We can't improve on this! #3, Messianic movement 2
Tätä ei voi tehdä paremmaksi! osa 3, Messiaaninen liike 2
 
Hei kaikki,
 
Tänään: ei-juutalaisten uskovien käytäntö palata uskonsa juutalaisiin juuriin – miten pitkälle mennä?
 
Mikä järki on uskon juutalaisista juurista oppimisessa?
 
Paavali sanoi korinttilaisille 1. Kor. 10: 1-11:ssa, että Israelille tapahtuneet asiat olivat meille esimerkki.  
 
Room. 3: 1-2:ssa Paavali kysyi mitä etua on juutalaisena olemisesta? Hän sanoi vastauksen olevan, että heille oli uskottu 'Jumalan sanat (Sanat)'. Joten on etua siitä, että oppii juutalaisista juurista ja heidän elämänsä esimerkeistä (VT) hyvästä ja pahasta Israelin historiasta.  
 
Mutta juttu menee juuri noin pitkälle.
 
Paavali kysyi galatalaisilta 3: 2-3:ssa, josko he..."vastanottivat Pyhän Hengen uskon saarnaamisen kautta Kristuksessa vai suorittamalla Mooseksen lain? Tekeekö Jumala ihmeitä teidän joukossanne Henkensä kautta vai sen kautta, että te noudatatte lain sääntöjä ja määräyksiä? (Sen tähden) aloitettuanne Jumalan Hengen kanssa, kuinka te sitten luulette voivanne tulla viedyksi kypsyyteen suorittamalla Mooseksen lain säännöt ja määräykset?..." (suomennos tässä)
 
Paavalin lausuma tässä asettaa meille rajan. Jos luulet voivasi tulla viedyksi kypsyyteen Kristuksessa noudattamalla Mooseksen lakia, Paavali sanoo sinun erehtyvän. Isä vie meidät kypsyyteen Kristuksessa Pyhän Hengen avulla.
 
Jumalan Henki ja viestit koskien uskoamme Kristuksessa 'luovat olosuhteet sille', että Jumala voi liikehtiä keskellämme, tehdä ihmeitä meidän joukossamme. Hän ei ole sitä vastaan, että opimme juutalaisista juurista, hän on niitä ihmisiä vastaan, jotka sanovat, että sinun täytyy tai on tarvis tai sinun olisi hyvä tai sitä, että luulet Mooseksen lain noudattamisen vievän sinut kypsyyteen
 
Opitko lisää? Kyllä. Kypsytkö enemmän? Et. Kypsyys tulee luonteen ja todeksi eletyn Hengen hedelmän kautta vaeltaessamme Kristuksen kanssa. (2. Piet. 1: 5-8 ja Gal. 5: 22-23) 
 
Mooseksen laki ei ole sinua varten
 
"Ja tiedetään, että lakia ei ole pantu vanhurskaalle, vaan laittomille ja niskoitteleville, jumalattomille ja syntisille, epähurskaille ja epäpyhille, isänsä tappajille ja äitinsä tappajille, murhamiehille..." 1. Tim.  1: 9
 
Laki ei ole vanhurskaita varten, vaan osoittamaan ihmisen syntisyys. Jos sinulla on Kristus sinussa, laki ei ole sinua varten.
 
Miksi sitten Mooseksen laki?
 
Room. 3: 19 sanoo, että laki annettiin, 'koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä'. Toisin sanoen, ihminen ei tiennyt meidän olevan syntisiä ennen Mooseksen lakia. Tuo laki määritteli ihmiselle synnin. Se näytti meille Jumalan pyhyyden ja meidän syntisyytemme.
 
Paavali sanoi 1. Kor. 15: 56b:ssa, että 'synnin voima on laki'. Se tarkoittaa, että Mooseksen lain noudattaminen johtaa enemmän synnin tekemiseen. Kuten Jaakob, Jeesuksen veli sanoi Jaak. 2: 10:ssa: " Sillä joka elää Mooseksen lain mukaan, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin. " (suomennos tässä)
 
Toisin sanoen synti on syntiä. Jos elät Mooseksen lain mukaan, mutta jätät noudattamatta yhtä yksittäistä lakia, syyllistyt kaikkien rikkomiseen, koska synti on syntiä – yhden kohdan rikkomiseen syyllistyminen merkitsee kaikkien kohtien rikkomiseen syyllistymistä.
 
Jos vartuit ankarassa kodissa, jossa oli omat säännöt ja määräykset, tiedät tämän olevan totta. Jos lapsena siivosit huoneesi ja veit roskat mutta jätit pihatyöt tekemättä – ankara vanhempasi kuritti sinua tuon yhden kohdasta, pihatöiden tekemättä jättämisestä tuskin tunnustaen sitä hyvää, mitä teitä. Tuota on Mooseksen laki.
 
Joten miksi nyt kristityt, kun heillä on Kristus, luulevat voivansa tulla kypsemmiksi palaamalla tuon lain alaisuuteen?
 
"Jos Jumala olisi voinut antaa lain (säännöksen), joka olisi antanut ikuisen elämän, vanhurskaus olisi tullut lain välityksellä." (suomennos tässä)
 
Pysähdy ja pohdi tuota lausumaa Gal. 3: 21:stä: "Jos Jumala olisi voinut antaa yhden yksittäisen säännöksen, yhden yksittäisen kaavan, yhden yksittäisen asian jonka voisimme tehdä, joka olisi voinut antaa meille ikuisen elämän, Hän olisi tehnyt niin."
 
"Niin muodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta (Jeesukseen) vanhurskaiksi tulisimme…  Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan (lain) alaisia. Sillä te olette kaikki uskon kautta (Isän) Jumalan lapsia… " jakeet 24-26
 
Tunne sydämesi
 
Ajattele perhettäsi varttuessasi, jos se oli onnellista aikaa, tai perhettä, jonka tunsit ja joka näytti olevan täydellinen perhe tai täydellistä TV-perhettä istumassa ruokapöydässä päivällisellä puhumassa päivästään… kuvittele sitä.
 
Ne lapset ovat osa tuota perhettä. Äiti ja isä haluavat tietää, mitä koulussa tapahtui ja sinulla on myös veljiä ja sisaria, jotka kertovat vuoroin päivänsä tapahtumista toisilleen. On kovaäänistä keskustelujen kulkiessa edestakaisin lasten puhuessa toistensa päälle ehkä yrittäen kertoa äidille tai isälle, mitä tapahtui, jonkun sisaruksen heittäessä sarkastisen kommentin tai kaksi… äidin ja isän nauttiessa sisäisesti jokaisesta minuutista, jokaisesta sekavasta, kovaäänisestä, vallattomasta minuutista.  
 
Tuossa olemme me Isän Jumalan kanssa. Olemme Hänen lapsiaan – Hän nauttii siitä elämän prosessista, jota olemme käymässä läpi. Hän haluaa tietää jokaisen yksityiskohdan päivästämme. Hän on täysin mukana kanssamme, koska toisin kuin yllä olevat äiti ja isä, Hän itse asiassa asuu meissä. Joten se merkitsee sitä, että viemme Hänet mukanamme kaikkialle – jokaiseen paikkaan, kaikkeen mitä teemme, kaikkien luo, joiden kanssa puhumme – Hän on täysin meissä ja me Hänessä
 
Mikään sääntö ei voi tehdä tuota paremmaksi, ei mikään tunnustus suustamme, ei mikään määrä paastoamista tai antamista tai hyvien tekojen tekemistä. Lepää. Jeesus on meidän sapatin lepomme, 24/7- astu Hänen lepoonsa, olet rauhassa Jumalan kanssa ja Jumala on rauhassa kanssasi, todistuksena on Kristus sinussa, kirkkauden toivo.
 
Opi juutalaisista juurista uskossa, jos haluat, sillä heidän elämänsä olivat meille esimerkkejä, Paavali sanoi. Ota osaa juhliin ja opi kulttuurista ja laista, jos haluta, sillä Jumalan Sanat annettiin juutalaisille. Siinä on suuri arvo.
 
Mutta sinulla on Kristus sinussa nyt. Älä anna kenenkään kertoa sinulle, että nyt sinun täytyy totella Moosesta, sillä sinulla on jo Kristus. Opi, kasva, mutta älä tule viedyksi minkään VT:n lain kahleen alaisuuteen. Kuten Paavali päätti opetuksensa tästä aiheesta galatalaisille Gal 6: 15-16:ssa: "Sillä Kristuksessa ei merkitse mitään, onko juutalainen vai ei-juutalainen, vaan vain se, että on uusi luomus Kristuksessa. Jokaisen tuon säännön mukaan elävän yllä on siten rauha ja armo ja koko todellisen Jumalan Israelin yllä." (suomennos tässä)
 
Uusi aihe ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL
www.cwowi.org ja lähetä sähköposti osoitteeseen cwowi@aol.com

We can't improve on this! #2, Messianic movement 1 - how far is too far?
Tätä ei voi tehdä paremmaksi! osa 2, Messiaaninen liike 1 – miten pitkälle on liian pitkälle?
 
Hei kaikki,
 
Olemme kaikki yhtä mieltä lausumasta, että Kristus on meissä, mutta sitten saatamme ihmetellä: "Voinko parantaa sitä mitä minulla Hänessä on?”
 
Tänään: Messiaaninen liike: Miten pitkälle voimme mennä juutalaisista juurista oppimisessa ilman, että menemme vikaan? 
 
Oli mies, joka oli kaikessa avokätinen, pidetty, ei ollut koskaan ollut naimisissa, omisti liikeyrityksen ja joka oli luonteeltaan vakaa ja joka rakasti Herraa hyvin paljon. Mutta koska hänellä oli kiinnostus oppia lisää juutalaisesta Jeesuksesta, hän meni paikalliseen ´messiaaniseen´ seurakuntaan.
 
Hänen ensimmäisen vierailunsa jälkeen kaksi johtajista sopi tapaamisesta hänen kotonaan ja tuolla vierailulla ja monilla, monilla lisävierailuilla, joita oli usein 3-5 iltana viikossa, he opettivat häntä. He sanoivat hänelle, että hän oli uskossaan epätäydellinen, tottelematon Herraa kohtaan, koska ei noudattanut Mooseksen lakia ja saivat hänet pelkäämään, että hän missaa Jumalan.
 
He opettivat häntä jättämään huomiotta Galatalaiskirjeen, 1. Johanneksen kirjeen ja muita. Aluksi hän soitti ja/tai lähetti minulle usein sähköpostia kuullakseen mielipiteeni siitä, mitä he hänelle opettivat, mutta he olivat paikan päällä ja minä toisessa osavaltiossa… ja he voittivat hänet puolelleen, sillä he olivat sinnikkäitä.
 
Tuloksena oli, että hän jätti kotiseurakunnan, jossa myös hänen perheensä oli ja valitsi vieläpä katkaista kaiken yhteydenpidon perheensä kanssa. Hän uppoutui kaikkiin niihin asioihin, joita hänen messiaanisen seurakuntansa johtajat käskivät häntä tehdä. Nykyään hän on palauttanut suhteet perheeseensä, mutta hyvin rajallisesti. Hän pitää läheisesti yhteydessä ainoastaan synagogansa jäsenten kanssa.
 
Hän ei ole ollut viestinvaihdossa kanssani siitä lähtien, ei edes silloin, kun olen käynyt hänen perheensä luona naapurissa – minua surettaa ystävän menettäminen, mutta kyse on hänen edesottamuksestaan, ei minun. Ja kuulemastani päätellen hän on älyllisesti täynnä, mutta hengellisesti tyhjä ja kaipaa lisää.
 
Voisin kertoa kymmenittäin tarinoita miehistä ja naisista, jotka viikkojen ja kuukausien kuluessa vähitellen seurasivat samaa polkua kuin yllä mainittu ystäväni, uppoutuen messiaanisuuteen kaiken muun pois sulkien. Monet tietysti säilyttävät tasapainon. Mutta miten totisesta ja jumalisesta halusta tietää enemmän Jeesuksen juutalaisuudesta tulee epäterve pakkomielle? (Tämän kuun mp3-opetussarjani kakkososa hengellisistä riippuvuuksista, 'Spiritual Addictions 2' käsittelee yksityiskohtaisesti polkua hengellisiin riippuvuuksiin)
 
Paavali kirjoitti Room. 10: 2-4:ssa:
 
"Tiedän, mikä into (kiihko) heillä on Jumalan kunniaan, mutta se on väärin suuntautunutta kiihkoa. 3 Sillä he eivät ymmärrä, että Kristus on kuollut tehdäkseen heidät oikeassa asemassa oleviksi Jumalan suhteen. Sen sijaan he yrittävät tehdä itseään riittävän hyviksi saadakseen Jumalan mielisuosion pitämällä juutalaiset lait ja tavat, mutta se ei ole Jumalan pelastamisen tapa. 4 He eivät ymmärrä, että Kristus antaa niille, jotka häneen luottavat kaiken, mitä he yrittävät saada pitämällä hänen lakinsa. Hän lopettaa kaiken tuon." (suomennos tässä TLB-raamatunkäännöksestä)
 
Katsotaan, miten ihminen etenee tällä polulla eteenpäin. Ensimmäinen Paavalin mainitsema asia on, että heillä on kiihko Jumalaa kohtaan. Kreikankielen sana on 'zelon', joka voi tarkoittaa kiihkoa, mustasukkaisuutta, jopa raivoa. Juurisana 'zeo', tarkoittaa 'kuplia tai kiehua yli'. Se tarkoittaa sitoutuneena johonkin olemista samalla omaten vahvan tunnepohjaisen halun tuota halunsa kohdetta kohtaan. 
 
Nämä ihmiset ovat kiihkeitä – kiehuvat yli halussaan Jumalaa ja kaikkea Jumalaa koskevaa kohtaan. Mutta hän sanoo, että kyse on väärin suuntautuneesta kiihkosta.  Se 'ei ole (ilmoitetun) tiedon' mukaista.   
 
Sana, jota hän käytti sanomaan, että se 'ei ole' tiedon mukaista, on yksinkertainen sana 'kat'. 'Kat' on negatiivinen sana tarkoittaen 'vastaan' – tässä tapauksessa 'tietoa vastaan'. Heidän kiihkonsa on niin ylivoimaista, että he jättävät huomiotta sen, mikä on ilmoitettu puoltaen monimutkaisempaa 'korkeampaa' tietoa – tai ainakin heidän kiihkonsa kertoo heille, että se on edistyneempää tietoa.
 
Tämän väärin ohjautuneen kiihkon tähden, jättäessään huomiotta sen, mitä heillä on, joka on Kristus Itse heissä, Paavali sanoo heidän yrittävän pystyttää omaa vanhurskauttaan. Heidän messiaanisesta lähestymistavastaan tulee rakenne, jonka avulla lähestyä Jumalaa tai nähdä Hänet tuon rakenteen välityksellä; eikä oteta vastaan sitä, että Kristus kuoli tehdäkseen heidät oikeassa asemassa oleviksi Jumalan suhteen ja että Kristus on jo heissä.
 
Tilanne on kuin joitakin vuosia sitten olleen 'avoin taivas' -kokousten liikkeen kohdalla. Monet hyvää tarkoittavat kristityt kävivät konferenssissa, jossa mainostettiin olevan avoimen taivaan jättäen vapaaehtoisesti ottamatta huomioon, että Kristus jo on heissä ja että he voivat tulla rohkeasti armon tuomioistuimen eteen. He olivat kiihkeitä, mutta eivät ilmoitetun tiedoin mukaisesti.
 
Syy siihen, että monet olivat halukkaita jättämään huomiotta sen, minkä tiesivät olevan totta suosien sen sijaan ’muotivillitystä’ olevaa liikettä, oli se, että he halusivat lyhyitä vastauksia ja pikaratkaisuja ongelmiinsa tai tilanteeseensa. Kristus heissä olisi vienyt heidät käymään ongelmat läpi, kasvamaan Hänessä ja kasvamaan ihmisenä – mutta se on rankkaa, rankkaa työtä. Epämukavaa työtä. Heidän on innossaan paljon helpompi juosta ’avoin taivas’ -kokoukseen, mikä näyttää niin hengelliseltä ja toivoa, että pikaratkaisu saapuu. Ei juttu niin toimi.
 
Ihmiset juoksevat kaavojen ja rituaalin luo, koska eivät tunne Herraa riittävästi. Meille kerrotaan 2. Piet. 1: 5-8:ssa kristillisessä uskossa olevan kyse kristillisessä luonteessa vaeltamisesta ja Gal. 5: 22-23:ssa Hengen/hengen hedelmässä vaeltamisesta, mikä saa meidät elämään jumalista elämää. Voimme tehdä tämän, koska Kristus on meissä. Kristus meissä on kaikki!  
 
Ei ole mitään väärää siinä, että oppii meidän juutalaisesta Jeesuksestamme, Raamatun kulttuurista ja juhlista ja paastoista – mutta jos ihminen innossaan jättää Kristuksen yksinkertaisuuden ja ilmoitetun tiedon suosien sen sijaan rituaalia ja ulkonaisia lakeja, jotka Kristus jo täytti, niin menee vikaan. Ja tämä on sitä, minkä Paavali oikaisi Gal. 3:ssa, jota käsittelemme ensi viikolla. 
 
Ensi viikolla: Miten Paavali opetti pysymään heitä tasapainossa heidän Jeesuksen juutalaisuuden tietämyksessään.
 
Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL
www.cwowi.org ja lähetä sähköposti osoitteeseen cwowi@aol.com

Can't improve on this! #1. I had her heart
Tätä ei voi tehdä paremmaksi! osa 1, Sain hänen sydämensä
 
Hei kaikki,
 
Sain Barbin sydämen ensimmäisillä treffeillämme. Ja totta puhuen hän sai minun sydämeni. Barb oli 15, minä olin 16 ja omistin vuoden 1965 mallia olevan GTOn. Barb piti siitä, että olin pitkä, minulla oli oma auto ja pelasin koripalloa – ei välttämättä tässä järjestyksessä. Toimin kuten minua oli opetettu ja kuten toimin yhä tänäänkin, avasin auton ja muut ovet hänelle ja keskityin häneen; hän oli minulle sekä kiehtova että pelottava (on yhä). 
 
Olin kerännyt rohkeutta koko kesän pyytääkseni häntä ulos ja lopulta sain kerättyä siihen rohkeuden ja hän sanoi kyllä! Menimme katsomaan leffaa ja meillä oli tavalliseen tapaan popcornia ja limua. Mutta ajomatkalla takaisin viedessäni häntä kotiin nolostuin täysin, kun vuotava tiiviste aiheutti öljyn tihkumisen kuuman moottorin päälle.
 
Tuona tuulettomana iltana jokaisen punaisen valon kohdalla konepellin alta nousi sinistä savua, joka haisi palavalta öljyltä ja ajautui avoimiin ikkunoihimme… miksi sitä aina osuu punaisiin liikennevaloihin, kun pitäisi osua vihreään aaltoon? En halunnut lähettää seuralaistani kotiin palaneelta moottoriöljyltä haisevana!
 
Kaikki nuo punaiset liikennevalotkin huomioiden ilta näytti päättyvän aivan liian varhain. Ajaessamme eteenpäin näin donitsikaupan ja kysyin, haluaisiko hän pysähtyä donitsille – ja suureksi helpotuksekseni hän sanoi kyllä. Istuimme pitkän aikaa syöden donitseja ja juoden maitoa ja puhuen, oppien tuntemaan toisiamme, ennen kuin rullasimme Barbin kodin ajotielle vähän myöhemmin.
 
Hän nousi autosta ja saatoin hänet ovelle. Olen 6'6" pitkä (1,98m) ja hän on 5' 3 3/4" (1,6m) - tuo ¾ tuumaa (1,9cm) on hänelle hyvin tärkeä, lol). Hän seisoi ylimmällä rappusella, minä seisoin yhtä askelta alempana ja annoimme toisillemme hellän hyvään yön suukon. Hän sanoi leijuneensa kotiin ja tietäneensä siinä vaiheessa, että menisi naimisiin kanssani. Mitä minuun tulee, tiesin, ettei koskaan tulisi olemaan ketään toista. Piste. Kappaleen loppu. Keskustelu päättynyt.
 
Kun olet saanut Hänen sydämensä...
 
Saatuani Barbin sydämen minun ei tarvinnut ’esittää’ mitään voittaakseni hänet niin kuin ylpeänä saapasteleva riikinkukko yrittäessään voittaa naaraslinnun. Se olisi ollut turhaa: hän oli jo minun ja minä hänen. Tietysti teemme asioita toistemme hyväksi hyväntahtoisuudestamme ja rakkaudestamme, ja kunnioitamme ja arvostamme toisiamme, tänä vuonna ’seurusteltuamme’ 45 vuoden ajan (naimisissa 41 vuotta). Mutta minun ei täytynyt tehdä mitään voittaakseni hänen sydämensä, olin saanut sen kauan aikaa sitten, se on hallussani ja ymmärrän kyseessä olevan pyhän asian. Kaikki mitä nyt teemme nyt toistemme hyväksi lähtee tuosta; emme yritä voittaa toisiamme itsellemme koko ajan – olemme saaneet toistemme sydämet.
 
Suurimmassa osassa alkuaikojen treffejämme puhuimme elämän eri asioista, kun johdatin hänet Herran luo. Puhuimme Barbin kotielämästä ja minun kotielämästäni. Ennen kuin hän uudestisyntyi, hänen täytyi työstää elämän kaikkia kysymyksiä ja epäoikeudenmukaisuuksia ja muuta – hänelle kyse oli prosessista.
 
Yllä kuvaamani on Herran kanssa vaeltamisemme kaltaista. Hän on saanut sydämemme, me Hänen, sillä Kristus on meissä. Loppu on 'Hänen hyväksymisensä' prosessia elämäämme, asioiden pohtimista loppuun asti, elämän vertaamista uskomme kanssa ja sen elämistä todeksi. Meillä on jo Hänen sydämensä, joten mitä sitten teemmekin, se on vain reaktiota siihen eikä yritystä saada tuota tapahtumaan.  Asia on selvä.
 
Paavali kysyy Room. 8: 32:ssa: "Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?"
 
Hänen pointtinsa on, että Isä teki absoluuttisen enimmäismäärän, minkä Hän saattoi tehdä puolestamme lähettämällä ainoan Poikansa. Jos Hän antaisi meille galaksin, se ei olisi mitään verrattuna Hänen Poikansa antamiseen. Jos Hän antaisi meille kaiken kullan 1.000 planeetalla, se ei tule lähellekään Hänen Poikansa antamista. Meillä on Hänen sydämensä, meidän ei tarvitse tepastella ympäriinsä riikinkukon tavoin yrittäen voittaa Hänet tai saada Hänen huomionsa – mikään uskonnollinen kaava tai hyöriminen ei voi lisätä tai vähentää Kristuksesta meissä. Hänellä on meidät ja meillä on Hänet. Se, että Kristus on meissä, lopettaa kaikki ponnistelut meidän puoleltamme yrittää voittaa Hänet puolellemme, tehdä Häneen vaikutus, saada Hänestä enemmän.
 
Hänen Poikansa oli Hänelle kaikki – Se, että Hän uhrasi Hänet meidän puolestamme tarkoittaa, että Hän on antanut meille Hänet ja kaiken Häneen liittyvän.
 
Vertaa nyt tuota...
 
Seurakuntakulttuuriin, jossa on kyse jonkin asian 'tekemisestä', jotta Herra tavoitetaan. Rituaalit ylläpitävät tarvetta rakennukselle ja työmuodoille ja kaikelle menossa olevalle, mutta tuo rakenne luo sitten luonnollisesti kaavojen kulttuurin, jolla yritetään koskettaa Jumalaa, koska pastori/pappi seisoo seurakunnan ja Jumalan välissä. Sen tähden seurakunnassa käymisestä tulee lähinnä seurakunnan kohtaamista Jumalan kohtaamisen sijaan.
 
Käy läpi elämääsi: kuinka monia sellaisia kaavoja olet nähnyt tai kuinka monessa sellaisessa olet ollut osallinen, joissa ei ole mitään pohjaa siinä Uuden testamentin totuudessa, että Kristus on sinussa?
 
Jeesus sanoi Pietarille, että tämän täytyi ristiinnaulita ajatuksensa siitä, ettei Jeesus menisi ristille – tuolla tavoin me ristiinnaulitsemme lihamme, muutamme ajatuksemme ja motiivimme siitä, mitä me haluamme siihen, mitä Hän haluaa. Mutta tuossa ei ole kyse Jumalan voittamisesta puolellemme,
 
Lopussa Uutta testamenttia kyse on Hengen hedelmän virtaamisesta meistä Gal. 5: 22-23:ssa sekä luonteesta 2. Piet. 1: 5-8:ssa: rakkaudesta, ilosta, rauhasta, lempeydestä hyvyydestä uskollisuudesta, sävyisyydestä, moraalisesta erinomaisuudesta, itsekurista, johdonmukaisuudesta, jumalisuudesta, veljellisestä rakkaudesta, ehdottomasta rakkaudesta. Rakkaudessa vaeltamisesta ja hyvän tekemisestä sekä rehellisen ja oikeamielisen elämän elämisestä.
 
UT:ssa ei ole kaavoja, on vain opetuksia ja kehotuksia vaeltaa uudessa ihmisessä, elää uutta elämää Kristuksessa.
 
Paavali sanoi Room. 10: 6-10 kertovan meille, että usko ei yritä mennä taivaaseen eikä usko yritä vetää Jeesusta alas taivaasta, vaan sen sijaan usko on jo sydämessämme. Kristus meissä, kirkkauden toivo. Joten lopeta kisat!
 
Sinulla on kaikki mitä koskaan tarvitset ihan siinä hengessäsi – tarvitsetko viisautta? Sinulla on Kristuksen mieli. Tarvitsetko voimaa? Voit tehdä kaiken Kristuksen kautta, joka sinua vahvistaa. Tarvitsetko jotakin tässä elämässä? Kaikki mitä kuuluu elämään ja jumalisuuteen on annettu Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta. Kristus on sinussa, joten sinulla on riittävästi kaikkea selvitäksesi tästä päivästä, tästä viikosta, tästä kuusta, tästä vuodesta, tästä elämästä.
 
Kuinka Paavali käsitteli uskonnollisia järjestelmiä ensi viikolla: messiaaninen liike
 
 
Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL
www.cwowi.org ja lähetä sähköposti osoitteeseen cwowi@aol.com

How David walked in NT grace #2, Why mercy triumphs over judgment,
Kuinka David kulki UT:n armossa osa 2, Miksi armo voittaa tuomion
 
Hei kaikki,
Viime viikolla tiedustelin, kuinka Daavid saattoi rikkoa Mooseksen lakia yksinkertaisesti vain sijoittamalla liitonarkin avoimeen telttamajaan ja tanssimalla ja palvomalla liitonarkun edessä, eikä Luoja kuitenkaan surmannut häntä. Tänään tulee vastaus tuohon kysymykseen.
 
Meille kerrotaan ensimmäisessä Samuelin kirjassa 13:14 että Jumala oli valinnut Davidin -”oman mielensä mukaisen miehen”- kuninkaaksi. Kuitenkin tämä mies, Daavid, oli yhtä vajavainen, kun hänet voideltiin tehtäväänsä.
 
Vajavainen, kuten mekin…
 
Otathan huomioon, että Daavid otti toisen miehen vaimon omakseen, sitten surmautti tämän puolison ja vieläpä salasi molemmat teot. Hän oli niin karmea isä, että hänen poikansa otti kuningaskunnan johdon haltuunsa, ajoi isänsä maanpakoon ja jopa halusi tappaa hänet, muiden vakavien rikkeiden joukossa.
 
Kuitenkin sisimmässään Daavid oli sydämeltään Jumalan mielen mukainen mies. Hänen kirjoittamansa psalmit, jotka hän julkisti kaikelle kansalle, ovat läpinäkyviä ja rehellisiä ja paljastavat hänen vereslihalla olevat tunteensa ja sydämensä. Tämä antaa meille toivoa, koska olemme itsekin täynnä puutteita ja huonoja harkintoja, vääriä päätöksiä ja vereslihalla olevia tunteita omassa perheessämme esille tulevia virheitä kohtaan. Kuitenkin me rakastamme Jumalaa ja haluaisimme nähdä itsemme olevan Jumalan mielen mukaisia persoonia. (Katsohan Psalmi 51, joka kirjoitettiin sen jälkeen, kun Jumala kohtasi Davidin ja laittoi hänet tilille Batseban kanssa tehdystä aviorikoksesta).
 
Daavidin ulospäin suuntautuneet teot ja päätökset eivät aina heijastaneet sitä, mutta hän oli sisimmässään Jumalan mielen mukainen mies.
 
Jeesus kertoo meille miksi
 
Eräs Davidin synneistä oli “näkyleipien” luvaton syöminen. Uhrileivät olivat leipiä, jotka oli omistettu Jumalalle ja ne oli sijoitettu telttamajaan ensimmäisen verhon taakse yhdessä lampunjalan ja suitsutusalttarin kanssa. Tapahtuma kuvataan ensimmäisessä Samuelin kirjassa 21:1-16 ja Jeesus mainitsee tämän Matteuksen evankeliumissa luvussa 12:1-18.
 
Niihin aikoihin Jeesus kerran kulki sapattina viljapellon laitaa. Hänen opetuslastensa tuli nälkä, ja he alkoivat katkoa tähkäpäitä ja syödä. 2
Fariseukset näkivät sen ja sanoivat Jeesukselle: »Katso nyt, opetuslapsesi tekevät sellaista, mitä sapattina ei ole lupa tehdä.» 3
Mutta Jeesus vastasi heille: »Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hän ja hänen miehensä olivat nälissään? 4
Hän meni Jumalan huoneeseen ja söi uhrileivät, vaikka niiden syöminen oli sallittua ainoastaan papeille, ei hänelle eikä hänen miehilleen. 5
Tai ettekö ole laista lukeneet, että papit tekevät temppelissä sapattinakin työtä mutta ovat silti syyttömiä? 6Minä sanon: tässä teillä on enemmän kuin temppeli. 7
Jos te ymmärtäisitte, mitä tämä tarkoittaa: ’Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja’, te ette tuomitsisi syyttömiä. 8Ihmisen Poika on sapatin herra.»!
 
(**Hosea 6: 6)
Tässä meillä on toivoa niille rakkaimmillemme, jotka eivät kulje Jumalan kanssa mutta pitävät hänen sydämessään.
Daavid söi Jumalalle erotetun leivän, vaikka se oli laissa kiellettyä. Hän toi liitonarkin ylös Jerusalemiin, asetti sen yksinkertaiseen telttaan ja tanssi ja palvoi sen edessä - mikä oli vastoin Mooseksen lakia. Kuitenkin hän jäi eloon. Kuitenkin hän menestyi. Kuitenkin hän kirjoitti ainakin puolet psalmeista, joita meillä on Raamatussa. Kuitenkin Daavid ja Batseba saivat Salomon. Kuitenkin hän on kokonaisen kuninkaallisen perimyslinjan kantaisä, mukaan lukien Daavidin pojan, Jeesuksen, Messiaan, isä. Niin kauhean viallinen, että hän tarvitsi armoa, että kirkkaus kuuluu yksin Jumalalle eikä hänelle tai hänen omille kyvyilleen tai pyhyydelleen. Jumala kunnioitti hänen sydäntään enemmän kuin hänen tekojaan. Eikö hän usein tee samoin myös meidän elämässämme?
Armo voittaa (iloitsee) yli tuomion - Hosea 6:6, Jaakobin kirje 2:13
Jumala näkee sydämemme, auttaa meitä selviämään virheittemme kanssa ja tekee armonsa kautta työtä kutoakseen hänen mielensä mukaan meidän ja rakkaittemme elämään.
 
Mooseksen laki salli köyhien kulkea kypsien viljapeltojen ja viiniköynnösviljelmien poikki ja syödä kaiken, minkä saattoivat ohikulkumatkallaan. He eivät saaneet kantaa laukkua, johon he olisivat voineet kerätä ylimääräistä viljaa tai rypäleitä, vain sen verran kuin he saattoivat syödä. (2. Mooseksen kirja 23:24-25)
 
Joten opetuslapset toimivat laillisesti Mooseksen lain näkökulmasta, mutta fariseusten ongelmana oli se, että heidän sapattilakinsa kielsi työnteon. Mooseksen laki ei kieltänyt syömästä sapattina, mutta kirjanoppineet olivat laatineet oman lakinsa, jonka mukaan se oli laitonta. Tämän ongelman Jeesus kohtasi useasti uskonnollisten johtajien kanssa: ei ollut ristiriitaa Jumalan sanan kanssa, vaan kirjanoppineet olivat lisänneet omat sääntönsä ja ylentäneet itsensä Jumalan antaman lain yläpuolelle.
 
Jeesus viittasi vastauksessaan kirjanoppineille kertomukseen Daavidista, joka söi uhrileivät eikä Jumala tuominnut häntä siitä -kysyen kirjanoppineilta miten tämä oli mahdollista. Hän toi sen jälkeen esiin, että sapattina, jolloin ihmiset uhrasivat Jumalalle temppelissä, papit tekivät silti työtä uhrimenoja suorittaessaan - eikä Jumala tuominnut heitä siitä.
 
Sitten hän lausui: Jos te ymmärtäisitte, mitä tämä tarkoittaa: ’Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja’, te ette tuomitsisi syyttömiä. 8Ihmisen Poika on sapatin herra.»!
 
Tule rohkeasti vastaanottamaan armoa ja laupeutta avuksesi hädän hetkellä
 
Daavid ja hänen miehensä pakenivat henkensä edestä kuningas Saulia ja olivat hyvin nälkäisiä, kun he söivät pyhät leivät, joten Luoja osoitti armoa. Daavid oli kiihkeä puhtaassa palvonnassaan, kun hän toi Liitonarkin kaupunkiin, ja niin hän sai armon.
 
Kun virheesi musertavat sinut, muista että Luoja on jo sijoittanut sinuun tulevia aikoja varten - kirje Efesolaisille 2:7 sanoo että Isä osoittaa tulevina aikoina armonsa mielisuosion meitä kohtaan ”osoittaakseen kaikille tuleville aikakausille, kuinka äärettömän runsas on hänen armonsa ja kuinka suuri hänen hyvyytensä, kun hän antoi meille Kristuksen Jeesuksen (KR 92)”
 
Me olemme vajavaisia, mutta Hän tekee armonsa voimalliseksi kauttamme virheidemme läpi ja niistä huolimatta.
 
Daavid oli Jumalan mielen mukainen mies. Tuo lause ei väitä, etteikö hänellä olisi ollut ongelmia, koska me tiedämme, että niitä oli. Mutta sydämessään hän rakasti Jumalaa, halusi parasta omalle perheelleen vaikkakin hän ja jotkut perheenjäsenistä olivat tehneet karmaisevia päätöksiä, kuitenkin Jumalan armo ja laupeus osoitettiin hänelle ja hänen perheelleen.
 
Kaikkien virheiden painaessa, kaiken syyllisyyden ja tuomitsevuuden kasautuessa päällesi, älä koskaan unohda. että sydämessäsi olet Jumalan mielen mukainen persoona, ja sen Hän näkee. Sillä perusteella Israelin Jumala valitsi syntisimmän miehen olemaan Israelin kuningas ja johtamaan kuningasten sukulinjaa, joka toi meille Jeesuksen. Kiittäkäämme Häntä armosta ja laupeudesta ja etsikäämme Häntä tekemään työtä sydämessämme ja perhekunnassamme.
 
Ensi viikolla uusi aihe, siihen saakka siunauksin,
 
John Fenn/TS
 
www.cwowi.org ja sähköpostiosoite:  cwowi@aol.com