Church WithOut Walls International-Europe
  • Home
    • Privacy Verklaring
  • DE
    • Weekly Thoughts (D) Wöchentliche Gedanken >
      • Weekly Thoughts (D) Wöchentliche Gedanken - PDF
  • EN
    • Weekly Thoughts >
      • WEEKLY THOUGHTS >
        • John's Monthly Newsletter
      • Weekly Thoughts serie in PDF format
    • About John Fenn
    • About Wil & Ank Kleinmeulman
    • Books written by Ank Kleinmeulman >
      • About Ank - author
  • ES
    • PENSAMIENTOS SEMANALES (Weekly Thoughts) John Fenn >
      • PENSAMIENTOS SEMANALES (PDF)
  • FR
    • Pensées Hebdomadaires
    • PDF à lire et/ou imprimer
    • A propos de John Fenn
    • A propos de Wil & Ank Kleinmeulman
    • Vidéo en anglais
    • Nous contacter
  • FI
    • Viikottaisia ajatuksia >
      • WEEKLY THOUGHTS / Viikottaisia ajatuksia
      • Weekly Thoughts / Viikottaisia ajatuksia - PDF
    • John Fennistä
    • TV7
  • L
    • LV
    • LT >
      • Weekly Thoughts (LT) Savaitės Mintys >
        • E-Book
      • Straipsniai >
        • Kaip mes suprantame, koks turi būti surinkimas
        • Krikštai
        • Kaip veikia 5 tarnavimo dovanos namų surinkimuose?
        • Grįžimas prie paprasto tikėjimo
        • Garbinimas
        • Namų surinkimai Naujajame Testamente
        • Išgelbėjimas
        • Tikėjimo išpažinimas
        • Kaip prasidėjo CWOWI?
        • Dažnai pasitaikantys klausimai
      • Video LT
  • NL
    • Weekly Thoughts - nederlands >
      • WEEKLY THOUGHTS (NL) Wekelijkse Gedachten >
        • Weekly Thoughts NL pdf
    • Over / bio van John Fenn
    • Over / bio Wil & Ank
    • Wat wij geloven
    • Onderwijs - MP3
    • Boeken van Ank Kleinmeulman
    • Doneren / gift overmaken?
    • Conferentie >
      • Conferentie LT - 2025
    • Artikelen >
      • Hoe “Church Without Walls International” is ontstaan
      • Hoe een samenkomst van een CWOW huisgemeente eruit ziet
      • Waarom samenkomen in een huis?
      • Wat is een huiskerk en een huiskerk netwerk?
      • HuisKerken: Waarom – Wat – en Hoe?
      • Ank deelt over Wat & Hoe van Huiskerken (VIDEO'S)
  • PL
  • PT
    • "O pensamento da semana em Português"
    • PT-pdf
  • RO
    • Gânduri săptămânale >
      • Gânduri săptămânale - PDF
  • RU
    • Джон Фенн
    • Сид Рот «Это сверхъестественно»
  • Donate
  • Events
    • Lithuania - 2025
  • TV
  • Contact
  • New Page

Oletko koskaan kuullut opetusta tästä? – ylösnousemus ja tuomio, osa 5/5

9/25/2021

0 Comments

 
Have you ever heard a teaching on this? - resurrection and judgement,  5 of 5
Oletko koskaan kuullut opetusta tästä? – ylösnousemus ja tuomio, osa 5/5
 
Hei kaikki,
 
Nyt olemme tulleet kahteen viimeiseen kiveen, jotka on laskettu uskon perustaan: kuolleiden ylösnousemus ja ikuinen tuomio.
 
Hepr. 6:1 kreikaksi on kirjoitettu tällä tavoin: "Sen tähden jätettyämme Kristus-opetuksen kypsyyteen meidän pitäisi jatkaa, ei jälleen perustaa valaen..." 
 
Sana 'kypsyys' on 'teleiotes' ja tarkoittaa "Päättäminen totuuksien yhdistelmän kokoamisen kautta, mikä johtaa tulevaan päättämiseen tai loppuun saattamiseen." Juurisana vihjaa täyttymiseen loppuvaiheessa.
 
Niinpä tämä kertoo meille, että kypsyys on totuuden kerrosten rakentamista, ja kuten tiedämme, ei vain tietoa, vaan noiden totuuksien soveltamista elämäämme elämäntyylinä. Tuota elämäntyyliä kutsutaan jumalisuudeksi. Ei täydellisyydeksi, vain jumalisuudeksi armossa.
 
Sana 'perusta' on 'themelios', josta saamme 'teeman'. Se tarkoittaa 'laskettu kivi' osana perustaa suoran linjan mukaisesti, mitä käytetään rakentamaan loppuosaa rakennuksesta. Sitä käytettiin myös jokapäiväisessä elämässä kuvaamaan opettajan opetuksen kulkua; viiva viivan päälle, totuus totuuden päälle, täällä vähän, tuolla vähän. Heti kun kulmakivi on laskettu, loppu rakennuksesta seuraa Mestariarkkitehdin, Herran suunnitelmaa. Tuota elämä on opetuslapsille.
 
Kaikki tuo sanoakseni tämän...
 
'Kuolleiden ylösnousemuksen' perusta ei tarkoita väittelyä tempauksesta ennen vaivan aikaa vaiko sen keskellä. Perusta on, että tulee olemaan kuolleiden ylösnousemus. Yksityiskohdilla ensimmäiseen ja toiseen ylösnousemukseen liittyen ei oikeastaan ole merkitystä. Totuus on, että me kaikki, jokainen meistä kokee ylösnousemuksen kuolleista ja kohtaa tuomion. Jae kaksi on kirjoitettu kreikaksi yhtenä ajatuksena: "...ja sekä kuolleiden ylösnousemus ja ikuinen tuomio." 
 
Ne nähdään yhtenä yksikkönä. Ei vain ylös nousseet. Ja ei vain tuomitut. Vaan yhtenä yksikkönä: 'sekä kuolleiden ylösnousemus ja ikuinen tuomio'.  Meidät herätetään seisomaan luojamme eteen tekemään tili. Loppu on kiinnostavaa keskustella, mutta ei jakaantumiseen tai riitelemisen pisteeseen saakka. Meidän täytyy olla varmoja, että meillä on tuo perusta, tuo fokus.
 
Kristitylle
 
Olemme tuominneet itsemme ja vastaanottaneet parannuskeinon, Jeesuksen. Niinpä meidän tuomiomme ei ole taivas vai helvetti – tuomio, vaan seistä Herran edessä vastaanottamassa sen mukaan mitä 'olemme tehneet ollessamme (maallisessa) ruumiissamme *.' Mutta kyse on yhä ylösnousemuksesta ja tuomiosta. Paavali sanoi, että jos me kannamme hautaan jumalatonta luonnetta kuten kateutta, riitaa, jakaantumisia, ne tulevat olemaan kuin puu, heinä ja olki: ne tulevat palamaan pois, kun seisomme Herran edessä. "mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikään kuin tulen läpi." (1. Kor. 3: 3-15)*2. Kor. 5:10
 
Sen tähden en tässä nyt tee eroa Raamatussa profetoitujen ylösnousemusten välillä – profetia on täysin tarkkaa jälkikäteen katsottuna ja voimme aina löytää syitä, miksemme ole samaa mieltä toistemme kanssa. Kirjoittajan pointti on, että tulevaisuudessamme on itse asiassa ylösnousemus ja tuomio.
 
Suosittua joissakin piireissä... 
...viime vuosina on se uskomus, että helvetti/tulinen järvi ja tuomio eivät ole ikuisia; että jossakin kohdassa Herra antaa helvetissä tai tulijärvessä oleville uuden mahdollisuuden. Kysymys on, kuinka joku voisi olla kidutettuna ikuisesti, kun hän vain eli muutaman vuoden maan päällä? Mutta voisimme myös kysyä, miksi kristitty uskoo viettävänsä ikuisuuden taivaassa vain muutaman maan päällä vietetyn vuoden tähden? Pointti on, että kirjoittaja käyttää sanaa 'ikuinen tuomio'. Sana 'tuomio' on 'krima' ja tarkoittaa 'tuomio, päätös'. Ikuinen tuomio.  
 
Toinen hypoteesi on, että jossakin kohdassa joidenkuiden ollessa tulisessa järvessä, Isä yksinkertaisesti sammuttaa noiden yksilöiden elämän. He lakkaavat olemasta olemassa. Olemme kuitenkin tähän mennessä nähneet henkiolentojen olevan ikuisia. Miksei Hän siis vain sammuttaisi Lusiferin ja langenneiden enkeleiden elämää? Ne ovat henkiä, joten ikuisia. On typerää pitää kiinni uskomuksista, joita ei voi todistaa Raamatulla ja vielä typerämpää on väitellä siitä mitä emme voi todistaa, sillä näiden tyyppiset ajatukset ovat vain keinoja joihin kiinnittävät mielensä ihmiset, jotka tietävät Jumalan olevan hyvä ja joka (ei siis voisi) lähettää ihmisiä ikuiseen kärsimykseen.
 
Mutta jos otamme askeleen taaksepäin ja katsomme Isän Jumalan kanssa olemista ikuisesti sekä katsomme tulijärven käsitettä, asia tiivistyy niihin, jotka rakastavat vanhurskautta, jota osoitetaan hyvyydellä, rehellisyydellä, rakkaudella, moraalisella suoraselkäisyydellä ja sen sellaisella. Ainoat ihmiset Isän valtakunnassa ovat niitä, jotka rakastavat sellaisia asioita. Anna kun kysyn sinulta tätä: jos käyt ihanassa seurakunnassa, joka on täynnä intensiivistä palvontaa ja hyvää Jumalan Sanan opetusta, kuinka moni uskosta osattomista ystävistäsi on innostunut liittymään mukaasi jokaiseen jumalanpalvelukseen? Juuri niin. Ja jos jokin satanisti kutsuisi sinut noitien kokoukseensa palvomaan paholaista ja luontoa ja luonnon henkiä, kuinka innokas olet osallistumaan ja jatkamaan osallistumistasi siihen? Juuri niin.  
 
Kuinka emme sitten ymmärrä, että ainoat ihmiset taivaassa ovat ne, jotka haluavat olla siellä?
 
Mitä Isän on tehtävä ihmisten kanssa, jotka eivät rakasta Häntä ja yllä olevia ominaisuuksia, jotka virtaavat Hänestä? Jos joku rakastaa epärehellisyyttä ja käyttää ihmisiä hyväksi valehtelemalla ja sen sellaista, olisiko hän onnellinen taivaassa? Jos joku omaksi edukseen on ihmisten hyväksikäyttäjä, olisiko hän onnellinen valtakunnan kulttuurissa, jossa palvellaan toisia läpinäkyvästi ja puhtaista motiiveista, joissa etsitään lähimmäisten parasta?
 
Täytyi valmistaa paikka, ei luotu, vaan valmistettu* niitä varten, jotka torjuvat kaiken sen, mikä on Jumalasta. Ne ovat henkiolentoja, joten ne ovat ikuisia sikäli, kun tiedämme ja tähän saakka on osoitettu, mutta minne sijoittaa ne, jotka torjuvat rakkauden, ilon, rauhan, moraalisen suoraselkäisyyden, jumalisuuden, hyvyyden, kärsivällisyyden jne? Eikö rakkauden Jumala antaisi heille sitä, mitä he rakastavat??  Eikö ainoa reilu tuomio olisi antaa heille sitä mitä he halajavat? (*Matt. 25:41. Helvetti/tulinen järvi on täydellinen Jumalan puuttuminen, paikka josta Hän on vetäytynyt, sen tähden sitä ei voitu luoda, vaan vain valmistaa.)
 
Ja sellainen on pimeyden valtakunta. Tuon valtakunnan kulttuurissa on kyse kaikesta sellaisesta joka EI ole Jumalasta. Rakkauden sijaan siellä on vihaa ja pelkoa. Toistensa rakastamisen sijaan, mitä osoitetaan hyvällä tahdolla ja ystävyydellä, siellä on itsekkyyttä ja vastaavaa. Tässä maallisessa elämässä on monia asioita, joilla voi turruttaa aistinsa siitä helvetin kidutuksesta, jossa jo on – muista se – pelastuksesta osattomat ovat jo helvetin kansalaisia aivan kuten sinä olet jo taivaan kansalainen: helvetin todellisuuden häiriötekijöihin kuuluvat huumeet, alkoholi, pelaaminen, syöminen, alituinen juhliminen ja vastaava. Mutta heti kun kuolee, henki ja sielu menevät siihen valtakuntaan, jonka kansalainen tuo ihminen on. Se on helvettiä. Se on kidutusta. Mutta sitä he haluavat.  
 
Emme tunne tulevaisuutta...
Esittämällä yllä mainitut kohdat yritän saada meidät ajattelemaan sitä tosiasiaa, että ainoat ihmiset taivaassa tulevat olemaan niitä, jotka haluavat olla siellä koska he rakastavat vanhurskautta, suoraselkäisyyttä, rehellisyyttä, rakkautta ja kaikkia niitä jumalisia ominaisuuksia, jotka virtaavat Isältä. Meille ei Raamatussa kerrota paljoakaan sitä enempää.
 
Mutta me tiedämme Jeesuksen opetuksen perustan olevan parannus kuolleista teoista, uskosta Jumalaan, kasteista, kätten päälle paneminen, kuolleiden ylösnousemus ja ikuinen tuomio. Me tiedämme, että suurelle osalle Kristuksen ruumista ei ole koskaan opetettu näitä perustavaa laatua olevia totuuksia, ja sen tähden se perusta, mikä heillä sitten onkin, on epätäydellinen. Se saa minkä tahansa uskon rakennelman, jonka he ovat rakentaneet sen perustan päälle, vinoksi ja hauraaksi niin kuin rakennuksen, joka on rakennettu ilman lujaa perustusta.
 
Olin opettaja raamattukoulussa, joka tarjosi kaikenlaisia 'korvasyyhy-' kursseja, mutta hyvin harvat kurssit (vain minun) koskivat uskon perusperusteita. Joten siellä oli ihmisiä, jotka luulivat olevansa kypsiä, kun oppivat niin paljon, mutta kun kuulit heidän rukoilevan tai puhuit heidän kanssaan, heillä ei ollut aavistustakaan, kun heitä pyydettiin selittämään, mitä vesikaste tekee ihmiselle tai miksi meidät pitäisi kastaa. He eivät tienneet, että parannus on pelastuksen ensimmäinen sana silloin kun kääntyy uskoon Jumalaan. Niinpä kun he rukoilivat, tuli selväksi se hyvin epätäydellinen ja heikko pohja, jolle he olivat rakentaneet virheellisen uskon rakennelman. He eivät tienneet, että heidän tuli käyttää Jeesuksen nimeä karkottamaan riivaajia. He eivät tienneet, että heidän tuli pyytää Isältä, ei Jeesukselta toiveitaan. Ja niin monia muita tuon kaltaisia asioita.
 
Omatkaamme vahva perusta uskossamme, vaikka meidän täytyisi repiä alas joitakin asioita, joita olemme rakentaneet virheelliselle perustallemme ja alkaa rakentaa uudelleen noilla alueilla. Joskus pienen remontin tekeminen on hyväksi 'rakennuksen' kokonaisterveydelle. Siunauksia ja uusi aihe ensi viikolla. Siihen saakka,
 
John Fenn/LL
 

0 Comments

Oletko koskaan kuullut opetusta tästä? osa 4/5

9/18/2021

0 Comments

 
Have you ever heard a teaching on this? 4 of 5
Oletko koskaan kuullut opetusta tästä? osa 4/5
 
Hei kaikki,
 
Olemme osin käsitelleet uskon perusteita sellaisina, kuin ne on lueteltu Hepr. 6: 1-2:ssa: Parannus kuolleista teoista, uskosta Jumalaan, oppi kasteista, kätten päälle paneminen, kuolleiden ylösnousemus ja ikuinen tuomio.
 
Kätten päälle paneminen – yleiskatsaus
 
On kolme Raamatun antamaa syytä tämän perusopetuksen soveltamiseen: siunaus, asettaminen Jumalan työhön ja parantaminen.
 
Nämä kolme koskevat sitä, että toinen henkilö laskee kätensä toisen henkilön päälle. Vanhassa testamentissa pappi uhrasi syntiuhrin panemalla kätensä uhrieläimen pään päälle ja tunnusti jonkun ihmisen tai kansakunnan synnit. (3. Moos. 1:4; 16:21 jne). Tuo käytäntö on kuva siitä, että Isä hengellisesti pani kätensä Jeesuksen päälle, jotta tämä kantaisi maailman synnin ristille, joten sitä ei tämä tarkastelumme käsittele, sillä se päättyi ristiin. (2. Kor. 5: 16-20, Jes. 53: 10-11)
 
Siunaus
 
1.Moos. 27:ssa ikääntynyt Iisak panee käteensä Jaakobin ja Eesaun päälle välittääkseen siunauksen ja syntymäoikeuden. 1. Moos. 48:ssa Jaakob (Israel) laski kätensä Joosefin kahden pojan päälle ja profetoi kummankin ylitse. Mk.10: 14-16:ssa Jeesus pani kätensä pienten lasten päälle ja siunasi heidät. Kreikan sana 'siunata' on 'eulogeo'. Tuosta sanasta saadaan englannin ylistys- tai muistopuhetta tarkoittava sana 'eulogy' ja se tulee sanasta 'logos' joka tarkoittaa 'sana' sekä 'eu' joka tarkoittaa 'hyvin tai hyvä'. Se tarkoittaa hyvien asioiden puhumista jonkun henkilön ylle.
 
Sen tähden Isän Henki saa usein ihmisen profetoimaan sen henkilön ylitse, jota hän on 'siunaamassa', puhuen hyviä sanoja tämän ylle. Jos tutkisimme tätä kätten päälle panemisen käytäntöä, näkisimme sen olevan erityisen tapahtuman, ei jotakin tavanomaista. Jokaisessa Raamatussa mainitussa tilanteessa sekä henkilö, joka panee kätensä toisen päälle, että siunauksen vastaanottaja tiesivät, että kyse oli erityislaatuisesta tilanteesta.
 
Kätensä toisen päälle laskevan pitäisi tajuta, että tapahtuu siirto, siunaus hengellisesti, mikä (voi) tapahtua, jos mukana olevat kaksi ottavat mukaan kolmannen – Herran.
 
Asettaminen erilleen palvelutehtävää varten Herrassa
 
4.Moos. 8: 10-11:ssa koko Israelin kansakunta astui esiin panemaan kätensä Leevin heimon jäsenten päälle, jotka oli valittu olemaan Jumalan pappeja.  
 
4.Moos. 27: 18-20:ssa Moosekselle annettiin ohjeet panna kätensä seuraajansa Joosuan päälle, joka tulisi johtamaan Israelia Mooseksen kuoleman jälkeen. 5. Moos. 34:9 kertoo meille Joosuan olleen "...täynnä viisauden henkeä, sillä Mooses oli pannut kätensä hänen päällensä..." 
 
Tämä näyttää meille, että kätten päälle panemisen aikana voi tapahtua ikään kuin tallettaminen tai välittäminen/siirtäminen. Siunausosassa edellä keskityin siihen, että kädet toisen päälle paneva profetoi. Mutta tässä näemme, että Joosualle itse asiassa välitettiin jotakin Herralta sen kautta, että Mooses pani kätensä hänen päälleen.
 
Tässä kohdassa haluan pysähtyä ja korostaa jotakin: Mooses pani kätensä Joosuan päälle Herran käskystä. Aivan liian usein me ryntäämme tilanteeseen ja suumme alkaa puhua heti kun kosketamme henkilöä, jonka päälle kätemme laskemme. Olen vuosikymmenten kokemuksesta oppinut hillitsemään itseni, olemaan heti panematta käsiäni jonkun päälle, vaan sen sijaan viipymään rukouksessa ennen kuin lasken käteni hänen päälleen. Teen tämän, jotta saisin Herran mielen, sillä meillä ei ole mitään voimaa itsessämme tai itsestämme, kyse on pelkästään Kristuksesta meissä, kirkkauden toivosta. Joten meidän täytyy odottaa ja saada Hänen mielensä, Hänen johdatuksensa, Hänen sanansa ennen kuin panemme kätemme jonkun päälle.
 
Uudessa testamentissa näemme viiden miehen ryhmän useista maista* kokoontuneena paastoamaan ja rukoilemaan Apt. 13: 1-4:ssä, kun Herra profetoi yhden tai useamman heistä kautta 'Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut." *Barnabas (Kypros), Simeon (Niger), Lukius (Libya), Manaen (Israel), Paavali (Turkki). 
 
Jae kolme sanoo, että sen jälkeen, kun Hän oli heille tuon kertonut, he paastosivat ja rukoilivat vähän vielä, sen jälkeen panivat kätensä heidän päälleen ja lähettivät heidät matkaan. Huomaa jälleen, että Herra käski heitä tekemään niin. He eivät vain keksineet asiaa, he seurasivat ohjeita.
 
1.Tim. 4:14:ssa Paavali käskee Timoteusta: "Älä laiminlyö armolahjaa, joka sinussa on ja joka sinulle annettiin profetian kautta, vanhinten (vanhat miehet, johtajat, vanhemmisto) pannessa kätensä sinun päällesi."
 
Ja 1. Tim. 5:22:ssa Paavali varoittaa olemasta liian kerkeä panemaan käsiä jonkun päälle, ettei lankeasi syntiin. Aiemmin luvussa kolme hän kertoo Timoteukselle, että johtajan tulee olla kokenut sekä luettelee johtajan elämän piirteitä, jotka nähdään kolmessa kategoriassa: vakaa elämässä, vakaa kristillisen luonteen puolesta, vakaa perhesuhteissa. (Jotkut johtajat olivat naimattomia, joten tämä kehotus liittyy laajempaan jumalisuuden maineen omaamiseen. Paavali esimerkiksi oli naimaton, kuitenkin varmasti johtaja.)
 
Parantaminen
 
Tätä kätten päälle panemisen oppia harjoitetaan niin yleisesti, kuten edellä totesin, että useimmat ovat laimentaneet sen voiman sen tähden, että heillä on vain vähän uskoa Herraan tämän käytännön osalta.
 
Ollessani teini-ikäinen aivan ensimmäinen Isän minulle parantamisesta opettama asia oli Mk. 1: 40-42:sta, jossa Herra kosketti spitaalista ja 'pitaali lähti hänestä'. Hän opasti minua kosketuksen voimasta, siitä kuinka hengessäni oleva voima virtaisi ihmisen kehoon ja toteuttaisi Herran tahdon. (Joskus se olisi parantuminen, joskus se on jotakin syvempää kuten heidän käsittelemisensä sen suhteen, miksi he ovat tuossa tilassa alun alkaenkin.)
 
Pääsyy välttää klassista auditoriotyyppistä rukousjonoa on se, että ennen kuin panen käteni jonkun päälle, pysähdyn nähdäkseni, mitä Isä haluaa tehdä. Se vie aikaa. Ja hyvin usein, kun panen käteni jonkun pään päälle, hän rukoilee kielillä tai omalla kielellään tai hän haluaa kertoa minulle kaiken tilanteestaan, mikä itse asiassa estää häntä vastaanottamasta siinä hetkessä.
 
Olen havainnut Herran olevan herrasmies ja niin kauan kuin tuo ihminen puhuu, Hän ei puhu. Käsken ihmisiä lopettamaan rukoilemisen, lopettamaan minulle selittämisen siitä, mitä on meneillään ja vain vaihtamaan vaihteen 'vapaalle' ja olemaan hiljaa... vasta silloin voin aistia voitelun lähtevän käsistäni ja virtaavan hänen päänsä päälle ja hänen kehoonsa tai sieluunsa. Juuri sillä hetkellä hän saa sen, minkä Hän haluaa antaa. Joskus kyse on parantumisesta, joskus armosta johonkin muuhun, joskus se on jotakin henkilökohtaista, jonka Hän kätkee minulta, sillä se on vain tuo ihmisen ja Herran välinen asia.  
Mk. 5:23:ssa Jairus tunnisti, kuinka erityistä kätten päälle paneminen on, sanoen Jeesukselle sairaasta tyttärestään: " …tule ja pane kätesi hänen päällensä, että hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon..." 
 
Miksi olemme menettäneet luottamuksemme tähän opetukseen, tähän käytäntöön? Voit auttaa itseäsi virittämään tämän lahjan ja käytännön, jos et ryntää panemaan käsiäsi jonkun päälle, vaan viivyt ensin tullaksesi Hänen Henkensä johdattamaksi, SITTEN pane kätesi hänen päälleen taivaallista lopputulosta varten.
 
Miksi parantuminen?
 
Mk. 16: 16-20:ssa Herra sanoo: "Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni... he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi." Tai kuten luen sen: "Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat minun nimeeni… he panevat kätensä sairasten päälle ja ne tulevat terveiksi." Olen havainnut tuloksia tulevan niiden kohdalla, jotka uskovat Hänen nimeensä, eivät niiden, jotka yksinkertaisesti uskovat Häneen.
 
Sana 'merkit' on kreikassa 'merkit'. Merkki annetaan varmistamaan, osoittamaan todeksi tai vahvistamaan jotakin kommunikoitua. Toisin sanoen merkkiä parantumisesta kätten päälle panemisen kautta ei ole annettu meille omaksi hyvinvoinniksemme, ei siunaamaan meitä, vaan sen sijaan varmistamaan, osoittamaan todeksi tai vahvistamaan se, mitä opetamme Herrasta.
 
Olen usein havainnut, että merkki vetoaa mieleen, ihme mielikuvitukseen. Tämä parantumisen merkki, kun me panemme kätemme jonkun päälle, annetaan ensiksi vahvistukseksi kaikesta siitä minkä me tiedämme ja uskomme Jeesuksesta. Lisäisin sen, että avainosa parantumiselle kätten päälle panemisen kautta voidaan nähdä Apt 3: 1-8 :ssa, kuin Pietari veti ramman miehen seisomaan ja käski tätä kävelemään. Hän selitti myöhemmin 3:16:ssa, että mies parantui 'uskon kautta hänen (Jeesuksen) nimeensä'. 
 
Kätten päälle paneminen ilman uskoa Jeesuksen nimeen ei hyvin usein tuota yhtään mitään. Kyse ei ole meidän uskostamme kätten päälle panemisen käytäntöön, vaan uskosta Jeesuksen nimen voimaan. Käytä Hänen nimeään säästeliäästi, älä niin sanotusti laimenna voimaa viskaamalla rukoukseen Hänen nimeään parikymmentä kertaa – tämän päivän tarkastelumme yhteydessä: pidättäydy käyttämästä tuota mitä pyhintä nimeä, kunnes sitä tarvitaan siunaamaan jotakuta, tai asettamaan Hänen erilleen Herran käyttöön tai parantamiseen.
 
Kuolleiden ylösnousemus ja ikuinen tuomio ensi viikolla… siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL
 
Have you ever heard a teaching on this? 4 of 5
Oletko koskaan kuullut opetusta tästä? osa 4/5
 
Hei kaikki,
 
Olemme osin käsitelleet uskon perusteita sellaisina, kuin ne on lueteltu Hepr. 6: 1-2:ssa: Parannus kuolleista teoista, uskosta Jumalaan, oppi kasteista, kätten päälle paneminen, kuolleiden ylösnousemus ja ikuinen tuomio.
 
Kätten päälle paneminen – yleiskatsaus
 
On kolme Raamatun antamaa syytä tämän perusopetuksen soveltamiseen: siunaus, asettaminen Jumalan työhön ja parantaminen.
 
Nämä kolme koskevat sitä, että toinen henkilö laskee kätensä toisen henkilön päälle. Vanhassa testamentissa pappi uhrasi syntiuhrin panemalla kätensä uhrieläimen pään päälle ja tunnusti jonkun ihmisen tai kansakunnan synnit. (3. Moos. 1:4; 16:21 jne). Tuo käytäntö on kuva siitä, että Isä hengellisesti pani kätensä Jeesuksen päälle, jotta tämä kantaisi maailman synnin ristille, joten sitä ei tämä tarkastelumme käsittele, sillä se päättyi ristiin. (2. Kor. 5: 16-20, Jes. 53: 10-11)
 
Siunaus
 
1.Moos. 27:ssa ikääntynyt Iisak panee käteensä Jaakobin ja Eesaun päälle välittääkseen siunauksen ja syntymäoikeuden. 1. Moos. 48:ssa Jaakob (Israel) laski kätensä Joosefin kahden pojan päälle ja profetoi kummankin ylitse. Mk.10: 14-16:ssa Jeesus pani kätensä pienten lasten päälle ja siunasi heidät. Kreikan sana 'siunata' on 'eulogeo'. Tuosta sanasta saadaan englannin ylistys- tai muistopuhetta tarkoittava sana 'eulogy' ja se tulee sanasta 'logos' joka tarkoittaa 'sana' sekä 'eu' joka tarkoittaa 'hyvin tai hyvä'. Se tarkoittaa hyvien asioiden puhumista jonkun henkilön ylle.
 
Sen tähden Isän Henki saa usein ihmisen profetoimaan sen henkilön ylitse, jota hän on 'siunaamassa', puhuen hyviä sanoja tämän ylle. Jos tutkisimme tätä kätten päälle panemisen käytäntöä, näkisimme sen olevan erityisen tapahtuman, ei jotakin tavanomaista. Jokaisessa Raamatussa mainitussa tilanteessa sekä henkilö, joka panee kätensä toisen päälle, että siunauksen vastaanottaja tiesivät, että kyse oli erityislaatuisesta tilanteesta.
 
Kätensä toisen päälle laskevan pitäisi tajuta, että tapahtuu siirto, siunaus hengellisesti, mikä (voi) tapahtua, jos mukana olevat kaksi ottavat mukaan kolmannen – Herran.
 
Asettaminen erilleen palvelutehtävää varten Herrassa
 
4.Moos. 8: 10-11:ssa koko Israelin kansakunta astui esiin panemaan kätensä Leevin heimon jäsenten päälle, jotka oli valittu olemaan Jumalan pappeja.  
 
4.Moos. 27: 18-20:ssa Moosekselle annettiin ohjeet panna kätensä seuraajansa Joosuan päälle, joka tulisi johtamaan Israelia Mooseksen kuoleman jälkeen. 5. Moos. 34:9 kertoo meille Joosuan olleen "...täynnä viisauden henkeä, sillä Mooses oli pannut kätensä hänen päällensä..." 
 
Tämä näyttää meille, että kätten päälle panemisen aikana voi tapahtua ikään kuin tallettaminen tai välittäminen/siirtäminen. Siunausosassa edellä keskityin siihen, että kädet toisen päälle paneva profetoi. Mutta tässä näemme, että Joosualle itse asiassa välitettiin jotakin Herralta sen kautta, että Mooses pani kätensä hänen päälleen.
 
Tässä kohdassa haluan pysähtyä ja korostaa jotakin: Mooses pani kätensä Joosuan päälle Herran käskystä. Aivan liian usein me ryntäämme tilanteeseen ja suumme alkaa puhua heti kun kosketamme henkilöä, jonka päälle kätemme laskemme. Olen vuosikymmenten kokemuksesta oppinut hillitsemään itseni, olemaan heti panematta käsiäni jonkun päälle, vaan sen sijaan viipymään rukouksessa ennen kuin lasken käteni hänen päälleen. Teen tämän, jotta saisin Herran mielen, sillä meillä ei ole mitään voimaa itsessämme tai itsestämme, kyse on pelkästään Kristuksesta meissä, kirkkauden toivosta. Joten meidän täytyy odottaa ja saada Hänen mielensä, Hänen johdatuksensa, Hänen sanansa ennen kuin panemme kätemme jonkun päälle.
 
Uudessa testamentissa näemme viiden miehen ryhmän useista maista* kokoontuneena paastoamaan ja rukoilemaan Apt. 13: 1-4:ssä, kun Herra profetoi yhden tai useamman heistä kautta 'Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut." *Barnabas (Kypros), Simeon (Niger), Lukius (Libya), Manaen (Israel), Paavali (Turkki). 
 
Jae kolme sanoo, että sen jälkeen, kun Hän oli heille tuon kertonut, he paastosivat ja rukoilivat vähän vielä, sen jälkeen panivat kätensä heidän päälleen ja lähettivät heidät matkaan. Huomaa jälleen, että Herra käski heitä tekemään niin. He eivät vain keksineet asiaa, he seurasivat ohjeita.
 
1.Tim. 4:14:ssa Paavali käskee Timoteusta: "Älä laiminlyö armolahjaa, joka sinussa on ja joka sinulle annettiin profetian kautta, vanhinten (vanhat miehet, johtajat, vanhemmisto) pannessa kätensä sinun päällesi."
 
Ja 1. Tim. 5:22:ssa Paavali varoittaa olemasta liian kerkeä panemaan käsiä jonkun päälle, ettei lankeasi syntiin. Aiemmin luvussa kolme hän kertoo Timoteukselle, että johtajan tulee olla kokenut sekä luettelee johtajan elämän piirteitä, jotka nähdään kolmessa kategoriassa: vakaa elämässä, vakaa kristillisen luonteen puolesta, vakaa perhesuhteissa. (Jotkut johtajat olivat naimattomia, joten tämä kehotus liittyy laajempaan jumalisuuden maineen omaamiseen. Paavali esimerkiksi oli naimaton, kuitenkin varmasti johtaja.)
 
Parantaminen
 
Tätä kätten päälle panemisen oppia harjoitetaan niin yleisesti, kuten edellä totesin, että useimmat ovat laimentaneet sen voiman sen tähden, että heillä on vain vähän uskoa Herraan tämän käytännön osalta.
 
Ollessani teini-ikäinen aivan ensimmäinen Isän minulle parantamisesta opettama asia oli Mk. 1: 40-42:sta, jossa Herra kosketti spitaalista ja 'pitaali lähti hänestä'. Hän opasti minua kosketuksen voimasta, siitä kuinka hengessäni oleva voima virtaisi ihmisen kehoon ja toteuttaisi Herran tahdon. (Joskus se olisi parantuminen, joskus se on jotakin syvempää kuten heidän käsittelemisensä sen suhteen, miksi he ovat tuossa tilassa alun alkaenkin.)
 
Pääsyy välttää klassista auditoriotyyppistä rukousjonoa on se, että ennen kuin panen käteni jonkun päälle, pysähdyn nähdäkseni, mitä Isä haluaa tehdä. Se vie aikaa. Ja hyvin usein, kun panen käteni jonkun pään päälle, hän rukoilee kielillä tai omalla kielellään tai hän haluaa kertoa minulle kaiken tilanteestaan, mikä itse asiassa estää häntä vastaanottamasta siinä hetkessä.
 
Olen havainnut Herran olevan herrasmies ja niin kauan kuin tuo ihminen puhuu, Hän ei puhu. Käsken ihmisiä lopettamaan rukoilemisen, lopettamaan minulle selittämisen siitä, mitä on meneillään ja vain vaihtamaan vaihteen 'vapaalle' ja olemaan hiljaa... vasta silloin voin aistia voitelun lähtevän käsistäni ja virtaavan hänen päänsä päälle ja hänen kehoonsa tai sieluunsa. Juuri sillä hetkellä hän saa sen, minkä Hän haluaa antaa. Joskus kyse on parantumisesta, joskus armosta johonkin muuhun, joskus se on jotakin henkilökohtaista, jonka Hän kätkee minulta, sillä se on vain tuo ihmisen ja Herran välinen asia.  
Mk. 5:23:ssa Jairus tunnisti, kuinka erityistä kätten päälle paneminen on, sanoen Jeesukselle sairaasta tyttärestään: " …tule ja pane kätesi hänen päällensä, että hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon..." 
 
Miksi olemme menettäneet luottamuksemme tähän opetukseen, tähän käytäntöön? Voit auttaa itseäsi virittämään tämän lahjan ja käytännön, jos et ryntää panemaan käsiäsi jonkun päälle, vaan viivyt ensin tullaksesi Hänen Henkensä johdattamaksi, SITTEN pane kätesi hänen päälleen taivaallista lopputulosta varten.
 
Miksi parantuminen?
 
Mk. 16: 16-20:ssa Herra sanoo: "Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni... he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi." Tai kuten luen sen: "Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat minun nimeeni… he panevat kätensä sairasten päälle ja ne tulevat terveiksi." Olen havainnut tuloksia tulevan niiden kohdalla, jotka uskovat Hänen nimeensä, eivät niiden, jotka yksinkertaisesti uskovat Häneen.
 
Sana 'merkit' on kreikassa 'merkit'. Merkki annetaan varmistamaan, osoittamaan todeksi tai vahvistamaan jotakin kommunikoitua. Toisin sanoen merkkiä parantumisesta kätten päälle panemisen kautta ei ole annettu meille omaksi hyvinvoinniksemme, ei siunaamaan meitä, vaan sen sijaan varmistamaan, osoittamaan todeksi tai vahvistamaan se, mitä opetamme Herrasta.
 
Olen usein havainnut, että merkki vetoaa mieleen, ihme mielikuvitukseen. Tämä parantumisen merkki, kun me panemme kätemme jonkun päälle, annetaan ensiksi vahvistukseksi kaikesta siitä minkä me tiedämme ja uskomme Jeesuksesta. Lisäisin sen, että avainosa parantumiselle kätten päälle panemisen kautta voidaan nähdä Apt 3: 1-8 :ssa, kuin Pietari veti ramman miehen seisomaan ja käski tätä kävelemään. Hän selitti myöhemmin 3:16:ssa, että mies parantui 'uskon kautta hänen (Jeesuksen) nimeensä'. 
 
Kätten päälle paneminen ilman uskoa Jeesuksen nimeen ei hyvin usein tuota yhtään mitään. Kyse ei ole meidän uskostamme kätten päälle panemisen käytäntöön, vaan uskosta Jeesuksen nimen voimaan. Käytä Hänen nimeään säästeliäästi, älä niin sanotusti laimenna voimaa viskaamalla rukoukseen Hänen nimeään parikymmentä kertaa – tämän päivän tarkastelumme yhteydessä: pidättäydy käyttämästä tuota mitä pyhintä nimeä, kunnes sitä tarvitaan siunaamaan jotakuta, tai asettamaan Hänen erilleen Herran käyttöön tai parantamiseen.
 
Kuolleiden ylösnousemus ja ikuinen tuomio ensi viikolla… siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL
 

0 Comments

Oletko koskaan kuullut opetusta tästä? osa 3/4

9/11/2021

0 Comments

 
Have you ever heard a teaching on this? 3 of 4
Oletko koskaan kuullut opetusta tästä? osa 3/4
 
Hei kaikki,
 
Olemme käsitelleet sitä, minkä Raamattu kertoo olevan uskomme perusta Hepr. 6: 1-2:ssa: Parannus kuolleista töistä, usko Jumalaan, kasteet, kätten päälle paneminen, kuolleiden ylösnousemus ja ikuinen tuomio.
 
Kasteet...
 
Ensimmäinen Raamatun tulkitsemisen sääntö on, että tekstikohdassa täytyy olla järkeä alkuperäisille lukijoille tai niille, jotka kuulivat viestin, kun se luettiin heille. Joten mitä Heprealaiskirjeen kirjoittaja tarkoitti, kun hän kirjoitti heille 'opista kasteista'. Tuolloin kuuleminen perustavaa laatua olevasta opetuksesta 'kasteista' tarkoitti vesikastetta ja Pyhän Hengen kasteen saamista.
 
Kun luemme 'kasteista' noin 2.000 vuotta jakeen kirjoittamisen jälkeen, meillä saattaa olla kiusaus sisällyttää mukaan monia niistä ihmistekoisista 'kasteista' tai omista kokemuksistamme, jotka me nimeämme jonkinlaiseksi 'kasteeksi'. Taannoin 1970-luvulla oli niitä, jotka tavoittelivat 'tulella kastetuksi tulemista', jonka he päättelivät olevan erillinen kokemus koska Matt. 3:11/Lk. 3:16, Johannes sanoi Jeesuksesta: "Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella..." 
 
Mutta tuo yksi Johannes Kastajan lausuma (muistiin merkitty kahdesti), ei ole opillinen lausuma, sillä hänen viestiensä asiayhteydessä ne käsittelivät sitä, että Jumalan tuli polttaa pois synnin lusteen elämästämme. Sen tähden ei ole mitään Jeesuksen opetusta erillisistä tulen 'kasteesta', eikä mitään opetusta siitä Apostolien teoissa tai Uuden testamentin kirjeissä.
 
Jos jollakulla on kokemus 'tulella kastetuksi tulemisesta', hyvä juttu hänelle, se on jotakin sellaista, mitä Herra teki tuon ihmisen hyväksi tämän etsiessä Herraa ja Herra teki hänelle palveluksen antamalla tuon kokemuksen. Mutta jos me luemme tuon tekstikohdan ikään kuin olisimme ensimmäisen vuosisadan kristittyjä, jotka tarvitsivat Kristuksen opetuksen perusteita, 'kasteet' tarkoittivat vettä ja Pyhää Henkeä.  
 
Mitä vesikaste tekee
 
Pietari kirjoittaa 1. Piet. 3: 21:ssa, että vesikaste on vertauskuva siitä, että Nooa oli arkissa ja hänet nostettiin vesien läpi niiden yläpuolelle. Tuo arkki on Jeesus.  1. Moos. 7:16 sanoo, että Jumala Itse sulki Arkin, mikä symboloi sitä, että Jeesus on arkki, Pyhä Henki sinetöi meidät Häneen turvaan tuomion tulvalta. Kasteen vedet edustavat synnin/tuomion tulevan pestyksi pois meidän noustessamme sen yläpuolella sinetöityneinä arkkiin. (Voisi argumentoida, että kun me olemme arkissa ja Pyhän Hengen sinetöiminä nousemme tuomion veden yläpuolelle, se on esikuva ennen vaivan aikaa tapahtuvasta tempauksesta.)
 
Jae 21: "Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena-joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta." Vesikaste on 'hyvän omantunnon' vastaus Jumalan suuntaan. Se on vastaus Hänen pelastuksen armoonsa. Meidän nostetaan ulos vedestä niin kuin Kristus nostettiin kuolleista maailman 'synnistä', jonka Hän oli kantanut.   
 
Joillakuilla ei ole tilaisuutta vastata pelastukseen ennen kuin he kuolevat; kuolinvuoteella ollessa tai kuten ristin ryövärillä ei ollut tilaisuutta siihen. Koska vesi ei ole pelastus, vaan usko Kristukseen, tuo ihminen jota ei ole vesikastettu, menee silti taivaaseen. Mutta jos on mahdollista, silloin kun ihminen tulee Herran luo ja haluaisi vastata Hänen armoonsa tulemalla vesikastetuksi, on oikein hyvä toimia niin.
 
Paavali ilmaisi asian tällä tavalla Room. 6: 3-4:ssa:  "Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? … niin kuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman." 
 
Vesikasteen käytännön puoli.
 
Apt. 19: 1-6:ssa Paavali tulee Efesokseen ja löytää tusinan verran miehiä, joiden ajattelee olevan Jeesukseen uskovia: "Oletteko saaneet Pyhän Hengen sen jälkeen, kun tulitte uskoon?" (suomennos tässä). Tämä osoittaa, että tässä yli 25 vuotta helluntain jälkeen, Paavali tunnusti, että on usein väli hengen ihmisessä uudesti syntymisen ja Pyhän Hengen saamisen välissä.
 
Kun Paavalille kerrottiin, että he olivat vain kuulleet Johannes Kastajasta, hän kertoi heille Jeesuksesta. Kun Paavali vesikastoi heidät, sanotaan, että he tulivat pois vedestä ja Paavali pani kätensä heidän päälleen: "Tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat." 
 
Kun vesikastan ihmisiä, opetan heille tämän kohdan ja pyydän heitä odottamaan, että tulevat Pyhän Hengen täyttämiksi ensimmäistä kertaa tai saavat tuoreen täyttymisen tullessaan pois vedestä.  Teen mitä Paavali teki: panen käteni heidän päälleen heidän noustessaan vedestä. Ja kuten Paavali, olen nähnyt joitakin ihmeellisiä Pyhän Hengen kasteita noina hetkinä.
 
Ystäväni Dave
 
Hän ja hänen vaimonsa olivat voittaneet Herralle naisen, joka oli noita, ja koska nainen asui poikaystävänsä kanssa, joka oli velho ja noitien kokouksen johtaja, nainen kysyi, voisiko hän asua Daven ja hänen vaimonsa luona selvittäessään asiansa. Oveen koputettiin; siellä oli velho, joka kysyi, onko hänen tyttöystävänsä siellä ja Dave myönsi hänen olevan. Mies sanoi näin: "En vaivaa häntä, mutta minun vain täytyy tietää: onko hänet jo kastettu? " Dave sanoi tarkistavansa, ja sulki oven miehen edestä jättäen hänet ulos.
 
Dave pyysi nopeasti vaimoaan täyttämään ammeen, he aikoivat nopeasti vesikastaa naisen. He tekivät niin, ja nainen kastettiin ja Dave meni takaisin etuovelle: "Kyllä, hänet on kastettu." Velho puisteli päätään: "Sitten en voi tehdä mitään" kävellessään pois. Velho tajusi, että jotakin tapahtui, kun nainen kastettiin.
 
Vesikaste tapahtuu, kun omasta vapaasta tahdostamme vastaamme Hänen armoonsa kastetuksi tulemalla ja riivaajat, jotka ovat aiemmin vaikuttaneet meihin, pakenevat. Useimmat 'vapautumiset' tapahtuvat, kun ihminen kääntyy pois synnistä, sillä riivaajat tajuavat, että ne ovat menettäneet vaikutuksensa ja ne lähtevät ihmisestä löytääkseen muita halukkaampia isäntiä.
 
Tämä tuo esille Pyhän Hengen kasteen
 
Miesten vesikasteen yhteydessä Paavali pani kätensä miesten päälle ja he saivat Pyhän Hengen kasteen. Jeesus käytti ilmausta Apt.1:5:ssä: kastaa Pyhällä Hengellä. Niistä kahdeksasta kerrasta joissa tämä kokemus mainitaan, kaikki kahdeksan käyttävät ilmausta 'Pyhällä Hengellä'. Ei Pyhän Hengen kaste, ei kaste Pyhässä Hengessä, vaan Pyhällä Hengellä. Miksi?
 
Kun sanomme, että meidät kastetaan vedellä, se tarkoittaa, että vesi on välittäjä, väline, jota käytetään kasteessa. Kun Jeesus sanoi Pyhällä Hengellä, se viittaa siihen, että Hän on se välittäjä, väline, jota käytetään kasteessa. Vesikasteessa koko keho kastuu, mutta kastettava ihminen syrjäyttää veden. Kun menet ammeeseen, veden taso nousee, koska kehosi työntää sivuun veden. Näin ei ole, kun kastetaan Pyhällä Hengellä.
 
Erona on, että Hän kyllästää koko ihmisen, hengen, sielun ja ruumiin. Emme syrjäytä Häntä ikään kuin Hän olisi vettä, vaan Hengen 'vesi' kyllästää koko olemuksemme ikään kuin olisimme pesusieniä. Ilm. 22:1 viittaa siihen, että yksi yksittäinen Elävän Veden virta tulee Isän valtaistuimesta, mutta Jeesus sanoi Joh. 7:37-39:ssa, että uskovalla 'elävän veden virrat' juoksevat hänen 'sisimmästään'. Jae 39 vahvistaa Hänen puhuvan Pyhästä Hengestä eli kielistä. Hän virtaa lävitsemme, me olemme ikään kuin pesusieni, joka imee Häntä Hänen virratessaan hengestä sieluun ja siitä ruumiiseen.
 
Kielet pitävät sisällään tuon virtauksen valtaistuimelta henkeemme, ulos sieluumme (mieli/tunteet/tahto), joka kontrolloi tuota virtaa ja käyttää kehoamme puhumaan kielellä, jota emme koskaan ole oppineet. Miksi kielet? Koska Isä haluaa tahtonsa tapahtuvan maan päällä, mutta tarvitsee laillisen keinon hankkia pääsyn.
 
Niinpä Hän ohittaa meidän tietämättömyytemme siitä, mitä rukoilla, antamalla meille kielen, jonka Hän täyttää sisällöllä ja tarkoituksella, sallii meidän rukoilla se takaisin Hänelle, mikä vie oikeustoimen päätökseen. Kun rukoilemme kielillä, puhumme, kuten Paavali sanoi, salaisuuksia Jumalalle, Hänen täydellisen tahtonsa.
 
Kun ihminen tulee ulos vesikasteesta, hän on märkä. Apt. 10: 44-46 viittaa siihen, että kun ihminen kastetaan Pyhällä Hengellä, hän puhuu kielillä. On tietysti muita täyttymisiä, Apostolien teoissa niihin liittyy sellaisia asioita kuin rohkeus, sellainen kaunopuheisempi tai viisaudella puhuminen, joka ylittää puhujan koulutuksen ja taidon, hengen ihmisestä käsin laulaminen jne. Mutta ensimmäinen viite, joka nähdään kautta koko Apostolien tekojen kattaman 30 vuoden, on se, että ihminen puhuu kielellä, jota hän ei ole koskaan oppinut:
 
"Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat... Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin, sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa..." 
 
Tämä on mitä lyhin yleiskatsaus kasteisiin, ja on selvää, että tämä tulee olemaan viisiosainen sarja, lol. Ensi viikolla kätten päälle paneminen ja viidennellä viikolla käsittelemme kuolleiden ylösnousemusta ja ikuista tuomiota.
 
Toivon tämän olevan siunaus sinulle, ajatuksia herättävää ehkä… ensi viikkoon, siunauksin,
 
John Fenn/LL 

0 Comments

Oletko koskaan kuullut opetusta tästä? osa 2/4

9/4/2021

0 Comments

 
Have you ever heard a teaching on this? 2 of 4
Oletko koskaan kuullut opetusta tästä? osa 2/4
 
Hei kaikki,
 
Useimmat kristityt eivät ole koskaan kuulleet, että parannus kuolleista teoista on Kristuksen perusteissa ensimmäisenä. Kuolleita tekoja on synti tietysti, mutta erityisesti se on parannusta omista kaavoistamme, joiden avulla kuvittelemme, että meidän tulee lähestyä Jumalaa ja vastaanottaa Häneltä.
 
Perustuivatpa 'kuolleet teot' ateismiin, joka on oman itsensä palvomista, tai olemiseen 'hyvä ihminen', tai johonkin muodollisempaan kuten juutalaisiin tai kristillisiin tai muiden uskontojen ihmistekoisiin kaavoihin, vaaditaan parannusta siitä.
 
Parannus kuolleista teoista, usko Jumalaan, kasteet ...
 
Nämä perustavaa laatua olevat Kristuksen opetukset ovat etenevä sarja, kuten voimme selvästi nähdä: parannus kuolleista teoista, usko Jumalaan, kasteet, kätten päälle paneminen, kuolleiden ylösnousemus, ikuinen tuomio.
 
Se tarkoittaa, että kristityn odotetaan osoittavan edistymistä kohti kypsyyttä uskovana ja ihmisenä. Parannuksen teon jälkeen tulee "usko Jumalaan", joka on kiinnostava ilmaus kreikaksi.
 
Toiset käännökset englanniksi sanovat yksinkertaisesti 'usko Jumalaan', ja Youngin sananmukainen käännös englanniksi sanoo 'usko Jumalan (yllä, ylle, päälle tms.)'. Syy eroavaisuuteen on pikku sana 'epi', joka voidaan kääntää suomeksi prepo- tai postpositiolla tai sijapäätteellä 'kohti' tai '-an, -ssa' tai 'yllä, ylle, päälle'. Sana 'epi' kuvaa sitä, mitä tapahtuu jonkin kanssa olevan kontaktin jälkeen, siis sen jälkeen, kun Jumala on käsitellyt sydäntämme, meillä on 'usko Jumalaan'. Usko on se, mikä tapahtuu sen jälkeen, kun on ollut tekemisissä Jumalan kanssa.  
 
Tuo 'ep' kuten sanan tutkiminen paljastaa, "ilmaisee liikettä, jossa on lepo liikettä seuraamassa". Se tarkoittaa "levätä jonkun/jonkin päällä/yllä/jossakin" (Thayer). Kirjaimellinen tarkoitus on lepo ennen sisään hengitystä. Se on tuo tauko, tuo lepo ennen sisään hengähtämistä. Kun 'epi' on sijoitettuna sanan usko eteen, se kertoo meille, että usko Jumalaan on levon teko, vastaus siihen, että on ollut kontaktissa Kaikkivaltiaan kanssa. Se on omien neuvojen loppumista henkilökohtaisen ilmestyksen Jumalalta saamisen kautta. Kaikki tuo on mukana ilmauksessa 'usko Jumalaan'. 
 
Sen tähden 'Parannus kuolleista teoista ja usko Jumalaan (lepääminen Hänessä)' ovat hyvin lähellä yhtä (ja samaa) tekoa – olipa sitten kyse Johannes Kastajasta, joka pyytää ihmisiä tekemään parannuksen ja tulemaan Jumalan luo tai modernista versiosta 'rukoile tämä rukous ja usko' – parannus kuolleista teoista ja usko ovat erottamattomasti kytköksissä. Usko Jumalaan perustuu siihen, että ihmisellä on henkilökohtainen ilmestys Jumalasta ja hänen omat neuvonsa ovat lopussa.
 
Sen tähden: Usko on lepoa
 
Olen useasti sanonut, että usko tuntuu rauhalta, se tuntuu levolta. Näin on siksi, että usko Jumalaan perustuu henkilökohtaiseen ilmestykseen Hänestä. Ponnistelumme Jumalaan vaikutuksen tekemiseksi tai Hänen saamisekseen liikkumaan tai Hänen tavoittamisekseen päättyvät uskomalla Häneen.
 
Jos jokainen eläisi kuten Raamattu tätä opettaa, kristikunnassa ei olisi mitään kaavoja. Ei mitään kirjoja siitä, kuinka rukoilla jokin tietty rukous, jotta saa halutun lopputuloksen, ei seminaareja siitä, kuinka tehdä näin ja Jumala tulee tekemään noin. Kukaan ei yrittäisi saada Jumalaa liikkumaan tai tehdä vaikutusta Häneen omilla ponnistuksillaan, ihmiset vain vaeltaisivat Hänen kanssaan ja siitä läheisyydestä käsin saisivat ilmestystä tilanteeseensa.
 
Mitä Hän voisi tehdä enemmän? Sen tähden me lepäämme uskossa
 
"Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?" Room. 8: 32
 
Meillä on Jeesus, Isän ainoa Poika, joka on koko maailmankaikkeuden yläpuolella: Kun Hänet on annettu, mitä muuta jää jäljelle? Sen tähden meidän ainoa vastauksemme on antaa itsemme, sillä mikään maallinen ponnistelu meidän taholtamme ei voisi koskaan tulla edes lähelle sitä, että Isä taivaasta antoi meille Jeesuksen. Mitä voimme antaa Hänelle vastapalveluksena kuin vain sielumme?
 
Lepää siinä. Lopeta väittely siitä, miksei Hän voi rakastaa sinua tai pelastaa sinua tai miksi olet niin loukannut Häntä, että Hän potkaisee sinut pois perheestään. Lopeta. On liian myöhäistä, Hän jo antoi sinulle Jeesuksen. Ei ole mitään korkeampaa mitä Hän voi sinun hyväksesi tehdä. Aivan, niin ylivoimasta armo on. Usko on meidän vastauksemme tuohon armoon.
 
Joka on päässyt Hänen lepoonsa...
 
Hepr. luku neljä alkaa tällä omien neuvojensa loppuun tulemisella ja (lepäämisellä) uskossa Jumalaan. Kirjoittajaa huomauttaa jakeissa 10-11: 
 
"Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan (ponnistelustaan). Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon..."
 
Usko on lepoa ja tuo lepo tulee, koska tunnemme Hänet. Kun sinulla on usko Häneen, se johtuu siitä, että olet tullut omien ponnistelujesi päähän. Annat periksi. Luovutat jutun Hänelle. Oletko koskaan huomannut, että kun luovutat kontrollin, Hänen rauhansa tulee yllesi? Olet lakannut omista teoistasi ja lepäät – se on uskoa. Opi vaeltamaan siinä 24/7. Joka kerran, kun alat tehdä jotakin, joka on Hänen kanssaan vaeltamisen ulkopuolella, lopeta. Arvioi, perustuuko se mitä haluat tehdä Hänen tuntemiseensa ja Hänen kanssaan vaeltamiseen, vai omaan ajatukseesi tehdä jotakin. Jos se mitä teet, ei ole syntynyt läheisyydestä Hänen kanssaan, lopeta. Lakkaa omista teoistasi ja pääse Hänen lepoonsa.
 
Loppu Heprealaiskirjeen neljännestä luvusta selittää, miksi voimme lakata omista teoistamme. Je 12 kertoo meille, että Jumalan Sana on elävä ja terävä ja tunkee läpi erottaen sielumme ja henkemme. Valitettavasti monia kristittyjä on opetettu väärin, että tämä tarkoittaa kirjoitetun Raamatun olevan se Sana, josta kirjoittaja puhuu. Se on väärin.
 
Jakeet 13-16 kertovat meille, että hän puhuu Persoonasta, joka on Jumalan Sana, sillä hän jatkaa: "eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmiensä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.  Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta. Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Käykäämme sen tähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan."
 
Kyse ei ole kirjoitetusta Raamatun tekstistä, joka on se Sana, joka kaiken tietää, vaan siitä Persoonasta joka ON se Sana, josta kirjoitettu Sana lähtee, ja joka tietää kaiken. Sen tähden voit levätä, sillä sinun rauhasi ei ole missään painetussa tekstissä, vaan Herrassa Itsessään. 
 
SEN tähden meidän 'uskomme Jumalaan' on Hänessä lepäämistä, tuo tauko, kun kaikki asiat ovat rauhassa. Sillä Hän näkee syvimmät ajatuksemme ja motiivimme, arvioi niitä, samastuu meidän inhimillisiin heikkouksiimme ja rakastaa meitä kuitenkin, koska on mennyt taivaaseen tullen Isän eteen meidän puolestamme. Ihmeellistä armoa.
 
Ensin viikolla kasteet ja kätten päälle paneminen. Siihen saakka siunauksin,
 
John Fenn/LL

0 Comments
    Picture
    Picture

    John Fenn

    Arkisto

    May 2025
    April 2025
    March 2025
    February 2025
    January 2025
    December 2024
    November 2024
    October 2024
    September 2024
    August 2024
    July 2024
    June 2024
    May 2024
    April 2024
    March 2024
    February 2024
    January 2024
    December 2023
    November 2023
    October 2023
    September 2023
    August 2023
    July 2023
    June 2023
    May 2023
    April 2023
    March 2023
    February 2023
    January 2023
    December 2022
    November 2022
    October 2022
    September 2022
    August 2022
    July 2022
    June 2022
    May 2022
    April 2022
    March 2022
    February 2022
    January 2022
    December 2021
    November 2021
    October 2021
    September 2021
    August 2021
    July 2021
    June 2021
    May 2021
    April 2021
    March 2021
    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    August 2019
    July 2019
    June 2019
    May 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    July 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    July 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    July 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015
    August 2015
    July 2015
    June 2015
    May 2015
    April 2015
    March 2015
    February 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    September 2014
    August 2014
    July 2014
    June 2014
    May 2014
    April 2014
    March 2014
    February 2014
    January 2014
    December 2013
    November 2013
    October 2013
    September 2013
    August 2013
    July 2013
    June 2013
    May 2013
    April 2013
    March 2013
    February 2013
    January 2013
    December 2012
    November 2012
    October 2012
    September 2012
    August 2012
    July 2012

    All

    RSS Feed

Church WithOut Walls International.eu (C) 2025
to donate
Photo from widakso