What god is like our God? 3 of 3, cancelled debt, long memory
Mikä jumala on kuin meidän Jumalamme? 3/3, mitätöity velka, pitkä muisti
 
 
Hei kaikki,
 
Mikä jumala on kuin meidän Jumalamme? Hän pani alulle kansallisen velan mitätöimisohjelman – kansallisen konkurssitilan – estääkseen varallisuuden kerääntymisen harvojen käsiin ja vapauttaakseen velasta ylikuormittuneet.
 
Kansallinen velan mitätöinti
 
5.Moos. 15:ssä Herra määrää joka seitsemäs vuosi tapahtuvaksi velkojen mitätöinnin. Jokainen juutalainen palvelija, joka palveli juutalaisia isäntiä, vapautettiin. Tämän käskyn noudattaminen oli niin tärkeä, että Mooses mainitsi sen viimeisissä sanoissaan kansakunnalle ennen kuolemaansa 5. Moos. 31:10:ssä. 
 
Kansallinen konkurssitila ja omaisuuden palauttaminen
 
3.Moos. 25: 8-17:ssä näemme suuremman luokan kansallisen konkurssitilan: kansallisen kiinteistövelan mitätöimisen joka 50. vuosi, joka on nimeltään riemuvuosi. Jumala mainitsee, että kiinteistön arvo tulee arvioida suhteellisesti riippuen siitä ajasta, joka on jäljellä seuraavaan 50. vuoteen, erityisharkinta kohdistui muurien ympäröivien kaupunkien koteihin ja leeviläisiin.
 
Jos ostat joltakulta talon vuonna kaksi (edellisestä riemuvuodesta), sen arvo olisi enemmän, koska on 48 vuotta riemuvuoteen, jolloin tuo koti palautuu sen myyneelle perheelle. Mutta jos ostat sen vuonna 45, arvo olisi vähemmän, koska on vain viisi vuotta riemuvuoteen. Mikä Jumala on niin huomaavainen, että rakentaa kansallisen velan mitätöimisen, jottei kukaan yksittäinen ihminen voisi kasata suurta varallisuutta?
 
Anna viiniköynnöksille, puille ja viljalle lepotauko
 
Lisäksi Jumala käski 3. Moos. 25:ssä, että maata saattoi viljellä ja tehdä työtä hedelmä- ja viinitarhalla ja koota satoa kuuden vuoden ajan, mutta seitsemäntenä vuonna täytyy kaiken antaa mennä kesannolle. Joka seitsemäs vuosi oli vapaavuosi pelloilla, hedelmätarhoilla ja viinitarhoilla työskentelemisestä.
 
Ajattele tätä kaikkea: viikoittainen lepopäivä, yli kuusi viikkoa lomaa vuodessa, vuosi työstä vapaata vastanaineille, joka seitsemäs vuosi vapaa maanviljelystä… kuinka hyvä ja huomaavainen Jumala. Totisesti Hän teki meistä ennen kaikkea olevia, ei tekeviä ihmisiä.  Ja tämä kaikki oli kirjoitettuna Mooseksen lakiin. Mikä jumala/jumalatar tuolla alueella, mikä jumala meidän aikanamme pitää niin hyvää huolta kansastaan? On vain yksi todellinen Jumala – ja Hän on hyvä!
 
Viljan, viiniköynnösten ja puiden piti antaa kasvaa ja tuottaa hedelmää ilman karsintaa tai sadonkorjuuta seitsemäntenä vuonna, ja Hän lupasi, että kuudes vuosi pitäisi huolen kolmesta vuodesta* - olisi niin paljon, että se pitäisi huolen siitä vuodesta, seitsemännestä, joka oli lepovuosi ja kahdeksannesta, joka oli myös seuraavan syklin alku. (* jae 21)
 
Pitkä muisti lupaustensa pitämisessä
 
2.Moos. 17: 14-17:ssä Jumala lupasi Moosekselle tuhota Amalekin päältä, koska he olivat hyökänneet väijytyksistä ja taistelleet israelilaisia vastaan näiden tullessa Egyptistä. Heidät oli nimetty Amalek-miehen mukaan, joka oli Eesaun pojanpoika*, mikä teki heistä serkkuja ja mikä teki heidän vihansa Israelia kohtaan pahemmaksi.  (*1. Moos. 36:12) 
 
Nelisen sataa vuotta myöhemmin näemme Herran kertovan profeetta Samuelin kautta kuningas Saulille, että hän pitää lähteä sotaan Amalekia vastaan ja tuhota heistä jok’ikinen: " Minä kostan Amalekille sen, mitä hän teki Israelille asettumalla hänen tielleen (hyökkäsivät väijytyksistä), kun hän tuli Egyptistä. "1. Sam.15:1-3
 
Saatat muistaa, että kuningas Saul säästi amalekilaisten kuninkaan, kuningas Agagin hengen, agagilaisiksi kutsutun sukulinjan pään. Vaikka hänet lopulta teloitettiin, jotkut hänen suvustaan jäivät henkiin. Kuinka tiedämme tämän? Koska viitisen sataa vuotta kuningas Saulin jälkeen ja 900 vuotta sen jälkeen, kun Jumala oli ensin luvannut Moosekselle, saamme tietää tämän miehestä, joka yritti tuhota juutalaiset, kun Ester oli kuningatar Est. 8:3:ssa:
 
"Mutta Ester puhui vielä kuninkaan edessä ja lankesi hänen jalkainsa juureen, itki ja rukoili häntä torjumaan agagilaisen Haamanin pahuuden ja sen juonen, jonka tämä oli punonut juutalaisia vastaan." Haaman identifioidaan agagilaiseksi kaikkiaan viisi kertaa Esterin kirjassa. (3:1,10;  8:3,5;  9: 24)
 
Kesti 900 vuotta, mutta Jumala piti lupauksensa Moosekselle ja Israelille pyyhkiä pois amalekilaiset, jotka vihasivat serkkujaan Israelia. Kun Hän puhuu meille rakkaamme pelastumisesta – Hän antaa rauhan, että he päätyvät taivaaseen – muista Hänen lupauksensa Moosekselle, jonka toteutuminen kesti 900 vuotta – Hän on uskollinen ja se tulee tapahtumaan. Lepää siinä rauhassa.   
 
Näkemäni näky
 
Jumalanpalveluksen lopussa olin rukoilemassa ihmisten puolesta käteni heidän päälleen laskien ja yksi heistä oli nuori mies, joka kamppaili masentuneisuuden ja elämän paineiden kanssa. Yhtäkkiä näin Herran yläpuolellamme naisen kanssa, joka – vaikka näytti olevan noin kolmekymmentäviisivuotias taivaan kirkkaudessa – näytti myös iäkkäältä kasvoiltaan. Nainen ei puhunut. 
 
Herra sanoi minulle, että nainen oli nuoren miehen isoäiti, joka oli niin uskollisesti rukoillut nuoren miehen puolesta. Herra käski minun kertoa nuorelle miehelle näkemäni ja sanoa tämän: "Kerro hänelle, että isoäiti oli uskollinen rukoillessaan puolestasi ollessaan maan päällä, ja Minä annoin hänelle lupauksia sinua koskien. Ja nyt isoäiti on luonani ja Isän kasvojen edessä. Se mitä hän sinulle sanoi, on totta. Tulet kamppailemaan, mutta sinä TULET voittamaan. Vain vaella Minun kanssani ja kaikki tulee olemaan ok." 
 
Nuori mies oli ihmeissään ja kertoi sitten minulle isoäidistään, joka oli kuollut joitakin kuukausia aiemmin. Isoäidillä oli ollut valtava vaikutus hänen elämäänsä ja osa hänen masennuksestaan ja kamppailustaan oli isoäidin poismenon tuoman tyhjyyden tuntemista elämässä. Herra oli niin armollinen, että rohkaisi häntä ilmoittamalla hänen isoäitinsä olevan yhä hyvin paljon elossa – ja Herran luona! Nuori mies tajusi tuona päivänä, ettei lopulta ollutkaan menettänyt isoäitiään, ja hän tuli suuresti rohkaistuksi tuona päivänä.
 
Meidän Jumalamme on elävä ja on Elämä: Se on se ero
 
Hepr. 9: 15-20:ssa kirjoittaja huomauttaa, että 'testamentti' ei tule voimaan ennen kuin testamentintekijä kuolee. Hänen pointtinsa on, että Jeesus teki 'viimeisen tahtonsa ilmaisevan testamenttinsa' ja sitten kuoli, mikä sai sen tulemaan voimaan, ja sen jälkeen nousi kuolleista tullen oman kuolinpesänsä pesänhoitajaksi ja –jakajaksi.
 
Jeesus tekee jotakin sellaista, mitä kukaan ei koskaan aiemmin ole tehnyt – teki testamentin, kuoli ja sitten nousi kuolleista valvoakseen, että se pannaan toimeen Hänen toivomustensa mukaisesti. Kaikki muut jumala ovat kuolleita, demoneja, pelkkiä filosofioita, pelkkiä hahmoja tai muita viisaita elottomia. Hän, joka meillä on, on elävä ja me tunnemme Hänet.
 
Me olemme erilaisia – me tunnemme Jumalan. Ja Hän on, kuten Jaakob kirjoitti 1: 6-17:ssa: " Älkää eksykö, rakkaat veljeni. Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa." ja lukee 1. Kor. 1:9: "Jumala on uskollinen, hän, jonka kautta te olette kutsutut hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, yhteyteen." 
 
Hän on hyvä, huomaavainen, antelias, avokätinen ja myös sävyisä, nöyrä ja lähestyttävä. Meidän täytyy vain sanoa, ei, vain ajatella: "Isä..." ja olemme Hänen valtaistuimensa edessä. Hän on Luoja ja maailmankaikkeuden Pää, ja kuitenkin meillä on pääsy Hänen luokseen. Ihmeellistä armoa ja hyvyyttä meitä kohtaan. Hänen lapsiaan. Aamen.
 
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL

​What god is like our God? 2 of 3, Take a day off and vacation
Mikä jumala on kuin meidän Jumalamme? 2/3, Pidä vapaapäivä ja lomaa
 
Hei kaikki,
 
Tässä internetin yhdistämässä maailmassa voimme päästä käsiksi kaikkiin niihin uskontoihin, ajatuksiin, mielipiteisiin ja filosofioihin, joita ihmisellä on konsanaan ollut kautta historian. Harjoittaen jonkin verran itsekuria Herran kanssa vaeltavat voivat helposti jättää huomiotta kaikki muut äänet ja vain seurata Hänen ääntään, mutta teemme usein niin ilman, että täysin tajuamme, kuinka ainutlaatuisia me ja uskomme ovat.
 
Kerroin viime viikolla siitä, kuinka Aabraham esitteli maailmalle ainoan totisen Jumalan, Hänet, joka tuli ikuisuudesta Aabrahamin ystäväksi. Se oli ensimmäinen kerta, jolloin kukaan oli sanonut, että on vain yksi todellinen Jumala, jonka itse asiassa saattoi tuntea ja johon saattoi olla suhde, ja että muut ovat huijareita. Oli ensimmäinen kerta, jolloin Jumalan paljastettiin olevan Jumala jokaiselle ja Hänen luoneen ihmisen kuvakseen ja kaltaisekseen.
 
Koskien meitä tänään, kuten Aabrahamia hänen aikanaan, siinä kohdassa, jossa tulemme tuntemaan Jumalan henkilökohtaisesti, kaikista uskonnollisista rituaaleista tulee vanhentuneita.  Tämä johtuu siitä, että meillä on Kristus meissä, kirkkauden toivo. Tunnemme Hänet. Hän tuntee meidät. Mikään mitä me koskaan voimme tehdä, ei voi parantaa sitä, että henkemme on uudesti syntynyt ja Jumalan Hengen sinetöimä. Ei antaminen, ei paastoaminen, eivät julistamiset tai positiiviset tunnustukset, eivät kyyneleet, ei edes koko eliniän kestänyt palvelustyö voi koskaan parantaa sitä, että Kristus on meissä. Joten vain lopeta. Lepää. Kulje ja puhu keskustellen Hänen kanssaan. 
 
Panosta aikaa siihen, että opit tuntemaan Isän. Puhu Hänelle. Osoita sanasi Isälle ja löydä asioita, joista ilmaiset kiitoksesi ja kiitollisuutesi. Sitten kuuntele Hänen hiljaista vastausta hengessäsi. Tuo on se, mikä meillä on. Tuo on se, minkä Aabraham toi maailmalle. Se oli vallankumouksellista.
 
Vähän taustaa
 
Toiset jumalat Aabrahamin ajoista Moosekseen saakka vaativat seuraajiltaan raakoja asioita. Ihmisuhrit, vauvat mukaan luettuina, olivat yleisiä monissa uskonnoissa. Osittain osoittaakseen olevansa erilainen Jumala käski Aabrahamin uhrata Iisak, sitten pysäytti hänet. Osoittaen siten Aabrahamille ja maailmalle, että Hän antaisi uhri Itse, mikä lopetti kaikki vihjaukset siitä, että rituaalinen ihmisuhri koskaan liittyisi Yhteen Totiseen Jumalaan. Aabrahamin elämän joka askelella Jumala antoi jumalakulttuuria vastaan olevan ilmestyksen siitä, kuka Hän on.
 
Mooseksen aikaan Jumalalla oli vihdoin kansa, jonka kautta Hän saattoi jakaa säännöt, jotka johtivat onnelliseen elämään. Mooseksen laissa oli 613 lakia (yleisimmin hyväksytty numero) ja se oli jaettu kolmeen lukuun: moraalilaki, puhtauslaki (ruoka, puhtaus, terveys/parantuminen) sekä uskonnollinen laki.
 
Nämä lait olivat usein melko epämääräisiä, sillä mikään yksittäinen laki ei voinut käsitellä jokaista tilannetta, joka jokaisen ihmisen elämässä tapahtuisi. Joten lukiessasi Toista, Kolmatta ja Viidennettä Mooseksen kirjaa erityisesti huomaat Herran tarjonneen monia esimerkkejä ja hypoteettisia tilanteita lain antaessaan. Syy niiden epämääräisyyteen on, että ihmisen täytyisi vaeltaa Jumalan kanssa, jotta tietäisi, kuinka parhaiten soveltaa lain periaatteita jossakin tietyssä tilanteessa.
 
Esimerkiksi Marian kertoessa Joosefille olevansa raskaana, Joosef olisi voinut antaa Marian tulla kivitetyksi kuoliaaksi. Mutta meille kerrotaan, että 'hän oli hyvä (oikeudenmukainen) mies', joten hän haki vaivihkaista avioeroa. (Matt. 1: 19) Laissa oli paljon joustavuutta.
 
Uskonnollinen laki kuvasi, kuinka syntinen saattoi lähestyä pyhää ja puhdasta Jumalaa tulematta surmatuksi siinä sivussa, mikä antaa ennakkokuvina ja varjoina lupauksen tulevaisuudesta, jolloin ihminen ja Jumala olisivat yhtä Kristuksessa. Uskonnollisen lain yhteenvetona oli kymmenen käskyn neljä ensimmäistä käskyä, jotka sitten tiivistyivät yhdeksi: Sinulla ei pidä olla muita jumalia kuin Minut.
 
Moraali- ja puhtauslait tiivistyivät kuuteen jälkimmäiseen kymmenestä käskystä: kunnioita vanhempiasi, älä murhaa, älä tee aviorikosta, älä varasta, valehtele tai himoitse. Nämä kuusi tiivistyvät tähän: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Niinpä 613 tiivistyy kymmeneen, jotka sitten tiivistyvät kahteen: Rakasta Herraa sinun Jumalaasi koko sydämestäsi ja sielustasi, voimastasi ja mielestäsi sekä rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. (Ks. Mk. 12:28-31)
 
Kuten Paavali kirjoitti myöhemmin Room. 13: 9-10:ssa: "…ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi". Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sen tähden on rakkaus lain täyttämys." 
 
Vapaapäivä? Loma? 
 
Kymmenestä käskystä ensimmäiseen neljään sisältyy käsky pitää joka päivä vapaapäivä. Mikä muu jumala on koskaan käskenyt seuraajiaan pitämään viikoittaisen lepopäivän? Ei mikään. Väärä uskonto hiostaa ihmistä, mutta Jumala johdattaa äänellään. Pitäkää vapaapäivä, lapset, tarvitsette sitä, teette koko viikon kovasti työtä, pitäkää taukoa. Tuo on hyvä ja myötätuntoinen Jumala.  
 
Tuo käsky on tiivistelmä muista vapaapäivistä noissa 613:ssa laissa. 5. Moos. 16:16:ssa muun muassa Herra kertoo heille, että aikuisten miesten (ja heidän perheidensä) täytyy mennä vuosittain Jerusalemiin happattoman leivän-/pääsiäisviikoksi, sitten 50 päivää myöhemmin helluntaiviikoksi ja sitten syksyllä lehtimajajuhlaviikoksi.
 
Jos otetaan huomioon, että useimmat osallistujat asuivat Jerusalemin ulkopuolella ja matkustamistapana oli kävely ja jollakin eläimellä ratsastaminen, se tarkoitti, että jokaista juhlaviikkoa kohden oli usean päivän tai vähintään viikon valmistautuminen ja matkustaminen ennen jokaista juhlaa ja sen jälkeen. Ympäri Rooman valtakuntaa hajaantuneiden juutalaisten täytyi matkustaa viikkoja.  Nuo olivat työstä vapaita päiviä, jotta voitiin osallistua jättiläismäiseen sukukokoukseen Herrassa.
 
Lk. 2: 41-49:ssä näemme Joosefin ja perheen palaavan Jerusalemista pääsiäisviikon jälkeen ja he kadottivat 12-vuotiaan Jeesuksen olettaen Hänen olevan perheenjäsenistä, ystävistä, naapureista ja muista kotiin matkaavista koostuvan ihmispaljouden joukossa.
 
Kun on kolme juhlaa ja matkustaminen ja valmistautuminen, puhumme yhteensä noin kuudesta viikosta työstä poissa olemisesta joka vuosi. Lisäksi pakollinen viikoittainen lepopäivä. Sen lisäksi 5. Moos. 24:5 toteaa, että juuri naimisiin mennyt mies on vapautettu sotapalveluksesta ja työstä yhden vuoden ajan. Vuoden maksettu loma vastanaineille. Vau.
 
Kuinka ihmeellinen Jumala! Tänään voimme noudattaa tuota mallia vapaapäivistä, päivistä jolloin lataamme akkuja, palvomme, vietämme aikaa ystävien ja sukulaisten kanssa, joita ehkä näemme vain erityisinä aikoina. Se mitä meillä Hänessä on, on erityistä. Ole kiitollinen.
 
Vastakkaisuus Aabrahamin Jumalan ja muiden uskontojen välillä oli yhtä ainutlaatuinen silloin kuin se on nyt. Mutta odota, ei tässä vielä kaikki… jatkamme tästä ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL

​What god is like our God? 1 of 3, Abraham changed everything
Mikä jumala on kuin meidän Jumalamme? 1/3, Aabraham muutti kaiken
 
Hei kaikki,
 
Olin raamattukoulun johtaja, kun parikymppinen opiskelija varasi tapaamisajan puhuakseen kanssani. Tuo nuori nainen istuutui toimistossa ja kysyi hyvin vilpitön ja samalla kuitenkin hyvin pelokas ilme kasvoillaan: "Onko mikään tästä todellista?" Kun kysyin, mitä hän tarkoitti, hän vastasi: "Tämä. Kristinusko. Jeesus. Onko se totta, vai onko se vain jotakin sellaista, jonka ihminen on keksinyt, kuten jokin filosofia tai bisnes tai tapa kontrolloida ihmisiä?"
 
Hän uskoi Jeesukseen ja myönsi, että Jeesus oli pelastanut hänet elämältä, joka olisi ollut tuhoisa. Mutta heti kun Hän oli tullut Herraan uskovaksi, hän katseli kaikkia uskontoja ja filosofioita ympärillään ja halusi olla Varma, että hän oli kulkemassa oikeaa tietä. Hän ei halunnut tulla huijatuksi seuraamaan jotakin sellaista tietä, jos se oli väärä. Pohjimmiltaan hän katseli kaikkia jumalia ja jumalattaria ja pohti, onko meidän Jumalamme SE Jumala.
 
Maailmamme on yhtä täynnä jumalia ja jumalattaria, kun muinainen maailma oli, vaikkakin eri muodoissa. Popkulttuuri, urheilu, filmi- ja tv-tähdet ja heidän kulttuurinsa ja ajattelutapansa ovat löytäneet tiensä kaikkeen lähtien uskonnosta aina urheiluun ja politiikkaan saakka. Niiden julkkikset on korotettu jumalan asemaan kuten myös heidän ajattelu- ja järkeilytapansa. Mikä tahansa, joka asetetaan tärkeydeltään ihmisen ja Jumalan väliin, on epäjumalanpalvontaa, ja sitä on kaikkialla ympärillämme.
 
Kun ihmiset hajotettiin ympäri maapallon Baabelin tornin jälkeen, he menettivät vähitellen tiedon yhdestä totisesta Jumalasta. He kehittivät uskonnollisia järjestelmiä, johon liittyi jumalien palvontaa, mitä edustivat epäjumalankuvat ja barbaariset rituaalit, jotka ulottuivat itsensä viiltelemisestä veren vuotaessa aina ihmisuhreihin saakka ja niin paljon enemmän.
 
Muinaiset lähi-idän jumalat
 
Muinaisen idän jumaliin kuuluivat Astarte, kanaanilaisten hedelmällisyyden jumalatar. Häntä kuvattiin usein Baalin rakastajattareksi, Baalin ollessa kanaanilaisten ylijumala, johon liittyi hedelmällisyys, aurinko, sade ja salamointi. Baalin palvontaan kuului seksin harjoittaminen Baalin pappien ja papittarien kanssa ja joskus ihmisuhri. Salomon palvoi Astartea sen jälkeen, kun hän oli koonnut kanaanilaisten vaimoja.  
 
Oli Kemos, joka alistaa kaikki, mooabilaisten ja ammonilaisen jumala, ja jonka sanottiin olleen hyvin julma jumala ja vaativan ihmisuhreja. Salomon pystytti alttarin Kemokselle Jerusalemin ulkopuolelle 'turmion kukkulalle' kutsuttuun paikkaan, johon viitataan 2. Kun. 23: 13:ssa. 
 
Filistealaisten Daagon oli veden ja viljan jumala, jolla oli ihmisruumis, mutta kalan pää. Simson kuoli romahduttaessaan Daagonin temppelin.  
 
Babylonialaisten Mardukilla oli 50 nimeä ml. Bel, ja sitä palvottiin Babyloniassa, Assyyriassa ja Persiassa.
 
Mikä tekee Aabrahamista erilaisen? 
 
Aabraham tuli tästä monien jumalien ja jumalattarien kulttuurista tuntemaan yhden totisen Jumalan. Ensimmäinen asia tietää juutalaisuudesta on, että se oli ensimmäinen yksijumalainen uskonto. Toisin sanoen ensimmäistä kertaa joku oli sanonut, että epäilemättä on vain yksi Jumala ja loput ovat huijareita.
 
Aabraham oli myös ensimmäinen, joka esitteli ajatuksen, että Jumala oli Jumala jokaiselle kaikkialla. Tuohon aikaan asti kanaanilaisilla oli jumalansa, mooabilaisilla omansa, egyptiläisillä omansa jne. Jumala tuli pois ikuisuudesta ilmestyäkseen Aabrahamille vahvistaen ja osoittaen, että Hän on ainoa totinen Jumala ja Hän on Jumala jokaiselle kaikkialla.
 
Aabraham
 
Pohdi, mitä Jumala ja Aabraham toivat ihmiskunnalle:
 
1) Jumala on tosi Jumala, ei ole muita, loput ovat huijareita.
2) Jumala on Jumala jokaiselle, kaikkialla maan päällä. 
3) Jumala on suvereeni; Häntä ei voi manipuloida rituaalilla, Häneen ei voi tehdä vaikutusta uhrilla, tosiaan härkien ja vuohien vereen Hän ei ole mielistynyt (Hepr. 10: 5-8)
4) Jumala loin maan, luonnonvoimat ja loi ihmisen kuvakseen ja kaltaisekseen.
5) Jumala on niin sävyisä, nöyrä ja sen tähden lähestyttävä, että Hän tarjoutuu tulemaan ystäväksi jokaiselle, joka Hänet haluaa.
6) Jumala oli niin innokas auttamaan ihmiskuntaa, että Hän teki liiton Aabrahamin kanssa tuodakseen luvatun ennalleen asettamisen koko maapallolle.
7) Hän antoi ihmisille vapaan tahdon valita hyvä tai paha, jokainen ihminen on vastuussa omista teoistaan.
 
Ennen Aabrahamin aikaa mitään näistä ajatuksista, käsityksistä, tästä tiedosta ei ollut missään uskonnossa minkään jumalan kohdalla. 
 
Pohdi omaa vaellustasi Herran kanssa – rituaaleja? Kaavamaista?
 
Jokainen Aabrahamin ympärillä oleva uskonto perustui siihen, että ihminen suoritti jonkin rituaalin tavoittaakseen ja liikuttaakseen tai tehdäkseen vaikutuksen jumalaansa.
Joka toinen uskonto tavoitti jumalansa ihmistekoisten puitteiden kautta, joihin kuului seremoniaa, patsaita, kuvia ja muita fyysisen palvonnan elementtejä. Tuo oli silloinen kulttuuri, tuo on nykyinen kulttuuri ihmistekoisten ponnistelujen joukossa Jumalan tavoittamiseksi. Monet hyvää tarkoittavat kristityt ovat myös langenneet armosta tekoihin.
 
Kun Jumala ilmestyi Aabrahamille ja tuli hänen ystäväkseen, Aabraham tajusi, ettei voinut olla mitään mekanismia, jonka hän voisi pystyttää saavuttaakseen tai lepytelläkseen Hänet. He olivat ystäviä. Ei ollut mitään patsasta, jota hän olisi voinut rukoilla, koska hän tunsi Jumalan henkilökohtaisesti. Ei ollut mitään rituaalia, puhetta, rukousta, rakennusta tai liturgiaa, jonka hän olisi voinut laatia lähestyäkseen Jumalaa, koska hän jo tunsi Jumalan henkilökohtaisesti. Kaikki nuo mekanismit olivat nyt vanhentuneita. 
 
Ja ne meistä, jotka vaeltavat Jumalan kanssa tänään tuollaisessa vapaudessa, me myös tajuamme sen myös – rakennukset, liturgia, rituaali, patsaat ja ikonit – ne ovat jäänet pois käytöstä vanhentuneina. Me tunnemme Jumalan henkilökohtaisesti. Kristus on meissä. Meillä on Kristuksen mieli. Meidät on sinetöity Isän Jumalan Hengellä, joka on pyhä. Mikään mitä me voisimme tämän maan päällä tehdä, ei voi parantaa sitä, että meillä on Kristus meissä sen kautta, että meidän henkemme on syntynyt uudesti Isän Jumalan Hengestä.
 
Millaisella ihmisellä on ystävä, ja sitten hän rakentaa rituaalin ja uhraamisen ja julistuksen puitteet, joiden kautta hänellä on pääsy ystävänsä luo? Se on typerää. Hän vain puhuu hänelle. Heidän välissään ei ole mitään muuta kuin, että he tuntevat toisensa. Sen Aabraham esitteli maailmalle – kyvyn tuntea Jumala ilman uskonnollista rituaalia. 
 
Mikä jumala on niin huomaavainen, että käskee seuraajiaan mitätöimään velan, pitää vapaapäivän, olla lomalla ja rakastaa jokaista? Jatkamme siitä ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL

Why doesn't God heal more often? The key to it all, 4 of 4,
Miksei Jumala paranna useammin? Avain siihen kaikkeen, 4/4
 
Hei kaikki,
 
Paavali oli täynnä Pyhää Henkeä, joka sai hänet toimimaan, kun hän käski tilapäisen sokeuden tulla noita Elymasin ylle Apt. 13:9-11:ssä. Apt. 20:8-10:ssä hän herätti Eutykusin kuolleista, kun tämä oli pudonnut ulos kolmannen kerroksen ikkunasta. Hän puhui palvelutyönsä muista merkeistä, ihmeistä ja 'voimateoista' 2. Kor. 12:12:ssa.
 
Kuitenkin muissa tilanteissa ei tapahtunut mitään yliluonnollista parantumista tai ihmettä: hän kehotti Timoteusta juomaan viiniä veden kanssa vatsavaivoihinsa 1. Tim. 5:23:ssä. Hän myös jätti Trofimuksen sairaana Miletoon 2. Tim. 4:20:ssa ja Fil. 2: 25-27:ssa hän kertoo, kuinka Epafroditus oli ollut sairaana lähellä kuolemaa, mutta toipunut. 
 
Ihmeparantumiset näyttivät heidän elinaikanaan olevan yhtä epäjohdonmukaisia kuten meidänkin.
 
Jeesuksen nimi
 
Nimi Jeesus eri muodossa on ollut näihin päiviin saakka yleinen nimi ympäri maailman. Espanjaksi se on Jesus (äännetään hesus), arabiaksi Isa, hepreaksi Joshua (Joosua), ja kreikaksi, josta englannin (ja suomen) Jesus/Jeesus on peräisin, on Iseous. Ja monet kristityt puhuttelevat Häntä Jeshuaksi tai käyttäen jotakin sen muotoa.
 
Mutta kyse on vain nimestä. Jopa Jeesuksen aikana täytyi lisätä tarkempi tunnistava määre: "Jeesus nasaretilainen" eikä Jeesus kaanalainen tai Jeesus nainlainen. Ja Joh. 1:45:ssä täytyi tarkentaa lisää: "Jeesus nasaretilainen, Joosefin poika." 
 
Ainutlaatuista Herrassamme Jeesuksessa on se, että Isä on ilmaissut sille tukensa tehden siitä korkeimman ja kunnioitetuimman nimen maailmankaikkeudessa, mihin nimeen eräänä päivänä: "... kaikkien polvien pitää… notkistuman…  ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra." Fil. 2:11
 
Isän tuki merkitsee, että Hänen Henkensä on ikuisesti osa tuota Nimeä. Siten Sana (Jeesus) ja Henki ovat yksimieliset – ja 'toimiakseen' niin täytyy olla. Hengen maailmassa liikkumisen yrittäminen ilman Nimeä merkitsee avautumista virheelle ja nimen käyttämisen yrittäminen ilman, että Henki on sen osana, merkitsee epäonnistumista.
 
Ehtona on, Isä haluaa ja liikkuu Henkensä kautta, kun tuota nimeä käytetään Hänen tarkoitusperiään varten, mutta jos tuo käyttö ei ole Isän tahdon ja tarkoituksen mukaista, Hänen Henkensä ei ole nimen käyttämisessä mukana.
 
Tuo nimi ei ole patenttilääke
 
Niinpä tänään on ihmisiä, jotka käyttävät Jeesuksen nimeä kirosanana – mutta Pyhä Henki ei ole siinä osallisena. 
 
Apt. 19: 13-18:ssä jotkut käyttävät Jeesuksen nimeä yrittäessään karkottaa riivaajia, mutta Pyhä Henki ei ollut heissä, joten riivaajien ei tarvinnut totella ja mies, jossa riivaaja raivosi, hakkasi heidät.
 
On myös kristittyjä, joilla ei ole harmainta aavistustakaan yllä mainitusta, joten he luulevat voivansa käskeä sitä tai tätä tuossa nimessä, ilman että heille on opetettu, että täytyy tietää, minne Isä on menossa Henkensä kautta, sillä vain Sanan ja Hengen yksimielisyys tuottaa ihmeitä tekevän voiman maan päällä. Vanhasta uskon sana –liikkeestä on vielä olemassa jäännös, joka luulee, että meidän pitää vain lausua tuo nimi ja käskeä ja asia tapahtuu, eikä heille ole koskaan opetettu, että Henki ja Sana ovat yhtä. Usko ei ole koskaan riippumaton Isän tahdosta.
 
Voit käskeä Jeesuksen nimessä Ferrarin tulla sinulle, mutta jollei Isä ole sisällyttänyt Henkeään tuon Nimen käyttöön tässä tapauksessa, mitään ei tapahdu. Jeesuksen nimen mukana täytyy olla Pyhä Henki, sillä itse asiassa Pyhä Henki on se, joka parantaa tai tekee ihmeen.
 
Matt. 12: 24-33:ssa Jeesusta syytettiin paholaisen voiman käyttämisestä riivaajien karkottamiseksi. Jopa nuo syyttäjän tunnistivat sen, että Jeesus käytti jonkinlaista 'itsensä ulkopuolella' olevaa voimaa karkottaakseen riivaajat. He sanoivat demoninen voima, mutta Jeesus tarjosi vaihtoehdon heille pohdittavaksi:  
 
"Mutta jos minä Jumalan Hengen voimalla ajan ulos riivaajia, niin on Jumalan valtakunta tullut teidän tykönne." 
 
Meidän täytyy myös muistaa, että Joh. 5: 19:ssä ja 30:ssa Jeesus sanoi tekevänsä ja sanovansa vain sitä, mitä Hän ensin näki Isän tekevän ja kuuli Isän sanovan. Jälleen Jeesus seurasi Pyhää Henkeä kaikessa mitä Hän teki – Sana ja Henki ovat yksimieliset, ovat yhtä.
 
Ilmestystä tarvitaan
 
Matt.16: 16-17:ssa kun Pietari julisti: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika", Jeesus sanoi isän näyttäneen sen hänelle ja jatkoi todeten, että hän oli vain Pietari (keefas, pikku kivi), mutta tälle kalliolle (kreikaksi petra, vuori), Hän rakentaisi seurakuntansa.
 
Se vuori (kallio), josta Jeesus puhui, on ilmestys Isältä siitä, että Jeesus on Kristus, elävän Jumalan Poika. Ilmestyksen virratessa Isältä Hänen Henkensä kautta Jeesukselle (Kristukselle meissä) ja ihmiskunnalle. Koko Jumalan valtakunta perustuu ilmestykseen Isältä Hänen Henkensä kautta siitä, että Jeesus on Herra, ja kaikki virtaa siitä.
 
Sen tähden, kun olet 'uskonut' jonkin asian tapahtuvan sen jälkeen, kun ensin olet saanut rauhan tai ilmestyksen mennä tuohon suuntaan, niin käy. Mutta kun teet jonkin asian vain siltä pohjalta, miten ajattelet sen menevän, asia menee myttyyn tai on vaikea. On yksi asia tehdä päätös saadun ilmestyksen pohjalta ja on toinen asia vain ajatella Jeesuksen nimen olevan riippumaton Isän tahdosta ja Hengen virtauksesta – mikä on väärin.
 
Olen käyttänyt kaksi edellistä osaa parantumisen esteiden käsittelyyn, mutta ylivoimaisesti suurin syy sille, etteivät ihmiset näe enemmän ihmeitä elämässään, on se, mistä puhun tässä: ilmestyksen puuttuminen.
 
Sanotaan vaikka, että jollakulla diagnosoidaan jotakin ikävää ja hän pyytää välittömästi rukoilemaan puolestaan. Olen itse huomannut, että kun ihmiset hankkiutuvat ensin yksin Isän läsnäoloon, löytävät rauhansa, löytävät Hän tahtonsa heitä kohtaan, sen suunnan, mihin mennä – juuri silloin he näkevät suuren armon ja usein joko nopeutetun parantumisen tai dramaattisen parantumisen. Kun ei tule mitään ilmestystä, jatkamme sen parissa, mitä tiedämme tehdä luonnollisessa luottaen siihen, että Hän opastaa ja tukee meitä armollaan.
 
Koko valtakunta toimii ilmestyksen kautta. Panosta ensin palvontaan, rukoukseen, itsesi asettamiseen tilaan, jossa voit vastaanottaa Isältä koskien sitä, miten Hän haluaa sinun reagoivan tilanteeseen – ja sitten käytä Jeesuksen nimeä tuota tarkoitusta varten. Tuolla tavoin valtakunta toimii.
 
Viivy, viipyile, odota Herraa
 
Noin kuukauden kuluttua meillä on konferenssimme Broken Arrowissa (Tulsan esikaupungissa) ja tuolloin jok’ikisen päälle lasketaan kädet, jos hän niin haluaa. Hän istuu tuolissa ja useampi henkilö kerääntyy hänen ympärilleen ja sitten me kaikki viivymme, viipyilemme Herran edessä nähdäksemme, mitä Herra haluaa sanoa hänelle. Mitä me teemme? Tarjoammeko omia rohkaisun sanojamme? Emme. Me odotamme Isän läsnäolossa, Hänen Henkensä meidän keskellämme ja meissä, saadaksemme ilmestystä, joka virtaa esiin profetian, tiedon sanojen, viisauden sanojen, ao. henkilöä koskevien mininäkyjen ja parantumisen muodossa.
 
Tuo on normaalia kotiseurakunnassa – kun joku tarvitsee rukousta, kokoonnumme, odotamme kuullaksemme, mitä Isä haluaa, SITTEN lausumme Jeesuksen nimen. Olen oppinut tämän muinoin joskus vuonna 1974 teini-ikäisenä osallistuessani 'rukouskokouksiin' karismaattisessa herätyksessä – ja se teki jutun niin eläväksi, dynaamiseksi, ihmeitä tuottavaksi – tiesimme kuinka kokoontua ja sitten odottaa nähdäksemme, mitä Isä halusi tehdä, mihin suuntaan Hän halusi virrata.
 
Pyhä Henki on itse asiassa se, joka tekee työn. Käytän esimerkkiä, jossa isä käskee poikaansa pesemään auton. Isä tahtoo auton tulevan pestyksi. Poika tekee työn, jossa suihkuttaa auton päälle vettä, mutta itse asiassa vesi on se, joka pesee. Tuolla tavoin Isä, Poika ja Pyhä Henki toimivat – juuri Henki on se, joka tekee eläväksi (Joh. 6:63), juuri Henki on se, joka itse asiassa ajaa riivaajat pois (Matt. 12:28), juuri Henki loi uudesti sinun henkesi (Joh. 3:3-5). Kyse ei ole yksin Jeesuksen nimestä, vaan Jeesuksen nimestä, joka seuraa Henkeä Isän ohjaamalla tavalla – sama malli näkyy Joh. 5:19:ssä – teemme sitä, mitä näemme Isän tekevän. Isä – Henki - Poika (Kristuksen ruumis).
 
Olemme Kristuksessa, joten on kuin tuota poikaa ohjaisi isä sen suhteen, mihin suunnata vesi – mikä osa autosta tarvitsee tuota vettä. Viivymme ihmisen edessä, jotta voimme kuulla 'isältämme', mihin Hän haluaa ohjata 'veden' pestäkseen hänet, tai parantaakseen hänet tai virratakseen hänen ylitseen.
 
On niin paljon enemmän, mitä voisin kertoa, mutta elämäntyylisi muuttaminen niin, että olet luja saadessasi millaisen tahansa uutisen ja vain pysyttelet hiljaa sen sijaan, että syöksyt sanomaan mielipiteesi tai mitä arvelet, että sinun täytyy tehdä – pysyttele vain hiljaa ja hankkiudu Isän läsnäoloon nähdäksesi, mihin suuntaan Hän haluaa mennä – ilmestys on se kallio, josta kaikki virtaa, mukaan luettuna Jeesuksen nimen käyttäminen, oli sitten kyseessä rukous, riivaajien karkottaminen tai parantuminen. Ilmestys tulee ensin.
 
Runsaasti pohdittavaa – uusi aihe ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL