​The Miracle of Jesus' conception, 2 of 2
Jeesuksen sikiämisen ihme, osa 2/2
Hei kaikki,
Viime viikolla osoitimme todeksi, että Jeesus tuli laillisesti maan päälle ihmisenä syntymisen kautta, mutta kuinka tämä saatiin aikaan?
Katsomme kolmea ihmeellistä kohtaa, jotka kuvaavat yksityiskohtaisesti, millaista oli Pojalle tulla Isän toimesta annetuksi ihmiseksi sikiämiseen.
Ensimmäinen on Fil. 2: 5-11, joista meitä tänään kiinnostavat jakeet 6-7:
 "(Kristus Jeesus) ...joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti..."
Voisin purkaa osiin tätä Raamatun kohtaa kreikankielisestä tekstistä vaikka koko päivän, mutta 'tyhjensi itsensä' on tarkasti sanottu. Kristus taivaassa, tullakseen Jeesukseksi joka sikisi Marian kohdussa, tyhjensi itsensä kaikista oikeuksista, etuoikeuksista ja vaatimuksista olla Kristus. Hänen täytyi tulla maan päälle yhtenä meistä ja elää yhtenä meistä. Hän tulisi kuolemaan ihmisenä ihmisen synnin tähden, joten Hänen täytyi olla 100% ihminen.

Huomaa myös terminologia: "… otti orjan (ihmisen) muodon, tuli ihmisen kaltaiseksi", ja sitten Hänen näkökulmastaan: "hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen" tai toinen käännös on "Havaiten olevansa ihmiseksi muotoiltu." 
Minusta se on ihmeellistä, se vetää nöyräksi ja herättää suurinta mahdollista kunnioitusta. Millaista on täytynyt olla muuttua kaikkivoipaisuudesta 'normaaliksi' ihmisolennoksi!
Ja muista, tämä muutos tapahtui ikuisiksi ajoiksi. Heti kun Hän jätti taivaan Kristuksena, meille annettuna Poikana, ottaakseen itselleen ihmisen muodon, paluuta ei ollut. Ei ollut enää rajoittamattomuutta Hengessä, nyt Hän havaitsi olevansa ihmisenä rajoittunut yhteen paikkaan yhdellä kertaa. 

Hänen, joka suunnitteli ihmiskehon, täytyi nyt elää siinä. Hänen, joka aiemmin saattoi olla siellä missä ikinä halusikin ajatustensa nopeudella, täytyi opetella käyttämään jalkoja, jotka Hänellä oli, kävelläkseen sinne. Hänen, joka suunnitteli virtsarakon ja suoliston, täytyi opetella käymään potalla. Ajattele niitä muutoksia, joita Hän kävi läpi.  Ensimmäistä kertaa Hän oppi henkilökohtaisesti, mitä uni oli. Mitä tarkoitti se, että oli kuuma tai kylmä. Hänen, joka suunnitteli puuaineksen, täytyi oppia puusepäntaitoja ja käyttää tuota puuta esineiden tekemiseen.
Ja Hän on yhä tuo ihminen tänään. Yhä ihmisen kehossa.
 
Toinen Raamatun kohta
Hepr.10: 4-7:ssa havaitsemme Jeesuksen itse asiassa sanovan näin jättäessään taivaan tullakseen siinneeksi Mariassa: 
" (Isä,) Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit (uhriksi); polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt.
Silloin minä sanoin: 'Katso, minä tulen-kirjakääröön on minusta kirjoitettu-tekemään sinun tahtosi, Jumala'."
Jeesus suhtautui ihmisen ruumiiseensa keskittyen ainoastaan tähän: se oli keino, jolla antaa lopullinen uhri.

Kysymyksemme on tämä: kuinka Isä 'valmisti' ruumiin Hänelle? Mukaan tulee Maria Lk. 1: 26-35:ssa ja etenkin jakeissa 34-35:
Kolmas Raamatun kohta: Maria ja Gabriel
"Niin Maria sanoi enkelille: "Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?"
Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sen tähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi."
Nuo kolme elementtiä: Pyhä Henki tulee hänen päälleen. Korkeimman voima. Varjoaa hänet. Tuolla tavoin sikiäminen tapahtui. Tuolla tavoin Kristus otti Itselleen ruumiin, joka oli valmistettu, käyttäen Marian munasolua, niin että Hän oli juridisesti ihminen.
Avain on keskellä oleva ilmaus 'Korkeimman voima' varjoaa sinut. Hepr. 1: 1-3:ssa, joka on minun kaikkien aikojen suosikkikohtani, sanotaan, että Jumala puhui isille muinoin monin tavoin, mutta näinä viimeisinä päivinä Hän on puhunut meille Poikansa kautta, jonka Hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä Hän myös loi maailmat. Sitten jatketaan Pojasta: 
"Joka on Hänen (Isän) kunniansa kirkkaus, Hänen (Isän) persoonan (luonteen, luonnon) (painettu kuva, kuten savella, johon kolikko on painettu, on painettuna kuva) ja pitää kaikkea yllä Hänen (Isän) voimansa Sanalla..." (suomennos tässä)

Ei Sanan voima, vaan Hänen voimansa Sana
"Korkeimman voima tulee yllesi", Gabriel sanoi. Huomaa, että Kristus Jeesus pitää kaiken yllä Isän voiman Sanalla. Kyse ei ole 'Sanan voimasta', vaan sen sijaan Isän voiman Sanasta. Asiassa on suuri ero. Suuri ero.
Jeesus pitää kaiken yllä Isän voiman Sanalla – Isällä on voima, Jeesus on tuon voiman ilmaus. Kun äiti käskee lasta siivoamaan huoneensa, voima on tuossa vanhemmassa. Lapsi täyttää vanhemman voiman sanan. Vanhempi on pomo. Hänellä on voima. Jeesus pitää kaiken yllä Isän voiman Sanalla.

Niinpä kun näemme Gabrielin kertovan teini-ikäiselle Marialle, että Pyhä Henki tulee hänen ylleen ja korkeimman voima – Isän Jumalan voima – varjoaa hänet, TUO on sikiämisen hetki. TUO on Isän voima ilmaistuna Hänen Pojassaan tullen Marian munasoluun hedelmöittämään sen. Isän voiman Sana tuli Marian kohtuun liittyäkseen hänen munasoluunsa ja Jeesus sikisi. Jeesus oli nyt 100% ihminen. 100% Jumala. Kasvamassa Marian kohdussa.
​
Sanaa 'varjota' käytetään puhumaan pilvestä, joten kuvakieli on selvä, Maria verhottiin Pyhään Henkeen Kristuksen tullessa hänen kohtuunsa, Korkeimman Voiman Persoonan tullessa ihmislihaan. Ja myöhemmin, kun Hän havaitsi olevansa 'ihmiseksi muotoiltu', Hän valitsi nöyryyttää Itsensä vielä lisää aina kuolemaan asti, ristinkuolemaan. Rikollisena.
Ihmeellistä armoa. Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn

​The Miracle of Jesus' conception, 1 of 2
Jeesuksen sikiämisen ihme, osa 1/2
Hei kaikki,
 
Oletko koskaan ihmetellyt, kuinka Jeesus sikisi Marian kohdussa? Oliko olemassa oikeudellinen pakko saada Jeesuksen sikiäminen aikaan tuolla tavoin? (Kyllä)
 
Jesaja 9: 6 alkaa: "Lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu..." 
Poika annettiin sitä kautta, että lapsi syntyi. Annettiin taivaasta, jotta Hän saattaisi syntyä maan päälle ihmisenä.
Tämä ymmärrys, että Kristus oli olemassa Isän kanssa ennen kuin Hänestä tuli ihminen Jeesus, kulkee läpi Uuden testamentin siinä, että käytetään joko "Kristusta" joka merkitsee Hänen jumaluuttaan ja ennaltaolevaisuuttaan tai "Jeesusta", mikä merkitsee Hänen ihmisyyttään. Muistamme 'ihmisen pojan' tulisessa pätsissä Danielin kirjassa, mutta ehkä emme ole ajatelleet asiaa perusteellisesti. (Hanki englanninkielinen opetussarjani: MINÄ OLEN; Kuka Jeesus on; Mistä Hän tuli, saadaksesi lisätietoa Hänen ilmestymisistään VT:ssä)
 
Teknisesti puhuen "Jeesus" ei asu sydämessämme. Jeesus on tietty yksilö kirkastetussa ihmisruumiissa sijaiten jossakin paikassa, yhdessä paikassa juuri nyt kun tätä luet. Kun Hän vierailee ihmisten luona, kuten Hän vieraili Paavalin ja Ananiaksen luona Apostolien teoissa, kyse on todellakin Hänestä – ei hologrammista, ei heijastuskuvasta. Hän, ihminen Jeesus, on yhdessä paikassa yhdellä kertaa.
 
"Kristus" merkitsee, että Hän on myös Jumala, ja Isän Hengen kautta tietää kaiken ja näkee kaiken. Sillä tavoin Hän hallitsee yliluonnollisesti ruumistaan sen Päänä. Karkea esimerkki on, kuinka saatat juuri nyt istua kotona tuolissasi, mutta mielessäsi olet lapsesi kanssa koulussa tai pohdit, mitä töissä tehdään poissa ollessasi. Paitsi että Jeesus tietää sen Hengen kautta ja voi olla paikalla välittömästi, jos Hän haluaa.
 
Olen pääsemässä siihen, olen pääsemässä siihen
Sen tähden rukoilemme Jeesuksen nimessä, emme Kristuksen nimessä. Jeesuksen henkilö oli se, jonka ruumis uhrattiin meidän syntiemme tähden.
 
Sen tähden Kol. 1: 26 sanoo, että Kristus on meissä, ei Jeesus on meissä. Sen tähden meillä on Kristuksen mieli, kuten 1. Kor. 2:16 sanoo ja voimme tehdä kaiken Kristuksen kautta, joka meitä vahvistaa Fil. 4:13 mukaan. Ei tapahdu Jeesuksen, ihmisen, voiman kautta, vaan Kristuksen Jeesuksen voiman kautta, että me voimme tehdä kaiken ja olla riippumattomia olosuhteista, kuten Paavali siinä sanoi.
 
Jos katsot jotakin kohtaa, voit nähdä, kun kumpaakin nimitystä käytetään, onko korostus Hänen ihmisyydessään vai jumaluudessaan sen kautta, kumpi tulee ensin. Järjestys paljastaa myös sen suunnan, mistä toiminta on tulossa.
 
Esimerkiksi Fil. 4: 19:ssä sanotaan vastauksena sille, että filippiläiset antoivat Paavalin palvelutyöhön: "Mutta minun Jumalani on rikkautensa mukaisesti täyttävä kaikki teidän tarpeenne kirkkaudessa, Kristuksessa Jeesuksessa."
 
Huomaa huolenpidon alkavan taivaassa, virtauksen Kristuksen Jeesuksen kautta meille. Painotuksena on jumalallisen huolenpidon alkaminen taivaassa, virraten Kristuksen Jeesuksen kautta. Kun me rukoilemme, virtaus on Jeesuksen Kristuksen kautta. Me rukoilemme ihminen Jeesuksen nimessä, Hänen joka on Kristus, meidän pyyntömme virratessa Isälle. Emme rukoile Kristuksen nimessä, rukoilemme Jeesuksen nimessä, ihmisen joka voitti pelastuksemme.
 
Samoin Room. 6:3 sanoo, että meidät on 'kastettu Jeesukseen Kristukseen', mikä osoittaa painotuksen olevan maan päällisessä vesikasteen teossa ja myös kastetun Jeesuksen inhimillisessä puolessa. Tutki Jeesusta ja Kristusta, tai Jeesus Kristusta tai Kristus Jeesusta, ja tulet ällistymään siitä ilmestyksestä, jonka saat. Tulet ällistymään siitä, kuinka henkesi hypähtelee elämästä, kun pohdiskelet näitä asioita.
 
Lammastarhan ovi
Koko ihmiskunnan veri on isämme Aadamin tahraamaa. Se tarkoittaa, että taivaan tuomioistuimessa ihmisen täytyy maksaa synnistä. Koko maailmankaikkeutta, jopa luonnollista maailmaa hallinnoi se, että jokaiseen tekoon on yhtäläinen ja vastakkainen reaktio. Ihminen teki syntiä, joten ihmisen täytyy maksaa synnistä.
 
Joh.10: 1-16:ssa Jeesus puhui kolmesta vertauksesta. Jos ne luetaan suoraviivaisesti, lukija saattaa hämmentyä, koska Hän vaihtoi symboleja jokaiseen vertaukseen. Mutta ensimmäisessä jakeiden 1-5 vertauksessa Jeesus sanoi, asettaen vastakkain eroavaisuuden paholaisen ja Itsensä välillä, Joh. 10: 1-2:ssa: 
 
"Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka EI mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri. Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen." 
 
Ymmärrä vertaus. Paholainen on ryöväri, Herra on paimen. Lammastarha on maapallo. Se on pyhäkoululäksy neljänneltä luokalta. Kysymys on, mikä on se ovi, jotta pääsee maan päälle, jossa lampaita pidetään?
 
Vastaus: ihmisen syntymä. 
 
Hän, joka tulee lammastarhaan ovesta, on paimen. Se joka nousee sisälle toista tietä, on paholainen: ei laillisesti, syntymän kautta, vaan petoksen ('ovenvartija', portinvartija on Pyhä Henki, joka avaa oven lampailla olla paimenen johdatettavissa ja paimen johdattaa ne ulos lammastarhasta taivaaseen). 
 
Jos pohdit vain tämän vertauksenkin seurauksia, et ole enää huolissasi paholaisesta: hänellä ei ole mitään laillista oikeutta olla elämässäsi. Jeesuksella on laillinen oikeus. Kristus on sinussa. Sen tähden Jeesus sanoi, ettemme me rukoile riivaajiin liittyen, me käskemme ne ulos elämästämme tai toisten elämästä. Heti kun ihminen pyytää apua, meillä on laillinen oikeus karkottaa se, joka tuli tänne laittomasti.
 
Jotta Kristus voisi olla poika joka annettiin, sen täytyi tapahtua laillisesti, sen tähden Hänen täytyi syntyä tämän maan päälle. Mutta kuinka? Se on ensi viikkoa varten. Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn

​What to do when tired, drained, just going through the motions, #3 of 3, Israel's vacations
Mitä tehdä, kun on väsynyt, nääntynyt, vain mekaanisesti toimiva, osa 3/3 Israelin lomat
​
Hei kaikki,
 
Joskus tulemme kohtaan, jolloin vain vapaapäivän ottaminen lepoa varten ei riitä latautumiseen. Palvontahetki ei riitä. Hengessä rukoileminen ei vain riitä. Meistä tuntuu eräässä t-paidassa näkemältäni tekstiltä:" On kaunis päivä jättää minut rauhaan." Lol
 
Tarvitsemme maiseman muutosta, ajan viettämistä niin että menemme jonnekin viikoksi tai pidemmäksi aikaa – ja kuitenkin saatamme tuntea syyllisyyttä tuollaisista asioista. Pitäisikö meidän käyttää siihen tarvittavaa rahaa? Onko meillä rahaa pitää tuollainen loma? Entäpä sitten kaikki työ, joka meillä on tehtävänä?
 
Israelilla oli kolme 'lomaa' rakennettuna heidän vuosittaiseen kalenteriinsa, Jumalan heille antamaan kalenteriin. Mitä meille sanoo se, että Jumala valtuutti pitämään vuodessa ainakin kolme lomaa, joista jokainen oli vähintään viikon pituinen? (Plus matka-aika kumpaankin suuntaan) 
 
Israelin 'lomat'
5.Moos. 16:16 käskee, että kolmasti vuodessa aikuisten miesten täytyi tulla temppeliin, ja tietysti kyse oli koko perheen tapahtumasta. Nuo kolme vaadittua 'lomaa' ovat pääsiäinen, helluntai ja lehtimajajuhla.
 
Lk. 2: 40-52:sta löydämme 12-vuotiaan Jeesuksen temppelistä uskonnollisten johtajien kanssa pääsiäisen aikana. Jae 41 sanoo näin: " Ja hänen vanhempansa matkustivat joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille." Se on joka vuosi. Joka. Vuosi. Perheen yhteistä aikaa!
 
Pääsiäisviikko piti sisällään happamattoman leivän juhlan, ja tuon viikon lauantaisapatin jälkeinen sunnuntai oli ensihedelmän juhla. Tämä tapahtuu maalis-huhtikuussa meidän kalenterimme mukaan. 2019 se on huhtikuun 19-27. 
 
Vaivaiset 50 päivää ensihedelmän juhlan jälkeen tuli helluntai, toinen vaadittu loma-aika. 2019 helluntaisunnuntai on kesäkuun yhdeksäs. Noin neljä kuukautta myöhemmin oli lehtimajajuhla, joka 2019 on lokakuun 13-19. Useimmat israelilaiset saapuivat ennen lehtimajajuhlaa osallistuakseen jom kipuriin, joka oli edeltävä viikko  (lokakuun yhdeksäs 2019), mikä tarkoittaa, että syksyn 'loma' oli pituudeltaan vähintään kaksi viikkoa. 
 
Heidän täytyi kävellä kaikkialle, minne menivät. Näitä matkoja kaupunkiin ei käytetty uskonnollisiin velvollisuuksiin joka päivä. Temppelivelvoite tarkoitti uhraamista juhlaan ja sitten loppuviikko oli heidän itsensä käytettävissä, miten kukin tahtoi. Joten jokainen viikko oli aidosti perheen, yhteisön ja kansallinen loma.
Heidän päivinään ei ollut mitään kännyköitä, joten päästyään pois kaupungista he olivat todella 'irti' elämästään kotona. Jumala valtuutti heidät jättämään kotinsa ja työnsä (kolmeksi) viikon pituiseksi lomaksi (plus matka-aika), joten täytyy olla terveellistä meille ihmisolennoille latautua tällä tavoin.
 
Voimmeko ymmärtää vihjeen Jumalan näitä 'lomia' koskevista käskystä liittyen siihen, kuinka Hän saattaa johdattaa meitä noin 3.400 vuotta sen jälkeen, kun tämä käsky annettiin? Heidän matkansa olivat säästöbudjetin mukaisia: pakkaaminen, kotoa lähteminen, kävely tai ratsastaminen kaupunkiin, leiriytyminen heti sinne päästyä tai majataloon tai ystävien tai perheenjäsenten luo majoittuminen. Heillä oli mukanaan rahaa tai viljaa tai elämiä Herralle uhraamista ja rahankäyttöä varten. Todennäköisesti he nauttivat 'suuressa kaupungissa' käymisestä ostosten teon, ystävien ja kaukaisempien sukulaisten tapaamisen vuoksi. Kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin mitä me nykyään teemme.
 
Tämä oli Jumalan idea, koska Hän tiesi, että jos asia jätettäisiin meille itsellemme, me tekisimme työtä uupumisen asteelle tai vielä pahempaan jamaan!
 
Näiden lomien tarkoitus
Kun tajuamme näiden olleen koko perheen tapahtumia, koko yhteisön tapahtumia tajuamme Herran mielessä olleen monia tarkoitusperiä. Pohdi myös sitä, että kun Jeesus oli 12, hänen perheensä lähti kaupungista palatakseen Nasaretiin sellaisessa ihmisten sekamelskassa, etteivät he edes tienneet, missä heidän poikansa oli! Oli ilmeisesti riittävän turvallinen tilanne niin, etteivät he aluksi olleet huolissaan ajatellen hänen olevan toisten perheiden kanssa.
 
Kuinka voimme jäljitellä sitä, mitä Jumala rakensi Israelin vuosittaiseen kalenteriin? Minulle se puhuu siitä, että irrottaudutaan elektroniikasta ja kytkeydytään ympärilläni olevaan yhteisöön ja perheeseen. Siitä että itse asiassa 'on paikalla' siinä hetkessä. Ja paikalla olemisella en tarkoita sitä, että on fyysisesti paikalla mutta Facebookissa tai lähettelee tekstiviestejä jonkun kotona olevan kanssa. Se tarkoittaa, ettei ole mitään työtä, ei mitään sosiaalista mediaa kuin ympärilläni olevat ihmiset tuolla viikolla. Se puhuu yksin olemisen ajasta, vain perheen kanssa olemisesta, nähtävyyksien katselemisesta ja myös uusien ihmisten tapaamisesta.
 
Katso Jumalan 'lomien' ajoitusta: huhtikuu, kesäkuu, lokakuu. Pohjoisella pallonpuoliskolla se on kevät, loppukevät/alkukesä, ja syksy. Lehtimajajuhlan jälkeen oli noin kuusi kuukautta heidän seuraavaan 'lomaansa'. Jumala ei vaatinut matkustamista vaikeimpina talvikuukausina, mikä oli huomaavaista – sellainen Isä on! Niin armelias.  
 
Miltä sinun elämäsi näyttää? 
Kun olemme uudistaneet mielemme ajatukseen, että Jumala keksi lomat ja haluaisi meidän jäljittelevän Hänen antamaansa esimerkkiä, meidän on helppo osoittaa vapaa-aika perustelluksi. Sen jälkeen tulee budjetti ja suunnittelu. Kyse on ennen kaikkea tasapainosta; henkilökohtainen palvonta-aika. Hengessä rukoileminen. Joka viikko kokonaisen vapaapäivän ottaminen. Jonnekin matkustaminen, jotta pääsee pois tutuista koti- ja työympyröistä ja kaikista maailman huolista. Tasapaino… löydä tuo rauha sisälläsi ja Hän johdattaa sinua siinä, kuinka henkilökohtaisesti otat henkesi, sielusi ja ruumiisi lataamisen ajan.
 
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, 
Siunauksin,
John Fenn

​What to do when tired, drained, just going through the motions, #2 of 3 supernatural refreshing
Mitä tehdä, kun on väsynyt, nääntynyt, vain mekaanisesti toimiva, osa 2/3 yliluonnollinen virkistys
Hei kaikki,
 
Viime viikolla kerroin kohdan yksi hengellisen voiman ja energian takaisin saamisesta koskien henkilökohtaista palvontaa.
 
Tänään kohta kaksi: yliluonnollinen virkistys. Olin matkalla palvelutyössä Meksikossa v. 1986 asuen lähetystyötä tekevien ystävien luona. Ensimmäisenä iltanamme päivällisen jälkeen lähetystyöntekijä ojensi minulle 22 nimen luettelon henkilöistä, jotka olivat sanoneet haluavansa muuttaa Meksikoon tekemään työtä heidän kanssaan. Hän pyysi minua kysymään Isältä, kenen, jos kenenkään, tulisi muuttaa sinne tekemään työtä heidän kanssaan sekä mitä tahansa muuta mitä Hän sanoisi.
 
Vastasin: "Nämä ovat ihmisiä, jotka sinä tunnet, en minä. Sinun pitäisi olla se, joka kysyy Isältä kenen pitäisi tulla, jos pitäisi." Hän vastasi: "Minulla on liian kiire rukoillakseni. Olen liian kiireinen palvelutyön tekemisessä, jotta voisin ottaa aikaa rukoilemiseen siihen liittyen. Ole hyvä ja tee tämä minun vuokseni." 
 
Sellaista elämä on
Ei ole väliä sillä, oletko lähetystyössä vieraalla maalla vai kotona yrittäen pitää elämää kasassa, meistä kaikista on tuntunut samalta kuin lähetystyöntekijäystävästäni, olemme liian kiireisiä ottaaksemme aikaa rukoilemiseen. Itse asiassa se on kutakuinkin sääntö useimmille. On olemassa ratkaisu.
 
1.Kor.14: 18-25:ssa Paavali opettaa henkilökohtaisen rukouskielen asianmukaista käyttämistä verrattuna sellaiseen kielilläpuhumiseen, joka täytyy tulkita. Hän sanoi, että jos sinulle annetaan kieli, joka täytyy tulkita, puhu se ääneen, jos tilaisuus on tai salli toisen ihmisen antaa tulkinta – tai muuten ole vaiti ja puhu tulkinta itsellesi. (jakeet 27-28)
 
Tässä kohdassa Paavali lainaa Jesaja 28:11:a todeten sen koskevan kielillä puhumista: "sopertavin huulin ja vieraalla kielellä hän on puhuva tälle kansalle."  
 
Yliluonnollinen lepo ja virkistys kun et vain voi pysähtyä lepäämään
Jesajan koko profetia kielistä sanoo näin: "sopertavin huulin ja vieraalla kielellä hän on puhuva tälle kansalle, hän, joka on sanonut heille: "Tässä on lepo; antakaa väsyneen levätä, tässä on levähdyspaikka". Mutta he eivät ole tahtoneet kuulla." (Puhuen Israelin Jeesusta koskevasta epäuskosta)
 
Kielet ovat tuo virkistys, tuo lepo Paavalin ja Jesajan profetian mukaan. Laajemmin voimme sanoa, että Pyhän Hengen saaminen ON se hengellinen lepo, jota kaikki etsivät. Mutta henkilökohtaisella tasolla se on myös avain omaan lepoomme ja virkistykseemme.
 
Eräänä päivänä olin matkalla hyvin väsyneenä etsien lepoa ja virkistystä ja tämä Raamatun kohta tuli hengestäni. Asettauduin makuulle majapaikassani ja aloin rukoilla kielillä kevyesti, lähes äänettömästi. Mieleni siirtyili vaeltelemisesta siihen keskittymiseen, mitä hengestäni oli tulossa, ja kului 10 minuuttia ennen kuin tiesin sen. Tunsin olevani ladattu sisältä ulospäin. Tehtyäni tämän muutaman kerran olen arvioinut, että minulle tuon tekeminen noin 10-15 minuutin ajan vastaa kahden tunnin nokosia.  
 
Sinäkin voit yrittää sitä, ja ymmärrä, että jokainen ihminen on erilainen, mutta tämä toimii minun kohdallani silloin, kun en millään voi pysähtyä latautumaan.
 
Yliluonnollinen lepo ja virkistys päivittäin
Meidän täytyy ensin muuttaa ajattelutapamme pois auditorioseurakunnan kulttuurista Uuden testamentin kulttuurin totuuksiin.
 
Kristillinen kulttuuri rohkaisee siihen, että varataan aikaa henkilökohtaiseen rukoukseen joko ennen kuin aloittaa päivänsä tai kun päivä on päättynyt, aikatauluttamaan sen, kuten aikataulutamme matkan hammaslääkäriin. Kristilliset kirjakaupat ovat täynnä päivähartauskirjoja, joissa on 'sinun täytyy varata aikaa Jumalalle' –ilmoituksia, joihin yleensä liittyy jokin psalminjae.
 
Tietysti kristillisillä markkinoilla tuotteet eroavat toisistaan. Jotain sellaista kuin ''minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi" psalmista 88:13 toimii mukavasti, jos haluat syyllistää ihmistä aamurukoukseen. Tai tuolle aamulla liian kiireiselle tai unettomalle ne esittävät: "Puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua sinun vanhurskautesi oikeuksista" psalmista 119: 62, lol.
 
Ja vahvimman syyllisyyden aikaansaadaksesi vain kata koko päivä psalmilla 55: 17: "Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä rukoilen..." LOL
 
Opin varhain vaelluksellani, ettei minulla ole kurinalaisuutta... 
...varata aikaa Hänelle kuten jotakin sovittua tapaamisaikaa. Aikatauluni ja perheeni ja elämän aaltoilu ja virtailu estävät minua sanomasta 'joka aamu klo 4: 45-5:stä rukoilen ja opiskelen.' Kieltäydyin jo tuolloin syyllistymästä ja tuomitsemasta itseäni siitä, etten tehnyt riittävästi Herrassa tuolla tavoin.
 
"Hmmm... katsotaanpa, Herra. Minulla on tuo esitys töissä, joten en voi viettää aikaa kanssasi tänä aamuna, mutta voin pitää aikaisen lounastunnin, joten tavataan silloin. Ja jos se ei toimi, katsotaanpa tätä iltaa… televisiossa on tänä iltana 'Selviytyjät', sitä en halua jättää väliin. Joten jos en ehdi kohdata sinua lounaalla, annan ajan 10 ja 10: 15 välillä (22:00-22:15) tuon ohjelman päätyttyä."
 
En ole eri mieltä tarpeesta viettää aikaa Herran kanssa, torjun vain sen tuomitsemisen kulttuuriin, joka tekee minusta valtakunnan toisen luokan kansalaisen, jollen nouse ylös aamulla rukoilemaan kuukauden maku –hartauskirjan kanssa.
 
Uuden testamentin totuus on, että Kristus on meissä  
Niinpä viemme Hänet mukanamme, minne sitten menemmekin, mitä sitten teemmekin. Se tarkoittaa, että rukous ja yhteydenpito Hänen kanssaan voi olla jatkuvaa. Se tarkoittaa myös sitä, että tunnet hengessäsi, koska tulee panna elämä sivuun ollaksesi Hänen kanssaan. Kumpikin toimii yhdessä tasapainossa.  
 
Tuo yhteys ja seurustelu Hänen kanssaan on rukousta. Et nouse aamulla ja 'hankkiudu' yhteyteen Herran kanssa – niin kauan kuin hengität, olet yhteydessä siinä mielessä, että Hän on meissä 24/7. Meidän täytyy vain siirtää huomio Häneen ja aloittaa ajatuksemme Hänelle. Ole sitten hiljaa ja kuuntele vastausta, joka saattaa tulla rauhana, vakuutuksena, sanoina.
 
Kristus on meissä, meidät on kutsuttu yhteyteen Hänen kanssaan. (1. Kor.1: 9) Vain puhu Hänelle pitkin päivääsi! Hän ei ole "tuolla ylhäällä", Hän on sisälläsi! Sinun täytyy vain siirtää huomiosi Kristukseen sinussa… ja olen havainnut, että rukoillessani kielillä samalla, kun katson sisälleni henkeeni, tunnen tuon levon, tuon rauhan, tuon Hänen läsnäolonsa lämmön sisälläni.
 
Olen harjoittanut itseni siihen, että kun en puhu tai toimita muita asioita, usein silloin kun ajan autoa, rukoilen hengessä. Se on levon hetki aktiivisuuden pyörteessä. Niinpä etsin tuota lepoa. Harjoitutan itseäni pääsemään tuohon lepoon siten, että silloin kun on mahdollista, siirrän huomioni rukoilemiseen vaikkapa vain muutaman virkkeen verran hengessä.
 
Ollessani kaupassa kävelemässä käytävää pitkin tai tietokoneen äärellä ja minulla on neutraali hetki, rukoilen kevyesti hengessä, ehkä vain muutamia sanoja. Mutta palaan asiaan pitkin päivää. Virke tai kaksi siellä, toinen tai kaksi täällä. Aina 'pitäen moottorin käynnissä' äänettömästi, kun voin kääntää ajatukseni Häntä kohti, sillä se on tuo lepo, tuo virkistys, hengestä sieluuni ja ruumiiseeni.
 
Mitä tapahtui lähetystyöntekijän pyynnölle? 
Otin luettelon, menin huoneeseeni, kerroin Isälle: "Isä, tiedät, etten halua tehdä tätä, mutta tässä olen majoittuneena hänen kattonsa alle, palvellen hänen auktoriteettinsa alaisena tällä matkalla, tiedät, etten koskaan pyytäisi tätä sinulta. Mutta voisitko mennä virran mukana tässä asiassa, kiitos ja antaa minulle jotakin jokaisesta näistä 22 ihmisestä, jotta _____ voi olla rauhassa, kiitos." Ja Hän teki niin, minkä kirjoitin muistiin, esitin tuolle lähetystyöntekijälle, joka vilkaisi muistiinpanojani, ravisti päätään ylös ja alas, kysyi joitakin kysymyksiä siellä, täällä ja sanoi: "Saan todistuksen (hengessäni). Aika pitkälti kuten minäkin ajattelin, kiitos." Ja se oli siinä. 
 
Päätän tämän kirjoitussarjan ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn

​​What to do when tired, drained, just going through the motions, #1 of 3
Mitä tehdä, kun on väsynyt, nääntynyt, vain mekaanisesti toimiva, osa 1/3
Hei kaikki,
Tätä kirjoittaessani joulunaika on täyttä vauhtia tulossa. Elämän normaalin kiireisyyden lisäksi on aika, jolloin on lisästressiä lahjoihin ja matkustamiseen tarvittavan rahan vuoksi, työhön ja perheeseen liittyvien tapahtumien vuoksi, on valmistettava ruokaa ja niin paljon muuta.

Monista tuntuu samalta kuin näkemäni t-paidan iskulauseessa: "Käytän sen vähän energian mitä minulla tänään on hengittämiseen ja ehkä silmien räpyttelyyn. Tämä on tilanne."
Tai ehkäpä tältä: "En ole aamuvirkku tai iltavirkku, olen jonkin sortin pysyvästi uupunut torkku."

Olen uupunut! 
2.Kor.1: 8:ssa Paavali sanoi, että hän ja hänen matkakumppaninsa läpikäyvät ajan, jolloin he kohtasivat 'ylenpalttisia, yli voimien käyviä rasituksia'; välitetty ajatus oli, että heistä tuntui kuin olisivat olleet kuin oliiveja oliiviprässissä öljyn virratessa ulos.
Uskon meidän kaikkien voivan samastua tuohon – ihan kuin elinvoima puristettaisiin meistä pois.  Mutta mitä voimme tehdä täyttyäksemme, ladataksemme patterit, innostuaksemme uudelleen? Onko vain kyse siitä, että annetaan tämän kauden mennä ohi ja sitten voimme ladata patterimme?

Paavali kertoi efesolaisille hätkähdyttävän erimerkin vastakkaisuuksista: "Älkääkä juopuko (olko täynnä) viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää (olkaa täysin täyttyneitä) Hengellä..." (5: 18)
Hän ei käytä samoja sanoja luetteloidessaan näitä vastakohtia. Sana juopunut tarkoittaa täynnä olemista, kyllästymistä. Sana 'täyttykää' ilmauksessa 'täyttykää Hengellä' tarkoittaa 'tulla täysin ja valmiiksi tehdyksi'. Täyttynyt....valmiiksi tehty...Pyhällä Hengellä. Kuinka tehdä se? Hänen välittömästi seuraavat sanansa ovat:
"Puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle." 
Psalmi Paavalin aikoina oli laulettu runo (sanoitettu), jota säestivät jousi-instrumentit, kiitosvirsi laulettiin ilman instrumenttejä (a cappella) ja hengellinen laulu tulee sydämestäsi Herralle. 
Ilmaisussa (engl. Raamattu) 'tehden melodian sydämessäsi Herralle', sana 'melodia' on 'psallontes', ja voit nähdä sanan psalmi tuon sanan ensimmäisessä osassa. Paavali sanoo sen tähden kirjaimellisesti 'näppäile sydämesi jousien kieliä laulaessasi Hänelle'. Tuolla tavalla ollaan täynnä Henkeä, ja tuo täyttyminen auttaa meitä aikoina, jolloin on stressiä ja jouluajan paineita. 

Muista myös, että 'palvonnasta' käytetty sana kuten sitä on käytetty Joh. 4: 23:ssa, missä Jeesus paljastaa Isän etsivän ihmisiä, joka palvovat Häntä hengessä (sydämestä) ja totuudessa (ei piilomotiiveja palvonnalle), on 'proskuneo', sananmukaisesti 'suudella kohti'. Isä etsii 'suudelmia', liiton suudelmia, jotka annetaan hengestämme eikä meillä ole muita tavoitteita kuin ilmaista rakkauttamme Häneen.

Hengelliset laulut voivat olla laulettua profetiaa, jumalallisesti inspiroitua ja näemme sitä hyvin usein kotiseurakuntien kokouksissa. Saatatte olla vain sinä ja Herra ja sinä vuodatat sydämestäsi koko rakkautesi ja kiitollisuutesi, joka sinulla on Häntä kohtaan käyttäen sydämestäsi tulevia sanoja jonkun toisen musiikkiin sovitettujen sanojen sijaan – se on sydämesi jousien kielten musiikkia Hänelle.

Kysymys tänään on tämä: 
Oletko kehittänyt henkilökohtaisen palvonnan? Kysyn toisella tavalla; jos käymässäsi seurakunnassa ei yhtäkkiä olisi ylistysbändiä ja ylistyksenjohtajaa ja pastori pyytäisi seurakuntaa nousemaan ja palvomaan – nostaisitko välittömästi kätesi ja alkaisitko ylistää kyeten sulkemaan ulkopuolelle kaiken muun vuodattaessasi sydämestäsi rakkauttasi Herralle?

Osaatko näppäillä oman sydämesi kieliä palvoaksesi häntä? Jos vastaus on ei, kehitä käytäntö, jossa puhut Isälle omin sanoin siitä miltä sinusta tuntuu, kuinka kiitollinen olet tuntiessasi Hänet, kuinka, jollet olisi uudestisyntynyt, olisit vähintäänkin surkea ihmisolento, ja mahdollisesti kuollut tai vankilassa – löydä omat sanasi ja ilmaise se Hänelle sanoin ja lauluin.

Eräs ystävä, joka aviomiehensä kanssa johti kotiseurakuntaa, valitti kerran Herralle sanoen: "Kaipaan perinteisen seurakunnan palvontaa". Naiselle järkytykseksi Hän vastasi välittömästi: "Et sinä palvontaa kaipaa, kaipaat musiikkia siellä, sillä palvonta virtaa sydämestäsi lähtien läheisyydestäsi Minun kanssani." 

Monet kristityt eivät koskaan kehitä henkilökohtaista palvontaa alun alkaenkaan, kuitenkin Jeesus sanoi Isän etsivän niitä, jotka palvovat (rukoilevat, suom. Raamattu) Häntä hengessä (puhtaalla sydämellä) ja totuudessa (palvonnassasi ei ole kätkettyjä motiiveja). 
Mutta sinulla itse asiassa voi olla noita hetkiä samalla, kun jatkat muuta elämääsi.

Kiitoksia keskustellen ja yhteydessä olemista
Yksi niistä asioista, joita olen tehnyt teinivuosistani lähtien, on sisällyttää Isä kaikkeen mitä teen pitäen yllä jatkuvaa keskustelua. Vaikka kiireinen päivä tarkoittaa, että minun täytyy keskeyttää hoitaakseni jotakin juttuja tuntien ajan kerrallaan, usein jatkan siitä mihin olin jäänyt. Tuolla tavalla olen havainnut tehneeni sellaisia juttuja mitä pitää tehdä eikä minulla ole ollut aikaa sellaiseen, mitä ei tule tehdä, jos siinä on teistä järkeä. Heti kun avaan aamulla silmäni aamun valoon, alan kiittää Häntä tai kehua Häntä kauniista aamusta… ja jatkan siitä eteenpäin, jopa nyt kaikkien näiden vuosien jälkeen.
​
Kysyn usein kuultuani jonkun henkilön mielipiteen: "Mitä sinä ajattelet, Isä?" tai jos se liittyy Kristuksen ruumiiseen: "Onko sinulla joku ajatus tuosta, Herra?" – Kyselen jatkuvasti Isän mielipidettä asioista ja sitten siirrän huomioni hengen ihmiseeni nähdäkseni, koenko murehtimista vai neutraalia (ei mielipidettä, ei kommenttia), tai joskus kuulen suoraan Hänen sanojaan. 

Etsiskelen 'Jumala-sattumia', sattumia, joiden tiedän olevan Hänestä, 'silmäniskun', vihjeen, että Hän on paikalla ja valvoo askeleitani. Kaikesta tästä virtaa palvonta, kiitokset, kiitollisuus, aina… jopa silloin, kun suuren luokan juttuja on menossa. Löydän jotakin, mitä tahansa, josta ja jossa voi olla kiitollinen.
 
Kun käännämme huomiomme pois itsestämme ja kaikesta elämämme aktiviteetista Häneen, vaikka lyhyinkin huomionsiirroin antaaksemme pikaisen 'Kiitos, Isä' –huomautuksen, havaitsemme, että Hän vuodattaa henkeemme levon ja energian, jopa pitää meidät tankattuina ja vahvassa kuosissa. Ensi viikolla, yliluonnollinen tapa saada takaisin fyysistä voimaa...
 
Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn