Mental Illness & Christians #3
Psyykkinen sairaus & kristityt, osa 3

Hei kaikki,
Viime viikolla kerroin Raamatunkohdasta Ef. 3:14-17 joka sanoo, että meidän kaikkien pitäisi olla juurtuneita ja perustautuneita ehdottomaan rakkauteen, ja jos olemme, kykenemme ymmärtämään Kristuksen rakkauden, joka menee yli pään tiedon.

Jeesus sanoi Mk. 4:17:ssä, että ne, jotka eivät ole juurtuneita ja perustautuneita, eivät kykene pysymään pystyssä olosuhteiden ja ihmisten mielipiteiden painetta vastaan, vaan he 'kompastuvat', kun näitä paineita tulee. Itse vertauksessa Jeesus kuvasi näiden ihmisten sydänten koostuvan pienistä kivistä, kreikaksi 'petrodes', mikä maalaa kuvan ohuesta maakerroksesta suuren määrän pikkukiviä päällä.

Hän varttuu antaen toisten nähdä tuon ohuen maakerroksen ollen samalla itsessään pelokas ja peläten toisten voivan päästä selville, että pinnan alla on pikkukiviä, joista hän ei tiedä, kuinka päästä niistä eroon. Jokainen pikkukivi on niin muodoin tunne-elämän ongelma tai ajatuksen linnoitus, joka muodostui, kun tuo ihminen koki tapahtumia, jotka tuhosivat ehdottoman rakkauden hänen sydämessään, mikä estää Sanan 'kasvia' juurtumasta.

Kerroin kuinka Jeesus sanoi John 8:44:ssä, että Paholainen seisoo yksin, ja kun hän puhuu valheen, hän tekee niin itsekseen – hänellä ei ole ketään, joka olisi yhtä mieltä hänen kanssaan, hän on ulkopuolella hengellisessä maailmassa katsoen sisälle. Hän puhuu asioita ihmisille nähdäkseen, olisiko kukaan yhtä mieltä hänen kanssaan, ja jos joku on, se avaa hänelle oven ja hänellä on pääsy tämän ihmisen elämään. Kun ihminen uskoo valheen ja tulee sopimukseen tuon valheen kanssa, hänelle tuosta valheesta on tullut totuus. Tämä lähettää ihmisen polulle kohti epätervettä tunne-elämää ja mielenterveyttä.

Elämässä kompastelu
Ehdottomaan rakkauteen juurtuminen tuhoaa kaikki mahdollisuudet pikkukiven muotoutumisesta lapsen sydämeen kun se ensi kertaa yrittää muotoutua. Esimerkiksi joku poika heittää kiven ja rikkoo naapurin ikkunan, hänestä tuntuu hirvittävältä ja Paholaiselta tulee hänelle ajatus, että hän on paha ihminen.

Vanhempi vastaa tuohon valheeseen ehdottomalla rakkaudella vahvistaen, ettei lapsi ole paha, että hän on ja tulee aina olemaan rakastettu, mutta että hän teki jotakin väärin ja hänen täytyy kohdata seuraukset. Kaikki mahdollisuudet yhtä mieltä olemiseen Paholaisen valheen kanssa tuhosi ehdoton rakkaus, joten millään pikku 'kivellä' ei ole mahdollisuutta muotoutua pojan sydämeen, koska häntä vahvistettiin ehdottomassa rakkaudessa jokaisessa tilaisuudessa, jolloin häntä ojennettiin.

Kreikan sana Mk.4:17 :ssä joka on käännetty 'he kopastuvat' tai 'he loukkaantuvat', on "skandalizo", joka merkitsee "panna ansa tai kompastuskivi tielle". Tämä EI ole kreikan 'ansaa' tarkoittava sana (pagis), vaan se teko, jolla tuo ansa pannaan suoraan jonkun tielle niin, että hän saattaa jäädä ansaan tai kompastua.  

Jeesus sanoi "Kun ahdinko (olosuhteiden paine) tai vaino (toisten mielipiteet) nousee Sanan takia, he loukkaantuvat (heidän tiellään on kompastuskivi)." Mk. 4:17  

Selvästi Paholaisen hänen tielleen suoraan paneman kompastuskiven tarkoitus on saada tuo ihminen tietoiseksi tai muistuttaa häntä ehdottomaan rakkauteen juurtumisen puutteesta, mikä saa hänet epäonnistumaan tai kykenemättömäksi kasvamaan Herra ja ihmisenä tietyillä alueilla. He pystyttävät vakauden julkisivun – antaen ihmisten nähdä tuon ohuen maakerroksen – mutta piilottavat sydämessään olevat monet pikkukivet, jotka estävät tunne-elämän juuria kasvamasta syvälle.

Katsotaan, kuinka tämä toimii
Antakaa kun palaan poikaan, jota olen käyttänyt esimerkkinä tässä opetussarjassa. Kun hänen vanhempiensa avioeron paine tapahtui, Paholainen kykeni puhumaan hänelle valheen, että se oli pojan syytä ja heti kun poika oli yhtä mieltä tuon valheen kanssa, siitä tuli hänelle totuus. Kun hän uskoi asian olevan hänen syynsä, tuo 'totuus' oli hänelle niin kipeä, niin tuhoisa, se että hän oli syy äitinsä ja isänsä eroon, niin että hän rakensi itsepetoksen fantasiamaailman ja muutti todellisuutta suojellakseen itseään siltä, että olisi syypää mihinkään lisäepäonnistumiseen elämässä.

Tästä seurauksena oleva tunne-elämän vaurio tarkoitti, että 'hylätty' koulun kokeessa oli opettajan vika. "Se oli vain väärinymmärrys" olisi tarina, koska totuus merkitsisi, että syy olisi hänen, mikä vahvistaisi avioeron kipua yhä uudelleen, joten hänen täytyi kertoa valheita, mikä estäisi tunne-elämän kivun kokemisen.

Siihen mennessä kun hänestä tuli aikuinen valheen kertomisen seuraamuksilla oli kovempia seurauksia. Kun hän varasti lähes 4 000 dollaria ravintolasta jossa työskenteli, "Se oli vain väärinymmärrys" epäonnistui ja hän kärsi sen tuloksena vapausrangaistuksen vankilassa – vannoen yhä, että hänet oli lavastettu syylliseksi, että se oli jonkun toisen syy. Tuo valhe voidaan jäljittää suoraan takaisin sen valheen uskomiseen, että hän oli syypää vanhempiensa avioeroon.

Sen totuuden myöntäminen, että olisi mihinkään syypää, toisi jälleen sen ydin 'totuuden' kauheuden (alitajuisesti), että häntä piti syyttää vanhempiensa avioerosta, ja se oli vain liian tuskallista. Oli vähemmän tuskallista kokea neljä vuotta vankilassa vannoen, että oli lavastettu syylliseksi kuin että olisi myöntänyt totuuden – niin suuri on tuska, kun ei ole juurtunut ja perustautunut ehdottomaan rakkauteen.

Toinen esimerkki
Käytetään esimerkkiä nuoresta tytöstä, jota on seksuaalisesti ahdisteltu. Tuo häntä kohtaan tehty väkivalta tuhosi kaiken sen juurtumisen ehdottomaan rakkauteen, joka hänellä oli. Hän menee naimisiin, koska niin tehdään tavallisesti, mutta hän ei pidä tyydyttävänä miehen rakkautta, koska hän ei ole koskaan selvittänyt sitä tuskaa ja häpeää jota tunsi, kun häntä käytettiin hyväksi.

Hän menee naimisiin melko tunteettoman ja toisinaan kylmän miehen kanssa, ja samalla kun nainen rakastaa miestä yhdellä tasolla, miehet ovat aina loukanneet häntä kun taas kukaan nainen ei koskaan ole. Hän alkaa uskoa valhetta, että hänen täytyy tutkia toisen naisen rakkautta täyttymyksen kokeakseen, mikä johtaa avioeroon ja suuremman hämmennyksen ja dysfunktionaalisuuden tielle.

Tai
Tämä sama tyttö saattaa uskoa toisen valheen, että koska miehet käyttivät häntä seksuaalisesti hyväksi, se oli hänen lahjansa, hänen yksi lahjansa elämässä: seksi. Hänellä saattaa sen tähden olla seksisuhteita monien poikien ja sitten aikuiseksi vartuttuaan miesten kanssa hänen etsiessään sitä yhtä suhdetta, joka täyttäisi hänen syvän halunsa tulla ehdoitta rakastetuksi ajatellen virheellisesti, että seksin harrastaminen jokaisen kundin kanssa mahdollistaa sen, että hän jonain päivän löytää 'sen oikean'.

Tai
Joku poika tai tyttö saattaa varttua kodissa, jossa mies löi äitiä. Tämä ei ole ehdotonta rakkautta lainkaan, mutta lapsi kasvaa aikuiseksi ajatellen, että puolisonsa lyöminen ja läiskiminen on rakkauden ilmaisemista. Sen tähden kun hän aloittaa ihmissuhteita, hän alitajuisesti provosoi tuon ihmisen vihaan yrittäen saada tämän räjähtämään vihasta ja lyömään, koska syvällä hänen sisällään se on ainoa tapa, jolla hän tuntee 'rakkautta' ilmaistavan.

Tai
Joku lapsi kasvaa kotitaloudessa, joka on liian kiireinen. Vanhemmilla on uransa, lapset sysätään jokaisen tarjottuun urheilu- ja koulutapahtumaan, jokaiseen seurakunnan tapahtumaan ja 'perheen yhdessäoloaika' päivällispöydän ympärillä iltaisin on jotakin sellaista, jota nähdään vain vanhoissa elokuvissa ja vanhoissa TV-ohjelmissa.

Lapsi kasvaa ilman ehdotonta rakkautta, vaikka vanhemmat saattavat tuntea tuota rakkautta lapsiaan kohtaan, mutta lapsi harjaantuu itse asiassa siihen, että rakkautta ilmaistaan vain siinä määrin, kuinka menestyksekäs hän on niissä urheilu-, koulu- tai seurakuntatapahtumista, joihin hän osallistuu.

Lapsi elää suoristuspohjaista rakkautta, tuntien painetta esiintyä kuin opetettu hylje jokaisessa konsertissa, ottelussa tai seurakunnan tilaisuudessa. Tämä lapsi saattaa kasvaa pinnalliseksi ja ajattelemaan, että rakkaus perustuu suoritukseen – ja hänen avioliitossaan (avioliitoissaan) tulee kyse siitä, mitä puoliso voi hänen hyväkseen tehdä.

Tai tuo lapsi saattaa tajuta, että häntä ei todella rakastettu ehdoitta riippumatta siitä, mitä äiti ja isä sanoivat, koska lapsi oli riittävän viisas tietääkseen, että äidin ja isän työ oli todella se, mitä he ennen kaikkea rakastivat. Kuinka monet julistajat, päälliköt, johtajat, ovat keskeyttäneet päivällisen työpuhelun takia opettaen lapsille, että työ/seurakunta/toiset/ ovat tärkeämpiä kuin he ja heidän perheensä?

Kaikki nämä esimerkit
Kaikki nämä ja monet muut skenaariot, lukuisat toiset skenaariot, osoittavat sen tunne-elämää ja psyykeä koskevan vahingon, kun ihminen ei ole juurtunut ja perustautunut ehdottomaan rakkauteen. Meidät on ihmisolentoina luotu vaeltamaan Jumalan kanssa, tietämään hengellisesti asiat, jotka menevät yli pään tiedon. Mutta kun ihminen ei ole juurtunut ja perustautunut ehdottomaan rakkauteen, Paholainen on valmiudessa panemaan kompastuskiven hänen tielleen – yksinkertaisen pikku valheen, joka päästää sisälle vielä suurempia valheita, jotka päästävät sisälle yhä suurempia valheita.

Ensi viikolla: kuinka lakata uskomasta valheeseen, kuinka pelko muuttaa sisälle sydämeen, kun ehdoton rakkaus ei ole siellä läsnä, ja kuinka aloittaa tunne-elämän parantuminen. Siihen saakka, siunauksin!

John Fenn

www.cwowi.org ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen cwowi@aol.com

 

Mental Illness & End Times #2
Psyykkinen sairaus & lopunajat, osa 2

Hei kaikki,
Tänään kerron kaikkien tunne-elämän ja psyykkisten häiriöiden juuresta ja siitä mitä paholainen käyttää meitä vastaan elämässä tunne-elämän ja psyyken alueella.

Ei juurta

"Ja samoin kuin se, mikä on kylvetty kivikkoiseen maahan, ovat ne, jotka Sanan kuullessaan riemuitsevat ja ottavat sen iloiten vastaan. Mutta heillä ei ole mitään juurta itsessään, ja siten kestävät vain hetken. Kun ahdinko (olosuhteiden paine) tai vaino (toisten mielipiteet) nousee Sanan tähden, he kompastuvat (loukkaus) ja lankeavat pois." Mk. 4:13-20 (suomennos tässä)

Ahdinko tai olosuhteiden paine vaikuttaa meihin kaikkiin, mutta ne joilla on juuri, oppivat pysymään pystyssä elämän stressitilanteita, paineita ja pelkoja kohdatessaan. Mutta niiden kohdalla, joilla 'ei ole mitään juurta itsessään' tuo paine, joka tulee ottamaan Sanan (Elävän Sanan) elämästämme, lamaannuttaa heidän tunne-elämänsä ja kykynsä toimia ja tehdä viisaita päätöksiä.

Vaino, mikä tarkoittaa toisten mielipiteitä, ulottuu yksinkertaisesta juoruilusta siihen, että tulee surmatuksi siksi, että joku ajattelee kristittynä olemisen olevan kuoleman arvoista, vaatii itsessä olevaa juurta, jotta voi seistä lujana. Suurimman osan aikaa välitämme siitä, mitä toiset meistä ajattelevat rajoitetussa määrin, ja kun joku sanoo jotakin, joka loukkaa tai hänen mielestään meidän pitäisi toimia tavalla x kun me ajattelemme toimia tavalla y, me voimme kestää sen ja jatkamme elämässä eteenpäin.

Ihminen, jolla ei ole juurta itsessään, kääntyy 'vainoa' käsitellessään sisäänpäin ja muuttaa toisten mielipiteet kivuksi, itsekriittisyydeksi tai vihaksi. Koska häneltä puuttuu juuri, toisten mielipiteet saavat suuremman painoarvon kuin pitäisi – vanhempien, ystävien, työtovereiden, perheenjäsenten – ja hän 'kompastuu'. Mikä siis on tuo elintärkeä juuri?

Mikä on tuo juuri, jonka pitäisi olla meissä kaikissa?
"...että Kristus voisi elää sydämessänne uskon kautta, että te olisitte juurtuneita ja perustautuneita rakkauteen (agape – ehdoton rakkaus), ja sitten kykenette ymmärtämään ja tietämään sen, mikä on tietämisen tuolla puolen, Kristuksen rakkauden korkeuden ja syvyyden ja leveyden ja pituuden, niin että voitte tulla täytetyiksi kaikella Jumalan täyteydellä." (Ef. 3:14-20, suomennos tässä)

Jokaisen lapsen, jokaisen teini-ikäisen, jokaisen aikuisen pitäisi olla juurtunut ja perustautunut ehdottomaan rakkauteen. Tuon ehdottoman rakkauden on määrä tulla aluksi vanhemmilta, ulospäin siirryttäessä perheenjäseniltä ja ystäviltä sekä seurakuntaperheeltä – jokaiselta, joka käy missään 'seurakunnaksi' kutsutussa paikassa, tapahtuipa se sitten kotona kuten apostolit tekivät ja niin monet tänään tai jossakin auditorionmuotoisessa kokoussalissa, 'seurakunnan' pitäisi välittää jokaiselle ihmiselle ehdotonta rakkautta.

Paavali sanoi, että JOS ihminen on juurtunut ja perustautunut tuohon ehdottomaan rakkauteen, hän tulee tuntemaan ja ymmärtämään sen, mikä menee yli pelkän älyllisen tiedon – hän tulee tietämään 'tietäjässään' (tiedon subjekti, suom. huom.), että Isä ja Herra Jeesus rakastavat häntä ehdoitta ja tulee täyttymään Jumalan täyteydellä.

Turvallisuus
Tuo turvallisuus, joka tunnetaan olemuksemme syvyyksissä, karkottaa kaiken pelon, kaiken olosuhteiden paineen, sijoittaa toisten mielipiteet toisarvoiseen asemaan ja alisteisiksi meitä niin rakastavien Isän ja Herran Jeesuksen mielipiteelle!

Rakkauteen juurtuneena oleminen merkitsee, että joku voi 'leikata irti' koko elämämme, työmme, ponnistelujemme kasvin ja ehkä jopa surmata ruumiimme, mutta hän ei voi koskea juureen. Se mitä hän sanoo, saattaa haavoittaa kuolemaan saakka, mutta me tiedämme olevamme Isän ja Herran Jeesuksen ehdottomasti rakastamia riippumatta siitä, mitä ihmiset meistä ajattelevat. Tuon tietäminen on vahvemman lujuuden lähde kuin olosuhteet tai ihmisten mielipiteet.

Sen tähden Jeesus sanoi kylväjävertauksessaan, että ihminen, jolla ei ole (tuota) juurta itsessään, kompastuu, loukkaantuu, lankeaa pois Hänen teoistaan elämässään – jos hän ei tiedä syvällä sisimmässään olevansa ehdottomasti rakastettu, hän ei kykene käsittelemään olosuhteita tai toisten mielipiteitä.

Yksi esimerkki tuhoutuneesta juurtumisesta
Viime viikolla kerroin tarinan pojasta, joka 8-vuotiaaksi tullessaan kävi terapiassa 'käyttäytymishäiriön' vuoksi ja siitä, että hän oli avioerolapsi. Jostakin syystä hän joutui vastaanottamaan suurimman osan isänsä vihasta.

Hän oli seitsemän, kun hänen isänsä jätti perheen ja isänsä piiskauksen aikaansaaman syyllisyyden mallia johdonmukaisesti toteuttaen hän otti välittömästi kontolleen syyn avioerosta. Yhtäkkiä hän uskoi ja sanoi monta kertaa, että jos häntä ei olisi, hänen äitinsä ja isänsä olisivat yhä yhdessä, jos hän ei olisi elossa, he olisivat yhdessä – hänen mielessään kaikki oli hänen syytään.

Hänen isänsä oli poikaan kohdistuneen ankaran vihan kautta tuhonnut kaiken juurtumisen ehdottomaan rakkauteen, joka tuolla pojalla oli, joten kun avioero tapahtui, Paholaisen oli helppo hyökätä hänen kimppuunsa. Ahdinko ja vaino tässä tapauksessa olivat avioero ja sen seuraukset ja hänen isänsä mielipide pojastaan – todellinen tai kuviteltu.

Paholainen on aivan yksin
Jeesus sanoi Joh. 8:44:ssä, että kun paholainen puhuu valhetta, hän puhuu sen aivan yksin (engl. Raamatunkäännös). Aamos 3:3 kysyy: "Voiko kaksi kulkea yhdessä elleivät he ole siitä sopineet?" Kun me kokoonnumme rukoukseen, teemme niin koska Jeesus sanoi, että kun kaksi tai kolme on koolla Hänen nimessään, Hän on siellä heidän keskellään. Yhtä mieltä olemisen voima on avain.

Paholainen on ulkopuolella katsoen sisälle. Paholainen on yksin etsien jotakuta, joka olisi yhtä mieltä hänen kanssaan. Meillä on Kristus meissä, Isä ja Herra ja Pyhä Henki kaikki 'meidän puolellamme' ja yhtä mieltä Isän pyrkimysten suhteen elämässämme.

Paholainen on yksin. Hän sanoo asioita usein kuin haulikolla räiskien, hulluja ajatuksia tietämättä, tarttuuko mikään hänen laukomansa meihin. Mutta joskus hän ja hänen demoninsa näkevät aukon, jonka on aikaansaanut juurtumisen ja perustautumisen puute, ja ao. ihminen ottaa vastaan ja uskoo yksinkertaisen valheen ja kun hän uskoo tuon valheen, ollaan yhtä mieltä ja yhtäkkiä tuosta valheesta tulee hänelle totuus.

Kun tuo nuori poika sai julman rangaistuksen koska hänen isänsä oli vihainen elämälle, ja sitten hänen isänsä jätti perheen, paholaiselle oli pikku juttu sanoa valhe ja saavuttaa yhtä mieltä oleminen: "Tämä on täysin sinun syytäsi. Jos sinua ei olisi, äitisi ja isäsi olisivat yhä yhdessä."

Ja yhtäkkiä tuon ihmisen kerran vastaanottamasta valheesta tuli totuus ja sen tähden kaikki muut olivat väärässä. Se avasi oven suuremmille demonisille vaikutteille ja lähetti pojan psyykkisen sairauden tielle.

Totuus
Totuus oli, että poikaa rakastivat ehdoitta hänen äitinsä, sisaruksensa, ystävänsä ja naapurinsa, mutta heti kun hän oli uskonut sen valheen, että asia (avioero) oli hänen syynsä, hän ei voi voinut uskoa totuutta. Yhtä mieltä olemiseen liittyvä tosiasia on se, ettei ihminen voi samanaikaisesti uskoa sekä valhetta että totuutta.

Monilta uskovilta puuttuu ehdottoman rakkauden juuri ja niinpä he syvällä sisimmässään eivät pidä itsestään tai jopa vihaavat itseään, ja kuitenkin he kärsivät yrittäessään uskoa Isän rakastavan heitä eivätkä ikänä näytä 'saavuttavan sitä'. Se johtuu siitä, että he yrittävät uskoa ja tuntea Isän rakkauden pitäen samalla kiinni siitä valheesta (valheista), jonka he ovat uskoneet koko elämänsä.

Ihmisen täytyy 'lakata uskomasta' valhetta ennen kuin hän voi uskoa totuutta. Se pitää aina sisällään ilmestyksen Isältä sekä nuo ensimmäiset pelottavat askeleet, joilla hylätään vanhat ajatukset, joita vuosien ajan pidettiin totuutena – se on sinun syysi, kukaan ei rakasta sinua, kehenkään ei voi luottaa – ja uskotaan Isän rakkauden totuus sen sijaan.

Se on vaikeaa, koska vuosien elämänkokemus näyttää vahvistavan valheen, jota on pidetty totuutena, mutta ei ole elämänhistoriaa uskoa Jumalan rakkautta (vaikka onkin, mutta sitä ei voi nähdä samalla kun pitää kiinni valheesta)… sen täytyy olla tunnettu syvällä hengessäsi, missä käsitetään asiat, jotka käyvät yli älyllisen ymmärryksen.

Jos ihmiseltä puuttuu tuo ehdottoman rakkauden juuri, hän ei voi vastaanottaa pään tiedon yli menevää Isän rakkautta, hän ei voi rakastaa toisia niin kuin itseään koska ei rakasta itseään… ja syntyy epäonnistuneiden ihmissuhteiden ja huonojen päätösten noidankehä – joka aloittaa matkan pitkin epätervettä tunne-elämän ja psyykkisen myllerryksen polkua, joka jatkuu siihen saakka, kunnes hän oppii hylkäämään ja lopettamaan uskomisen valheeseen (valheisiin) ja vastaanottaa totuuden ilmestyksen…

Ja jatkamme tästä ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin! 

John Fenn

www.cwowi.org  ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen cwowi@aol.com

Mental Illness & End Times #1
Psyykkinen sairaus & lopunajat, osa 1

Hei kaikki,
Monet meistä tuntevat jonkun, joka elää jatkuvassa tunne-elämän traumatilassa tai jopa tunne-elämältään sairaana. Tilastojen mukaan Yhdysvalloissa arvioidaan 26 %:n yli 18-vuotiaista aikuisista kärsivän diagnosoitavissa olevasta mielenterveyshäiriöstä, mikä merkitsee yhtä aikuista neljästä tai yli 57 miljoonaa ihmistä – useimmat meistä tuntevat jonkun, jota mielenterveyshäiriö koskettaa. Kuitenkin näiden ystävien ja perheenjäsenten auttaminen parantumaan ja tulemaan eheiksi tunne-elämältään ja mieleltään on mysteeri useimmille meistä.( http://www.nimh.nih.gov/health/publications/the-numbers-count-mental-disorders-in-America/index.shtml )

Missä tunne-elämää koskeva päättyy ja demoninen alkaa? Missä luonnolliset aivojen kemialliset prosessit ja sähköiset toiminnot päättyvät ja demoninen alkaa? Mitä Raamatulla on sanottavana tunne-elämän ja mielen häiriöiden ja sairauksien syistä ja parantavista tekijöistä?

"Käyttäytymishäiriö" 
Tuo oli diagnoosi eräästä 8-vuotiaasta pojasta, joka valehteli pakonomaisesti ja uskoi valheitaan sekä kärsi useista erilaisista käytösongelmista, jotka liittyvät käyttäytymishäiriöön. Hänen tullessaan 18-vuotiaaksi diagnoosista oli tullut "antisosiaalinen persoonallisuushäiriö". Hän oli pakonomainen valehtelija, joka uskoi omiin valheisiinsa ja versioonsa todellisuudesta, manipuloija, varas, ja hän kiisti ankarasti, jos joku esitti hänelle totuuden.

Parikymppisenä hänen tilansa ja käytöksensä tuli rikollisemmaksi ja monimutkaisemmaksi. Hän ei osoittanut mitään katumusta mistään teostaan, sillä hänen mielessään hänen systeeminsä oli todellinen ja kaikki muut olivat väärässä. "Se oli väärinymmärrys" oli hänen tavallisin selityksensä kaikkeen alkaen hänen kohtaamistaan rikossyytteistä ja päättyen potkujen saamiseen eri työpaikoista sekä rikkoutuneisiin ihmissuhteisiin.

Hän harrasti irtosuhteita ja kertoi naisille sekavia tarinoita keksitystä rahasto-omaisuudesta ja vei näiltä jalat alta vain varastaakseen jalokiviä, autoja ja rahaa näiden sydänten lisäksi. Esimerkiksi hän meni hienoja autoja myyvään kauppaan, otti Ferrarin tai jonkin toisen eksoottisen auto koeajoon, käytti sitä pikatreffeihin, sitten palautti ajoneuvon vain selittääkseen naiselle seuraavilla treffeillä, että Ferrari oli viritettävänä tai hän oli myynyt sen ja odotti seuraavan Ferrarinsa toimitusta.

Hän vietti suurimman osan pari-kolmekymppisen elinvuosistaan vankilassa varkauksista, petoksista ja erilaisista muista rikoksista tuomittuna.

Harhainen vai demoninen?
Lopulta hän avioitui ja näytti asettuvan aloilleen, lapsia tuli kuvaan mukaan ja elämä kulki eteenpäin. Mutta hän ei ollut parantunut, vapautettu, eikä hänen mielensä uudistunut Sanan kautta. Kristinuskossa ei ollut mitään voimaa tai toivoa hänelle ja hänestä tuli ateisti.

Hän tuli kristitystä perheestä, mutta oli avioerolapsi. Oliko hän yksinkertaisesti psyykkisesti sairas ja tarvitsi parantumista, vai tarvitsiko hän vapauttamista? Mitkä sellaiset hengelliset voimat olivat toiminnassa tavalla, joka vei hänet psyykkiseen sairauteen ja kuinka paljon oli kyse harkitusta halujen tyydyttämisestä sekä jopa huijaamisesta ja vehkeilystä nauttimisesta? Missä tarkalleen päättyvät aivojen luonnolliset sekä tunne-elämään liittyvät prosessit ja demoninen alkaa?

Muistakaa tämä esimerkki, koska ensi viikolla selitän sen, miten hänestä tuli tuollainen ja hänen tapauksensa antaa vastauksia toisiin tapauksiin.

Itsemurha ja kristityt?
Psyykkistä ja tunne-elämään liittyvää sairautta nähdään kaikkialla Raamatussa, vaikka käytetäänkin toisia sanoja, ja joissakin tapauksissa tilanne esitetään sellaisena, että sairauden syynä ovat demoniset vaikutteet. Viimeisten 10 vuoden aikana olen nähnyt useampien kristittyjen kuin koskaan ennen kamppailevan tunne-elämän ja psyykkisten sairauksien kanssa ja kuukausittain joku kysyy sähköpostiviestissään sitä, että jos kristitty tekee itsemurhaan, onko tämä tuomittu helvettiin.

Vastaukseni on, että kristittyjä kuolee fyysisiin sairauksiin emmekä epäile heidän pelastumistaan, joten miksi epäilisimme jonkun kristityn pelastumista, kun psyykkinen sairaus johtaa siihen, että hän tekee itsemurhan? Lisäksi, kuinka moni uskova tekee hidasta itsemurhaa ylipainon, tupakoinnin tai päihderiippuvuuden kautta? Ihminen voi olla psyykkisesti sairas aivan kuten hän voi olla fyysisesti sairas ja olla samalla hengessään uudestisyntynyt.

Psyykkinen sairaus merkki lopunajoista
Tässä kirjoitussarjasta aion jäljittää sen prosessiin, joka alkaa viedä ihmistä tunne-elämän ja psyykkisen sairauden tielle, ja kuinka kääntää tuon prosessin suunta päinvastaiseksi Herran avulla. Katsomme sitä, mikä avasi tuon oven useille ihmisille Raamatussa ja tarkastelemme ratkaisuja. Tunnen monia ihmisiä, jotka ovat saaneet voiton tunne-elämän ja psyykkisistä sairauksista ja on olemassa joitakin yhteisiä tekijöitä, jotka olivat heidän voittonsa avaintekijöitä, joista kerron tässä sarjassa.

Jeesus ja Paavali esittivät huomautuksia siitä, että viimeisinä päivinä ihmiset menehtyisivät pelosta, monien rakkaus kylmenisi, ihmisillä ei olisi omaatuntoa, he olisivat aina opetusta ottamassa, mutteivät voisi koskaan päästä totuuden tuntemiseen, ihmisten sallittaisiin uskoa harhakuvitelmiin. Paavali sanoi myös, että ihmiset päästäisivät 'tuntonsa turtumaan' tai heillä ei olisi omaatuntoa (ei katumusta) ja niin antautuisivat eri synteihin ja pahuuteen.

 (Lk. 21:26, Matt. 24:12,1. Tim. 4:1-2, 2. Tim. 3:1-7, Ef. 4:19)

Psyykkiset ja tunne-elämän sairaudet ovat yksi lopunaikojen merkeistä, kuitenkin tätä tosiasia koskevia opetuksia on harvassa. Yhteiskuntamme sairastaa tunne-elämältään ja psyykkisesti, ja näemme tulokset otsikoissa, jotka kuvaavat järjetöntä väkivaltaa kaikilla tasoilla ja koskevat yhtä lailla kristittyjä ja ei-kristittyjä.

Mitä ratkaisuja kristillisessä kulttuurissa on?
Kun Jeesus sanoi, että palatessaan Hän etsii ihmisiä, jotka antoivat ruokaa ja juomaa nälkäisille, vaatettivat alastomat, kävivät sairaiden ja vankien luona, eikö olisi todennäköistä, että jotkut ihmiset joutuivat noihin olosuhteisiin tunne-elämän ja psyykkisten sairauksien johdosta?

Suosituissa karismaattisten piirien opetuksissa psyykkisestä sairaudesta syytetään automaattisesti demoneja ilman, että tarkastellaan muita syitä, jotka Raamattu esittää.  Ja on olemassa joitakin palvelutyöorganisaatioita, jotka käskevät ihmisiä jäljittämään sukuaan taaksepäin jopa 10 sukupolvea löytääkseen, kuka esivanhempi avasi oven demoneille, jotka nyt kaikkia näitä sukupolvia myöhemmin aiheuttavat heille kärsimystä.

Jotkut palvelutyöorganisaatiot pitävät jokaista kielteistä tapahtumaa ihmiselämässä 'sisäistä' parantumista vaativana, ja ihmistä johdatetaan 'valmentajan' kanssa visualisoimaan tapahtuma, visualisoimaan Jeesus tulemaan tuohon tapahtumaan ja pohjimmaltaan kirjoittamaan uudelleen historiaa siten, että Jeesus on siinä seisomassa osoittaen suurta rakkautta ja parantaen samalla kun ihminen muistelee tuota tilannetta.

Vallitsevana teemana näissä ponnisteluissa kauttaaltaan on pohjimmiltaan 'se ei ole minun syyni' tai 'paholainen pakotti minut tekemään niin' tai 'esivanhempani on syypää siihen, että olen tässä tilassa' tai 'saisin voiton, jos löytäisin sen yhden avaimen, jota esivanhempani käytti avaamaan oven demoniselle sukulinjassamme'.

Heilurin toinen pää
Jos tunne-elämän ja psyykkisen sairauden kimppuun käyminen demonisena asiana on heilurin yhdessä päässä, niin vastakkaisessa päässä on asian hoitaminen puhtaan kliinisenä 'kristillisenä' asiana, mikä useimmille karismaatikoille näyttäytyy 'ei-hengellisenä'. Tämä pelottaa monet karismaatikot pois 'kristillisestä mielisairaalasta' tai hoitokotiohjelmasta – pelko luonnollisen ja psykologisen avun yhdistelmästä, kun oletuksena on se, että ongelma on demoninen. Kuitenkin usein menestys löytyy näistä ohjelmista, kun ne yhdistävät raamatullisen ja lääketieteellisen, joka saattaa sisältää lääkitystä, ja potilaalle annetaan käytännön työkaluja taisteluun väärien ajatusten ja tunteiden kanssa. 

Näiden kahden välissä näyttää olevan mysteerin, vaaran ja epäilyn ei-kenenkään maa. Joten aloitetaanpa tarkastelemalla joitakin ihmisiä, jotka kärsivät tunne-elämän häiriöistä tai vaivoista tai psyykkisistä sairauksista Raamatussa, sen jälkeen kurkistamme heidän mielensä verhon taakse tehdäksemme eron tunne-elämää koskevan, psyykkisen ja demonisen välillä sekä erottaaksemme kaikkien saatavilla olevan Jumalan parantavan voiman.

Muutamia esimerkkejä pohdittavaksi
Kuningas Saul – hallitsemattomia raivonpurkauksia, vainoharhaisuutta, pelkoa – ylistysmusiikki lievitti.

Nebukadnessar- uskoi olevansa eläin, modernissa kielenkäytössä: lykantropia, boantropia, skitsofrenia.

Daavid, Job, Elia – kärsivät ajoittain elämässään masennuksesta.

Gerasalainen mies, jossa oli 'Legioona' – hänellä oli 'saastainen' henki (usein tarkoittaa seksuaalisesti saastaista), viilteli itseään, alaston.

Juudas – teki itsemurhan, kun suunnitelmansa epäonnistui pakottaa Jeesus osoittamaan kuka Hän on.

Kain – murhasi veljensä raivokohtauksen saatuaan, mutta hänen tiensä päätökseen tehdä murha on hyvin dokumentoitu.

Ja tällä vain muutamasta Raamatun henkilöstä koostuvalla listalla on viikon kirjoitustila tullut täyteen. Ensi viikolla tutkimme SITÄ KESKEISINTÄ ydintarvetta elämässämme, josta Jeesus opettaa ja sen seurauksia, kun tuota tarvetta ei ihmisellä ole tyydytetty – mikä voi johtaa psyykkisiin häiriöihin. Siihen saakka siunauksin,

John Fenn

cwowi.org ja kirjota sähköpostit minulle osoitteeseen cwowi@aol.com

Rapture, body or bride? #7
Tempaus, ruumis vai morsian? Osa 7

Hei kaikki,
Tänään päätän tämän sarjan kysymyksellä: Meneekö koko Kristuksen ruumis tempauksessa viimeisen pasuunan soidessa, vaan ainoastaan morsian, joka on uskollisesti elänyt Hänelle? (Ovatko morsian ja ruumis samoja?)

Tuohon kysymykseen liittyvä kysymys on: Jos kaikki menevät tempauksessa, kuinka me selitämme jakeet, jotka sanovat Hänen tulevan morsiantaan varten, joka on ilman tahraa tai ryppyä (synnitön) vanhurskauden häävaatteissa Ef. 5:25-27:stä?

Ensimmäinen Raamatuntulkinnan sääntö
Ensimmäinen sääntö on, että Raamatun tekstissä täytyy alkuperäisistä kuulijoista ja lukijoista olla järkeä. Kaiken meidän aikanamme ymmärretyn täytyy olla rakennettu sen ymmärryksen pohjalle, joka oli alkuperäisillä vastaanottajilla ja lukijoilla, sekä olla yhtä sen kanssa kuinka he sen ymmärsivät. Jos se, mitä ajattelemme sen sanovan, on vastoin tai ei olisi yhtä sen kanssa, kuinka he sen ymmärsivät, me luovumme omasta ymmärryksestämme ja omaksumme heidän ymmärryksensä.

Esimerkiksi jos joku kertoisi sinulle, ettei Jumala paranna tänään, katsoisit Apt. 3:16:sta, jossa Pietari sanoi ramman miehen parantuneen tämän kautta: "Ja Hänen nimensä, uskon kautta Hänen nimeensä tämä mies seisoo edessänne ehjänä."

Katsoisit Pietarin sanoja, sitä miten hänen yleisönsä hänet ymmärsi, ja päättelisit, ettei ole mitään muuta tapaa ymmärtää sitä kuin, että usko Jeesuksen nimeen paransi ramman miehen. Sen jälkeen tietäisit ystäväsi olevan väärässä, koska meillä on yhä usko Jeesuksen nimeen, ja usko sai miehen parantumaan, niinpä parantuminen on tätä päivää varten.

Nuo dysfunktionaaliset korinttilaiset!
Niinpä kun Paavali kertoi uskoville 1. Kor. 15:51 "Me emme kaikki kuole, mutta me kaikki tulemme muuttumaan... viimeisen pasuunan soidessa…" meidän ymmärryksemme täytyy olla yhtä mieltä ja rakentua sille, kuinka he sen ymmärsivät – he kaikki olivat menossa tempauksessa elävät kuten kuolleetkin. Tämä olisi ollut suuri helpotus korinttilaisille, koska he olivat minkä mittapuun mukaan tahansa erittäin lihallisia ja epäkypsiä. 1. Kor. Luetteloi 10 eri ongelma, joka heillä oli:

1) luvussa 3: kateutta, riitaa, jakautumisia. Paavali sanoi heille, että he elivät kuin uudestisyntymättömät ihmiset.

2) luvussa 4: ylimielistä luuloa, etteivät he tarvitse enää Paavalia, riippumattomuutta hänen johtamisestaan.

3) luvussa 5: miehellä on seksisuhde äitipuolensa kanssa.

4) luvussa 6: samassa kotiseurakunnassa olevat kaksi miestä haastavat toisensa julkiseen oikeudenkäyntiin. Myös jotkut miehet harrastivat seksiä prostituoitujen kanssa.

5) luvussa 7: hämmennystä sinkkuna olemisesta, naimisissa pysymisestä tai eroamisesta.

6) luvuissa 8 & 10: jotkut söivät epäjumalille uhrattua lihaa, mikä oli ok, mutta he pöyhkeilivät vapaudellaan syömällä sellaisten uskovien edessä, joita he tiesivät asian vaivaavan.  

7) luvussa 9: vaikka Paavali oli tehnyt työtä1½ vuotta itsensä elättääkseen samalla kun opetuslapseutti heitä, he eivät vieläkään halunneet tukea hänen palvelutyötään, vaikka he olisivat voineet taloudellisesti sen tehdä – Paavalin yli 30 vuotta pitkän palvelutyön ajasta meillä on tallennettuna vain hänen työskentelynsä noiden1½ vuoden aikana Korintissa, ja kuitenkaan he eivät olleet riittävän suoraselkäisiä antaakseen takaisinpäin edes vähän.

8) luvussa 11: luokkakateus oli ongelma, koska rikkaat kieltäytyivät syömästä alempien luokkien kanssa kotiseurakuntakokouksessa, jossa ateriat olivat tavallisia. Myös vaimot käyttivät vapauttaa Kristuksessa heittäen pois huntunsa – kaupungin kulttuuri odotti naimisissa olevien naisten olevan hunnutettuja. Hän kertoi heille, että he voisivat rukoilla ja profetoida kokouksissa kunhan he olivat hunnutettuja paikallisen tavan mukaisesti.

9) luvuissa 12 & 14 kyse oli Hengen lahjoista ja hyvän järjestyksen mukaisista kotikokouksista.

10) Kaikki nämä ongelmat liittyivät siihen, että he eivät tunteneet eivätkä eläneet aidon rakkauden mukaisesti, minkä hän määritteli luvussa13.

Huolimatta siitä, että hän luettelee kakki nämä asiat ja käsittelee niitä 14:ssä ensimmäisessä luvussa, luvussa 15 hän kertoo heille "...me kaikki tulemme muuttumaan …" Alkuperäiset lukijat päästivät helpotuksen huokauksen, luulen.

Ottaen huomioon, että hän opetti pasuunansoitonjuhlasta tessalonikalaisille ja lainasi osia juhlan ohjeista efesolaisille, joilla yksin luvussa neljä luetteloituna on korinttilaisten synteihin verrattavia syntejä – kaikenlaista seksuaalista syntiä, varastamista, laiskuutta, kiroilua, riitaa ja jakautumisia, vihanpurkauksia, joitakin nimetäkseni, meidän täytyy vetää se johtopäätös, että myös he ajattelivat menevänsä tempauksessa.

Ristiriita?
Ja kuitenkin… Paavali sanoi noille samoille efesolaisille 5:25-27:ssa "...kuten Kristus myös rakasti seurakuntaa ja antoi Itsensä sen puolesta, niin että Hän saattaisi esitellä sen Itselleen loisteliaana seurakuntana, jossa ei ole tahraa eikä ryppyä ei mitään senkaltaista, vaan että se saattaisi olla pyhä ja tahraton …"

Esitellyksi tuleminen viittaa Karistaan hääateriaan, joka löytyy pasuunansoitonjuhlasta ja nähdään Ilm. 19:6-9:ssä Karitsan hääaterialla, jossa morsiamelle annetaan "hienoa pellavaa, puhdasta ja valkeaa, sillä hieno pellava on pyhien vanhurskaus." Kuinka voidaan noita seurakuntia kaikkine hänen nimeämineen dysfunktionaalisuuksineen ja synteineen voida pitää sellaisina, ettei heidän hääasussaan ole mitään tahraa eikä ryppyä?

Mikä meidät pätevöittää
Tässä sitä ollaan 21. vuosisadalla ja kaikki nuo ihmiset ovat kauan aikaa sitten kuolleet ja taivaassa, ja kuitenkin Paavalin mukaan heidät tullaan herättämään ja muuttamaan tempauksessa. Tuleeko meidän uskoa, että kaikki uskovat Korintissa, Efesossa ja Tessalonikassa olivat kuollessaan saavuttaneet sellaisten täydellisyyden tason, että me ajattelisimme sen merkitsevän, ettei heidän vanhurskauden viitassaan oli yhtään tahraa tai ryppyä? Vai olivatko he normaaleja ihmisiä eläen Herralle parhaan kykynsä mukaan elämän kestävässä opetuslapseuttamisen prosessissa? Jos niin on, missä kohdassa ylitetään viiva, jolloin voidaan pitää 'riittävän puhtaana' tempausta varten?

Eikö se tosiasia, että he kuolivat Kristuksessa, ole se, mikä pätevöittää heidät tulemaan herätetyksi ja muutetuksi viimeisen pasuunan soidessa, eikä kuinka kypsiä ja synnittömiä he elämässä olivat? Sen tähden eikö pätevöittävä tekijä nytkin ole sama; jos olet Kristuksessa kuollut tai elävä, osallistut tempaukseen, eikä se perustu täydellisesti elettyyn elämään?  

Paavali sanoi edelleen, että maailmalle Jeesus tulee kuin varas yöllä viemään (kuten maailma luulee) sen, mikä ei Hänelle kuulu. Mutta Hän tulee sitä varten, joka kuuluu Hänelle – niitä varten, jotka tuntevat Hänet. Paavali ei sano, että heidän täytyy tuntea Hänet JA olla täydellisiä, vain että Hän tulee niitä varten, jotka ovat Hänen.

Paavali kertoi filippiläisille: "Ei niin, että olen nyt saavuttanut tämän ideaalin tai minut on jo tehty täydelliseksi, mutta riennän eteenpäin…", kuitenkin hän sisällytti itsensä 'me kaikki tulemme muuttumaan' – ryhmään kirjoittaessaan korinttolaisille.

Niinpä jos Paavali ei ollut täydellinen, mitä toivoa sinulla ja minulla on? Sen tähden jos me luulemme koko Kristuksen ruumiin tulevan jonkintasoisen yhtäläisen kypsyyden ja synnittömyyden tasolle ollakseen tempauksen arvoinen, olemme selvästi väärässä. Se mikä pätevöittää meidät on se, olemmeko todella Kristuksessa vai emme. (Joidenkuiden kohdalla vain hän ja Jumala tietävät.)  

Noista viitoista
Hämmennys tulee kuvaan mukaan, kun vertaamme epätäydellistä ihmiselämäämme puhtaaseen uudestisyntyneeseen henkeemme. Ajattelemme fyysisen elämämme täytyvän nousta samalle puhtauden tasolle kuin mitä hengen ihmisellämme nyt on, sitten lannistumme jokaisen epäonnistumisen kohdalla ajatellen, ettemme koskaan 'pääse sinne'. (Paljastaen, ettemme todella elä uskoa, jossa vaelletaan Jumalan kanssa, vaan pikemminkin suoritukseen perustuvaa uskoa, joka ajattelee Hänen haluavan meidän hyppivän renkaiden läpi.)

Meidän täytyy tehdä sovinto sen asian kanssa, että jos Paavali sanoi, ettei hän ollut saavuttanut haluamaansa kypsyyden tasoa, mekään emme saavuta… niinpä lepää siinä tosiasiassa, että olet inhimillinen olento etkä tässä ruumiissa tule koskaan 'pääsemään perille'. Lainatakseni hyvää ystävää: Me emme ole tilintekovelvollisia täydellisyydestä; mutta olemme tilintekovelvollisia kasvusta.

Puhtaissa viitoissa eläminen
1. Joh. 1:7 sanotaan näin: "Jos me vaellamme siinä valossa, joka meillä on, ja meillä on yhteys Häneen (vertikaalinen vaellus) ja yhteys veljiimme (horisontaalinen vaellus), Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen veri puhdistaa meidät (jatkuvana prosessina) kaikesta synnistä."

Tuo jae sanoo, että jos vaellat siinä minkä tiedät suhteessa Herraan ja veljiin, tapahtuu jatkuva syntiemme puhdistaminen elämässämme. Nämä ovat ne synnit, joita teemme, mutta joista emme ole tietoisia kypsymättömyydessämme.

Esimerkiksi 10 vuotta sitten näit jonkin elokuvan ja pidit sitä hienona. Sitten näit sen viime viikolla ja olit kauhuissasi siitä, kuinka lihallinen se oli ja häpesit sitä, että tuohon aikaan olit pitänyt sitä hienona elokuvana. Elokuva ei ole muuttunut, sinä olet, mutta siksi että olit kypsymätön, mutta omasit oikean sydämen, Herra antoi syntisi anteeksi, sillä vaelsit siinä valossa, joka sinulla tuona aikana oli. Tämä on jakeen 7 jatkuva puhdistamisen prosessi.

Jae 9 sanoo: "Jos me tunnustamme syntimme, Hän on uskollinen ja oikeudenmukainen antamaan syntimme anteeksi, ja puhdistama meidät kaikesta epävanhurskaudesta. " Nämä ovat ne synnit, joista tiedämme.

Jos me tunnustamme ne synnit, jotka tiedämme tehneemme, Hän ei pyyhi pois vain tuota syntiä, vaan automaattisesti pyyhkii pois kaikki muut synnit samalla. Vau. Niinpä jos me vaellamme Hänen kanssaan parhaan kykymme mukaan ja vaellamme rakkaudessa veljeämme kohtaan, meidän syntimme pyyhitään pois jatkuvasti mikä tarkoittaa, että viittamme ovat puhtaan ja valkoiset, ilman tahraa tai ryppyä. Ja kun me tajuamme tehneemme syntiä, ja myönnämme sen Hänelle, Hän pyyhkii sen pois kaiken muun epävanhurskauden kanssa palauttaakseen uudestaan nuo viitat.

Hengellisesti niin muodoin Kristuksen ruumiilla sen vaeltaessa siinä valossa kuin sillä on, omaa puhtaat vanhurskauden viitat. Se ei ole täydellinen Kristuksen ruumis, vaan Kristuksen ruumis, joka vaeltaa siinä mikä sillä on.  Sen ylimenevältä osalta Herra yksin tietää.

Me tiedämme, että viimeisen pasuunan soidessa Kristuksessa kuolleet tulevat saamaan uudet kehonsa, elossa olevat saavat myös uudet kehonsa ja me kaikki liitymme Herran seuraan Karitsan hääateriaa varten. Kukaan meistä ei tule saavuttamaan täydellisyyttä aiemmin, sillä emme tarvitsisi Vapahtajaa, jos voisimme tehdä sen omin neuvoin.  

Toivon tämän olleen ajatuksia herättävän sarjaan, joka auttaa teitä erottelemaan sen, mitä uskotte ja miksi, ja kuten aina sanon, ei ole tärkeää, että olemme 100% yhtä mieltä, vaan että tiedät mitä uskot ja miksi. Ensi viikolla alkaa uusi sarja… siihen saakka, siunauksin.

John Fenn

www.cwowi.org ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen cwowi@aol.com

Rapture, body or bride? #6
Tempaus, ruumis vai morsian? Osa 6

Hei kaikki,
Tänään kerron, mitä ihmiskeholle tapahtuu 'tempauksessa', miten on jo taivaassa olevien ihmisten kohdalla – ensi viikolla käsittelen sitä, meneekö koko (Kristuksen) ruumis vai onko olemassa morsian joka on erillinen verrattuna yleiseen Kristuksen ruumiiseen, ja päätän sarjan seitsemännen viikon kohdalla, joka on jotenkin melkoisen runollinen luku aihepiiri huomioon ottaen. lol.

Mitä tapahtuu tempauksessa?
Paavali sanoo 'tämän turmeltuneen (katoavan) täytyy pukeutua turmeltumattomaan (katoamattomaan), tämän kuolevaisen (osan meistä) täytyy pukeutua kuolemattomaan' 1. Kor.15:50-55:ssa kuun viimeistä pasuunaa puhalletaan. Mutta mitä tarkasti ottaen tapahtuu?

Jeesuksen ylösnousemus on oman ylösnousemuksemme ennakkokuva ja varjo. Room. 6:4 sanoo, että Jeesus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta. Jeesuksen kuollut ihmisruumis oli tehty maallisesta materiaalista aivan kuten meidänkin. Mutta kun Isän kirkkaus päästettiin valloilleen, voimavirta oli niin vahva, että kun Jeesuksen henki ja sielu yhdistyivät uudelleen Hänen ruumiiseensa, se ei ainoastaan tuonut tuota ruumista takaisin eloon, vaan meni sitä pidemmälle muuttaen kehon molekyylirakenteen niin, että se muuttui kehoksi, joka on tehty taivaallisesta materiaalista.

Nyt Jeesuksen keho on tehty taivaallisesta materiaalista ja ollen tehty taivaallisesta materiaalista se ei enää ole sellaisten alempien lakien alainen kuten kuoleman, ikääntymisen eikä edes painovoiman. Teinivuosinani olin ilmaisemassa Isän kunnioitustani ja yllättäen, kuten isä kertoo pojalleen jotakin joka innostaisi tätä, Hän sanoi:

"Tulet havaitsemaan, että kun saat kirkastetun ruumiisi, se ei ole maan luonnonlakien alainen." Kysyin, mitä Hän tarkoitti ja Hän vastasi: "Jos haluat kävellä, voit kävellä, jos haluat juosta, voit juosta. Jos haluat kellua, voit kellua, jos haluat lentää, voit lentää. Jos haluat olla jossakin ajatuksen nopeudella, voit olla siellä." Maltan tuskin odottaa!

"Lyöty h(H)engessä"
Kehomme on tehty maasta ja sen tähden on huono johdin Jumalan Hengelle. Meidän kehomme ovat kuin levy hellalla, joka vastustaa siihen virtaavaa sähköä ja siis kuumenee. Mitä enemmän sähköä panet siihen, sitä enemmän se kuumenee. Näin on laita Pyhän Hengen virratessa kehoihimme.

Jos Henki tulee ihmiseen voimakkaasti, se vaikuttaa hänen kehoonsa. Vähäisen voiman ollessa kyseessä ihminen saattaa tuntea olevansa pökerryksissä tai uninen, saada ihonsa 'kananlihalle' tai väristyksiä, näyttää juopuneelta, hoipertelevalta tai jopa kaatua.  

Syövästä parantunut, mutta 'juovuksissa' Hengessä

Vuonna 1980 tuolloinen 27-vuotias pomoni kertoi minulle juutalaisesta vaimostaan, jolle oli tarkoitus tehdä kohdunpoisto munasarjoissa olevien kasvainten vuoksi, jotka aiheuttivat hänelle suuria kipuja ja uhkasivat hänen henkeään. Leikkausta edeltäneenä iltana pyysi saada tavata heidät eräässä puistossa, jotta voisin kertoa naiselle, miten parantuminen kuului hänelle.

Koska nainen oli juutalainen tiesin, ettei parantumiseen uskominen olisi hänelle ongelma kuten se voi olla 'seurakuntaihmisille'. Näytin hänelle Kristuksen Vanhassa testamentissa, selitin Aabrahamin liiton ja kävin läpi hänen kanssaan suuren osan Vanhasta testamentista Jesaja 53:een saakka, sitten evankeliumeja osoittaen kuinka Jeesus on ihmiseksi tehty Isän Sana.

Tein kuten Herra oli minulle opettanut, kerroin hänelle Mk. 11:n tapahtuman viikunapuusta, joka kuihtui juurista lähtien ja kerroin hänelle, että se tapahtuisi kasvaimille, kun käskisin niiden kuolla. Hän ymmärsi ja uskoi, koska hänelle oli hänen juutalaisessa uskossaan opetettu parantumista, ja nyt nähdessään Kristuksen Jeesuksen kaikkialla Vanhassa testamentissa ja Jesaja 53:n kärsivänä palvelijana.

Laskiessani käteni hänen päälleen ja käskiessäni kasvaimia kuolemaan ja kuihtumaan pois, nainen tuli tokkuraiseksi, niin 'juopuneeksi Hengessä', että hän pyörtyi joksikin aikaa ja vielä 45 minuuttia myöhemmin tarvittiin sitä, että hänen miehensä kannatteli häntä toisesta kainalosta ja minä toisesta taluttaessamme hänet heidän lava-autolleen. Seuraavana aamuna ennen leikkausta nainen otatti uudelleen kuvat kasvaimista ja henkilökunnan yllätykseksi ja hämmästykseksi kasvaimet olivat hävinneet, joten hänet päästettiin sairaalasta terveen paperein.

Transsitilat
Jos virtaa vähän lisää, keho alkaa vastustaa, koska se on maasta: Henkesi on Jumalan tekemä, joten se ei vastusta, mutta kehosi on tehty maasta, joten se on luonnollisesti Jumalan Henkeä vastustava.

Ehkä ihmiseltä 'menee taju' tai hänen fyysiset toimintonsa ja aistinsa ovat väliaikaisesti keskeytyneinä mikä merkitsee transsitilaa.  Tuona aikana hän saattaa olla kuin Pietari, joka Apt. 10:10-17:ssä oli transsissa ja sai näyn.

Olin palvelemassa kappelissa eräässä raamattukoulussa ja eräs lavalla olevan ylistysryhmän naisista vajosi juuri tuollaiseen transsiin. Hän seisoi täysin paikallaan, toinen käsivarsi vähän koholla yli 1½ tuntia. Silmäni avattiin Hengen maailmaan ja näin ylhäältä tulevan valopatsaan ympäröivän hänet.  Lopulta kappelikokous päättyi ja seuraava opettaja tuli opettamaan omaa tuntiaan ja käskin häntä vain antaa naisen seistä siellä kunnes Herra oli saanut tehtävänsä naisen suhteen valmiiksi. Nainen seisoi tuolla tavoin melkein koko tuon toisen opettajan tunnin ajan, sitten hän yhtäkkiä 'tuli takaisin' ja selosti, mitä oli nähnyt ja kuullut. Olen nähnyt tällaisia juttuja kymmeniä kertoja ja se yhä hämmästyttää minua.

Jos virtaa lisätään riittävästi, se tappaa tämän maallisen kehon. Se tapahtui 2. Sam. 6:7:ssä, kun mies yritti tukea Liitonarkkua, jota Daavid oli epäsopivalla tavalla tuomassa kaupunkiin kärryillä sen sijaan, että papit olisivat kantaneet sitä kantokepeillä olkapäillään (hän teki myöhemmin parannuksen ja siirsi Liitonarkun asianmukaisella tavalla).

MUTTA ...jos virtaa lisätään sen yli, se ei vain tapa kehoa, vaan menee kuoleman tuolle puolen muuttaen molekyylirakenteen taivaalliseksi materiaaliksi – ja SE on sitä, mitä tapahtuu kun kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, katoavaisesta tulee katoamaton! Se on se mitä tapahtuu elossa oleville 'tempauksessa'. Irti päästettävä voima tulee olemaan niin suuri useille miljoonille ihmisille, että se herättää kuolleet, muuttaa elävät ja tulemme olemaan taivaassa kirkastetuissa ruumiissa aivan kuten Herramme nyt.  

Mutta entäpä ne, jotka ovat jo kuolleet Kristuksessa?
Paavali sanoi, että kun ihminen kuolee, hän menee suoraan taivaaseen. 2. Kor. 5:8:ssa hän sanoi 'olla pois ruumiista on olla Herran luona'. Fil. 1:23:ssa hän ilmaisi halunsa jättää tämä maailma ja 'olla Kristuksen kanssa, mikä on paljon parempaa'.

Mutta mikä osa ihmistä menee? Henki ja sielu, jotka ovat yhdistyneet yhdeksi ja vain Sana, Herra Jeesus, voi ne erottaa arvioinnilla. Hepr. 4:12 sanoo "Sana on kuin kaksiteräinen miekka, lävistäen jopa kahtiajakoon saakka sielun ja hengen, nivelet ja ytimen, ja on ajatusten ja sydämen aikeiden erottaja (arvioida)… kaikki asiat ovat avoimia ja paljaita Hänen edessään, jolle meidän täytyy tehdä tili." Tässä ei ole asiana se, että Hän kirjaimellisesti jakaisi ne kaksi, vaan että Hän tietää meidän ajatuksemme ja motiivimme ja koko sisäinen olemuksemme on Hänelle avoin ja paljas. On hämmästyttävää, että Hän yhä haluaa meidät, eikö totta?   

Sielusi on persoonallisuutesi, mielesi, huumorintajusi, se osa joka uudistuu oppimalla ajattelemaan ja olemaan kuten Hän on – se on se osa, jonka ihmiset tuntevat, kun he oppivat tuntemaan sinut. Henkesi on se osa, joka on uudestisyntynyt ja voidaan aistia, sillä voit aistia nöyrän tai lempeän hengen, suloisen hengen, vahvan ja dominoivan hengen jne. Emme voi erottaa henkeä ja sielua aivan kuten kukaan ei voi erottaa Isää Hänen Hengestään.

Kuten Jeesus sanoi Joh. 15:26:ssa, Henki lähtee Isästä. Niin myös meidän sielumme lähtee hengestämme. Nämä kaksi osaa ovat meidän ikuiset osamme; kun ihminen kuolee, hänen henkensä ja sielunsa ovat ne, jotka menevät taivaaseen.

Entäpä vanhat ihmiset taivaassa?
He näyttävät siltä kuin täälläkin, mutta oltuani taivaassa voin kertoa, että vanhemmilta ihmisiltä häivää kaikki painovoiman, maapallon ja maailman aiheuttama, niin että ihmiset näyttävät olevan noin 35-vuotiaita, kuitenkin jos he olivat tätä vanhempia kuollessaan, sen näkee. Sitä on vaikea kuvailla, koska maan päällä ei ole mitään, mihin sitä verrata, voin vain sanoa, että se minkä maapallo on kaivertanut kasvoihin, on poissa ja se mikä on kaiverrettu kasvoihin Herran kanssa vaeltamisen vuosikymmeninä, jää. Viisausrypyt ja katse silmissä, jotka paljastavat iän ja viisauden, mutta ulkonaisesti noin 35… kuten sanoin, vaikea kuvailla.

Kristuksessa kuolleet, jotka ovat ensimmäiset ylösnousseet, saavat kirkastetut ruumiinsa. Kuinka Hän sen tekee, en tiedä, sillä luonnollisesti herää kysymys: Mitä jos he ovat olleet kuolleina niin kauan, että heidän ruumiinsa on palannut maahan? Lyhyt vastaus on, että tiede kertoo meille, ettei materiaa voi tuhota, se pelkästään muuttaa muotoa.

Se merkitsee sitä, että syksyllä 1973 polttamasi lehdet ovat yhä olemassa. Se mikä kohosi savuhiukkasina, meni ilmaan, sen kantoi tuuli, vesimolekyyli kiinnittyi siihen, ja se putosi sateena järveen tai mereen. Maahan palannut ruumis on yhä olemassa alkeellisimmassa muodossaan. Materiaa ei voi tuhota, vaan vain muuttaa. Hengellisesti se johtuu siitä, että Jumala loi sen, joten sitä ei voi tuhota. Mutta se voidaan muuttaa, aivan kuten nuo lehdet muuttuivat savuhiukkasiksi tai tuhkaksi, josta tuli osa tulen alla olevaa maata.

Olen aina ihmetellyt sitä, kokoaako Hän vuosisatojen halki ihmisruumiista tulleet hiukkaset, jotka nyt ovat osa maaperää ja järvien ja merien pohjaa, mikä dramaattisesti muuttaisi jokaisen maiseman, tai onko tuo edes relevanttia siinä, kun jollekulle annetaan taivastekoinen kirkastettu ruumis. Tarvitseeko Hän sitä, että maallinen muuttaa rakennettaan vai luoko Hän vain ruumiin näille ihmisille? En tiedä, mutta on kiehtovaa saada tietää.

Ensi viikolla – onko olemassa ero Kristuksen ruumiin ja Kristuksen morsiamen välillä? Toisin sanoen, EIKÖ lihallisia kristittyjä temmata? Siihen saakka, siunauksin,

John Fenn

www.cwowi.org ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen cwowi@aol.com