How NOT to be a legalistic believer #1,
Kuinka VÄLTÄT olemasta lakihenkinen uskova, osa 1
 
Hei kaikki,
"Eräänä päivänä avasin oven ja löysin sen takaa vieraan koiran meidän sanomalehtemme suussaan. Oli niin ilahtunut tästä yllättävästä kantopalvelusta, että annoin sille herkkupaloja. Seuraavana aamuna kauhistuin nähdessäni saman koiran heiluttamassa häntäänsä oven takana istuskelemassa kahdeksan sanomalehteä ympärillään. Vietin lopun aamusta palauttaen lehtiä omistajilleen." Tarina Valituista paloista.
 
Uskonnollisuudella on taipumus ajatella tuon koiran tavoin niin, että Jumala on ison oven takana ja palkitsee meidät uskottavalla vastareaktiolla johonkin tiettyyn tekemäämme asiaan. Siksi saamme rukousvastauksen, parannumme, saamme sen työpaikan, jota koskevassa haastattelussa olimme, kaupat viedään päätökseen jne. Sitten tuon koiran tavoin, kun herkkupalaa ei tulekaan, ajattelet, että sinun on täytynyt tehdä jotakin väärin, vaikkakin hyvin aikein, ja istuskelet hämmentyneenä yrittäen saada selville, mitä Jumala haluaa. Lisää tähän kukkurallinen annos tuomiota ja saat kristityn, joka toimii kuin tuo kyyristelevä koira, joka on vakuuttunut siitä, että teki jotakin väärin, mutta jolla ei ole hajuakaan siitä, mitä se oli.
 
Askelet kohti sitä, että sinusta tulee ei-lakihenkinen uskova
Me emme ole tuo koira. Jumala ei ole se ihminen ison oven takana, jolta anot herkkupaloja ja suosionosoituksia.
 
Ensimmäinen ja suurin juttu on tajuta, että Kristus on jo sinussa etkä voi tehdä mitään parannellaksesi tuota tosiasiaa. Tuon totuuden täytyy todella tulla osaksi omaa luontoasi, sen tajuaminen, että Jumala ei ole 'tuolla', vaan sen sijaan 'täällä', hengessäsi. Hän jo kuoli ja ylösnousi sinun tähtesi ja sai aikaan sen, että synnyit uudesti Hänen Henkensä kautta – et voi tuoda Hänelle riittävästi 'hengellisiä sanomalehtiä' parannellaksesi Kristusta sinussa etkä voi tehdä Häneen suurempaa vaikutusta kuin mitä Hän jo sinusta ajattelee!
 
Hän arvostaa sinua niin, että antoi ainoan Poikansa, Kristuksen Jeesuksen, sinulle – ja vielä sitä enemmänkin, päätti asua sisälläsi. Hän pitää meistä NOIN paljon. Et voi tehdä mitään saadaksesi Hänet olemaan enemmän 'sinun puolellasi' tai pitämään sinusta enemmän. Armo riippuu täysin tuon armon antajasta, ja se tarkoittaa sitä, että Hän rakastaa sinua ja teki tuon sinun tähtesi etkä voi tehdä yhtikäs mitään asian suhteen – on Hänen vastuullaan ja Hänessä rakastaa meitä ja pitää meistä – mitä Hän varmasti tekeekin, sillä olemme syntyneet Hänestä ja meillä on Hänen lahjansa ja Hänen persoonallisuutensa piirteitä olemuksemme osana. 
 
Jos tämä on totta...
...ja se varmasti on, se tarkoittaa sitä, että Isä Jumala on manipuloinnin ulottumattomissa. Et voi tehdä mitään saadaksesi Hänet lopettamaan sinusta pitämisen etkä voi tehdä mitään saadaksesi Hänet pitämään sinusta enemmän. Hän on rakkaus – Hän vain on sellainen!
 
Se tekee Hänestä monin tavoin ennalta arvaamattoman tai siltä vaikuttavan, koska meidän oma ymmärryksemme on rajoittunut. Et aina tiedä, mitä Hänellä on mielessä. Et myöskään voi ostaa rukousvastausta, et voi tehdä Häneen vaikutusta tekemällä jonkun tietyn jutun, et voi tarjota Hänelle mitään, joka lahjoisi Hänet manipuloimaan asioita sinun mielesi mukaiseksi ylitse sen, mitä joku toinen tarvitsee. Hän on Jumala ja Hän yksin on korkein.
 
