Nehemiah and the ways Satan attacks. 2 of 3
Nehemia ja tavat, jolla paholainen hyökkää, osa 2/3
Hei kaikki,
Jätimme Nehemian siihen, että hän aikoi palata Jerusalemiin rakentamaan kaupungin suojamuurit. Tämä on esikuva sinusta ja minusta vahvistamassa sitä mitä meillä on ja ehkä joidenkuiden kohdalla, elämäsi ympärille 'suojamuurin' rakentaminen on uusi suunta.
Joskus näemme tämän joidenkuiden pastoreiden ja muiden kohdalla silloin, kun joku aloittaa kotiseurakunnan. Joskus heitä varoitetaan jossakin kultissa olemisesta. Joskus kysytään: 'Kuka on suojasi' tai jotakin sellaista, eikä ymmärretä, että heidän Uuden testamenttinsa kirjoittivat apostolit, jotka olivat kotiseurakunnissa kirjoittaen ihmisille kodeissa kokoontuvissa seurakunnissa.
Kun ihmiset muuttavat suuntaa elämässä: vaihtavat seurakuntaa, vaihtavat työpaikkaa, keskittyvät avioliittoonsa tai lapsiinsa jättämällä pois häiriötekijöitä elämästään (mukaan luettuina jotkut ihmiset) – ihmiset ilmaisevat kaikenlaista varoituksesta vihastumiseen, joten tänään on kysymys siitä, kun paholainen hyökkää. Hän on veljien syyttäjä, joten se on normaalia elämää – sinä et ole erityisasemassa.
Viisautta, kun muutat suuntaa
Mutta tässä siitä, kuinka ainakin tilapäisesti vähennät jonkun syytöksiä tai vihaa sinua kohtaan. Nehemia 2:10 kertoo meille, että ne kolme keskeistä miestä, jotka vastustivat kaupungin muurien uudelleen rakentamista, 'pahastuivat' kuullessaan jonkun yrittävän tehdä niin. Siihen asti he saattoivat tulla kaupunkiin ja poistua sieltä juonineen kuten tahtoivat.
Tuo on kuin sellaiset ihmiset elämässämme, jotka tulevat siihen ja sitten lähtevät, usein käyttäen meitä omiin juoniinsa. He tekevät niin, koska emme ole pystyttäneet mitään suojamuureja sydämemme, tunteidemme, elämämme ympärille.
Askel yksi, hienovaraisuus
Nehemia 2:11-16 kertoo meille Nehemian partioneen ympäri kaupunkia kolmen päivän ajan yöllä, jotta häntä ei huomattaisi. Hän tutki, mitä piti tehdä, tehden inventaarion jäljellä olevasta ja tehden jälleenrakennussuunnitelmia.
Hän kertoo meille, ettei hän kertonut kellekään paikalliselle vanhimmalle. Jos harkitset suunnan muuttamista tai rakennat elämääsi täysin tai osittain uudelleen, aloita hiljaa sydämessäsi tehden inventaarion sitä, mitä tuollaiset muutokset merkitsisivät. Nehemia teki sitä kolme päivää, mikä on kuin Herra kuolleena haudassa ylösnousemisen valmistelussa. Tarvitaan 'hiljaista aikaa' joka on kuin vanhan kuolemaa, kun tajuat, että mennyt on ikuisesti menneisyydessä.
Nehemia suunnitteli, että muurit rakennettaisiin uudelleen eikä niitä koskaan enää tuhottaisi. Hän suunnitteli hyvää ja pysyvää muutosta kaupungille. Juuri sellaisia meidän täytyy olla vahvistaessamme sitä, mikä on jäljellä tai muuttaessamme asioita tehdessämme jotakin uutta – meidän täytyy olla täysillä mukana. Meidän täytyy olla sitoutuneita. Meidän täytyy tehdä inventaario ja ajatella perusteellisesti niitä muutoksia, joita päätöksemme tulee merkitsemään ihmissuhteillemme ja elämällemme. Jos aiot rakentaa uudelleen, rakenna uudelleen hyvin!
Paljasta suunnitelma ja reaktio
Nehemia kirjoittaa 2: 17-18, että heti kun hän oli lopettanut muurien tutkimisen ja tehnyt inventaarion kaikesta, mitä tarvittiin, hän kertoi siitä kaupungin vanhimmille. Tämä näyttää meille, että heti kun tiedämme, mitä olemme tekemässä, me vain kerromme siitä elämässämme oleville keskeisille ihmisille. Et ole vielä valmis kertomaan maailmalle, kerrot vain niille, jotka ovat sinun Jerusalemin 'kaupungissasi' – perheellesi, ehkä lähimmille ystävillesi. Reaktion pitäisi olla, että he tukevat sinua ja auttavat, eivät estä sinua. He ovat puolellasi.
Mutta Nehemia paljastaa 2: 19-20:ssa, että Sanballat, Tobia ja Gesem 'pilkkasivat häntä' ja sitten myös syyttivät häntä kuningasta vastaan kapinoimisesta: "Mitä te siinä teette? Kapinoitteko te kuningasta vastaan?"
On ilmeistä, että he eivät tienneet Nehemian olevan siellä kuninkaan käskystä, mutta vaikka he olisivat tienneetkin, he nauroivat ja halveksivat häntä, teksti sanoo. Noin ihmiset usein meille tekevät. He nauravat, halveksivat ja syyttävät. Valmistaudu vain sitä varten, jos rakennat uudelleen muurisi tai muutat elämäsi suuntaa pitämällä puolesi.
Jos olet vihainen, masentunut tai lannistunut, elät menneisyydessä. Jos olet peloissasi tai huolissasi, elät tulevaisuudessa. Jos olet rauhassa, elät tässä hetkessä Herrassa. Löydä tuo rauha.
Nehemia vastasi heidän syytökseensä 2:20:ssa: "Taivaan Jumala on antava meille menestystä, ja me, hänen palvelijansa, nousemme ja rakennamme. Mutta teillä ei ole mitään osuutta eikä oikeutta Jerusalemiin, eikä teidän muistonne ole siellä pysyvä." Nehemia jatkoi eteenpäin eivätkä he voineet mennä sinne, minne hän oli menossa.
Monet kristityt ajattelevat, että heidän tulee olla uhreja
Monet lukevat Jeesuksen kehotuksen tarjota toinen poski, luovuttaa ylimääräinen viitta, kulkea ylimääräinen virsta Matt. 5: 39-41:ssä merkitsevän, että meidän tulee antaa ihmisten käyttää meitä hyväksi, mutta niin ei Jeesus sano.
Jeesuksen sanominen asettaa rajat sille, kuinka paljon meidän tulee antaa itsestämme ja itseltämme, kuinka pitkälle olemme halukkaita menemään toisen puolesta. Tarjoamme yhden posken, annamme yhden viitan, yhden ylimääräisen virstan. Meidän ei tule olla uhreja, eikä antaa pois vaatevarastoamme, eikä kulkea yli tuon yhden virstan.
Jeesus sanoo, että velvollisuudellamme toisia kohtaan on rajat.
Kuljettuamme tuon ylimääräisen virstan jonkun kanssa hänen täytyy kulkea itse. Annamme yhden viitan, mutta pidämme vaatevarastomme, sillä nyt tuolla toisella on jotakin päälle pantavaa. Tarjoamme posken, mutta sitten lopetamme asian siihen, sillä tuon toisen täytyy käsitellä oma vihansa. Anna hänen tehdä se!
Nehemia vastasi heidän syytteisiinsä. Hän puolusti itseään, sillä hän tiesi toimivansa Jumalan johdatuksen mukaisesti. Hän ei pyytänyt anteeksi, kun nuo toiset loukkaantuivat, sillä hän oli oikeassa ja noiden toisten tuli vain käsitellä tunteensa.
Nehemia tajusi, että hänen kolmella syyttäjällään ei ollut mitään määräysvaltaa häneen. Heillä ei ollut enää mitään sijaa hänen kaupungissaan. Heillä ei ollut enää mitään valtuuksia ilmaista mielipidettä kaupungista. Eivätkä he pitäneet siitä, että olivat voimattomia. Hämmästyttävää kyllä näillä kolmella syyttäjällä oli yhä omat alueensa, joita he hallitsivat, mutta juuri TUO työ häiritsi heitä.
Eikö näin olekin asia niin usein? Ihmisillä, jotka sinua syyttävät tai jotka eivät pidä siitä suunnasta, jonne olet menossa, on heidän omat täydet ja kiireiset elämänsä elettävänä. Mutta jostakin syystä (usein riivaajan inspiroimina), he keskittyvät repimään sinua kappaleiksi –surullista, mutta tuolla tavoin ihmiset ja paholainen toimivat.
Päätämme ensi viikolla sen näkemiseen, että heti kun Nehemia oli siirtynyt eteenpäin, hänellä oli kokonaan uudet ystävät, jotka liittyivät hänen seuraansa työssä ja muuri saatiin valmiiksi 52 päivässä. Ensi viikkoon, siunauksin,
John Fenn/LL
Nehemia ja tavat, jolla paholainen hyökkää, osa 2/3
Hei kaikki,
Jätimme Nehemian siihen, että hän aikoi palata Jerusalemiin rakentamaan kaupungin suojamuurit. Tämä on esikuva sinusta ja minusta vahvistamassa sitä mitä meillä on ja ehkä joidenkuiden kohdalla, elämäsi ympärille 'suojamuurin' rakentaminen on uusi suunta.
Joskus näemme tämän joidenkuiden pastoreiden ja muiden kohdalla silloin, kun joku aloittaa kotiseurakunnan. Joskus heitä varoitetaan jossakin kultissa olemisesta. Joskus kysytään: 'Kuka on suojasi' tai jotakin sellaista, eikä ymmärretä, että heidän Uuden testamenttinsa kirjoittivat apostolit, jotka olivat kotiseurakunnissa kirjoittaen ihmisille kodeissa kokoontuvissa seurakunnissa.
Kun ihmiset muuttavat suuntaa elämässä: vaihtavat seurakuntaa, vaihtavat työpaikkaa, keskittyvät avioliittoonsa tai lapsiinsa jättämällä pois häiriötekijöitä elämästään (mukaan luettuina jotkut ihmiset) – ihmiset ilmaisevat kaikenlaista varoituksesta vihastumiseen, joten tänään on kysymys siitä, kun paholainen hyökkää. Hän on veljien syyttäjä, joten se on normaalia elämää – sinä et ole erityisasemassa.
Viisautta, kun muutat suuntaa
Mutta tässä siitä, kuinka ainakin tilapäisesti vähennät jonkun syytöksiä tai vihaa sinua kohtaan. Nehemia 2:10 kertoo meille, että ne kolme keskeistä miestä, jotka vastustivat kaupungin muurien uudelleen rakentamista, 'pahastuivat' kuullessaan jonkun yrittävän tehdä niin. Siihen asti he saattoivat tulla kaupunkiin ja poistua sieltä juonineen kuten tahtoivat.
Tuo on kuin sellaiset ihmiset elämässämme, jotka tulevat siihen ja sitten lähtevät, usein käyttäen meitä omiin juoniinsa. He tekevät niin, koska emme ole pystyttäneet mitään suojamuureja sydämemme, tunteidemme, elämämme ympärille.
Askel yksi, hienovaraisuus
Nehemia 2:11-16 kertoo meille Nehemian partioneen ympäri kaupunkia kolmen päivän ajan yöllä, jotta häntä ei huomattaisi. Hän tutki, mitä piti tehdä, tehden inventaarion jäljellä olevasta ja tehden jälleenrakennussuunnitelmia.
Hän kertoo meille, ettei hän kertonut kellekään paikalliselle vanhimmalle. Jos harkitset suunnan muuttamista tai rakennat elämääsi täysin tai osittain uudelleen, aloita hiljaa sydämessäsi tehden inventaarion sitä, mitä tuollaiset muutokset merkitsisivät. Nehemia teki sitä kolme päivää, mikä on kuin Herra kuolleena haudassa ylösnousemisen valmistelussa. Tarvitaan 'hiljaista aikaa' joka on kuin vanhan kuolemaa, kun tajuat, että mennyt on ikuisesti menneisyydessä.
Nehemia suunnitteli, että muurit rakennettaisiin uudelleen eikä niitä koskaan enää tuhottaisi. Hän suunnitteli hyvää ja pysyvää muutosta kaupungille. Juuri sellaisia meidän täytyy olla vahvistaessamme sitä, mikä on jäljellä tai muuttaessamme asioita tehdessämme jotakin uutta – meidän täytyy olla täysillä mukana. Meidän täytyy olla sitoutuneita. Meidän täytyy tehdä inventaario ja ajatella perusteellisesti niitä muutoksia, joita päätöksemme tulee merkitsemään ihmissuhteillemme ja elämällemme. Jos aiot rakentaa uudelleen, rakenna uudelleen hyvin!
Paljasta suunnitelma ja reaktio
Nehemia kirjoittaa 2: 17-18, että heti kun hän oli lopettanut muurien tutkimisen ja tehnyt inventaarion kaikesta, mitä tarvittiin, hän kertoi siitä kaupungin vanhimmille. Tämä näyttää meille, että heti kun tiedämme, mitä olemme tekemässä, me vain kerromme siitä elämässämme oleville keskeisille ihmisille. Et ole vielä valmis kertomaan maailmalle, kerrot vain niille, jotka ovat sinun Jerusalemin 'kaupungissasi' – perheellesi, ehkä lähimmille ystävillesi. Reaktion pitäisi olla, että he tukevat sinua ja auttavat, eivät estä sinua. He ovat puolellasi.
Mutta Nehemia paljastaa 2: 19-20:ssa, että Sanballat, Tobia ja Gesem 'pilkkasivat häntä' ja sitten myös syyttivät häntä kuningasta vastaan kapinoimisesta: "Mitä te siinä teette? Kapinoitteko te kuningasta vastaan?"
On ilmeistä, että he eivät tienneet Nehemian olevan siellä kuninkaan käskystä, mutta vaikka he olisivat tienneetkin, he nauroivat ja halveksivat häntä, teksti sanoo. Noin ihmiset usein meille tekevät. He nauravat, halveksivat ja syyttävät. Valmistaudu vain sitä varten, jos rakennat uudelleen muurisi tai muutat elämäsi suuntaa pitämällä puolesi.
Jos olet vihainen, masentunut tai lannistunut, elät menneisyydessä. Jos olet peloissasi tai huolissasi, elät tulevaisuudessa. Jos olet rauhassa, elät tässä hetkessä Herrassa. Löydä tuo rauha.
Nehemia vastasi heidän syytökseensä 2:20:ssa: "Taivaan Jumala on antava meille menestystä, ja me, hänen palvelijansa, nousemme ja rakennamme. Mutta teillä ei ole mitään osuutta eikä oikeutta Jerusalemiin, eikä teidän muistonne ole siellä pysyvä." Nehemia jatkoi eteenpäin eivätkä he voineet mennä sinne, minne hän oli menossa.
Monet kristityt ajattelevat, että heidän tulee olla uhreja
Monet lukevat Jeesuksen kehotuksen tarjota toinen poski, luovuttaa ylimääräinen viitta, kulkea ylimääräinen virsta Matt. 5: 39-41:ssä merkitsevän, että meidän tulee antaa ihmisten käyttää meitä hyväksi, mutta niin ei Jeesus sano.
Jeesuksen sanominen asettaa rajat sille, kuinka paljon meidän tulee antaa itsestämme ja itseltämme, kuinka pitkälle olemme halukkaita menemään toisen puolesta. Tarjoamme yhden posken, annamme yhden viitan, yhden ylimääräisen virstan. Meidän ei tule olla uhreja, eikä antaa pois vaatevarastoamme, eikä kulkea yli tuon yhden virstan.
Jeesus sanoo, että velvollisuudellamme toisia kohtaan on rajat.
Kuljettuamme tuon ylimääräisen virstan jonkun kanssa hänen täytyy kulkea itse. Annamme yhden viitan, mutta pidämme vaatevarastomme, sillä nyt tuolla toisella on jotakin päälle pantavaa. Tarjoamme posken, mutta sitten lopetamme asian siihen, sillä tuon toisen täytyy käsitellä oma vihansa. Anna hänen tehdä se!
Nehemia vastasi heidän syytteisiinsä. Hän puolusti itseään, sillä hän tiesi toimivansa Jumalan johdatuksen mukaisesti. Hän ei pyytänyt anteeksi, kun nuo toiset loukkaantuivat, sillä hän oli oikeassa ja noiden toisten tuli vain käsitellä tunteensa.
Nehemia tajusi, että hänen kolmella syyttäjällään ei ollut mitään määräysvaltaa häneen. Heillä ei ollut enää mitään sijaa hänen kaupungissaan. Heillä ei ollut enää mitään valtuuksia ilmaista mielipidettä kaupungista. Eivätkä he pitäneet siitä, että olivat voimattomia. Hämmästyttävää kyllä näillä kolmella syyttäjällä oli yhä omat alueensa, joita he hallitsivat, mutta juuri TUO työ häiritsi heitä.
Eikö näin olekin asia niin usein? Ihmisillä, jotka sinua syyttävät tai jotka eivät pidä siitä suunnasta, jonne olet menossa, on heidän omat täydet ja kiireiset elämänsä elettävänä. Mutta jostakin syystä (usein riivaajan inspiroimina), he keskittyvät repimään sinua kappaleiksi –surullista, mutta tuolla tavoin ihmiset ja paholainen toimivat.
Päätämme ensi viikolla sen näkemiseen, että heti kun Nehemia oli siirtynyt eteenpäin, hänellä oli kokonaan uudet ystävät, jotka liittyivät hänen seuraansa työssä ja muuri saatiin valmiiksi 52 päivässä. Ensi viikkoon, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed