Jesus, the Oriental King #2; How kings are carried
Jeesus, itämainen kuningas, osa 2; Kuinka kuninkaita kannetaan
 
Hei kaikki,
 
Olen kertonut siitä, kuinka Raamattu on itämaalaisten kirjoittama itämainen kirja ja kuinka meiltä lännessä (länsimaalaisilta) niin usein jää huomaamatta ne avainasiat, jotka jokin jae yrittää esittää tai irrotamme jonkin raamatunkohdan täysin asiayhteydestään niin, että siinä sanotaan jotain sellaista, mitä ei ole tarkoitettu.
 
Länttä hallitsevat pitkälti tehtäväänsä valitut henkilöt, kun taas Jeesusta kuvataan toistuvasti Kuninkaana, kuningasten Kuninkaana ja herrojen Herrana. Vaikka jossakin maassa olisi nykyään kuningas tai kuningatar, hän on lainsäädäntövaltaa käyttävän parlamentin tai muun valitun toimielimen alainen. Nykyään valtioissa olevia harvoja absoluuttista valtaa käyttäviä kuninkaita voisi kuvailla diktaattoreiksi tai despooteiksi, sillä heidän absoluuttinen valtansa vailla tilivelvollisuutta johtaa heidän alamaistensa sortamiseen. Niinpä meillä ei ole yhtään nykyajan esimerkkiä hyvästä ja hyväntahtoisesta kuninkaasta, saati sitten aidon kuningaskunnan kulttuurista, jossa kansalaiset hyötyvät hyvän kuninkaan hyvää tarkoittavasta luonnosta.
 
Jumalan valtakunta
 
Käytämme kevyen tuhlailevasti termiä 'Jumalan valtakunta', mutta meillä ei ole mielessämme mitään, millä määrittelisimme ja kuvaisimme sitä, mitä se tarkoittaa. Joten aloitetaanpa muinaisesta Israelista, kun Jumala tuli ulos Hengen maailmasta kohtaamaan Mooseksen vuorella 'kasvoista kasvoihin, niin kuin mies puhuttelee toista' (2. Moos. 33:11).
 
(Uskonnollisen perinteen selväksi tekemiseksi: monet ovat hämmentyneitä siitä, kuinka Herra ja Mooses saattoivat puhua 'kasvoista kasvoihin' jakeessa 11, kun yhdeksän jaetta myöhemmin 2. Moos.33: 20:ssa sanotaan: 'ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon'. Joh. 1:18:ssa sanotaan, ettei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt ja 6:46:ssa Jeesus sanoi: 'Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän.' Asiayhteys puhuu siitä, ettei kukaan luonnollisessa ole nähnyt tai voi nähdä Isää. Jos olet Hengessä, voit nähdä Hänen kasvonsa ja jäädä eloon. Tuo on ero 2. Moos. 33:11 ja jakeen 20 välillä.
 
Lihassa ei kukaan voi nähdä Hänen kasvojaan, sillä kirkkaus ja voima tuhoaisi meidän maiset ruumiimme. Kun olemme taivaassa henkenä ja sieluna tai kun saamme taivaallisesti luodut ruumiimme, voimme nähdä Hänen kasvonsa. Tänään jos joku on Hengessä, hän voi nähdä Hänen kasvonsa. Näin ollen 2. Moos. 33:11:ssa Mooses näki Hänet kasvoista kasvoihin niin kuin mies puhuu ystävälle, sillä hän oli Hengessä, mutta myöhemmin jakeessa 20 hänen luonnollisessa ollessaan täytyi peittää silmänsä.  
 
Monet ovat Hengessä ollessaan nähneet Isän: Mooses ja muut 73 miestä 2. Moos. 24:7-11:ssa, Hesekiel Hes. 1:ssä, Daniel näki Hänet 'Vanhaikäisenä' 'Ihmisen Pojan' kanssa Dan. 7:9-13:ssa, ja apostoli Johannes kuvaa koko Ilm. 4 verran Häntä, jonka luo 5:7 sanoo Karitsan, joka oli teurastettu mutta on nyt elävä, tulleen ja ottaneen kirjan Hänen oikeasta kädestään ja alkaneen avata sinettejä – mikä merkitsee loppua Ilmestyskirjasta.
 
Sen tähden, jos kuulet jonkun sanovan, että on käynyt taivaassa, mikä tapahtui Hengessä, mutta tuo henkilö ei kyennyt näkemään Isän kasvoja, juokse pois tuon todistuksen luota, sillä se on valhetta tai kaunisteltua tai hänen oman uskonnollisen perinteensä ja ymmärryksen puutteensa värittämää ja sen tähden siinä on epätäsmällisyyksiä ainakin osittain. Hengessä Hänen kasvonsa voi nähdä ja jäädä eloon. Luonnollisessa ei ole mahdollista tehdä niin ja jäädä eloon.)
 
Valtakunnalla on omat sääntönsä, oma kulttuurinsa ja kaikessa on kyse sen kuninkaasta
 
Meille kerrotaan Hepr. 8:5:ssa, että Mooses näki telttamajan ja sen koko kalustuksen suunnitelmat, ja hänelle sanottiin: 'Katso, että teet kaikki sen kaavan mukaan, joka sinulle vuorella näytettiin.' Mooseksella oli tarkka suunnitelmien joukko, jonka hän oli nähnyt Hengessä Herran kanssa siitä, kuinka Herra halusi kaiken rakennettavan.
 
Jumalan hänelle antamien suunnitelmien joukossa oli se, kuinka Hän halusi kannettavan liiton arkkua, valtaistuinta ja Hänen läsnäolonsa paikkaa. Jopa niinkin myöhään kuin kuningas Daavid nelisen sataa vuotta myöhemmin tunsi Hänet 'Hänenä, joka asuu kerubien välissä.' (2. Sam. 6: 2, suomennos tässä)
 
2. Moos. 25:9:ssä meillä on tosiasiallinen käsky Herralta rakentaa se Moosekselle vuorella näytetyn suunnitelman mukaan, ja ensimmäisten Hänen sanomiensa asioiden joukossa tässä kohdassa oli, että arkku tuli rakentaa niin, että siinä oli neljä rengasta, jokaisessa kulmassa yksi rengas, joiden läpi tangot liukuivat ja joiden avulla papit saattoivat panna tangot olkapäilleen ja kantaa arkkua, minne tahansa Israel olikin vaeltamassa.
 
Kantotuoli
 
Se tosiasia, että liiton arkkua, Jumalan läsnäolon paikkaa, oli määrä kantaa 'kantotuolissa' pappien olkapäillä, on täysin yhdenmukainen tuon ajan kuninkaiden kantotavan kanssa. Muinoin tuohon samaan aikaan historiassa Egyptissä, Intiassa ja Kiinassa kuninkaita kannettiin juuri tuohon tapaan. Intiassa Krishna-jumalan patsasta kannettiin suunnilleen samaan tapaan. Se oli niin yleistä jopa Euroopassa, että vuoteen 675 jKr. tultaessa Rooman kirkon täytyi antaa käsky OLLA KANTAMATTA piispoja kantotuolissa. (Bragan kolmas kirkolliskokous, 675 jKr.)
 
Minusta on hämmästyttävää, että joissain karismattisissa seurakunnissa on yhä sellainen periaate, jonka mukaan (niin kutsutun) pastorin tai 'piispan' tai 'apostolin' takkia ja Raamattua kantaa vähäisempi henkilö ja vuodelta 2016 on jopa video nigerialaisesta pastorista, jota toiset kannattelevat ylhäällä hänen istuessaan tuolissaan saarnaamassa. Mitäköhän kohtaa ilmauksessa 'oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä' ei ymmärretä? Herran ilmestyksen puuttumisen taso seurakunnissamme tänään on tyrmistyttävä ja häpeällinen.   
 
Mutta se tosiasia, että Herra antoi ohjeet kantaa liiton arkkua, jossa Hän oli läsnä, pappien olkapäillä, on täysin yhdenmukainen tuon ajan hallitsijoiden kantotavan kanssa. Muinaiset israelilaiset ymmärsivät kuningas-käsitteen, ja sen että Jumala on kaikkien Kuningas.
 
Viedään tämä ymmärrys, että Jeesus on kuningasten Kuningas, herrojen Herra eteenpäin omaan aikaamme. Hän sanoi Lk. 17:21:ssä: '…katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä!'. Paavali sanoi, että meillä on salaisuus, 'joka on Kristus teissä, kirkkauden toivo.' (Kol. 1: 27)
 
Sisäisesti meillä on siten hengessämme absoluuttinen Kuningas. Mutta me elämme maallisessa ruumiissa langenneessa maailmassa, joten vallitsee jatkuva ristiveto meissä olevan absoluuttisen Kuninkaan, jota haluamme palvella täydellisesti, sekä langenneesta maailmasta luodun lihan välillä, joka haluaa mennä maailman mukaan. Tuo edestakainen liike on elämän pituista.
 
Mutta voimme oppia antamaan absoluuttisen Kuninkaan meissä hallita meitä sisältä käsin, mikä muuttaa ajatteluamme, mikä sitten saa meidät muuttamaan sen, mitä sallimme tai emme salli kehomme tehdä. Sydämessämme kannamme Herraa kantotuolissa kaiken yläpuolella palvottuna ja jumaloituna kuten Hänen tulisikin olla, kuningasten Kuninkaan ja herrojen Herran. Elämämme käytetään siihen, että teemme sydämessämme olevasta todellisuuden ajatuksissamme ja teoissamme. Tuota on normaali kristillisyys- Tuota on opetuslapseuden prosessi.
 
Meitä lohduttavat mahtavan apostoli Paavalin sanat, hänen, joka kirjoitti noin 2/3 UT:sta:
 
"En tarkoita, että olen tarkalleen sitä, mitä Jumala haluaa minun olevan. En ole vielä saavuttanut tuota tavoitetta. Mutta jatkan yrittämistä sen saavuttamiseksi ja omistamiseksi. Sitä Kristus Jeesus haluaa minun tekevän. Se on syy siihen, että hän teki minusta omansa. Veljet ja sisaret, tiedän, että minulla on vielä pitkä matka kuljettavana. Mutta yhden asian teen: unohdan sen, mikä on menneisyydessä ja yritän niin ankarasti kuin voin saavuttaa edessäni olevan tavoitteen. Jatkan lujaa juoksemista kohti maaliviivaa saadakseni sen palkinnon, joka minun on, koska Jumala on kutsunut minut Kristuksen Jeesuksen kautta elämään siellä ylhäällä taivaassa" (Easy to Read Version, ERV, helppolukuinen versio, suomennos tässä)
 
Enemmän Jeesuksesta, itämaisesta kuninkaasta ensi viikolla… siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
www.cwowi.org ja lähetä minulle sähköpostia osoitteeseen [email protected]

Jesus, the Oriental King #1
Jeesus, Itämainen kuningas, osa 1
 
Hei kaikki,
 
Olin eräänä päivänä lounaalla malesialaisen ystävän kanssa ja puhuimme Raamatun kulttuurista. Malesia sijaitsee Kaakkois-Aasiassa Malesian niemimaan päässä. Tuo niemimaa ulottuu pohjoisessa olevasta Thaimaasta lähes Sumatran saarelle etelässä. Useimmat amerikkalaiset tunnistavat tuon seudun, johon samaan yleiseen Kaakkois-Aasian alueeseen kuuluvat Thaimaa, Kambodzha ja Vietnam.
 
Puhuimme Raamatun kulttuurista ja ystävä toi esille sen läheisyyden, joka on olemassa silloin, kun aterioidaan jonkun kodissa. Ystäväni huomautti, että kun hän menee sellaisten ihmisten luo, jotka eivät ole kuulleet Jeesuksesta, suurin hänen saamansa reaktio ei koske kidusta ja ristiä eikä parantumisia ja ihmeitä. Vaan sen sijaan sitä, kun hän kertoo heille, että Jeesus petettiin aterian aikana, mistä Joh.13 kertoo yksityiskohtaisesti.
 
Hän sanoo näkevänsä säännöllisesti kyynelten valuvan ihmisten poskilla heidän tajutessaan, että Jeesus petettiin Hänen aterioidessaan lähimpien ystäviensä kanssa. He eivät voi kuvitella kipeämpää tilannetta ja monet tulevat Herran luo sen seurauksena tajutessaan sen hinnan, minkä Hän maksoi synneistämme. Läheisin aika, joka ihmisellä voi ystävien kanssa olla itämaisessa kulttuurissa, on aterian yhteydessä.
 
Me lännessä näemme yksin ristin sinä kipuna, jonka Jeesus kärsi ja luemme Joh. 13:ssa olevan Jeesuksen pettämisen pelkkänä päivällisenä, josta saamme ’Herran ehtoollisen’. Meiltä jää täysin huomaamatta tuon petoksen vaikutus, vaikka Uuden testamentin kirjoittajilta se ei jäänyt. Matteus mainitsee sen yli 10 kertaa, Markus vähintään kahdeksan kertaa, Luukas viisi ja Johannes yhdeksän kertaa. Jopa Paavali 1. Kor. 11:ssa kertoessaan Herran ehtoollisesta mainitsee erityisesti, että Jeesus petettiin päivällisen aikana.
 
Selvästikin evankeliumien kirjoittajat ja kaakkoisaasialaiset ymmärsivät loukkauksen, joka koski petetyksi tulemista, eikä vain petetyksi tulemista, vaan sen tapahtumista päivällisellä!
 
Tuo käsitysero on ero idän *orientalien/itämaalaisten ja lännen *oksidentalien/länsimaalaisten välillä. Raamattu on itämainen, itämaalaisten kirjoittama kirja, johon sisältyvät tavat ja käytännöt ovat pitkälti muuttumattomat Aabrahamista Ilmestyskirjaan. Raamattu ei ole kirjoitettu lännen (länsimaisuuden) näkökulmasta, vaan itämaisesta. Kutsumme Kiinaa ’Kaukoidäksi’ ja olemme turrat sille tosiasialle, että kutsumme Israelin seudun maa-aluetta ’Keski-idäksi’ (englanniksi, suomeksi alue on Lähi-itä). Se on silti ’itää’. (*sana ’oksidentali’ tulee latinan ’länttä’ tarkoittavasta sanasta ja ’orientali’ latinan ’itää’ tarkoittavasta sanasta)
 
Miksi sillä on merkitystä? 
Kukaan ei pidä siitä, että hänen sanansa irrotetaan asiayhteydestään. Kuitenkin niin tekevät monet kristityt Raamattuaan lukiessaan. He yrittävät ymmärtää sitä, ei tuon ajan itämaisen kulttuurin, vaan oman 21. vuosisadan länsimaisen seurakuntakulttuurinsa läpi suodatettuna.
 
Samalla tavalla Uuden testamentin kirjoittivat apostolit, joiden seurakunta oli kotiseurakunta ja jotka kirjoittivat ihmisille kotiseurakunnissa; monet irrottavat kodin yhteydestä viisi palveluvirkaa ja sen, kuinka Hengen lahjat toimivat ja yrittävät sijoittaa ne auditoriorakennukseen nimeltä kirkko päätyen vain hämmennykseen ja turhautumiseen, kun vain harvat pääsevät käyttämään Jumalan heille antamia lahjoja – ja he ihmettelevät, miksi.
 
Sama tapahtuu, kun luemme Raamattua ja yritämme ymmärtää sitä omaa elämäämme varten. Esimerkiksi psalmissa 69:22 sanotaan "Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noille suruttomille. " 
 
Tuo kohta on länsimaalaisille hämmentävä, sillä kuinka pöytä voi tulla paulaksi, ansaksi? Mutta jos muistamme itämaisen tavan levittää maahan matto, jonka päälle ruoka asetetaan ja ruokailijat istuvat lattialla ruoan ympärillä, jakeessa alkaa olla järkeä.
 
Tässä ’pöydäksi’ käännetty heprean sana, joka äännetään shul-cha-nam, on kirjaimellisesti ’vuota- tai nahkamatto, joka on levitetty maahan." 
 
Sen tähden psalminkirjoittaja sanoessaan 'tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi' sanoo 'kompastukoot he lattialla olevaan mattoon, ja tulkoon heille ansaksi se, mikä olisi ollut siunaus." Nyt siinä on järkeä, mutta vain jos ensin ymmärtää tavan syödä maassa olevan maton päällä.
 
Jeesus, itämainen kuningas  
Nykyään lännessä seurakunnan ’kutsu tulla eteen’ (jos sellaista on) koostuu usein siitä, että pastori pyytää kaikkia kumartamaan päänsä ja pitämään silmänsä kiinni samalla kun hän pyytää niitä nostamaan kätensä, jotka haluavat 'ottaa vastaan Jeesuksen'. Tuo on niin kovin länsimaista, sillä itämainen ihminen ei koskaan ajattelisi, että hänellä olisi etuoikeus vain ’ottaa vastaan’ Kuningas elämäänsä. Itse asiassa hän sen sijaan antaisi elämänsä Kuninkaalle pyytäen nöyrästi tätä hyväksymään hänet.
 
Tri Michael Brownin vieraillessa Tulsassa olimme lounaalla eräänä päivänä – olin palvelut hänen seurakunnassaan ja raamattukoulussaan, silloin kun ne sijaitsivat Pensacolassa, Floridassa ja niinpä hänen tullessaan vierailulle menimme yhdessä syömään. Puhuimme joistakin näistä idän ja lännen välisistä eroista ja hän mainitsi erään matkansa Intiaan ja sen, mitä yksi intialainen pastori oli sanonut – Intian myös ollessa idässä. 
 
"Te Amerikassa julistatte eri evankeliumia kuin me Intiassa", intialainen pastori sanoi. Kun Michael kysyi, mitä hän tarkoitti, pastori vastasi: "Te julistatte, että jos otat vastaan Jeesuksen, Hän parantaa perheesi, Hän parantaa raha-asiasi ja antaa sinulle sitä lisää ja Hän parantaa ruumiisi. Tulet siunatuksi, jos otat Jeesuksen vastaan. Me julistamme, että jos uskot Jeesukseen, perheesi saattaa hylätä sinut, saatat menettää terveytesi, saatat menettää rahasi ja saatat menettää henkesi. "
 
Länsi kutsuu Jeesuksen jo kiireiseen elämäänsä, kun taas itä antaa koko elämänsä Jeesukselle siihen pisteeseen saakka, että on välittömästi halukas kuolemaan Hänen puolestaan, jos siihen kutsutaan. Länsi ei ymmärrä Jeesuksen olevan kuningas, vaan sen sijaan pitää Häntä ensiksi ystävänä, joka on puolellamme ja puhaltaa elämämme pipeihin. Itä tajuaa Hänen olevan kuningas, joka tulee hallitsemaan maata ja jo nyt Kristuksen ruumiin Päänä hallitsee Jumal-Ihmisenä.
 
Toinen on kauhistunut siitä, että lihassa olevan Jumalan petti ystäväksi luultu intiimillä aterialla, toinen näkee pelkästään aterian, johon osallistuneista yksi lähti pois toteuttaakseen suunnitelmansa. 
 
Katson ympärilleni Kristuksen ruumista lännessä ja näen niin paljon syntiä, niin paljon rakkautta maailmaa ja kaikkea sitä kohtaan, mitä siinä on, ja ihmettelen ilmestyksen puutetta siitä, Kuka Jeesus on. Ja se on avain, seurakuntamme ovat suurelta osin jättäneet Jumalalta ilmestyksen vastanottamisen kokouksen tarkoitukseksi tai rukouksen ja palvonnan, ja suosivat sen sijaan maailmasta kopioitua viihdettä. Sen sijaan, että seurakunta vetäisi ihmisiä banderollilla, jossa julistetaan, että he voivat tuntea Jumalan, se yrittää vetää ihmisiä sellaisen banderollin alle, jossa julistetaan, että Jeesus voi tehdä elämästäsi parempaa, jos sisällytät Hänet siihen.
 
Mutta sille jäännökselle, joka tuntee Hänet Kuninkaana…kuninkaana, joka on myös ystävämme, mutta toista ei voi olla ilman toista – tuon jäännöksen yllä on suuri armo ja rauha. Enemmän ensi viikolla Jeesuksesta itämaisena kuninkaana. Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn/LL
www.cwowi.org ja lähetä sähköpostia minulle osoitteeseen [email protected]
 

John Fenn: Jesus 101 #3, If you don't feel as close to God
Jeesuksen ABC #3, Jos et tunne olevasi yhtä lähellä Jumalaa…
 
Kääntäjän saatesanat:
Tässä viikkokirjeen alussa käsitellään englanninkielen ilmausta ’backsliding’, joka tarkoittaa taaksepäin liukumista, lipsumista tai luopumusta. Suomenkielisessä raamatussa sana on käännetty enemmän vastaamaan Johnin selityksen mukaista tarkoitusta esim. Hoos.4:16 Raamattu kansalle sekä vuoden 1938 käännöksessä ’niskoitella’ ja 1992 käännöksessä ’vikuroida’. Nämä englannin ja suomen kielen käännöserot Raamatussa on hyvä huomioida tekstiä lukiessa.
 
Hei kaikki,
Ilmausta ‘taaksepäin liukuminen’ tai luopuminen (engl. ’Backsliding’) on käytetty vuosia kuvaamaan kristittyä, joka ei käy enää kirkossa tai ei myöskään parhaillaan ‘seuraa Herraa’.
 
Mistä termi tulee?
Me näemme ilmauksen Hoosean kirjassa 4: 16: ”Sillä Israel on niskoitellut kuin niskuri lehmä.” (engl. ”Israel slides back as a backsliding heifer.”)
 
Mutta ilmaus niskoitella (engl.'backsliding') ei tarkoita mitä ajattelet. Kun sanomme ‘niskoitella’, kuvittelemme eläimen liukumassa taaksepäin mutaisella, liukkaalla, kaltevalla pinnalla poispäin isännästään, joten kuva niskoittelevasta kristitystä tuo mieleemme henkilön liukkaassa rinteessä liukumassa taaksepäin kohti ikuista eroa Jumalasta, tietämättä, mikä heitä odottaa.
 
Totuus on, että tässä taaksepäin liukumiseksi (engl.) käännetty heprean kielen sana ‘sarar’ tarkoittaa ‘itsepäinen, kapinallinen’. Kielikuva Hoosean kirjassa ei tarkoita eläintä liukumassa taaksepäin, vaan pikemminkin kaivamassa kavioitaan maahan isännän kiskoessa köydestä; mullikka tai aasi istuutumassa ja kieltäytyessä kokonaan liikkumasta. Joka siis liukuu taaksepäin, on se, joka on iskenyt jalkansa maahan ja kieltäytyy liikkumasta, vaikka isäntä nykii köydestä seuraamaan.
 
Oletko koskaan ollut niskuri?
Luulen, että tuolla määritelmällä olemme kaikki joskus olleet niskureita.
Kuten sanotaan: “Jos et tunne olevasi niin lähellä Jumalaa kuin aiemmin, arvaa kuka siirtyi?”
 
Kun sinulla on tahra vaatteessasi, ainut mitä näet, on tuo tahra.
Uusi Testamentti kertoo, että meidän vanhurskautemme on hengellisessä mielessä valkoinen pellavavaate. Tämä näkyy Ilmestyskirjan 19 luvussa, jakeessa 8: "ja hänen annettiin pukeutua puhtaaseen pellavavaatteeseen.” Se vaate on pyhien vanhurskaat teot."
 
Nämä pellavavaatteet ovat löydettävissä myös seuraavissa Ilmestyskirjan kohdissa 3:4,5 ja 18, 6:11 ja 7:9-14. Nämä ovat ne vaatteet efesolaiskirjeessä 5: 26-28, jossa puhutaan siitä, kuinka mies rakastaa vaimoaan kuten Herra seurakuntaa, ”että hän voisi asettaa eteensä kirkastetun seurakunnan, vailla tahraa, ryppyä tai muuta sellaista, pyhän ja nuhteettoman…”
 
Mieti kielikuvaa hienosta pellavavaatteesta, vailla edes ryppyä tai tahraa – se tarkoittaa, että on mahdollista omata sellainen vaate, jossa on ryppy tai tahra.
 
Tahra ei pilaa vaatetta, mutta kun saat tahran puhtaaseen asuusi, kaikki mitä näet, on tuo tahra. 
 
Joten Herra voi tällä puolen taivasta käsitellä meitä niissä asioissa, joita emme halua käsitellä, ja me olemme kuin tuo itsepäinen muuli istuutuessaan, kaivaessaan kaviot maahan, suostumatta menemään eteenpäin tuossa asiassa. Muu osa asusta on kunnossa – rakastamme Herraa, olemme yhtä hymyä, näemme Hänen siunaavan meitä tällä ja tuolla alueella.
 
Jos hän vain jättäisi meidät rauhaan tuon yhden tahran suhteen. Tuolla yhdellä alueella emme tahdo tehdä sitä mikä on oikein. Jos me nyt kuolisimme tuossa tilassa, tuo yksi itsepäisyyden tahra poltettaisiin kuin puu, heinä ja oljet, joista Paavali puhuu 1 Kor. 3:1-15 – me tulemme pelastetuiksi, kuitenkin joutuen käymään tulen läpi lian pois polttamiseksi, jotta vaate voisi olla puhdas ja raikas.
 
Oletko huomannut, että Hän käsittelee meitä hyvin yksinkertaisissa asioissa?
 
Muistan erään kerran, kun Barb pyysi minua tekemään kotona jotain, mitä en halunnut tehdä. En nyt muista mitä se oli, mutta muistan nuhtelun, jonka sain Herralta koskien tätä pyyntöä. Se saattoi olla jotain, mikä mielestäni oli tarpeetonta tai Barb olisi voinut tehdä sen itsekin, mutta ei halunnut. Valitin hänestä Herralle. Niskuroin, kaivaen kantojani maahan.
 
Yllättäen Herra sanoi minulle: “Jos minä pyytäisin sinua tekemään sen, tekisitkö? Myönsin epäröiden, ’Kyllä, koska tiedän, etten koskaan voisi voittaa kiistaa Herran kanssa. Hän vastasi: ”Hyvä on sitten. Pyydän sinua tekemään sen, sillä olen hänessä. Mene ja tee mitä hän pyytää, sillä minä pyydän sitä myös.” (Tottelin)
 
Näyttäisi siltä, että mikä tahansa se pieni tahra pellavassa onkaan, se on aina jotain yksinkertaista, perustavanlaatuista, toisin sanoen Jeesuksen alkeita. Ja on niin helppoa niskuroida siinä – kaivaa kantoja maahan, istua pyllylleen, kieltäytyä liikkumasta.
 
Pienet asiat kuten suhteen saattaminen kuntoon jonkun kanssa, ystävälle soittaminen tarkistaaksesi, että kaikki on kunnossa, anteeksiantaminen henkilölle, joka on satuttanut sinua, yksinkertaista peruskristillisyyttä.
 
Onko mikään ihme, että ihmiset juoksevat kivojen asioiden perässä? Perusjuttujen tekeminen ei ole hauskaa. Siihen liittyy aina lihan ristiinnaulitseminen. Kiusauksena on niskoittelu ja paikalleen jumittuminen.
 
Olen oppinut, että jos keskityn tekemään uskon yksinkertaisia perusasioita, loppu asettuu paikalleen. Minulla ei ole halua mennä pitkälle toisarvoisiin asioihin, jotka eivät anna uskonelämälle mitään vaan palvelevat vain ajanvietteenä ja hämmentävät mieltä. Jumalisuus tyytyväisyydessä, kuten Paavali sanoo, on suuri voitto. Sellainen rauha on ihan vain pieniä asioita tehdessä ja Hänen kanssaan kulkemisessa. Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn / SH
cwowi.org ja meilaa minulle: [email protected]
 

Jesus 101, # 2 – The Teaching Visitation
Jeesuksen ABC, osa 2 - opetusilmestys
 
Hei kaikki,
 
Myöhään eräänä iltana valvoin rukoillen ja olin yhtäkkiä Hengessä Herran seistessä edessäni olohuoneessani. Saatoin nähdä yhtä aikaa sekä Hänet että olohuoneeni luonnolliset asiat. Hän sanoi: ”Haluan opettaa sinulle, kuinka opetan ihmisiä.”
 
Tiesin joitain perusasioita  
Mark. 4: 33 sanoo, että Hän opetti heitä 'sen mukaan, mitä he kykenivät vastaanottamaan' – mikä paljastaa, ettei Hän silloin, eikä nyt, musertanut meitä asioilla, joita emme voi käsittää tai joissa emme pysty kulkemaan. Ja jos emme ole valmiita totuudelle, Hän pidättää, kunnes etsimme Häntä asiassa.
 
Hyvä esimerkki tästä on Pyhän Hengen kaste. Uudestisynnyin 16-vuotiaana, mutta turhauduin muutamassa viikossa Sanan ymmärtämisen puutteeseeni ja voiman vähäisyyteen, mutta en tiennyt muusta. Muistan eräänä päivänä sanoneeni Isälle: ”En halua vaikuttaa kiittämättömältä Isä, enkä halua loukata sinua, mutta onko tässä kaikki? Ajattelin, että voisi olla enemmän.”
 
Seuraavana päivänä ystäväni, joka johti minut Herran luokse, alkoi puhua minulle Pyhän Hengen kasteesta. Edeltäneeseen päivään mennessä en ollut edes kuullut siitä, mutta kun hän kertoi, että voisin olla Herran opetettavana Pyhän Hengen kautta ja päästä syvemmälle valtakuntaan, olin valmis! Herra oli saanut hänet odottamaan, kunnes olin valmis ja kykenevä vastaanottamaan tämän tiedon. Herra odotti, kunnes kysyin Hänestä enemmän – Hän ei pakottanut minua oppimaan uutta.
 
Tänä yönä Herra opetti minulle mitä joskus tapahtuu, kun henkilö ei kadu ennen kuin uskoo Häneen.
 
 
John 3: 22-26 kertoo meille Johannes Kastajan olevan kastamassa ihmisiä yhdessä paikassa...
 
...ja Jeesus ja Hänen opetuslapsensa kastamassa ihmisiä toisessa paikassa. Meille kerrotaan joidenkin Johanneksen opetuslasten olleen huolissaan, koska Jeesus veti enemmän ihmisiä kuin Johannes, mihin Johannes osittain vastasi: ”Hänen tulee enetä, minun tulee vähetä.”
 
Luku 4 alkaa näin: "Kun Herra sai tietää fariseusten kuulleen, että Jeesus teki opetuslapseksi ja kastoi useampia kuin Johannes (tosin Jeesus ei itse kastanut, vaan hänen opetuslapsensa), Hän lähti Juudeasta ja palasi taas Galileaan. Hänen oli kuljettava Samarian kautta.”
 
Herra sanoi tienneensä, että fariseukset eivät seuraisi häntä Samarian läpi, joten hän käytti aluetta ikään kuin suodattimena, jolloin he olisivat pakotettuja palaamaan Johanneksen luokse. Heidän täytyi siis palata Johanneksen ja hänen parannuksen teon kasteensa luo. Jos Hän olisi sallinut, fariseukset olisivat seuranneet Jeesusta ilman Johanneksen parannuksen teon kastetta.
 
Jokainen pää kumartuneena ja kaikki silmät suljettuina...
 
Sitten Hän alkoi puhua uudesta länsimaisesta tavasta nostaa käsi ylös 'Jeesuksen vastaanottamisen' merkiksi, ja kuinka monet eivät koskaan kadu, mutta menevät suoraan uudestisyntymään – koskaan todella käsittelemättä sydämellään menneisyytensä synnillistä elämää. Näin fariseukset olisivat tehneet – seuranneet Jeesusta ilman, että olisivat koskaan ensin katuneet syntejään. He olisivat pitäytyneet heidän synnillisessä farisealaisuudessaan 'ottaessaan vastaan' Jeesuksen – ja se ei ole oikein.
 
Herran kommentti siitä kuinka tämän päivän ihmiset uskovat Häneen käsittelemättä menneisyyttään – tekemättä parannusta – tarkoittaa, että henkilö tulee Herran luo menneiden syntiongelmien kanssa niiden omistaessa yhä paikan heidän sydämessään ja elämässään.
 
He eivät anna elämäänsä Jeesukselle, sen sijaan he kutsuvat Jeesuksen heidän synnilliseen elämäänsä. Se on takaperoista.
 
Usein, koska henkilö ei ole ensin katunut, vaan mennyt suoraan Jeesuksen luokse, hän taistelee synnin kanssa sen sijaan, että kykenisi sanomaan: 'Ei synti, minä kaduin sinua ja olen kääntynyt toiseen suuntaan.' Monet eivät ole saattaneet päätökseen entistä synnillistä elämäänsä, kun tulevat Jeesuksen luokse, joten he jatkuvasti kamppailevat entisen elämän ja uuden elämän Kristuksessa välillä.
 
Mieti uskon perustavia opetuksia.
Heprealaiskirjeessä 6: 1-2 on listattu: ...parannusta kuolleista teoista ja uskoa Jumalaan, oppia kasteista, kätten päälle panemisesta, kuolleiden ylösnousemuksesta ja iankaikkisesta tuomiosta.
 
Huomaa eteneminen parannuksesta kuolleista teoista lopun opetukseen tuomiosta. Kuinka moni meistä aloitti 'uskossa kohti Jumalaa', siirtyen veden ja Pyhän Hengen kasteeseen, siitä käsien päälle panemiseen ihmisten päälle rukouksen tai parantamisen tarkoituksessa, sitten etsien taivasta – ilman, että olisimme ollenkaan ensin tehneet parannusta?
 
Onko mikään ihme, että monet kamppailevat synnin kanssa? Tietäen syvemmin asioita Herrassa, kuitenkin taistellen vanhojen syntien kanssa, koska he eivät koskaan katuneet ennen kuin tulivat Jeesuksen tykö.
 
Ei ole liian myöhäistä...
Tällaiselle henkilölle, joka meni suoraan Jeesuksen tykö ilman, että olisi katunut ensin ja päässyt sovintoon syntisen menneisyytensä kanssa, on mahdollista pysähtyä siihen, missä on juuri nyt, ja katua noita asioita – vaikka se oli 10 tai 30 vuotta sitten. Jos et koskaan pysähtynyt todella katsomaan syntistä menneisyyttäsi ja tehnyt parannusta siitä Jumalalle, Isälle ja antanut tuon jumalallisen surun huuhtoa sen, voisi olla hyvä tehdä niin. Ja kun se on kerran tehty, siirtyä eteenpäin. 
 
Se voi olla yksinkertainen päätös, joka on hetkessä ohi ja tehty – siinä hetkessä tuot mieleen syntisen menneisyytesi ja sanot ääneen Isälle katuvasi noita syntejä – jumalallisessa surussa käännyt pois niistä. Hän jättää meille eräänlaisena varoituksena muistikuvan menneisyydestä, ettemme palaa niihin. Jos emme tee parannusta, ne muuttuvat kiusaukseksi. Siitä tiedät sydämesi asenteen. Kaduttuasi menneisyyden syntejä ne eivät enää ole kiusauksia. Jos vielä sydämessäsi vaalit halua niihin, ne tulevat kiusaamaan sinua. Tee parannus ja etene sitten kohti Kristuksen korkeaa kutsua.
 
Ap. t. 2: 38:ssa kun ihmiset kuulivat Pietarin selityksen helluntaista ja kysyivät mitä heidän tulisi tehdä pelastuakseen, Pietari sanoi: 'tehkää parannus'. Hän ei sanonut 'uskokaa', vaan 'tehkää parannus'. Katumus on ensimmäinen pelastuksen sana. Ilman sitä henkilö saattaa kamppailla vanhojen syntien kanssa läpi uuden elämänsä Kristuksessa. Seuraavaan viikkoon, siunauksin, 
 
John Fenn / SH
www.cwowi.org ja meilaa minulle: [email protected]
 

Jesus 101, # 1
Jeesuksen ABC, osa 1
 
Hei kaikki,
 
Siitä lähtien, kun olen tullut Herran opetuslapseksi, olen usein nähnyt uskovia, jotka pitävät itseään kypsinä saatavilla olevan runsaan opetuksen ja kuvitellun tietämisensä tähden. Kuitenkaan he eivät tiedä Jeesuksen kaikkein perustavanlaatuisia opetuksia – joita voisin kutsua 'Jeesuksen ABC:ksi', kristittynä olemisen peruskurssiksi. He ovat pahimman luokan tekopyhiä kuitenkin he ovat näkemättä omaa tekopyhyyttään kuten tekopyhien kohdalla yleensä on asian laita.
 
Monet meistä ovat esimerkiksi kokeneet Facebookissa ystävistä poistamisen (unfriend), ja jos olet kirkossa kävijä, olet epäilemättä kokenut saman jo kauan ennen kuin Facebook tuli kuvioihin tuon termin kanssa, lol. Seurakunnan ystävän taholta tai sosiaalisessa mediassa kavereista poistaminen on erinomainen esimerkki henkilöstä, joka luulee olevansa kypsä, mutta onkin itse asiassa vauva Kristuksessa.
 
Mitä teet, kun joku seurakunnassa lopettaa ystävyyden tai olet estetty ja poistettu kavereista sosiaalisessa mediassa?
 
Jeesuksen käsky: Sovinto on lähes aina tavoite
 
Jeesus sanoi (Matt. 5: 23-24): Jos siis tuot lahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, käy sitten sopimassa veljesi kanssa ja mene sitten uhraamaan lahjasi.
 
Matt.18:15 Hän sanoi: jos veljesi tekee syntiä sinua vastaan, mene ja sovi hänen kanssaan kahden kesken.
 
Tuo on perustavaa laatua olevaa Jeesusta. Paavali ja Jaakob painottivat samaa asiaa Galatalaiskirjeessä 6: 1-3 ja Jaakobin kirjeessä 5: 16, kun he kehottivat etsimään sovintoa sellaisen kanssa, joka on rikkonut meitä vastaan, myöntämään virheemme toisillemme ja rukoilemaan toistemme puolesta suhteiden paranemiseksi.
 
Käskyt tehdä myönnytyksiä toinen toisilleen, rakastaa ja antaa anteeksi, uutterasti ylläpitää Hengen yhteys rauhan sitein ja niin paljon enemmän, kulkevat läpi Uuden Testamentin kirjeiden. Tavoite on aina sovinto.
 
Ainoat annetut syyt olla sopimatta ovat, kun toinen kivenkovaan väittää olevansa oikeassa eikä suostu kompromissiin tai aiheuttaa hajaannusta ja erimielisyyttä ja satuttaa tai kieltäytyy sopimasta, menee syvemmälle syntiin tai opettaa väärin.
 
 (Matt. 18: 15-20, Gal. 6: 1-6, Room. 16: 17-18, 2. Tim. 2: 25-26)
 
Kuka tottelee Jeesuksen perusopetuksia näinä päivinä?
 
Tyypillinen Facebookin kavereista poistaminen menee jotenkin näin: Henkilö saa viestin joltakulta, jonka postaukseen hän on vastannut ja tämä sanoo jotain sellaista kuten: 'Näyttäisi siltä, että yrität aina oikaista minua tai huomautat tekemistäni virheistä tai loukkaannut, joten on parasta, että lopetamme ystävyyden.' Ja siinä se. Kun henkilö vastaa, hän saa 'Tämä henkilö ei voi juuri nyt vastaanottaa viestejä' tai jonkin muun ilmoituksen, että häneltä on viety kaikki mahdollisuudet ottaa yhteyttä kyseiseen henkilöön.
 
Henkilö, joka lopettaa ystävyyden, ei seuraa Jeesuksen ohjeita sovinnon hakemisesta ja pyrkimyksestä rauhaan, sillä hän ei anna toiselle mahdollisuutta ongelman löytämiseen ja anteeksi pyytämiseen.
 
Saan paljon sähköpostia ihmisiltä, jotka ovat tulleet tällä tavoin kohdelluiksi: satutetuilta, hylätyiltä, jotka ihmettelevät mitä he tekivät, mikä oli niin kamalaa, että he tulivat estetyiksi ja poistetuiksi ystävistä. Samaa tapahtuu seurakunnissa. Itse asiassa sosiaalisessa mediassa poistetuksi tuleminen on vain laajentunut versio siitä, mikä seurakunnissa on ollut jo pitkään ennen tietokoneiden aikaa.
 
He asioivat Jeesuksen kanssa
 
Muta jos henkilö kieltäytyy tottelemasta Jeesusta asiassa, et voi tehdä paljoakaan. Se on heidän heiniään, asia jonka he vievät mukanaan taivaaseen ja tekevät siitä tilin Herran edessä. Hän tulee kysymään heiltä, miksi he eivät tehneet sitä, minkä tiesivät olevan oikein. Heidän ongelmansa on tosiaan Hänen kanssaan, ei sinun.
 
Tämä on siis päivän annos – kun henkilö kieltäytyy tekemästä kautta kirjoitusten löytyviä perusasioita – hänen on asioitava Herran ja oman sydämensä kanssa. Jossain syvällä sisimmässään hän haluas mennä eteenpäin ilman haasteita tai tilivelvollisuutta sanoistaan. Hän haluaa auktoriteetin ilman vastuuta.
 
Meidän tulisi kykyjemme mukaan yrittää elää rauhassa, kuten kirjoitukset kehottavat, aiemmin mainitut poikkeukset huomioiden. Mutta joillekin on helpompaa poistaa sinut elämästään, kuin tehdä raskasta rauhan rakentamisen työtä.
 
Jeesus liikuttaa meitä aina kohti ahkerointia uskomme moraalisen oivallisuuden puolesta, kohti tietoutta, itsekontrollia, johdonmukaisuutta, jumalisuutta, veljellistä rakkautta ja ehdotonta rakkautta. Hän vie meitä aina rakkauteen, iloon, rauhaan, kärsivällisyyteen, hellyyteen, nöyryyteen, ystävällisyyteen, uskollisuuteen.
 
Jos kuljemme poispäin näistä luonteen ja sielun ominaisuuksista, kuljemme poispäin Hänestä. Seuraavalla viikolla: vierailu, jonka kautta Herra opetti, kuinka Hän käsittelee ihmistä, joka kieltäytyy oppimasta läksyään. Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn / SH
 
www.cwowi.org ja meilaa minulle osoitteeseen [email protected]