Samalla tavoin kuin isoisäni, jonka tunsin ja tiesin sen mistä hän piti ja mistä ei pitänyt, mutta joka oli minulle ennalta arvaamaton monissa tilanteissa ja eikä varmasti ollut manipuloitavissa. Hän oli ukki ja hänellä oli vakiintuneet tapansa. Se mitä pikku poikana yritin tehdä, oli olla isoisäni seurassa oppiakseni tuntemaan hänet niin hyvin kuin saatoin ja tuntemaan hänen tapansa ja ajatuksensa.
 
Hän oli silmä-, korva-, nenä- ja kurkkulääkäri ja tuolloin 1960-luvulla ollessani pikku poika hänellä oli tapana heillä nautitun sunnuntaipäivällisen jälkeen ottaa minut mukaansa sairaalaan, kun hän kävi potilaitaan katsomassa. Jokainen potilas oli erilainen ja jokaisella oli eri vaiva eikä ollut mitään keinoa tietää, mitä isoisäni tekisi kierroksellaan kullakin seisahtumiskerralla.
 
Mutta tunsin hänet, tunsin hänen luonteensa, hänen käyttäytymisensä, hänen sydämensä, koska olin ollut hänen seurassaan niin paljon, joten tiesin, että vaikka hän oli ennalta arvaamaton siinä, kuinka hän tarkalleen ottaen käsittelisi kutakin potilasta, tunsin isoisäni rakkauden ja aikeet ja tavat. Näin ollen tiesin, että olipa ratkaisu jokaisen kohdalla sitten mikä tahansa, se olisi lähtöisin noista hyvistä hänen sydämessään olevista asioista. Meidän Taivaallinen Isämme on sellainen. Hän on ennalta arvaamaton, ja kuitenkin täysin odotuksenmukainen.
 
Et aloita päivääsi synnissä ja sitten raivaa tietäsi yhteyteen ja rauhaan
Hengen ihmisesi ei koskaan nuku ja on jatkuvassa yhteydessä ja yhtä sinussa olevan Kristuksen kanssa. Et avaa silmiäsi aamulla ja ole välittömästi syyllinen siihen, että olet syntinen. Avaat silmäsi tullaksesi jälleen kerran tietoiseksi sinussa olevasta Kristuksesta ja olet yhä yhteydessä ja tunnet Kaikkivaltiaan Jumalan.
 
Pelkästään sängystä ylös nouseminen ja omaan päivääsi varautuminen ei ole syntiä. Eivätkä syntiä ole tarpeelliset ajatukset ja keskustelut päivästäsi. Aamiaisen syöminen ei ole synti. Ihmisenä olo ei ole synti. Synti on rikkomus Jumalaa vastaan. Et loukkaa Häntä hoitamalla rutiinejasi. Lakihenkisyys keskittyy omaan itseen ja saa ihmisen jatkuvasti olemaan jälkiviisas itsensä suhteen ja olemaan huolissaan siitä, että on loukannut Jumalaa tai tehnyt jotakin väärin. Jos teet syntiä, Hän on täysin kykenevä antamaan sinulle tiedoksi hengessäsi, että olet mennyt harhaan… enemmän tuosta ensi viikolla, koska…
 
Minulta on tila loppunut tältä päivältä. "Katsokaa, minkä kaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi." 1. Joh. 3:1 Totisesti ihmeellistä armoa! Ensi viikkoon, siunauksin,
 
John Fenn
 

You might be a legalistic believer if...#3,
Saatat olla lakihenkinen uskova, jos… osa 3
 
Hei kaikki,
Päätän tänään kolmiosaisen kirjoitussarjan "Saatat olla lakihenkinen uskova, jos…" Kaksi ensimmäistä kohtaa olivat…
 
1) Hengellinen kurinalaisuus määrittelee hengellisyytesi ja sen mitä mieltä olet hengellisestä tilastasi.
2) Et todella tunne Herra (itsenäisesti), vaan tunnet Hänet järjestelmän välityksellä.
 
Annapa kun menen siihen ytimeen, mikä tekee jostakusta lakihenkisen kristityn. 
 
Lakihenkisyys on yhdistelmä suorittamista, pelkoa ja tuomiota pyrittäessä miellyttämään Jumalaa tai miellyttämään seurakunnan johtoa. (Lapsi voi myös osoittaa näitä piirteitä miellyttääkseen lakihenkistä vanhempaa.)
 
Lakihenkinen uskova keskittyy toimintaan ja siihen miltä hän kulloinkin näyttää ja liittää nämä asiat siihen käsitykseen, että Jumala on mieltyneempi häneen tai taipuvaisempi vastaamaan hänen rukouksiinsa. Jos sinulla on kiireinen rukouspyyntö ja käyt kokouksessa, jossa et normaalisti kävisi toivoen, että Jumala näkee ylimääräisen ponnistelusi tai käyt siellä muistuttaaksesi Häntä, että määräaika siintää silmissä, olet lakihenkisyyden vallassa.
 
Toinen esimerkki voisi olla, että jos uskot taloudellisen siunauksen olevan merkki Jumalan henkilökohtaisesta hyväksymisestä elämäsi suhteen, olet lakihenkisyyden vallassa. Jos olet koskaan yrittänyt ostaa rukousvastausta liittämällä jonkun antamasi rahasumman parantumiseen, läheisen ihmisen pelastumiseen jne… olet lakihenkisyyden vallassa. Isä suhtautuu meihin Jeesuksen veren välityksellä sekä sen kautta, että me sekä synnyimme että meidät adoptoitiin Hänen perheeseensä Jeesuksen veren kautta – ei sen kautta, kuinka monia omia vaikeita hengellisiä temppuja teemme tuon tavoitteen saavuttamiseksi.
 
Lakihenkisyys saa aikaan sen, että ihminen kehittää valheidentiteetin. Hänellä on julkisivu ulospäin, mutta on usein kotona erilainen yrittäen usein hyvittää sen eron, joka vallitsee sen välillä, mitä hän lakihenkisyydessään uskoo ja mikä on hänen elämänsä todellisuus. Hän kompensoi tuon eron tulemalla tuomiohenkiseksi, alentuvaksi ja mittaa muita niiden normien mukaan, mitä itse pitää oikeana tai vääränä.
 
Kohta nro 3 on siten: Tunnet olevasi hengellisesti turvassa, jos keskityt vain yhteen hengelliseen opetukseen tai harjoitukseen kerrallaan.
 
Sellainen henkilö saattaa olla lakihenkinen, joka on kyvytön yksinkertaisesti vaeltamaan Isän kanssa sellaisessa rennossa keskustelusuhteessa, joka perustuu Kristukseen hänessä ja joka ei voi lukea tai kuunnella erilaisia opetuksia ja käsityksiä eri lähteistä, koska hän tuntee olevansa kenen tahansa sellaisen uhkaama, joka on hänen sen hetkisen fokusointinsa kohteen ulkopuolella. Lakihenkisyys merkitsee suvaitsemattomuutta niiden suhteen, jotka uskovat eri tavalla kuin hän ja jos henkilö ei voi voittaa noita toisia omalle puolelleen, hän luopuu noista ihmissuhteista. (Lakihenkisyys aiheuttaa viha ja tällaiset ihmiset ovat yleisesti vihaisia ja/tai onnettomia syvällä sydämessään, mutta sydämessään hyvin suojattuja)
 
Hän ei kykene näkemään kaikkea Jumalan neuvoa ja tahtoa osittain siksi, että pelkää jäävänsä vaille sitä viimeisintä asiaa, josta taivas puhuu tai hänestä tuntuu siltä, että hänellä yksin on jokin ilmestys – hän pelkää 'missaavansa jutun'. Hänellä on hengellisen tiedon ja kasvun ulkokuori, mutta itse asiassa hänen motiivinaan on tuntemattoman pelko – ja lakihenkisyys auttaa häntä identifioimaan kaikki nuo tuntemattomat asiat. Hän ei kykene vain vaeltamaan Isän kanssa ja luottamaan Hänen rauhaansa hengessään – häntä ajaa hengellisyyteen kietoutunut pelko.  
 
Kohta nro 4: Saatat olla lakihenkinen uskova jos … erotat luonnollisen elämäsi hengellisestä elämästäsi
 
Tämä on henkilö joka antaa hengellisyytensä näky vain niille, jotka uskovat samalla tavalla kuin hän itse uskoo tai niille, joiden hänen mielestään pitäisi uskoa kuten hän – joita hän yrittää ojentaa, ei sävyisästi, kuten Raamattu sanoo, vaan kuten kaiken tietävä, kuten se, jolla on auktoriteettiasema. Usein toiset ovat hylänneet hänet ja siksi hän pysyy hiljaa, koska tietää, että jos hän kertoo mihin uskoo, se tullaan torjumaan, joten saalista etsivän haukan tavoin hän pysyttelee itsekseen kunnes löytää heikomman henkilön.
 
Usein hänestä tuntuu siltä, että kyseessä on hän ja Jumala vastaan maailma, hän tuntee olevansa jatkuvasti uhattu ja että hänen täytyy suojella toisilta sitä mitä hän uskoo – hänellä on valo, hän tuntee korkeamman tien sekä sen, kuinka toiset voivat lähestyä Jumalaa ja pyhää elämää.
 
Tämä johtaa kohtaan nro 5: Olet aivan yksin, koska olet sulkenut kaikki ulkopuolelle heidän epätäydellisyyksiensä, syntiensä ja opillisen virheensä johdosta. Usein hänellä ei ole ketään parasta ystävää eikä hän voi jakaa käsityksiään puolisonsa kanssa.
 
Ihmisten ympäröimänä hän on yksin. Ajattele fariseuksia ja Jeesusta – he vaativat täydellisyyttä toisten elämässä samalla kuin elivät kaksoisstandardin mukaan eivätkä pitäytyneet samaan standardiin (vaikka he väittivät Jeesukselle että itse asiassa noudattivat noita samoja standardeja, mutta eivät kyenneet näkemään omaa tekopyhyyttään) – se tarkoittaa, että he olivat aivan yksin pienessä ryhmässään.
 
Tämä eristäytymispolitiikka on mielestäni lakihenkisyyden pahin osa. Ihmiset peittävät yksinäisyytensä olemalla aktiivisia omassa asiassaan tai sosiaalisessa mediassa (tai yhdistävät nuo kaksi asiaa) ja syvällä sydämessään he ovat yksinäisiä ja he tietävät sen. Jos otetaan pois sosiaalinen media, seurakunta jos he sellaisessa käyvät ja otetaan pois heidän Raamattunsa ja muistiinpanopinonsa, heillä ei ole mitään vaellusta Herran kanssa. He tuntevat Hänet sen temppelirakenteen välityksellä, jonka he ovat Hänelle rakentaneet, mutteivät tiedä, että Hän ei asu heidän temppelissään – Hän asuu heissä, ja kuitenkin he ovat keskittyneet kaikkiin 'siellä' oleviin asioihin.
 
Kuinka vaeltaa Hänen kanssaan on ensi viikolla. Teen nyt myös Facebookissa liveopetuksia, jotka voit nähdä (ensimmäinen oli kaksi viikkoa sitten) hakemalla minut tuosta palvelusta ja/tai seuraamalla mitä julkaisen.
 
Siunauksin, 
John Fenn
 

You might be a legalistic believer if...#2,
Saatat olla lakihenkinen uskova, jos… osa 2
 
Hei kaikki,
Puhuin miehen kanssa, joka oli viettänyt viimeiset vuotensa 'uskosta vieraantuneena' kristittynä – itse asian myöntäen. Seurakunnan johto ja silloiset valtapelit olivat satuttaneet miestä, ja hän oli kyseenalaistanut sen, uskoiko edes Jeesukseen enää: Jos Jeesus on Herra, kuinka Hän saattoi sallia sellaisen tärvellyn järjestelmän olevan olemassa, sisäisesti sellaisen poliittisen järjestelmän, jolla oli hengellisyyden julkisivu, joka teki melkein mahdottomaksi kokea ja tuntea Hänet?
 
Puhuessamme sain 'mininäyksi' kutsumani näyn, jonka näin hengessäni samanaikaisesti kun puhuin miehen kanssa. Näin miehen tilanteen hänen omien silmiensä läpi, mikä näytti siltä, että hän itse oli toisella puolella huonetta ja Jeesus puhui hänelle toiselta puolelta huonetta. Keskellä huonetta heidän välissään oli röykkiö putkia ja johtoja ja huonekaluja ja ihmisiä, jotka näyttivät kuin yhteen heitetyiltä salaattiaineksilta, jotka oli pantu keskellä huonetta.
 
Tämä nuori mies halusi epätoivoisesti tuntea Jeesuksen, nähdä Hänet, vaeltaa Hänen kanssaan, muttei voinut nähdä eikä kuulla Häntä suoraan, koska tuo kasa oli niin suuri ja Jeesuksen puhuessa joku kasassa sanoi uudelleen sen mitä Hän sanoi, mutta lisäten ja muokaten sitä niin, että mies ei kuullut meidän Herraamme, vaan Herraamme yhdistettynä näihin vääntyneisiin ja sotkeutuneisiin ihmisten ajatuksiin.
 
Katsoessamme tätä mininäkyä ihminen, joka oli niin täysin tämän rojun peittämä, että vain hänen käsivartensa ja kätensä sojottivat ulos kasasta, heitti pistävän metallipalan kohti nuorta miestä aiheuttaen ensin yhden ja sitten lisää haavoja miehen kehoon. Heittäjä ja muut sinkosivat tavaroita miestä kohti siihen pisteeseen saakka, että näytti siltä, että mitä enemmän mies yritti kokea Jeesusta, sitä enemmän haavoja hän sai ihmisiltä.
 
Mies sävähti joka kerran haavan saadessaan, sillä jokaisesta haavasta, vaikka pienestäkin, vuoti verta. Toiset ihmiset, joita en nähnyt, mutta joiden käsissä oli samanlaisia teräksisiä paloja, hyökkäsivät häntä vastaan, kunnes haavoja oli niin paljon, että mies tajusi, että hänen täytyy lähteä huoneesta tai hän ehkä kuolisi.
 
Näin hänen kävelevän lannistuneena ulos pää painuksissa sulkien oven takanaan ja mutisten itsekseen: “Minä vain halusin nähdä Jeesuksen”. Ja näky päättyi.
 
Herran myötätunto tuli ylleni puhuessani miehen kanssa ja tajusin, että miehen noin kaksi vuotta poissa seurakunnasta oli ollut terveellistä aikaa hänelle – ja ajattelin, että onpa surullista, että ihminen on usein terveempi tunne-elämältään ja hengellisesti ollessaan poissa seurakunnasta kuin ollessaan siellä. Noiden kahden vuoden aikana haavat olivat parantuneet, mutta niistä jäi sen verran, ettei hänen hengellinen terveytensä ollut palautunut.
 
Hän sanoi minulle, että vaikka hän kertoi ihmisille, ettei enää ollut uskossa, ja joskus sanoi jollekulle olevansa agnostikko, hän kertoi, ettei tosiasiallisesti ollut koskaan jättänyt Herraa. Hän vain ei tiennyt, kuinka tuntea Hänet seurakuntarakenteen ulkopuolella. Hän ei vain voinut enää ponnistella ja pinnistellä.
 
Tuona päivänä Herra poisti tuon rojukasan heidän väliltään ja tapahtui suuri sovinto ja jälleen kohtaaminen, ja mies alkoi vaeltaa Herran kanssa puhtaasti niin kuin kaksi ystävää voi kulkea elämän läpi yhdessä. Tämä sen sijaan, että mies yrittäisi tuntea Herran vasta sen jälkeen, kun oli täyttänyt kaikki ne vaatimukset, jotka hänelle oli sanottu tarvittavan siihen.
 
Saatat olla lakihenkinen uskova jos …
2) Et todella tunne Herra itsenäisesti, vaan vain järjestelmän välityksellä
 
On järkyttävää tajuta, että joku ihminen tuntee järjestelmää enemmän ja paremmin kuin hän tuntee Herraa. Sen tajuaminen, että se usko, jonka luulit omaavasi Herraan, onkin itse asiassa uskoa johonkin kaavaan tai uskoa jonkin instituution rakenteeseen tai historiaan, saa ihminen kyseenalaistamaan uskonsa. Tämä on juuri sitä, mitä olen nähnyt laajassa joukossa kristittyjä – lähtien lähetystyöntekijöistä, jotka ovat viettäneet vuosikymmeniä vierailla mailla vain tullakseen kotiorganisaationsa 'uuvuttamiksi' tai kotirouvasta, jolla on muistikirjat täynnä muistiinpanoja kymmenistä opetuksista – kun jotakin tapahtuu suosikki-ihmiselle tai seurakunnalle tai järjestelmälle – heidän kipunsa saa heidät kyseenalaistamaan kaiken.
 
He tajuavat, että ovat panneet uskonsa romukasaan, ihmisten virheisiin ja perinteisiin, joiden he luulivat olevan Jumalasta, ja jotka itse asiassa estivät heitä tuntemasta Jeesuksen Kristuksen persoonaa. He eivät koskaan ajatelleet olevansa lakihenkisiä, mutta heitä järkyttää sen tajuaminen, että he ovat rakentaneet ihmistekoisen rakenteen, jonka välityksellä he ovat ymmärtäneet uskonsa.
 
Virta kulkee kumpaankin suuntaan
Samalla tavoin kun mininäyssä Herra yritti jatkuvasti puhua tuolle miehelle, mutta tuli estetyksi, päinvastainen on myös totta: kristitty lähettää palvontansa ja rukouksensa ylös jonkin opin tai trendiopetuksen tai -liikkeen välityksellä Herralle tajuamatta sitä suodattavaa vaikutusta, joka tosiasiassa on tuota samaa rojua kuin yllä olevan miehen kohdalla. Asia toimii kumpaankin suuntaan – joskus Hän yrittää tavoittaa meitä, mutta se suodattuu virheen ja perinteiden läpi, ja joskus ainoa tapa, jolla jollakulla kristityllä on suhde Herran, on 'ylöspäin' tuon saman rojun läpi.
 
Jos identifioidut toisiin jonkin tietyn opetuksen tai paikan välityksellä, johon olet ripustautunut tällä hetkellä, saatat olla lakihenkinen uskova.
 
Jos loukkaannut, kun joku haastaan oppisi, saatat olla lakinhenkinen uskova.
 
Jos olet menettänyt kyvyn vaihtaa ajatuksia, ja sen sijaan menet puolustusasemiin ja turvaudut henkilökohtaisiin hyökkäyksiin, kun joku kyseenalaistaa sen, mihin uskot, saatat olla lakihenkinen uskova.  
 
Jos panet suuren painon ulkoasulle tai uskot, että uskosi ja oma sekä seurakuntasi ulkoasu ovat toisiinsa kytköksissä ja hyvin tärkeitä, saatat olla lakihenkinen uskova.
 
Jos uskot mitä opettaja x sanoo sen sijaan, että uskoisit sitä itse voit lukea Raamatusta, saatat olla lakihenkinen uskova.
 
Lakihenkisten uskovien kohdalla homman nimi on se, että he uskovat olevansa vapaita, vaikka itse asiassa he ovat pahimman laatuisessa orjuudessa.
 
Minulta on kirjoitustila loppunut, päätän tämän ensi viikolla (toivottavasti) kohdilla 3-5, siihen saakka siunauksin,
John Fenn
 

You might be a legalistic believer if...#1,
Saatat olla lakihenkinen uskova, jos… osa 1
 
Hei kaikki,
Siinä ryhmäkodissa, jossa vanhin poikamme Chris asuu suurimman osan viikkoa, on toinen kristitty ja tämä tyttö ja Chris ovat parhaat ystävykset. Näillä 'henkisesti jälkeenjääneillä' aikuisilla, käyttääkseni vanhaa ilmausta, alkoi synkata Hengessä vuosia sitten heti heidän tavatessaan ryhmäkodissa ilman, että kukaan vanhemmista tai henkilökunnan jäsenistä olisi asiaan vaikuttanut. (Chris on henkisesti noin nelivuotias, vaikka on lähes 37. Hänen ystävänsä samoin.) 
 
Kun tyttö on harmistunut (tapahtuu usein vielä tänäänkin), Chris tarttuu hänen käteensä sanoen "Kaikki on ok _____, Jeesus on meidän kanssa", ja hän myös koskettaa tytön käsivartta sanoen "Jeesuksen nimessä!" kun tyttö on kaatunut ja satuttanut itseään, mitä tapahtuu melko usein tytön tilan tähden. 
 
Kun viemme Chrisin takaisin ryhmäkotiin hänen viikoittaisen kaksipäiväisen kotivierailunsa jälkeen, käymme tavallisesti sitä ennen aterioimassa – McDonalds'illa tai Pizza Hutissa esimerkiksi – ja usein Chris vaatii, että viemme tytölle ranskalaisia tai pizzaa. Kun olemme palanneet ryhmäkotiin, työnnän Chrisin pöydän ääreen ja tyttö istuutuu hänen viereensä ja Chris kertoo hänelle kanssamme viettämästään ajasta. Tyttö nyökkäilee myöntävästi kuunnellen tarkasti hänen joka sanaansa ja syö aina välillä yhden ranskalaisen ikään kuin he olisivat kahden kesken treffeillä hampurilaisravintolassa. Se on niin suloista ja viatonta ja puhdasta. 
 
Me pohdimme, mitä taivas tuo tullessaan, kun he voivat rakentaa ystävyytensä pohjalle ilman vaurioituneiden 'maallisten ruumiiden' esteitä.
 
Chrisistä on kiva katsoa kristillisiä tv-ohjelmia kuten "Evankeliumi-Bill" sekä "Raamatun tarinoita animaationa" ja hän katselee kuvaraamattuja – hän ei osaa lukea. Hän ei ole koskaan kirjoittanut yhtään mitään muistikirjaan Herrasta, hänellä ei ole mitään vakituista rukousaikaa, hän käy seurakunnassa vain satunnaisesti, kun viemme hänen kotiseurakuntaverkostomme tilaisuuksiin tai joku henkilökunnasta vie toisinaan asukkaat paikalliseen seurakuntaan. 
 
Samaa voi sanoa Chrisin parhaasta ystävästä. Kuitenkin he ovat kaksi hengellisesti mitä lahjakkainta, puhdassydämisintä, aidosti rakastavaa ihmistä, jota koskaan voi tavata – he saattavat meidät muut 'normaalit' kristityt häpeään niin monin tavoin. Chris sanoi minulle eräänä päivänä: "Tiedätkö mitä Jeesus sanoi minulle isi? Hän aikoo kävellä kanssani vuorten halki, jep, niin Hän sanoi, Hän aikoo kävellä vuorten halki minun kanssani eräänä päivänä. Jahuu! Se on niin siistiä!" (nauraessaan itsekseen) Kuitenkaan Chrisillä ei ole mitään rakennetta hengelliselle elämälleen.
 
Kun Chris ja tyttö olivat eräänä päivänä syömässä loppuja ranskanperunoita, talon johtaja, joka myös on uskova, veti minut sivuun ja kertoi minulle tämän tarinan kyynelten kohotessa hänen silmiinsä hetken kauneuden ja viattomuuden vuoksi. Chrisin ystävällä oli ollut jokin terveysongelma ja hänestä täytyi ottaa röntgenkuva. Johtajan selittäessä tytölle, että hänen sydämestään haluttiin ottaa kuva, tytön silmät täyttyivät ihmetyksestä ja suuresta innosta kun hän aivan viattomasti ja vilpittömästi kysyi: "Näkeekö siinä Jeesuksen?" 
 
Tuo on se suuri kysymys, eikö olekin? Jos meidän sydäntämme katsottaisiin, nähtäisiinkö Jeesus? Chris ja hänen ystävänsä eivät mittaa vaellustaan Herran kanssa hengellisellä kurinalaisuutta osoittavilla harjoituksilla, sillä heillä ei sellaisia ole. He vain vaeltavat Herran kanssa. He pysyvät lapsina eivätkä vain ole tulleet sisään Jumalan valtakuntaan, vaan he myös vaeltavat Hänen kanssaan siellä. Vain me ns. 'normaalit' ihmiset olemme niitä, jotka monimutkaistamme lapsen kaltaisen uskon kaikentyyppisillä rasitteilla, joten tässä viisi kohtaa, jotka saattavat auttaa identifioimaan lakihenkisyyden ja uskonnollisuuden sen sijaan, että vain vaeltaisi Isän ja Herramme kanssa. Näiden kolmen viikon aikana jaettavan viiden kohdan jälkeen kerron kirjoitussarjassa, kuinka päästä irti lakihenkisyydestä ja 'uskonnollisuudesta'. 
 
Saatat olla lakihenkinen uskova jos...
1) Hengellinen kurinalaisuus määrittelee hengellisyytesi ja sen mitä mieltä olet hengellisestä tilastasi
   
Tämä kristitty mittaa itseään sen kautta, mitä hän tekee. Asetat sellaisia ankaria sääntöjä ja/tai hengellisiä tavoitteita itsellesi kuten esimerkiksi kello viideltä herääminen rukoilemaan. Tai ehkä 'koet johdatusta' paastota joka torstai. Tai ehkä joku seurakunnassa tai pienryhmä yhdessä lukee läpi Johanneksen evankeliumia luku kerrallaan joka päivä. Voi olla niin, että siirryt aktiviteetista toiseen, rukouskävelystä koko kaupunkia koskevaan rukouskokoukseen ja jos ei ole mitään missä olisit mukana, tunnet olosi innottomaksi, vailla suuntaa olevaksi ja melko tyhjäksi. Mittaat sitä, missä olet Herran kanssa, omalla hengellisellä aktiviteetillasi ja sillä kurinalaisuudella, jota aktiviteetti vaatii.
 
Jokaisen hengellisen harjoituksen alussa tunnet olosi todella hyväksi kristittynä vaeltamisen suhteen, mutta muutaman päivän kuluttua ollessasi väsynyt tai kun tulee yhä vaikeammaksi nousta ylös viideltä aamulla tai seurakuntaa tai kaupunkia koskevia rukouskokouksia on alituiseen ja ne ovat tylsiä, ja nukut ensimmäisen aamun pitkään tai sinulta jää väliin joku rukouskokous, tunnet olosi hirveäksi. Olet varma, että olet tuottanut pettymyksen Jumalalle ja Hän on sinuun harmistunut – ja sinusta tuntuu pahalta kun ajattelet vaellustasi Hänen kanssaan.
 
Eräs henkilö tuli luokseni sanoen olevansa varma, että Jumala on hänelle vihainen. Kysyin miksi ja hän vastasi, että koska hän oli sitoutunut nousemaan ylös varhain rukoilemaan, mutta koko viikon ajan hän oli vain painanut herätyskellon torkkunappia, koska oli niin väsynyt. Nyt hän oli varma siitä, että Jumala oli vihainen.
 
Kysyin häneltä, oliko Jumala sanonut hänelle olevansa vihainen. "Ei". Kysyin, miltä hänestä tuntui sisäisesti, hengessä. "Normaalilta. Rauhalliselta. Voin tuntea Hänen läsnäolonsa." Niinpä kysyin, miksi hän luuli Jumalan olevan vihainen, kun kerran Jumala oli yhä sisällä ja hän tunsi rauhaa … Yhtäkkiä hän näki, että kyse oli hänen mielestään, jonka uskonnollinen kasvatus oli myrkyttänyt. Se sai hänet mittaamaan itseään hengellisellä kurinalaisuudella, joka sai hänet tuntemaan itsensä tuomituksi.
 
Sivuhuomautus
Tuomitseminen ei ole Jumalasta, sillä siinä on kyse sinusta, siitä mitä teit tai et tehnyt, ja tuomitseminen vetää meidät pois Jumalasta. Synnintunto on Jumalasta, siinä on kyse synnistä ja parannuksenteosta ja asioiden saattamisesta oikealle tolalle Hänen suhteensa, ja se vetää meidät Jumalan luo. Kristityt eivät tunne tuomitsemista hengessään, mutta he saavat synnintunnon.
 
Minulta on loppunut kirjoitustila tältä päivältä, mutta muista, että Jeesus tuli, jotta voisimme syntyä Jumalan perheeseen – emme sääntökokoelmaan ja rakenteeseen, vaan perheeseen. Hän haluaa kommunikoida kanssamme kahden kesken, ei sellaisessa suhteessa, joka suodattuu sääntöjoukon, määräysten ja suoritukseen perustuvien suuntaviivojen läpi, jotka me asetamme ajatellen, että se on sitä mitä Hän haluaa – Hän ei halua. Kuten Paavali sanoi lukuisat kerrat, ainoa, millä on merkitystä, on uusi luomus Kristuksessa… ja tuolta pohjalta Hän vaeltaa meidän kanssamme… siihen saakka siunauksin,
John Fenn