarkasta tulee tarkka. Sanaa rhema käytetään, kun Jumala puhuu sinulle suoraan, ja sen on sitä, mikä Room. 10:17 sanoo aikaansaavan uskon – usko tulee rhema-sanan kuulemisesta, suoraan Jumalalta sinulle tulevasta sanansa – usko tulee siitä, ei logoksesta. Kun joku kertoi sinulle Jeesuksesta ja sydämessäsi värähti, ja tajusit, että sinun täytyi tehdä päätös Jeesuksen suhteen – tuo värähtäminen oli Isän puhetta sinulle, sinun käsittelemistäsi, rhema-sanaa Häneltä sinulle.
 
Usko ei tule kahden Raamatun luvun lukemisesta eikä yhden jakeen ulkoa opettelemisesta – tuo kaikki on hyvää ja pitää mielemme suuntautuneena Herraan ja sen sellaista, mutta usko, Raamattu sanoo, tulee, kun Jumala puhuu sinulle suoraan.  Jos me vaellamme Logoksen, Jeesuksen kanssa, sitten Hän voi puhua rheman meille. Mutta emme voi panna vaunuja hevosen eteen – uskomme perustuu Häneen ja me vaellamme Hänen kanssaan, niin että Hän saattaa puhua meille Rheman tilanteeseemme.
 
Sivupolku, mutta tämä voi muuttaa elämäsi
 
Joh. 15:7:ssa Jeesus sanoi: "Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen." 
 
Englanniksi (ja suomeksi) tämä näyttää sanovan, että jos jollakulla on riittävästi Raamatun tekstiä sisällään, hän voi saavuttaa sen pisteen, että mitä tahansa hän sitten pyytääkään rukouksessa, siihen vastataan. Se ei ole mitä Jeesus sanoi.
 
Jeesus käytti tässä jakeessa sanaa 'rhema', ei 'logos'. Hän sanoi sanatarkasti: "Jos pysytte minussa, ja sanani, jotka puhun suoraan teille (rhema), pysyvät teissä, saatte pyytää mitä haluatte (koskien tuota sanaa, jonka teille puhuin), ja se tullaan tekemään hyväksenne." 
 
Toisin sanoen: Nooa sai rheman rakentaa vene, joten hän saattoi pyytää kaikkea mitä tarvitsi koskien tuon veneen rakentamista. Mooses sai rheman vapauttaa Israel Egyptistä, joten hän saattoi pyytää kaikkea mitä tarvitsi koskien tuota rhemaa hoitaakseen tuon tehtävän.  Ajattele niitä kertoja elämässäsi, jolloin olet saanut rheman – ja se voi tulla sisäisen todistuksen kautta, rauhana johonkin tiettyyn suuntaan menemisestä elämässä jne, tuo rhema ei ole aina sanallista. Mutta kun reagoit ja pyysit tuon ilmestyksen mukaisesti, se kaikki järjestyi.  
 
Kuten Jeesus sanoi, Henki opastaa ja näyttää ja puhuu – vain yksi noista kolmesta on sanallista. Ajattele sitä tilannetta, jolloin 'se toimi', ja havaitset Joh. 15:7 olleen totta – meidän tulee elää tuolla tavalla, eikä vain 'silloin tällöin' kokea sen toimineen – kyse on koko elämän mittaisesta prosessista!
 
Koko Jumalan valtakunta virtaa Isältä tulevasta ilmestyksestä, suurin rhema ja ilmestys on se, mitä Pietari koki Matt.16:ssa: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika"...."Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa." 
 
Paavali ymmärsi sen oikein
 
Apt. 13: 44-48:ssa Paavali ja Barnabas kertovat juutalaisille Jeesuksesta. Mutta pian heillä oli kuulijakunta, joka käsitti myös pakanoita, niin että lähes koko kaupunki tuli kuulemaan, mitä heillä oli sanottavana. Jae 45 sanoo, että nähdessään kansanjoukot (=pakanat), juutalaisia kiihotti kateus ja he yrittivät pysäyttää Paavalin ja Barnabasin. Paavali vastasi: 
 
" Teille oli Jumalan sana ensiksi puhuttava; mutta koska te työnnätte sen luotanne ettekä katso itseänne mahdollisiksi iankaikkiseen elämään, niin katso, me käännymme pakanain puoleen. Sillä näin on Herra meitä käskenyt: 'Minä olen pannut sinut pakanain valkeudeksi, että sinä olisit pelastukseksi maan ääriin asti'."  
 
