Rosh haShanah explained, Yom Kippur, Tabernacles #4
Rosh hashana selitettynä, jom kipur, lehtimajajuhla, osa 4
Hei kaikki,
 
 "Siten messiaaninen toivo*, ylösnousemus ja sielun kuolemattomuus ovat kietoutuneet yhteen sofarin viestin kanssa." Niinpä tänään tulemme puhumaan tempauksen yksityiskohdista ja siitä, koska antikristus paljastuu. *The Authorized Daily Prayer Book by Hertz (suom. Auktorisoitu Hertzin päivittäinen rukouskirja s. 865)
 
Niinpä kuolleista nouseminen on ymmärretty vanhoista ajoista lähtien, ja pasuunansoiton juhla, joka alkaa uuden kuun aikaan, jolloin kuu on piilossa, on aina ollut sidoksissa ylösnousemukseen. Paavali kutsui uutta kuuta 'tulevaisten varjoksi' Kol. 2: 17:ssä. Nuo tulevaiset ovat sitä, mitä kutsumme tempaukseksi. 'Natzal' hepreaksi. 
 
Lisäisin yhteyden siihen, että aurinko edustaa messiasta ja kuu uskovia, joiden on määrä hallita yötä kuten kuu, millä on pitkä traditio, kuten nähdään Malakia 4:2:ssa:
" Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen (ylösnousemus) sen siipien alla, ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat." (loikitte ilosta) 
 
Jotkut opettajat eivät ole ymmärtäneet, miksi siihen on kirjoitettu (englanniksi) aurinkoa tarkoittava sana Sun eikä poikaa tarkoittava sana son, mutta heti kun olet ymmärtänyt yllä olevan, siinä on järkeä. Kuu edustaa uskovia, jotka heijastavat auringon valoa ja tulevat olemaan kätkettyjä häneen tulevan uuden kuun aikana. Paavali kirjoittaa tessalonikalaisille sen, mitä hän kirjoitti 1. Kor. 15:ssä, mutta lisäten joitakin yksityiskohtia, ja tästä kohdasta jatkamme.
 
1. Tess.4: 14-18
 
Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan. 15 Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. 16 Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa (viimeinen pasuuna 1.Kor. 15 mukaisesti), ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin 17 sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. 18 Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.
 
(sananen koskien '(pois)nukkunutta'. Tämä ei ole 'sielun unta', vaan sen sijaan maan näkökulmaa, kuten Jeesus käytti kuvaamaan Jairuksen kuollutta tytärtä Mk. 5:39:ssä. Paavali kertoi myös korinttilaisille, että ruumiista poissa oleminen merkitsee sitä, että on välittömästi läsnä Herran luona vahvistaen tämän ymmärtämyksen.)
 
Tämä on tarkalleen sitä mitä Paavali kertoi korinttilaisille 1. Kor. 45-52:ssa, että viimeinen pasuuna kuuluisi ja Kristuksessa kuolleet nousevat ensin ja sen jälkeen me, jotka olemme elossa, muutumme kohdataksemme heidät ja Hänet.
 
Minulla on kysymys, johon minulla ei ole vastausta: kuinka Hän antaa niille, jotka nyt ovat Hänen kanssaan, uuden ruumiin? Hän sanoi myös 'olla pois ruumiista on olla läsnä Herran luona' korinttilaisille, joten kuinka Herra antaa Kristuksessa kuolleilla fyysiset ja kirkastetut ruumiit? Jos jonkun ruumis on tomua, kerääntyykö kaikki tomu kaikilta ajoilta ja kaikista paikoista ja palaa muodostamaan elävän ruumiin joka se kerran oli ja joka sitten Jumalan voimasta muuntuu taivaallisesta materiaalista tehdyksi? Kuinka kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen? Ihmettelyllä on meille arvoa, mutta kiistelyn arvoista se ei ole. Asia selviää kyllä ajallaan.
 
Heti seuraavassa luvussa, 1. Tess. 5:ssä, Paavali sanoo, että maailmalle se, että Jeesus ottaa meidät pois, tulee olemaan kuin varas yöllä: " Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niin kuin varas..." jae 4
 
Pohdi tuota kielikuvaa
 
Varasta yöllä käytetään kuvaamaan maailman näkökulmaa tapahtumaan, jota kutsumme tempaukseksi. Varas yöllä menee jonkun kotiin, joka ei hänelle kuulu, varastamaan tavaroita, jotka eivät hänelle kuulu, yllätyshyökkäyksessä. Maailmalle Jeesus on tuo varas, joka tulee kotiin, joka ei kuulu Hänelle (tuo koti kuuluu, sillä ruumiimme ovat Pyhän Hengen koti) ja ottaen sen, mikä ei Hänelle kuulu (juridisesti meidät on ostettu tietystä hinnasta ja kuulumme Hänelle, joten viimeisenä päivänä Häntä ei voi juridisesti syyttää). Hän päättää jälleen siihen, että Jumala on vapauttanut meidät tulevasta vihasta, joten lohduttakaa toisianne näillä sanolla. Te ette ole unessa eikä Hän ole varas teille!
 
Paavalin ensimmäinen kirje tessalonikalaisille ei riittänyt
 
Joten Paavali käsitteli yksityiskohtaisemmin asiaa toisessa kirjeessään: 2. Tess. 2: 1-8
 
Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet, 2 ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikään kuin Herran päivä jo olisi käsissä. 3 Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennen kuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi,
4 tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala. 5 Ettekö muista, että minä, kun vielä olin teidän tykönänne, sanoin tämän teille? 6 Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy. 7 F Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, 8 niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä:
 
Niille jotka eivät tunne rosh hashanaa eivätkä tuon ajan kulttuuria, tämä on hämmentävä kohta. Näin ollen he ottavat jakeen kolme 'luopumuksen' ja täydentävät sen luulonsa mukaan 'luopumukseksi uskosta', ja opettavat, että kristityt tulevat luopumaan uskosta suurin joukoin juuri ennen tempausta. Mutta siinä ei ole kieliopillisesti järkeä, sillä Paavali sanoo: "nyt tiedätte, mikä häntä (antikristusta) pidättää, kunnes hänet/se otetaan pois.
 
Jotenkin meidän on määrä uskoa, että uskosta luopuminen pidättää antikristusta paljastumasta. Siinä ei ole mitään järkeä, sillä me olemme itse asiassa maan suola, säilöntäaine. Katso mitä tahansa yhteiskuntaa kautta aikojen ja Jumalaan uskovat ovat olleet säilöntäaine, vapauden ja luovuuden lähde. Joten kuinka Jumalasta luopuminen estää antikristusta ilmestymästä? Ja kuinka uskosta pois lankeaminen olisi  'tieltä poistetuksi tulemista'? Siinä ei ole järkeä.
 
Oikea vastaus löytyy ilmauksesta 'pois lankeaminen' tai apostasia kreikaksi. 
Paavalin aikana (kuten Amplified Bible –Raamatun englanninnos alaviitteessä toteaa), ilmausta käytettiin tarkoittamaan juuri sitä mitä Paavali sanoi – lähtemistä, matkalle lähtemistä, näköpiiristä pois lankeamista, jota aluksi käytettiin kuvaamaan laivan purjeiden lankeamista pois näkyvistä horisontin taakse. Pois lankeamista, lähtöä.
 
Tässä käsityksessä on järkeä kieliopillisesti ja rosh hashanaana. Paavali ei, opetettuaan rosh hashanaata ja viimeistä pasuunaa korinttilaisille, kolossalaisille ja tessalonikalaisille, yhtäkkiä muuttanut mieltään. Hän sanoi: älkää antako pettää itseänne. Tuo päivä ei tule ennen kuin lähtö (matka, näkyvistä pois lankeaminen ts. tempaus) tulee, ja SEN JÄLKEEN kadotuksen ihminen voi paljastua… nyt te tiedätte, mikä häntä pidättää ilmestymästä niin, että hän voi tulla paljastetuksi oikeaan aikaan sen jälkeen kuin hänet/se on viety pois. Ja hän/se (Kristuksen ruumis), joka pidättää, jatkaa niin tekemistä, kunnes hänet/se otetaan pois tieltä." 
 
Niinpä voimme nähdä, että 1.Kor.15, Kol. 2:17, 1. ja 2. Tess. ovat kaikki johdonmukaisia viimeisen pasuunan opettamisessa.
 
Maskuliinisen pronominin 'hän' käyttäminen sinä, joka nyt pidättää, on joillekuille hämmentävää
 
Monet kristityt ovat tottuneempia siihen, että Kristuksen ruumiiseen viitataan Kristuksen morsiamena kuin maskuliiniseen muotoon Kristuksen ruumis. UT:ssä valtaosin käytetään maskuliinista muotoa 'hän'; Kristuksen ruumis. Paavali käyttää tätä ilmausta tavanomaisesti, joten ei pitäisi olla yllätys, että hän viittaa Kristuksen ruumiin tieltä poistamiseen maskuliinisella pronominimuodolla 'hän'. Kol. 2: 17; Ruumis on Kristuksen. Kol. 1: 24: "...Hänen ruumiinsä hyväksi, joka on seurakunta." Ef. 5:23: "Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja." 1. Kor.12: 12: "Sillä niin kuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin."
 
Kysymys on; kuinka antikristus paljastuu? Daniel sanoi 9: 26-27:ssä, että nousee johtaja, joka tekee seitsenvuotisen rauhansopimuksen Israelin kanssa. Jeesus viittasi tähän Matt. 24: 15:ssa vahvistaen tuon käsityksen. Daniel kertoo meille, että keskivaiheilla tuota seitsemää vuotta tuo johtaja tulee istumaan temppelissä, saa aikaan kaikkien uhrien lakkaamisen ja rikkoo sopimuksensa Israelin kanssa. Jeesus sanoi, että kun ne, jotka todistavat tuon tapahtuman, näkevät sen, he juoksevat ulos kaupungissa ja piiloutuvat, sillä sitten tulee suuri ahdinko, kunnes Hän palaa.
 (Matt.24: 15-20)
 
Tämän tuloksena jotkut tapaavat sanoa, että antikristus ei paljastu kuin vasta puolivälissä tuota seitsenvuotista sopimusta, siten tukien tempauksen tapahtumista puolivälissä vaivan aikaa. Mutta se on vastoin rosh hashanaa, minkä Jeesus ja kaikki Hänen ympärillään ymmärsivät. Todennäköisempi skenaario on se, että antikristus paljastuu, kuten Daniel totesi, kun hän tekee seitsenvuotisen sopimuksen Israelin kanssa. TUO on se asia, joka identifioi hänet, sopimuksentekijän. Hänen petoksensa tulee 3½ vuotta myöhemmin, mutta ne jotka ovat elossa, tietävät, kuka hän on. Tuo skenaario asettaa hänet johtoasemaan nousemiseen heti tempauksen jälkeen ahdingon ajan, Jaakobin seitsemän vuoden vaivan ajan, alussa.
 
Ensi viikolla vaihdetaan vaihdetta ja puhutaan jom kipurina käytettävistä kahdesta vuohesta, miksi se liittyy Jeesuksen paluuseen ja muuta. Siihen saakka siunauksin,
John Fenn

Rosh haShanah explained, Yom Kippur, Tabernacles #3 What Paul teached
Rosh hashana selitettynä, jom kipur, lehtimajajuhla, osa 3 Mitä Paavali opetti
Hei kaikki,
 
Paavalin juutalaisia juhlapyhiä koskevan tiedon ymmärtäminen, se mistä hän kirjoitti kirjeissään, sallii meidän asettaa hänen opetuksensa asiayhteyteen, siksi tämä opetussarja. On kuin palapelin palaset putoilisivat paikoilleen.
 
Pasuunansoiton juhlaa kutsutaan myös (kaatuneiden) muistopäiväksi -  Jom hazikaron
 
Koska 10 päivän jakso pasuunansoiton juhlasta/rosh hashanasta jom kipuriin on katumisen aikaa, jolloin ihminen arvioi itsensä, pasuunansoiton juhlaa pidetään tuomiopäivänä uskoville heidän kohtalonsa tullessa sinetöidyksi jom kipurina, suurena sovituspäivänä.
 
Tänä muistopäivänä Jumala avaa muistokirjat, erityisesti elämän kirjan tai elävien kirjan, kuten asia ymmärrettiin Malakia 3:16: "Silloin myös Herraa pelkääväiset puhuvat toinen toisensa kanssa, ja Herra tarkkaa ja kuulee; ja muistokirja kirjoitetaan hänen edessänsä niiden hyväksi, jotka Herraa pelkäävät ja hänen nimensä kunniassa pitävät."
 
Juuri tässä hetkessä ne, jotka 'muuttuivat' viimeisen pasuunan soidessa, kohtaavat tuomionsa. Koska he jo uskovat Messiaaseen, heidän tuomionsa ei ole taivas tai helvetti, vaan sen sijaan mitä he ovat tehneet sillä, mitä heille on annettu Messiaassa. Millaista se tulee olemaan?
 
Paavali antaa ymmärrystä 1. Kor. 3: 1-15: "...te olette vauvoja, teidän pitäisi syödä lihaa, mutta en voi teille sitä syöttää ja voin tuskin syöttää teille maitoa. Miksi? Olette yhä lihallisia, koska teillä on kateutta, riitaisuutta ja jakaantumisia joukossanne, ettekö ole lihallisia? Ettekö elä ikään kuin ette olisi edes uudesti syntyneitä? Elämässänne ei ole mitään muuta perustusta kuin Kristus Jeesus, joten mitä tahansa joku rakentaa tuolle perustukselle, kultaa, hopeaa, jalokiviä vaiko puuta, heinää tai olkia; tuo päivä paljastaa sen, sillä se tullaan koettelemaan tulella. Tuli paljastaa, millaista työtä se on. Jos se, mitä joku on rakentanut perustalle, selviää tulen läpi, se tulee jäämään. Jollei, se palaa, vaikka he itse tulevat pelastumaan, mutta niin kuin sellainen, joka on tullut tulen läpi." 
 
Room. 14: 10 ja 2. Kor. 5: 10 kumpikin kertoo meille, että tulemme seisomaan Kristuksen tuomioistuimen edessä. Tämä tapahtuu viimeisen pasuunan soidessa taivaassa. Saatamme kysyä, kuinka Herralla tulee olemaan aikaa tuomita kaikki uskovat ihmiskunnan alusta asti, mutta väittäisin, ettemme tunne Herran voimaa. Kun minulla oli 'kiertokäyntini' taivaassa, olin poissa maan päältä noin 20-30 minuuttia, mutta taivaassa näytti siltä kuin olisin viettänyt kokonaisen päivän siellä. Hän on MINÄ OLEN ja ajattelen, että Kristuksen tuomioistuin tapahtuu melkein välittömästi tuona 'tempauksen' päivänä. 
 
Ajattele Kristuksen tuomioistuinta jättiläisenä suodattimena.
Taivaassa ei ole mitään muuta kuin puhtautta, vanhurskautta, eheyttä ja jumalisuutta kaikissa asioissa. Epäpuhtaat eivät voi olla taivaassa, sillä Isä on niin voimakas, niin puhdas, ettei mikään (epäpuhdas) voisi jäädä henkiin. Joten täytyy olla suodatin, Kristuksen tuomioistuin, joka toimii suodattimena, joka polttaa pois kaiken sellaisen ihmisen elämästä ja sydämestä, mikä ei ole yhtä puhdasta kuin taivas. Kristuksen tuomioistuin polttaa pois kaikilta kaiken anteeksiantamattomuuden, katkeruuden, kateuden, riitaisuuden, hajaannuksen, kätketyt motiivit – kaiken, mikä ei ole puhdasta jumalisuutta. Akanat palavat, se mikä on puhdasta, suodattuu läpi.
 
Tuo tulee olemaan ihmisten välillä sovinnonteon aikaa. Kun Pyhä Henki kertoo ilmestyksen kautta tarkasti, mitkä jokaisen motiivi ja tarkoitus olivat hänen elämänsä menneissä tapahtumissa, väärinymmärrykset tullaan nyt ymmärtämään, anteeksiantamus ja armo osoittamaan, erimielisyydet ratkaisemaan ja ollaan häkeltyneitä siitä, että ollaan taivaassa Herran ja ystävien ja perheen kanssa osaksi siksi, että kaikki maan 'akanat' ovat palaneet pois. Mikä ilo!
 
Se puhtaus, joka meillä on hengen ihmisessämme, ei vain selviä koitoksesta, vaan Herra osoittaa meille arvostuksensa ja tunnustuksensa koskien oikeita päätöksiämme, epäitsekästä uhrautumistamme, pyrkimyksiämme pitää ajatuksemme ja motiivimme puhtaina – nuo ovat kultaa, hopeaa ja jalokiviä.  
 
Emme tiedä, kuinka Herra tekee sen mitä Daavid totesi: " Pane leiliisi minun kyyneleeni, ovathan ne sinun kirjassasi. *."  Emme tiedä, kuinka Isä ottaa rukouksemme ja taivaassa niistä tulee suitsuketta Hänen edessään*. Emme tiedä, kuinka Hän otti alkuperäisten apostolien elämät tehdäkseen taivaan kaupungin muurien perustuksen*, mutta Hän teki niin. Oikeat päätöksemme, kasvumme Hänessä, muunnetaan jollain tavalla taivaalliseksi materiaaliksi, kuten Pietari sanoi, me olemme eläviä kiviä elämiemme rakentaessa taivaan kaupunkia – ihmeellistä armoa.
*Ps. 56:8, Ilm. 5: 8, 21: 14.
 
Mutta mitä on käynnissä maan päällä, kun tämä tapahtuu meille taivaassa?
Tiedämme, ettemme ole maan päällä tuohon aikaan. Paavali sanoi sen kaksi kertaa ennen opetustaan 'vaivan ajan' yksityiskohdista (Jaakobin ahdistuksen aika). 
 
1. Tess. 1: 10: ja odottamaan taivaista hänen Poikaansa, jonka hän on herättänyt kuolleista, Jeesusta, joka pelastaa meidät tulevasta vihasta.
1. Tess 5: 9: Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.
jae 11: " Sen tähden lohduttakaa toisianne näillä sanoilla." 
 
Paavali käsittelee sitten yksityiskohtaisesti viimeistä pasuunaa, josta puhumme ensi viikolla. Mutta nyt tämä: jos luet nettisivuja, jotka aiheuttavat sinulle jotakin muuta kuin lohdutusta Herrassa, yksinkertaisesti LAKKAA KÄYMÄSTÄ NOILLA SIVUSTOILLA, lakkaa katsomasta noita videoita jne.
 
Viimeisen pasuunan sointihetkellä, mikä on meille suuri ilo, on maailmalle ahdistuksen aikaa, jolloin Jumala sijoittaa maailman kolmeen ryhmään: täysin vanhurskaat, täysin pahat, ja suurin ryhmä: välissä olevat (päättämättömät).  Tämä hetki aloittaa ’Messiaan synnytystuskien ajan’, joka tunnetaan myös Jaakobin ahdistuksen aikana, mikä johtaa Herran päivään. Raamatussa on noin 300 viittausta tähän ajankohtaan. (Jos joku kirjoittaa minulle englanniksi osoitteeseen cwowi@aol.com , lähetän luettelon noista Raamatun kohdista sähköpostilla, jos haluat tutkia niitä.)
 
Opetetaan, että koko maailma kulkee Jumalan editse pasuunansoiton juhlan aikana ja Jumala jakaa kaikki kolmeen kategoriaan: täysin vanhurskaisiin, täysin pahoihin ja välissä oleviin. ”Kaikki asiat tuomitaan rosh hashanana, ja ihmisten kohtalo sinetöidään jom kipurina, näin sanovat rabbi Meir, rabbi Judah… kaikki asiat tuomitaan rosh hashanana” Rosh haShanah 16b-17a & Tosefta Rosh haShanah 1: 13
 
Psalmi 27 luetaan joka päivä, minkä Midrash sanoo liittyvän vaivan aikaan tai Jer. 30:7 Jaakobin ahdistuksen aikaan: " Voi! Suuri on se päivä, ei ole sen kaltaista. Se on Jaakobille ahdistuksen aika, mutta hän (Jaakob eli Israel) on pelastuva siitä." Se on sitä, jota me kutsumme 'suureksi ahdistukseksi'. Myös Hesekiel 33: 1-7:ä luetaan usein. (Vartija muurilla varoittamassa.) 
  
Psalm 27: 1. Herra on minun valkeuteni ja autuuteni: ketä minä pelkään! Herra on minun elämäni turva: ketä minä vapisen! 2. Kun pahat käyvät minun kimppuuni, syömään minun lihaani, niin he, minun ahdistajani ja vihamieheni, kompastuvat ja kaatuvat. 3. Vaikka sotajoukko asettuisi minua vastaan, ei minun sydämeni pelkäisi; vaikka sota nousisi minua vastaan, siinäkin minä olisin turvassa. 4. Yhtä minä rukoilen Herralta, sitä minä pyydän: että saisin asua Herran huoneessa kaiken elinaikani, katsella Herran suloisuutta ja tutkistella hänen temppelissänsä. 5. Sillä hän kätkee minut majaansa pahana päivänä, hän suojaa minua telttansa suojassa, korottaa minut kalliolle. 6. Niin kohoaa nyt minun pääni vihollisteni yli, jotka minua ympäröivät, ja minä uhraan riemu-uhreja hänen majassansa, Herralle minä veisaan ja soitan. 
7. Herra, kuule minun ääneni, kun minä huudan, armahda minua ja vastaa minulle. 
8. Minun sydämeni vetoaa sinun omaan sanaasi: "Etsikää minun kasvojani". Herra, minä etsin sinun kasvojasi. 9. Älä kätke minulta kasvojasi, älä työnnä vihassa pois palvelijaasi. Sinä olet minun apuni, älä minua jätä, älä minua hylkää, pelastukseni Jumala. 10. Vaikka minun isäni ja äitini minut hyljätkööt, niin Herra minut korjaa. 
11. Neuvo, Herra, minulle tiesi ja johdata minua tasaista polkua minun vihamiesteni tähden. 12. Älä anna minua alttiiksi ahdistajaini vimmalle, sillä väärät todistajat nousevat minua vastaan ja puuskuvat väkivaltaa. 13. Mutta minä totisesti uskon näkeväni Herran hyvyyden elävien maassa. 14. Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa.
 
Ensi viikolla: tempauksen yksityiskohtien ymmärtäminen, antikristus paljastetaan, mitä 'pois lankeaminen' tarkoitti Paavalin aikana. Siihen sakka, siunauksin,
John Fenn

Rosh haShanah explained, Yom Kippur, Tabernacles #2
Rosh hashana selitettynä, jom kipur, lehtimajajuhla, osa 2
Hei kaikki,
 
Viime viikolla kerroin pasuunansoiton juhlasta, joka on Jumalan määräämä juhla. Tuota juhlaa kutsutaan myös rosh hashanaksi ja useilla muilla nimillä, joita tarkastelemme, koska jokaisen nimen myötä tulee ilmestystietoa Jumalan profeetallisesta suunnitelmasta!
 
Tällä viikolla tahdon lisätä tuntemustamme sellaisten tärkeiden asioiden suhteen, jotka auttavat vastaamaan kysymyksiin, kuinka ja miksi tämän tutkimuksemme kannalta, ja sitten ensi viikolla palaamme yksityiskohtaisemmin pasuunansoiton juhliin, katumuspäiviin ja jom kipuriin.
 
Rosh hashana tarkoittaa 'vuoden (alku)pää' 
 
Aivan kuten on laita uuden vuoden alun suhteen 'ei-juutalaisen' tammikuun ensimmäisen päivän kohdalla, se on uudelleen alkamisen aikaa sen jälkeen, kun on arvioinut itseään menneen vuoden osalta. Monissa ellei kaikissa juutalaisyhteisöissä rosh hashana on kaksipäiväinen juhla ensimmäisenä ja toisena päivänä tishrei-kuuta. Ajattele amerikkalaista kiitospäivää, joka on jokaisen marraskuun viimeisenä torstaina – kuinka monia ihmisiä huvittaa tehdä mitään muuta kiitospäivän jälkeisenä perjantaina kuin sulatella edellisenä päivän syömäänsä juhla-ateriaa? Tai kuinka monia aidosti huvittaa mennä töihin tammikuun ensimmäisen, uuden vuoden päivän jälkeisenä tammikuun toisena päivänä? Niinpä tishrei-kuun ensimmäisen päivän levittäytyminen toiseen päivän on ihmisluonnon mukaista, lol.
 
Israelissa on kaksi kalenteria: pyhä ja yhteiskunnallinen. Jumala aloitti pyhän kalenterin nisan-kuun ensimmäisenä päivänä, kuten Hän lausui 2. Moos. 12:2:ssa: "Tämä kuukausi olkoon teillä kuukausista ensimmäinen; siitä aloittakaa vuoden kuukaudet." (2018 nisan-kuun ensimmäinen oli meidän maaliskuun 17. Heidän vuotensa 5778). Juutalainen pääsiäisviikko alkaa nisan-kuun 10.
 
Kuninkaiden valtakaudet mitataan yhteiskunnallisessa kalenterissa
 
Yhteiskunnallista kalenteria käytettiin sellaisiin asioihin kuten kiinteistökauppoihin, avioliittoihin ja avioeroihin ja sellaisiin – heidän ajattelussaan maalliseen elämään ei voi sekoittaa pyhää kalenteria, joka koskee Jumalan juhlia. Yhteiskunnallinen kalenteri alkaa pasuunansoiton juhlana, rosh hashanasta – vuoden alkupäästä. 
 
Mutta missään VT:tä ei Jumala määrää tishrei-kuun ensimmäistä yhteiskunnallisen kalenterin uudeksi vuodeksi. Mutta kautta koko VT:n on vihjeitä siitä, että he pitivät sitä melkein välittömästi yhteiskunnallisena uutena vuotena ja varmasti rabbien vanhoissa kirjoituksissa se nimettiin siksi. (Mishnassa rosh hashana 1:1 toteaa: "tishrei-kuun ensimmäinen on vuosien alku sapattien sykleille ja riemuvuodelle.") Myös Nehemia 8: 1-8 oli tishrei-kuun ensimmäisenä, uusi alku maahan palaaville maanpaossa olleille jne.
 
Sen lisäksi monet vanhat seemiläiset kulttuurit aloittivat yhteiskunnallisen vuotensa syksyn sadonkorjuun jälkeen. Egyptiläisillä oli myös pyhä ja yhteiskunnallinen kalenteri; heidän yhteiskunnallinen vuotensa alkoi heinäkuun 20.päivän tienoilla. Mutta monille seemiläisille kansoille uudesta maanviljelykaudesta syksyn sadonkorjuun jälkeen tuli uuden vuoden ensimmäinen päivä. Jumala ei selvästi kieltänyt sitä ja itse asiassa, kuten vanhat kulttuurit osoittavat ja Israelin kirjoitukset ja VT vihjaavat, tämä oli heidän käytäntönsä. Niinpä Israelilla oli kaksi kalenteria vuosisatojen ajan.
 
Tässä kohtaa 
 
Jotkut lukijat voivat kysyä, jos emme voi löytää monia uskomuksista ja käytännöistä varsinaisesta Vanhasta testamentista, miksi sitten meidän pitäisi kiinnittää niihin huomiota? Ovatko ne sitovia uskomuksia ja käytäntöjä?
 
Vastaus on tämä: vanhojen rabbien kirjoituksista saamme selville sen, KUINKA he toteuttivat käytännössä Raamatun sanaa – kuinka he elivät sen todeksi. Talmudista
(Mishnasta ja & Gemarasta), Targumista ja Midrashista löydämme vastauksen heidän uskonsa 'kuinka' -kysymykseen. Nämä kirjat ovat vanhan Israelin kommentaareja, tapoja ja käytäntöjä, joita rabbit ovat kirjanneet muistiin halki vuosisatojen.
 
Esimerkiksi kuinka monet kristityt ovat osallistuneet pääsiäisen seder-aterialle? Raamatussa mainitaan vain kolme tekijää vaadittuna: paahdettu lammas, happamaton leipä ja katkerat yrtit. (2. Moos. 12: 8) Mutta mitään ei sanota siitä, KUINKA syödä se.  
Jos olet osallistunut seder-aterialle, tiedät, että usein on suolavettä, kananmuna, afikoman, joka on puolikas murrettu leipä piilotettuna pellavaan ja joka myöhemmin paljastetaan syötäväksi ja muuta. Mistä nämä tulivat, sillä ne eivät ole Raamatussa, eikä ole ohjeita, kuinka syödä pääsiäisateria. Tuo kuinka tuli vanhoilta rabbeilta – tuo  'kuinka' viettää pääsiäistä. Et löydä siitä Raamatun kohtaa, mutta se on selvästi vanhaa ja peräisin Jumalan alkuperäisistä ohjeista.
 
Apostoli Paavali Ef. 5: 14-17:ssa lainaa ja selittää omin sanoin tämän osuuden rabbeilta, Rambam (myös Maimonides nimellä tunnettu), Hilchos Teshuva (luku 3): 
 
"Herätkää te nukkujat unestanne, ja te unessa olevat, herätkää unestanne; tutkikaa tekonne, katukaa ja muistakaa Luojanne. Ne teistä, jotka unohtavat totuuden aikojen turhuudessa… katsokaa sieluihinne ja parantakaa tienne ja tekonne, jokainen hylätköön pahan polkunsa ja ajatuksensa, jotka eivät ole hyvät…" 
 
Paavali kirjoitti: "...Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee. Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niin kuin tyhmät, vaan niin kuin viisaat, ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha. Älkää sen tähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on. " Paavali sisällytti rabbien kirjoituksia Raamattuun ja Raamatun sanaksi kuten tässä tapauksessa antaen melkoisesti sitovuutta näille lähteille joissain tapauksissa.
 
Toinen esimerkki on vastakohta 1. Moos. 12:1:n ja Apt. 7: 2:n välillä. 1. Moos. 12. 1:stä luemme tämän: " Ja Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan." Siinä se, Jumala kertoi hänelle.
 
Mutta kun Stefanos esittää puolustuksensa Apt. 7:2:ssa, noin 50 jaetta tuosta luvusta on pelkkää Israelin historiaa, joka oli selvästi yleistä tietoa kuuntelijoille, koska hänen sallittiin jatkaa keskeytyksettä ja ilman että häntä korjattiin. Jakeessa kaksi hän sanoi: "... Kirkkauden Jumala ilmestyi meidän isällemme Aabrahamille hänen ollessaan Mesopotamiassa, ennen kuin hän oli asettunut asumaan Harraniin, ja sanoi hänelle: 'Lähde maastasi ja suvustasi ja mene siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan'." 
 
Näetkö eron? Stefanos tiesi Jumalan itse asiassa ilmestyneen Aabrahamille, mutta Mooses jätti 1. Moos.12:1:stä tuon yksityiskohdan pois. Mooses kertoi meille vain, että Jumala kertoi hänelle. Kuinka koko juutalaisuus tiesi, että Jumala itse asiassa ilmestyi Aabrahamille käskien häntä lähtemään? Suullisen ja kirjallisen historian kautta, joka kulki halki vuosisatojen ja sukupolvien eteenpäin. Voisin jatkaa vaikka kuinka paljon.
(Katso Stefanoksen kertomaa jakeissa 19-25, joka on informaatiota, jota ei löydy 2. Mooseksen kirjasta, toisena esimerkkinä.) 
 
Hyvin käytännöllisessä mielessä muistan 'auttaneeni' äitiäni keittiössä poikasena – äiti oli palkittu kokki – ja hänellä oli kirjoitettuja reseptejä, mutta sitten hänellä oli tapana kertoa minulle tämäntapaisia juttuja: "Resepti sanoo näin, mutta minä teen sen tällä tavalla, sillä on vaikutusta', ja niin edelleen. Toinen asia oli hänen reseptinsä kirjoitettu sana, toinen oli se 'kuinka toimia'. Voisin lisätä esimerkkejä siitä, kun isäni ja minä korjasimme laitteita ohjekirja kädessä, mutta toimien aina vähän eri tavalla tai tarvittiin lisäyksityiskohtia, joita ei ohjekirjassa ollut. Vain siksi, että jokin asia ei ollut äidin reseptissä, ei kumonnut reseptiä tai ateriaa. Sama koskee sitä, kun isäni korjaili juttuja eri puolilla taloa käyttäen omaa tietämystään ja taitojaan ylitse sen, mitä ohjekirjassa oli kirjoitettu.
 
Niinpä sen tähden nämä lisätiedon palaset rabbeilta ovat käypiä ja tärkeitä ymmärtämisellemme.
 
Missähän me olimme...
 
Yllä oleva oli sitä tarkoitusta varten, että haluan jokaisen tätä lukevan olevan kykenevä vastaamaan niihin vastaväitteisiin tai kysymyksiin, jotka he saattavat kohdata, jos he kertovat yllä olevasta – kertomani on puhtaasti Raamatusta ja rabbeilta. En mitenkään väitä olevani täydellinen, mutta pysyttelen siinä, mikä on luotettavaa ja tasapainoista ja oikeaa, enkä kaivele sensaatioita enkä poikkea suuntiin, jotka eivät saa tukea Raamatusta ja/tai historiasta, kulttuurista tai vanhasta tiedosta.
 
Ensi viikolla jatkamme siitä, miksi pasuunansoitonjuhla on uuden kuun vaiheessa, mistä piilottamisessa on kyse ja mitä maailma käy läpi viimeisen pasuunan soittamisen jälkeisenä aikana näyttäen tähän kaikkeen liittyvät UT:n jakeet. Kiitos, että olet lukenut nämä perustiedot ja sen, miksi ne ovat käypiä ja tärkeitä. Ensi viikkoon, siunauksin!
 
(Ja muista, että keskiviikkoaamuiset video-opetukseni Facebookissa ja YouTubessa käsittelevät samaa aihetta kuin tämä opetussarja.)
John Fenn

Rosh haShanah explained, Yom Kippur, Tabernacles #1
Rosh hashana selitettynä, jom kipur, lehtimajajuhla, osa 1
Hei kaikki,
 
Juutalainen uusi vuosi, rosh hashana on tulossa, sitä kutsutaan myös nimellä 'Jom Teruah' (pasuunansoiton päivä), ja tämän juhlapäivän ymmärtäminen on avain viimeisten päivien ymmärtämiselle, seurakunnan 'tempaukselle' ja niin paljolle muulle.  
 
Sillä tänä päivänä rosh hashanan mukaan puhalletaan shofariin vanhurskaiden kuolleiden herättämiseksi. 'Salaisuus' kuten Paavali paljasti ensimmäisessä kirjeessään korinttilaisille (15: 39-55), on se, että ne, jotka ovat tuohon aikaan elossa, tulevat myös muuttumaan kirkastetun ruumiin omaaviksi ja aiemmin kuolleiden vanhurskaiden kanssa kohtaavat Herran. Tuo oli salaisuus, se, että me, jotka olemme elossa, liittyvät vanhurskaisiin kuolleisiin, sillä juutalaisuudessa ei mainita sitä, että vanhurskaat elossa olevat muuttuisivat.
 
Minusta on hämmentävää, että niin monet kristityt ovat rakentaneet tempausta koskevan teologiansa vailla mitään tietämystä rosh hashanasta – siitä, mitä Paavali opetti. Tämä on vienyt niin suuriin erheisiin, joten tämä sarja käsittelee kolmea syksyn juhlaa, jotta voisimme ymmärtää Raamattua ja laajemmasta näkökulmasta asioita katsoen sitä, mitä Jumala on tekemässä, tulee tekemään sekä oman osuutemme.
 
Olemme päättämässä vuotta 5778
 
Tänä vuonna (2018) rosh hashana on 10. syyskuuta kalenterissamme, juutalaisessa kalenterissa se on 1.tishrei-kuuta aloittaen vuoden 5779. On juutalainen uusi vuosi, juhlitaan päivää, jolloin vanhan perinteen mukaan maailma luotiin.
 
Jom kipur, sovituspäivä, on 10 päivää myöhemmin, syyskuun 19. meidän kalenterissamme tai tishrei-kuun 10. heprealaisessa kalenterissa. Näitä 10 päivää rosh hashanasta 1. tishrei-kuuta jom kipurin alkuun 10. tishrei-kuuta kutsutaan nimellä katumuspäivät.
 
Tuo kymmenen päivää päättävät suuremman 40 päivän katumisen ajan, joka alkoi elul-kuun 1.päivänä (12. elokuuta tänä vuonna).
 
Tuota 40 päivän katumisen aikaa kutsutaan nimellä 'teshuva' (hepreaa: palauttaa), joka alkaa elul-kuun 1. päivänä, 40 päivää ennen jom kipuria. Noiden 40 päivän aikana juutalaiset kääntävät sydämensä ja mielensä Herran puoleen, jokaisen puoleen, jolle he ovat vuoden aikana tehneet vääryyttä, työstäen nöyrinä kokemuksensa ja sydäntään valmistautuakseen rosh hashanaan, joka on tuomion päivä Israelin Jumalaan uskoville ja sitten sovituspäivään (jom kipur), jolloin heidän syntinsä annetaan anteeksi.   
 
Mitä tapahtuu rosh hashanana?
 
Rosh hashana on ainoa seitsemästä raamatullisesta juhlasta, joka alkaa uuden kuun vaiheen alkaessa, jolloin ei ole kuuta. Muut kuusi alkavat täysikuun aikana, mutta rosh hashana alkaa, kun kuu on piilossa. Psalmia 81 ja erityisesti jaetta kolme luetaan tähän aikaan: "Puhaltakaa pasuunaa (shofaria) uuden kuun aikana, määrättynä aikana, juhlapäivänämme." (suomennos tässä)
 
Syytä tulemme tutkimaan yksityiskohtaisesti myöhemmin, mutta tiivistyksenä: kuu on aina ollut kuva uskovista, mikä on tunnustettu juutalaisuudessa sellaiseksi luomisesta alkaen, koska kuu luotiin hallitsemaan yötä (1. Moos. 1:16). Me myös myönnämme, ettei kuulla ole itsessään mitään valon lähdettä, vaan se pelkästään heijastaa auringon valoa...
 
Syy sille, miksi rosh hashana alkaa silloin kun kuu on piilossa, on, koska pasuunansoitto aiheuttaa sen, että uskovat piiloutuvat Messiaassa Hänen kanssaan, minkä aikana heidät tuomitaan ja he saavat palkintonsa, Messias kruunataan ja pidetään juhlat – kaikki tämä taivaassa, samalla kun maa käy läpi ajan, jota kutsutaan 'Jaakobin vaivaksi'. 
 
Talmudissa tästä Teruahin, pasuunansoiton tapahtumasta käytetään termiä jom hakese, mikä tarkoittaa kätkemisen päivää. Paavali vahvistaa tämän Kol. 2:16-17:ssä, kun hän sanoo, että uusi kuu on 'tulevaisten varjo.' Enemmän tuosta kaikesta ensi viikolla. 
 
Alkuperäinen pasuuna 
 
Alkuperäisen pasuunan sanotaan olleen sen oinaan oikea sarvi, joka takertui pensaaseen, kun Aabraham oli aikeissa uhrata Iisakin, tästä tulee sen käyttö herättävänä pasuunanäänenä (hepreaksi: Teruah). Rabbi Eliezer (Pirke De-Rabbi) kirjoitti n. 700-luvulla jKr, että pitkään ymmärretty tosiasia oli, että Abrahamin oinaan vasenta sarvea puhallettiin Siinain vuodella 2.Moos. 19: 13:ssa ja sitä kutsuttiin 'ensimmäiseksi sarveksi' tai ensimmäiseksi pasuunaksi. Aabrahamin oinaan oikea sarvi tunnetaan 'viimeisenä pasuunana' ja sitä puhalletaan herättävänä pasuunanäänenä pasuunansoiton juhlan aikana. Tämä oli Paavalin viittaus viimeiseen pasuunaan 1.Kor. 15:52:ssa, jonka merkitys menee ohi lukijalta, jos hän ei tunne rosh hashanaa.
 
Se saattaa olla osittain syy siihen, miksi Hepr. 11: 17-19 kertoo meille, että Aabraham sai Iisakin takaisin kuolleista herätettynä 'vertauskuvana'. Oinaan sarvi, 'viimeinen pasuuna', merkitsee uhrausta, tuomiota ja kuolleiden herättämistä.
 
Tämä on tärkeää
 
Rabbi Se'adiah Gaonin mukaan (892-942 jKr.) sarven puhaltamisella tänä aikana on 10 merkitystä:
 
1) Se on luomisen alku. 2) Se on katumuksen päivien, katumisen ajan 10 viimeisen päivän ensimmäinen päivä. 3) Se muistuttaa meitä 2. Moos. 19:1-25:sta, missä shofarin ääntä käytettiin sekä julistamaan että varoittamaan, kun "isämme vastasivat sanoen 'me teemme ja me kuulemme.'"
 
4) Se muistuttaa Israelia profeettojen sanoista, mitä verrattiin shofarin soittamiseen varoituksena muurilla oleville vartioille olla varuillaan. 5) muistuttamaan temppelin tuhoamisesta ja vihollisen pasuunojen puhaltamisesta. 6) muistuttamaan Iisakin sitomisesta, Isaakin joka tarjosi elämänsä Jumalalle ja oinaasta joka uhrattiin hänen sijaansa. 7) muistuttamaan meitä pelon ja vavistuksen tuntemisesta kuten Aamos 3 sanoo: "Puhalletaanko pasuunaan kaupungissa, niin ettei kansa peljästy?" 8) palauttamaan mieliin pelolla tuleva tuomiopäivä, kuten Sefanja 1 sanoo: "Lähellä on Herran suuri päivä, se on lähellä ja tulee sangen kiiruusti … pasuunan ja sotahuudon päivä." 
 
9) "Palauttamaan mieliin juutalaisen kansan hajaantuminen ja herättämään kaipauksemme tulevaa kokoontumista kohtaan, kuten sanotaan, suureen shofariin tullaan puhaltamaan tuona päivänä ja ne, jotka olivat hajaantuneita, tulevat takaisin." (Jesaja 27). 10) "Palauttamaan mieliin uskomme tulevaan kuolleiden ylösnousemukseen, kuten Jesaja 18 sanoo: 'Te kaikki maanpiirin asukkaat, te maata asuvaiset, katsokaa, milloin viiri nostetaan vuorille, ja kuunnelkaa, kun pasuunaan puhalletaan...'
 
Miksi se on tärkeää: Mikä puuttuu 
 
Tuo tuomion, katumuksen, vakavan pohdinnan tekijä puuttuu suuresta osasta kristillistä kulttuuria, joka etsiskelee sieltä täältä merkkejä siitä, että Herra saattaisi palata pian. He pitävät shofarin puhaltamista vain tästä maailmasta pakenemisena tajuamatta, että se merkitsee myös Kristuksen tuomioistuinta – kyllä, Karitsan hääateria seuraa sitä – mutta se on meille tuomiopäivä rosh hashanan mukaan. Enemmän tuosta ensi viikolla.
 
Rosh hashanan liturgiassa sekä Talmudissa (rabbien vuosisatojen kuluessa kokoama kirja juutalaisesta seremonioista ja laista), Rosh hashanaa kutsutaan myös nimellä jom hazikaron, mikä tarkoittaa (kuolleiden) 'muistopäivää'. Jumala kutsui sitä tällä nimellä, kun Hän antoi tuon juhlan 3. Moos. 23: 24:ssä: "... muistojuhla (zikaron) pasuunaa soittaen, pyhä kokous." Jumala kutsui sitä muistojuhlaksi, miksi?
 
Rosh hashanana Jumala avaa kirjan nimeltä muistokirja, kuten nähdään Malakia 3:16:ssa: "Silloin myös Herraa pelkääväiset puhuvat toinen toisensa kanssa, ja Herra tarkkaa ja kuulee; ja muistokirja kirjoitetaan hänen edessänsä niiden hyväksi, jotka Herraa pelkäävät ja hänen nimensä kunniassa pitävät." 
 
Tuossa oli paljon informaatiota sulatettavaksi, mutta rakennan ymmärtämiselle perustusta, jotta voin selittää, mitä Paavali sanoi 1. Korinttolaiskirjeessä ja 1.ja 2. Tessalonikalaiskirjeessä, mitä ja miksi meillä on Ilmestyskirja, sekä voin selittää lehtimajajuhlasta, ainoasta niistä Jumalan antamasta seitsemästä juhlasta, jonka juhlimista tullaan jatkamaan vuosittain tuhat vuotta.
 
Mutta ensi viikolla… tuosta pasuunasta, tapahtumien järjestyksestä, KOSKA se tulee… ja enemmän. Siihen saakka! Siunauksin,
John Fenn