Tuo sana, tuo rhema, jonka Herra puhui Paavalille, on lainaus Jes. 49:6:n profetiasta koskien Messiasta. Mutta Paavali sanoi, että Herra puhui sen myös heille.
 
Tämä on malli meille tänään – Herra tekee eläväksi jonkin jakeen, saa tuon jakeen 'hypähtämään esiin' meille, saa meidät löytämään jonkin jakeen ja sitten henkemme hypähtää tai kuulemme suoraan jonkun tietyn jakeen. Jokainen noista on kuin Paavali tässä, rhema meille. Heti kun Paavali oli saanut tuon rheman Herralta, hän tiesi mitä hänen tuli tehdä.
 
He eivät ensiksi etsineet jotakin jaetta, josta 'pitää kiinni'. He eivät määränneet ja julistaneet tulevaisuuttaan tai sitä, mitä halusivat. He eivät löytäneet jotakin jaetta ja toistaneet sitä sata kertaa ja panneet sitä tyynynsä alle ja rukoilleet sen yli seitsemänä päivänä peräkkäin ja sitten palauttaneet tuota jaetta apostoleille Jerusalemiin parhaan uhrilahjansa kanssa.
 
He tunsivat Sanan, Herran, joten Hän saattoi puhua heille Raamatusta jakeen, joka oli heille ja heidän elämäänsä ja myös tuohon tilanteeseen.
 
Tuntekaamme Hänet
 
Luulen yhden syyn siihen, miksi niin monet ensin juoksevat painetun sanan ääreen saadakseen 'sanan' josta pitää kiinni, olevan, että se on helppoa. Tähän vaikuttaa lisäksi se, mitä heille on väärin opetettu, joten he luulevat, että se on sitä mitä Jumala haluaa tai että se on raamatullinen tapa. Olen osoittanut, että näin ei ole asian laita ollenkaan. Keskittykäämme tuntemaan Elävä Sana, tosi Jumalan Sana, Herran Jeesuksen Kristuksen persoona.  Investoikaamme aikaa sisällyttäen Hänet elämäämme keskustelevalla rukouksella. Puhu Hänelle. Kiitä Häntä ja Isää asioista – etsi asioita, joista olla kiitollinen. Vaikka maailmasi olisi sortunut, löydä jotakin, josta olla kiitollinen. Anna kiitos ja ylistys aamun valosta, päivässäsi olleesta iloisesta sattumuksesta ja kodistasi illalla – ja niin monesta asiasta siinä välissä. Tunnetko Sanan? Vai vain Sanan kirjan sivulla?  
 
Uusi aihe ensi viikolla, siunauksin!
John Fenn/LL

Do you know the Word, or the Word? My own lesson in this. 2 of 3
Tunnetko Sanan vai Sanan? Oma läksyni tässä asiassa. 2/3
 
Hei kaikki,
 
Useimmat teistä tietävät vanhimman poikamme Chrisin syntyneen napanuora kaulansa ympärille kietoutuneena, mikä aiheutti aivovaurion. Kaikkia synnytyksessä tapahtuneita aivovaurioita kutsutaan CP-vammaksi – kyse on vauriosta, ei sairaudesta, siinä ei ole mitään demonista, kyse on vain hapenpuutteen aivoille aiheuttamasta vammasta.
 
Kun saimme tietää aivovauriosta, Chris oli noin puolivuotias – olimme juuri muuttaneet Boulderin alueelle Coloradoon ja hakeutuneet lastenlääkäriin, koska Chris ei istunut ja liikkunut kuten toiset puolivuotiaat. En koskaan tule unohtamaan sitä Barbilta saamaani puhelua töihin. Barb nyyhkytti ja itki yrittäen hallita itsensä, koska lääkäri oli kylmästi sanonut hänelle, että Chrisillä oli CP: "Sijoittakaa hänet vain johonkin hoivakotiin ja unohtakaa, että koskaan saitte hänet. Ei ole mitään viitettä siitä, ettette voisi saada muita lapsia, jotka olisivat normaaleja, joten sijoittakaa vain hänet johonkin hoivakotiin. Unohtakaa, että teillä on koskaan ollut tämä lapsi ja jatkakaa elämäänne ja hankkikaa lisää lapsia." Hanen suhtautumistapansa potilaaseensa oli kuin kapakalan ja se oli meille musertavaa (emme palanneet). 
 
Tietysti torjuimme lääkärin neuvon. Sinä iltana Chrisin kylvettämisen jälkeen istuimme kylpyhuoneen lattialla pörröisellä kylpyhuoneenmatolla ja kuivasimme hänet pehmeänpörröiseen pyyhkeeseen ja siinä hänen ollessaan pyyhkeeseen kiedottuna laskimme kätemme hänen päälleen ja annoimme käskyn, että hän parantuu Jeesuksen nimessä. Käskimme, että hän täyttäisi nimensä John (tulee hepreasta 'Jumala on ollut armollinen') ja Christopher, 'Kristuksen kantaja'. Että hän olisi armollinen todistaja Kristuksesta elämässään.
 
Voima kirjoitetussa Sanassa?
 
Olimme innokkaita puhuen vain eheyttä hänen ylleen. Kun panimme hänet nukkumaan joka ilta, sanoin: "Hänen haavojensa kautta olet parantunut." 1. Piet. 2:24:stä, tavallisesti lainaten koko jaetta. Minut oli koulutettu löytämään jokin jae ja pitämään siitä kiinni. Minulle oli opetettu sanojemme voima. Minulle oli opetettu, että voima on kirjan sivulla olevassa kirjoitetussa Sanassa. Vain pidä kiinni valitsemastasi jakeesta ja kun olet tehnyt kaiken pitääksesi siitä kiinni, pidä kiinni. Tuo oli sitä, mitä minulle opetettiin.  
 
Eräänä päivänä vuonna 1984, kun olin turhautuneempi kuin koskaan ja ihmettelin, mitä tein väärin, kun en nähnyt Chrisissä mitään muutosta, Isä puhui minulle suoraan: "Mistä jakeesta pidät kiinni?" Vastasin: "1. Piet. 2: 24." Hän vastasi: "Mikä se on?" Vähän järkyttyneenä siitä, että Hän pyysi minua lainaamaan, mutta ilman epäröintiä sanoin: "joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut". 
 
Hän vastasi: "Hyvä on. Voitko irrottaa katseesi (parantumisen) ilmenemisestä ja vain uskoa lupausta (ja levätä siinä?)" 
 
Tuo ajatus oli minulle uusi. Tajusin yhtäkkiä, että olin etsinyt merkkiä edistymisestä jokaisesta Chrisin tekemästä liikkeestä. Mitä tahansa merkkiä parantumisesta, mitä tahansa viitettä siitä, että asiat olivat muuttumassa ja siihen liittyi tuon Raamatunkohdan puhumista hänen ylitseen – kiihkeämmin ja intensiivisemmin ja kovaäänisemmin ja yhä kasvavammasta turhautumisesta käsin kuin koskaan – voi, koska näkisimme jotain viitettä siitä, että 'se toimii'? Olin tehnyt kaikkea sitä mitä Raamatun opettajani olivat käskeneet tehdä, mutta mikään ei ollut muuttunut.
 
 
Tuon ilmestyksen myötä vastasin: "Kyllä, sen voin tehdä. Irrotan katseeni (parantumisen) ilmenemisestä ja vain uskon lupauksen."  Hän totesi yksinkertaisesti: "Hyvä on. Lepää siinä." Minulla on ollut rauha siitä lähtien, vaikka haluan yhä Chrisin parantuvan yhtä paljon kuin koskaan. Mutta olen lopettanut yhdistämästä uskoani siihen, että etsin muutosta hänen kehossaan. Minä vain uskon ja olen sen tähden lakannut omista teoistani ja siirtynyt lepäämään.
 
Chris oli noin neljä tai viisi, kun tuo keskustelu tapahtui. Ja heti kun hän oli oppinut puhumaan ja vielä nykyäänkin, kun panen Chrisin vuoteeseen ja sanon "Hänen haavojensa kautta" ja Chris täydentää jakeen sanoen: "olen parantunut." 
 
Mitä Chrisiin tulee, Herra puhui hänelle hänen olleessaan noin 21-vuotias sanoen hänelle: "Aion kävellä kanssasi vuorten halki." ja muutakin. Chris oli NIIN innoissaan, kun Herra kertoi hänelle tuon. Joten tuo on se kohta, missä hän on – hän sanoo, että kun hän pääsee taivaaseen: "Ei enää pyörätuolia." Ja kun hän on nähnyt lasten juoksevan televisiossa: "Kun pääsen taivaaseen, aion juosta noin!" Hänellä on rauha ja hän on siunaus kaikille ympärillään oleville. Hän todella näyttää Kristuksen armollisuuden elämässään – tosin ei sillä tavalla kuin Barb ja minä tarkoitimme tuona päivänä, kun laskimme kätemme hänen päälleen hänen ollessaan puolivuotias.
 
Hebr. 1: 1-3 – Jeesus kantaa kaikki Isän voiman Sanalla
 
"Isä Jumala, sen jälkeen, kun Hän puhui kauan sitten Isille profeettojen kautta monina kertoina ja monin tavoin, on näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Poikansa välityksellä, jonka Hän on nimittänyt kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä Hän myös teki maailman. Joka (= Poika) on Hänen (Isän) kirkkauden säteily, ja Hänen (Isän) olemuksen kuva ja tarkka kuvaus, ja kantaa kaikki Hänen (Isän) voiman Sanalla. Kun Hän teki syntien puhdistuksen, Hän istuutui korkeuksissa olevan Majesteetin (Isän) oikealle puolelle." (suomennos englannista tässä)
 
Huomaa, että Jeesus kantaa (ylläpitää) kaikki/kaiken Isän voiman sanalla. Isällä on voima. Hän on Majesteetti. Jeesus on Hänen fyysinen kuvauksensa, Isän Sana meille. Mutta voima on Isässä.
 
Tuo Sana Isältä tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, Joh. 1:14. Jeesus on Isän voiman julkituotu sana. Kaikki mitä Jeesus on ja tekee ja teki, virtasi ja virtaa Isältä, kaikkien hyvien asioiden lähteeltä. Joh. 5:19:ssä ja 30:ssä Jeesus sanoi, että Hän ei tehnyt mitään eikä puhunut mitään muuta kuin mitä Hän oli ensin nähnyt ja kuullut Isältä. Jae 20 jatkaa: "Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee..." 
 
Isä on tuo voima, minkä tähden Jeesus opetti meitä rukoilemaan Isää. "Ja sinä päivänä (kun olen lähtenyt luotanne) te ette minulta mitään kysy. Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos te anotte jotakin Isältä, on hän sen teille antava minun nimessäni." Joh. 16:23
 
Kaikki Raamatun sivulle kirjoitetut sanat, joita kutsumme 'Sanaksi' virtaa persoonalta, joka on Isältä tullut Sana. Ne voivat tulla meille elämäksi, kun Henki tekee meille ilmestyksen eläväksi. Joten mene Isän luo ja katso, mitä Hänen Sanansa, Jeesus sanoo sinulle siitä, mistä Raamatun jakeesta pitää kiinni. Hakeudu Isän luo ja katso, mitä Hän tai Herra saattaa sinulle kertoa tilanteestasi, mitä ilmestystä, mitä rauhaa tai syvällistä ymmärrystä Isä tai Herra saattavat sinulle antaa. SITTEN käänny Raamatun kirjoitetun sanan puoleen. Tunnetko Sanan vai Sanan?
 
Päätämme sarjan ensi viikolla siihen, kuka tai mikä on Hengen Miekka. Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL

Do you know the Word, or the Word? 1 of 3
Tunnetko Sanan vai Sanan? 1/3
 
Hei kaikki,
 
Vuosia sitten eräs mies lähetti minulle sähköpostia ja ilmaisi tajunneensa sen tyrmistyttävän asian, että hän tunsi Jumalan Sanan, mutta ei tuntenut Jeesusta. Hän tiesi kaiken Hänestä, mutta vain ei tuntenut Häntä.
 
Eräs nainen kirjoitti minulle sähköpostia sanoen saman asian. Hänellä oli paljon muistiinpanoja eräiden maailman parhaimpien Raamatun opettajien opetuksista, muistikirjamerkintöjä, muistiinpanoja Raamattunsa marginaalissa; hän tunsi Sanan, muttei tuntenut Sanan Persoonaa.
 
Kuten yllä kerrotut mies ja nainen, kun puhumme 'Jumalan Sanan' tuntemisesta, me puhumme Raamatunjakeista. Mutta se Uusi testamentti, jota kutsumme 'Jumalan Sanaksi' ei syntynyt ennen kuin vasta tultaessa vuoteen 367, ja se virallistettiin kirkolliskokouksissa vuosina 393 ja 397 – noin 300 vuotta alkuperäisten apostolien kuoleman jälkeen.  
 
Se merkitsee sitä, että Uuden testamentin kirjoittajat tarkoittivat jotakin täysin muuta, kun he puhuivat 'Jumalan Sanasta'. Me ajattelemme painomustetta kirjan sivulla, he ajattelivat sitä Persoonaa, joka on Isän Jumalan elävä Sana.
 
Ehkä se on osaksi syy siihen, että kun heillä oli ongelma, he etsivät Häntä, ja kun meillä on ongelma, me etsimme kaavaa, joka perustuu painomusteeseen kirjan sivulla.
 
Asian toisin ilmaistakseni, kun meillä on ongelma, etsimme Raamatunjaetta, joka soveltuu tilanteeseemme, jotta voimme 'seistä' sillä, mikä on kirjoitettu. Kun heillä oli ongelma, he rukoilivat kuullakseen suoraan Sanan Persoonalta, jotta he voisivat pitää kiinni siitä, mitä Hän heille sanoo. He etsivät henkilökohtaista ilmestystä, koska he tunsivat Hänet, me etsimme jotakin musteella kirjan sivulle painettua ajatellen, että se on yhteneväinen jonkin henkilökohtaisen ilmestyksen kanssa koskien sitä, mitä Hän saattaisi meille sanoa. Ei se ole.
 
Esimerkiksi: Kuka tai mikä erottaa sielun ja hengen?
 
Monia saarnoja on saarnattu siitä, että ihmisten on tarvis lukea '’Sanaa' joka päivä. Lisäksi kuinka monella seurakunnalla ja palvelutyöllä on logossaan roomalainen kaksiteräinen miekka edustamassa Jumalan Sanaa? Ja kuinka monet kuvat, plakaatit, kirjanmerkit ja muut Raamattuun liittyvät esineet kuvaavat kaksiteräistä miekkaa kirjoitettuna Jumalan Sanana?
 
Yksi niistä Raamatunkohdista, joka kuvaa Jumalan Sanaa kaksiteräisenä miekkana, on Hepr. 4:12: "Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa (se arvioi) sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija." 
 
Luemme tämän ajatellen, että kirjoittaja sanoo Raamatun tekstin olevan terävämpi kuin mikään miekka, joten meitä kehotetaan 'olemaan Sanassa' joka päivä. Kirjoittaja ei kuitenkaan puhu Raamatun tekstistä; hän kirjoittaa Sanan Persoonasta, Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta. Lue koko ajatus jakeissa 12-14:
 
"Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili. Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika..."
 
Jumalan Sana, joka erottaa sielun ja hengen ja havaitsee ajatuksemme ja aikeemme on elävä persona, joka on Jumalan Sana, Herra Jeesus. EI se kirjoitettu sivu, jota kutsumme Jumalan Sanaksi.
 
Vastuuvapauslauseke: kirjoittajat viittaavat joskus kirjeissään 'Jumalan Sanaan' evankeliumin viestinä*. Yksi esimerkki on Room. 10:17, jossa sanotaan, että usko tulee Jumalan sanan kuulemisesta. Tässä asiayhteydessä se tarkoittaa viestiä hyvästä uutisesta, evankeliumia. Mutta emme havaitse heidän puhuvan Sanasta tarkoittaen Raamattua. Et löydä UT:stä mitään ohjetta, jossa sanottaisiin 'seiso Sanassa' sen jälkeen, kun olet valinnut jonkin tilanteeseesi sopivan Raamatunkohdan. *Room. 9:6, Kol.1:25, 1. Tess. 2:13
 
Osoitettuamme todeksi, että Hengen miekka, joka näkee sydämeemme, on itse asiassa Jumalan Sanan Persoona, Herra Jeesus Kristus, eikä painomustetta jollakin kirjan sivulla, katsotaan toista viittausta. Jeesus, Sana on Hengen miekka.
 
Ef. 6: 10-17:ssa Paavalin kehotus on "...ottakaa vastaan pelastuksen kypärä ja Hengen miekka, joka on Jumalan Sana." (jae 17) Me luemme sen paperille tulostetuiksi Raamatunkohdiksi, jonka puoleen voimme kääntyä pitääksemme niistä kiinni. Mutta Paavali, jolla ei ollut olemassa mitään Uutta testamenttia tuohon aikaan, tarkoitti Jumalan Sanan Persoonaa, joka on Hengen miekka.
 
Asianmukainen järjestys niin sanotusti on tämä: Persoona, joka on Isän Jumalan Sana, voi Hengen kautta 'korostaa' jotakin sinulle tarkoittamaansa jaetta, jolloin se tehdään eläväksi sydämellesi tai lukiessasi se 'hyppää esiin' sinulle olevana. Tuo on sitä, että Elävä Sana saa kirjoitetun Sanan 'tulemaan henkilökohtaiseksi' tilanteeseesi. Mutta valitettavasti seurakuntakulttuuri (ei Raamattu) on opettanut meidät käymään ensin Raamatun tekstiin ja pitämään kiinni jostakin jakeesta tuskin uhraten ajatusta rukoilemiselle ja Hänen edessään viipymiselle nähdäksemme, mitä osaa tai kohtaa kirjoitetusta Sanasta Hän saattaisi korostaa meille tilannettamme koskien.
 
Me 'julistamme' ja 'lausumme' ilman ajatusta siitä, mitä Hän haluaa. Me 'pidämme kiinni' ilman, että ensin menisimme Hänen luokseen nähdäksemme, mitä sellaista jaetta Hän saattaisi tahtonsa mukaan korostaa, joka liittyy tilanteeseemme. Ajattelemme virheellisesti, että Raamatunjakeiden siteeraamisessa on erityinen voima, mutta Sanassa oleva voima on se Persoona, joka on Sana, ei kynä ja muste. Monet teologit, jotka ovat tunteneet Jumalan Sanan tekstin, ovat helvetissä, koska eivät tunteneet Jumalan Sanan Persoonaa.
 
Lisätodiste, jos sellaista tarvitaan, on se tosiasia, että Ef. kuudes luku opettaa 'Jumalan sota-asusta', Paavali kirjoittaa siinä omin sanoin otteen Jes. 59: 15-19:sta, joka puhuu Herrasta Jeesuksesta Jumalan Sanana ja Hänen elämästään ja palvelutyöstään:  
 
"Niin oli totuus kadonnut, ja joka pahasta luopui, se ryöstettiin paljaaksi. Herra näki sen, ja se oli hänen silmissänsä paha, ettei ollut oikeutta. Ja hän näki, ettei ollut yhtäkään miestä, ja hän ihmetteli, ettei kukaan astunut väliin. Silloin hänen oma käsivartensa auttoi (engl. toi pelastuksen, hepr. vapautuksen) häntä, ja hänen vanhurskautensa häntä tuki.
Ja hän puki yllensä vanhurskauden kuin rintahaarniskan ja pani pelastuksen (hepr. Yeshua/Jeesus) kypärin päähänsä, hän puki koston vaatteet puvuksensa ja verhoutui kiivauteen niin kuin viittaan..." Tämä ote kuvaa Jeesuksen palvelutyötä.
 
Paavalin kuvaus Jumalan sota-asusta on hänen omien sanojensa mukainen kuvaus yllä olevasta Messiaan persoonasta, totisesta Jumalan Sanasta ja Hänen sota-asustaan, jota käytettiin pelastuksen voittamiseen. Se on Jumalan sota-asu. Jos sanon, että tuo takki on 'Maryn takki' se tarkoittaa, että tuo takki kuuluu Marylle. Joten kun me luemme 'Jumalan sota-asusta', meidän täytyy tajuta, että tuo sota-asu on Jeesuksen sota-asu ja Jeesuksen persoonassa.  
 
Muistatko, kuinka kuningas Saul antoi teini-ikäiselle Daavidille oman sota-asunsa, ja Daavid torjui sen* sanoen, että hän ei ollut koetellut tuota sota-asua taistelussa? Daavid halusi sen 'sota-asun', jota hän oli käyttänyt taistelussa, linkonsa ja kiviä.  Samalla tavoin me olemme 'puettuina' Jeesuksen Kristuksen persoonaan, joka koeteltiin taistelussa – ja voitti. *1. Sam. 17: 38-40
 
Jeesuksen Kristuksen persona on se Hengen miekka, joka tuntee sydämemme syvimmät ajatukset ja motiivit. Hän on ensisijaisesti Jumalan Sana ja kirjoitettu Raamattu lähtee Hänestä.
 
Meidän täytyy siirtää huomiomme keskipiste etsimään ja tuntemaan Elävä Jumalan Sana ensin ja sitten Jumalan Sana Raamattuna, joka täydentää henkilökohtaista suhdettamme Häneen. Ei toisin päin. Kuinka tehdä niin, siitä ensi viikolla… siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL

How to discern between your spirit and the Holy Spirit, Non-tithers in Hell? 4 of 4.
Miten erottaa, onko kyse sinun hengestäsi vai Pyhästä Hengestä, kymmenykset laiminlyövät helvetissä? osa 4/4
 
Hei kaikki,
 
Sain sähköpostin pelastuksestaan erittäin huolissaan olevalta nigerialaismieheltä. Hän oli kuunnellut miestä, joka väitti kuolleensa ja käyneensä helvetissä. Siellä hän näki kristittyjä piinattuina, koska he eivät olleet maksaneet kymmenyksiä. Mies kysyi minulta sähköpostissaan, oliko tuon miehen todistus totta? Tietenkään se ei ole, mutta jos miehen kokemus todella tapahtui, kuinka hän tajusi asian väärin?
 
Sain useita sähköposteja pelastuksestaan erittäin huolissaan olevilta ghanalaisnaisilta. Jokainen heistä oli kuullut erään naisen todistavan, että oli kuollut ja käynyt helvetissä. Nainen sanoi helvetissä olleen kristittyjä naisia, jotka olivat siellä, koska he olivat letittäneet hiuksensa. Naiset kysyivät minulta sähköposteissaan, oliko tuo totta? Tietenkään se ei ole, mutta jos naisen kokemus on totta, kuinka hän tajusi asian niin väärin?
 
Eräs kahdeksanvuotias tyttö sanoi nähneensä Jeesuksen ja myöhemmin maalasi kuvan, jonka hän sanoi näyttävän Jeesukselta. Tuo maailmankuulu maalaus kuvaa hyvin komeaa valkoihoista miestä, jonka hiukset on kammattu taaksepäin ja jonka parta on lyhyeksi ajeltu.
 
Monet ovat pitäneet tytön maalaamaa yhtä totena kuin evankeliumia ja uskoneet häntä Jesaja 53:2 sijaan, jossa sanotaan: "Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet." Kuinka tyttö tajusi asian niin väärin?
 
Eräs poika kertoi käyneensä taivaassa, kun oli nelivuotias. Hän sanoi jokaisella henkilöllä taivaassa olevan siivet. Se ei ole raamatullista, ei missään kohdassa juutalaisuuden tai kristinuskon historiaa, ja sen kumoavat kirjaimellisesti tuhannet muut, jotka ovat olleet taivaassa ja palanneet – puhumattakaan niistä miljoonista ihmisistä, jotka nähdään Ilmestyskirjassa ja jotka ovat vain normaaleja ihmisiä. Kun kuolet, henkesi ei yhtäkkiä verso siipiä. Kuinka tuo nelivuotias tajusi asian niin väärin?
 
Sekoitus kypsymättömyyttä, kokemattomuutta, väärää uskonnollista opetusta ja inhimillistä tekijää
 
Nigerialaismiehen seurakunta opetti, että jos ei maksa kymmenyksiä, menee helvettiin. Ghanalaisnaisten seurakunta opetti, että jos naiset letittivät hiuksensa, he menevät helvettiin. Nelivuotias poika oli, no, nelivuotias poika, joten hän luuli, että saamme kaikki siivet, kun menemme taivaaseen. Kahdeksanvuotias tyttö oli kahdeksanvuotias valkoinen amerikkalaistyttö, joten hän maalasi Jeesuksen sitä vastaavaksi. 
 
Olettaen, että jokainen noista kokemuksista oli todellinen, heidän virheensä tapahtuivat, koska he suodattivat kokemuksensa uskonnollisten uskomustensa tai lapsuuden ajatusten läpi.
 
Sinun henkesi vai Pyhä Henki?  
 
Apt. 17:16:ssa Paavali oli Ateenassa ja sanotaan: "...hänen henkensä hänessä kiivastui, kun hän näki, että kaupunki oli täynnä epäjumalankuvia." Huomaa, Jumala ei liikauttanut Paavalia. Jeesus ei ilmestynyt hänelle. Hänen oma henkensä, hänen sydämensä, hänen sielunsa kiivastui hänen sisällään, kun hän tarkkaili ympäristöään.
 
Kokematon kristitty meidän aikanamme voisi sanota: "Jumala vain nousi minussa", mutta se olisi väärin. Jumala ei noussut asiaa vastaan, Paavalin oma henki, hänen sielunsa nousi asiaa vastaan. Kreikankielen sana 'kiivastui' tarkoittaa 'liikauttaa, kiihottaa' – ja se tapahtui hänen katsellessaan epäjumalanpalvelukseen liittyvää toimintaa. Se mitä hän näki, mitä hän kuuli, kiihotti tai liikautti hänen henkeään. Hän oli juutalainen, hän ei ollut koskaan aiemmin nähnyt kokonaista kaupunkia, joka oli taipuvainen rikkomaan sitä juutalaista käskyä, jonka mukaan hän oli kasvanut.
 
Mutta Jumala ei tätä aikaansaanut, se tapahtui Paavalissa sisäisesti ja perustui hänen elämänkokemuksiinsa, hänen uskomuksiinsa. Tuhansia muita tuli ja meni Ateenassa – mutta Paavali provosoitui hengessään, eivät he.
 
Lk 24: 32:ssa Jeesuksen hävittyä niiden miesten näkyvistä, joiden kanssa Hän oli kävellyt Emmaukseen, miehet sanoivat toisilleen:" "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?""
 
Heidän henkensä paloi suhteessa siihen totuuteen, jonka ylösnoussut Herra esitti. Tänään joku voisi sanoa: "Jumala vain oli hengessäni palava" tai "Jumala nousi minussa", mutta se olisi virheellistä. Kyse olisi hänen sydämestään, aivan kuten oli kyse Paavalin hengen nousemisesta. Kristityt, jotka eivät tunne tuota eroa, ajattelevat, että kyseessä on joko Jumala tai ei ole. He eivät tajua, että henkemme on ollut kanssamme siitä lähtien, kun olemme olleet elossa – meidän 'todellinen' itsemme, henkemme, on kulkenut elämän halki ja saanut kokemusta.
 
Kun alkoholistien parissa kasvanut lapsi aikuistuu ja tulee Herran luo, hän on usein kykenevä kertomaan hengessään jonkun tavatessaan, onko tuo henkilö addikti vai ei. Kuinka? Koska hänen henkensä tuntee tuon alkoholin hengen tunteen, koska hän varttui sen läheisyydessä (tai hänet on vapautettu siitä). Jumalan Henki todistaa siitä totuudesta, jonka hän kokee omassa hengessään, mutta hänen henkensä on se, joka aistii asian.
 
Vaatii henkilön, joka on kypsä, vakaa Sanan tuntemisessa ja suoraselkäisyydessä, jotta kykenee suhtautumaan tuohon kokemukseen objektiivisesti: olemaan kykenevä erottamaan sen, kun Isä itse asiassa puhuu hänelle tai liikauttaa häntä hänen hengessään, vain kokea suodattamatta kokemusta elämänkokemuksen tai uskonnollisen tradition läpi. Apostoli Johannes ei yrittänyt selittää sitä, mitä näki ja mistä tuli Jeesuksen Kristuksen Ilmestyskirja. Hän vain kirjoitti sen ja ihmiset ovat yrittäneet lähes 2000 vuotta päästä siitä selville – mutta Johannes ei koskaan pyrkinyt selittämään sitä – se vain tapahtui hänelle.
 
Henkesi on ydinminäsi ja siihen vaikuttaa elämänkokemuksesi
 
Kuinka kuvata toisille vierailua taivaassa? Olen ollut siellä enkä vieläkään kykene riittävässä määrin kuvaamaan niitä värejä, sitä elämää, tuota kokemusta. Kerron vähän siellä täällä, mutta sanat jäävät vajaiksi. Niinpä on ymmärrettävää, jos nelivuotias tai kahdeksanvuotias tai seurakunnan jäsenet, jotka uskovat virheellisesti, yrittävät ymmärtää kokemuksiaan elämänsä suodattimien läpi.
 
Ihmiset ajattelevat usein, että heidän sielunsa – se mitä he ajattelevat ja tuntevat – on heidän henkensä. Ei se ole. Mutta henkemme ja sielumme ovat yhdistyneet ja vain Sanan Persoona kykenee erottamaan sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ajatukset ja sydämen aikeet*. On elämän mittainen matka oppia se, kuinka erottaa, sanotaan vaikka se, että oma henki liikahtaa sisälläsi tai jos näky tai uni on omasta mielikuvituksestasi lähtöisin verrattuna siihen, että Jumalan Henki itse asiassa asettaa jotakin sinuun tai sanoo jotakin sinulle tai antaa sinulle tuon kokemuksen.  *Hepr. 4: 12-13
 
Jeremia joutui kohtaamaan miehen, joka rakasti maataan ja jolla oli vahvoja näkemyksiä Jumalasta. Mutta mies profetoi noista tunteista, mielipiteistä ja mielikuvituksesta käsin Jumalan Hengen sijaan. Toimikaamme varovaisesti, hienovaraisesti ja oikealla ajoituksella, kun luulemme, että meillä on jotakin Jumalalta, ollen halukkaita pitämään asian sisällämme samalla kun mittaamme sitä Jumalan Sanaa, Jumalan teitä, hyväksyttyjä uskoa koskevia uskomuksia vasten. Ja oppikaamme tuntemaan Totuuden Hengen Läsnäolo, Hänen joka toimii opastaen meitä kaikkeen totuuteen; olkaamme herkkiä Hänelle ja erottakaamme Hänet omasta hengestämme ja mielipiteistämme. Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,  
​
John Fenn/LL