Dominion theology # 2
Vallintavallan teologia osa 2
 
Hei kaikki,
Viime viikolla kerroin pääpiireittäin vallintavallan teologian, toiselta nimeltään valtakunta nyt –ajattelu, perususkomukset ja tällä viikolla haluan kertoa joitakin peruseroja katsomalla Sanaa.
 
Ensin kertaus: Vallintavallan teologia tai valtakunta nyt, kuten sitä myös kutsutaan, uskoo Jumalan menettäneen kontrollin maasta Aadamin tehtyä syntiä, mutta nyt Kristuksen kautta meidät on kutsuttu vallitsemaan maata soluttautumalla seitsemälle vaikutusvallan alueelle, joita kutsutaan  
'seitsemäksi vuoreksi'. Näillä seitsemällä alueella tätä johtavat 'apostolit', ja heille alamaiset ovat 'voittajia' ja kun vallintavalta on otettu noilla alueilla, he luovuttavat maan Herralle Hänen palatessaan. Nuo seitsemän vuorta ovat: hallitusvalta, koulutus, liike-elämä, media, taide & viihde, seurakunta ja perhe.
 
Samalla kun vallintavallan teologian sateenvarjon alla on muunnelmia, olen havainnut, että monet vallintavallan teologiaan tai valtakunta nyt – ajatteluun identifioituvat eivät tiedä, mitä uskovat – monet ovat vain syventyneitä itseään ja omaa maataan ja maailmaa koskeviin uuden kukoistuksen ajan profetioihin ja se on ainoa asia, minkä he tietävät.   
 
On olemassa joitakin muunnelmia, mutta yleisesti ottaen tässä joitakin avainuskomuksia:
1) Vaivan aikaa ei opeteta sellaisena aikana, jolloin antikristus hallitsee ja vainoaa Israelia ja Jeesukseen uskovia, vaan sen sijaan aikana, jolloin Jumalan tuomio tuodaan Hänen kansansa kautta maan päälle. Monet uskovat sen tähden, että antikristus ei ole henkilö, vaan järjestelmä, ja he nojaavat uskomuksensa perustana 1. Joh. 4:3:een, joka mainitsee Jeesuksen kieltävän antikristuksen hengen olevan jo maailmassa. Sen tähden antikristus ei ole henkilö, vaan pelkästään henki, joka hallitsee jumalattomia hallituksia, liike-elämää, koulutusta, mediaa, taidetta & viihdettä, seurakuntaa ja perhettä.
 
2) Seurakunta on epäonnistunut viimeisten 2.000 vuoden aikana. Jeesus tuli tekemään ristintyön, jätti sitten seurakunnan ottamaan valtaansa maan seitsemän vuorta, jotka on yllä listattu. Mutta nyt olemme ymmärtäneet evankeliumin oikein. Jeesus käski meidän olla todistajia, osoittaa valtakunta maailmalle, mikä merkitsee seitsemän maailman järjestelmän valtaan ottamista toteuttaaksemme Hänen valtakuntansa osana todistustamme.
 
Usein näin ajattelevat käyttävät 1. Kor. 15:25-26:a: "Hänen pitää hallitseman "siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle..." Lähtien tuosta kohdasta he sanovat, että me olemme Kristuksen ruumis, ja jopa Hänen jalkansa hallitsevat Hänen vihollistensa yli, sen tähden Hänen ruumiinaan meidän täytyy ottaa maa vallintaamme.  
 
Jotta tämä tapahtuisi, meillä täytyy olla asianmukainen seurakunnan hallinto, mikä merkitsee voittajien olevan apostolisille johtajille alamaisia noilla seitsemällä vuorella. Heti kun Jumalan hallitusvalta on vakiinnutettu, mitä asiaa helpottavat rukoussoturit, jotka vetävät alas linnakkeita raivaten siten tietä, sen jälkeen kristityt voivat siirtyä asemiin ottaakseen valtaansa nuo seitsemän aluetta.
 
3) Ei ylöstempausta. Tämä selitetään haltioituneeksi ilon tunteeksi Kristuksen palatessa.
 
4) Seurakunta on Israel. Useimmat ovat yhtä mieltä siitä, että seurakunta on hengellinen Israel, mutta vallintavallan teologia tekee kokonaan lopun Israelin kansakunnan merkityksestä anastaen Vanhan testamentin ja Uuden testamentin jakeet ja katsoen niiden koskevan Kristuksen ruumista.
 
5) Korostus rukouselämässämme linnakkeiden alas vetämisessä ja tiimityössä enkelien ja Kristuksessa kuolleiden, nyt taivaassa olevien kanssa, jotta tuodaan taivas maan päälle. Varhaisessa vaiheessa näin tätä ajattelua konferensseissa, joissa sanottiin, että jos vain saataisiin riittävästi ihmisiä yhteen rukoilemaan, vain huutamaan ja kiljumaan riittävän lujaa, Jumala kuulisi ja lähettäisi herätyksen.
Matkan varrella osa tästä on muuttunut niin, että Jumalasta on tehty vihollisemme, Se taho, joka täytyy saada vakuuttuneeksi lähettämään herätys ja olemaan vaikuttunut siitä ihmisten määrästä, jotka kaikki rukoilevat samaa asiaa.
  
Profetoiko Raamattu, että kristityt tulevat vallitsemaan noita seitsemää vuorta?
Jeesus sanoi Matt.24:37:ssa, että maa tulee olemaan niin kuin Nooan päivinä silloin kun Hän palaa.  Saatatte muistaa, ettei Nooa vallinnut maata tuossa vaiheessa, vaan sitä vallitsivat hänen ympärillään olevat jumalattomat. Itse asiassa vain hänen perheensä selvisi tulvasta hengissä.
 
Asian ydin on Israel, ei Yhdysvallat
Kautta koko Raamatun on selvää, että Israel on asian ydin, ei mikään muu maa mukaan luettuna Yhdysvallat. Jeesus sanoi Lk. 21:24:ssä profetoidessaan vuoden 70 jKr. tapahtuneen temppelin tuhoutumisen, että  "Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät." Israel otti hallintaansa kaupungin v. 1967, mikä oli merkkinä pakanain ajan lopun alkamisesta. Voi argumentoida, että Israel ei suoraan kontrolloi Itä-Jerusalemia ja että Jeesuksen profetia on vain osittain täyttynyt, mutta oli niin tai näin, kyse on kirjaimellisesta Israelista.
 
Paavali sanoi Room. 11:25-26:ssa: "Sillä minä en tahdo, veljet - ettette olisi oman viisautenne varassa - pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi (osaa Israelista) kohdannut paatumus - hamaan siihen asti, kunnes pakanain (ei-juutalaisten) täysi luku on sisälle tullut,  niin kaikki Israel on pelastuva." Joten Jumala odottaa, kunnes niin maksimimäärä pakanoita pelastuu kuin on mahdollista, ja sitten tulee loppu pakanoihin keskittymiselle ja Hänen huomionsa siirtyy Israeliin. Se ei ole hengellinen Israel, sillä em. virkkeessä ei olisi järkeä. Kirjaimellinen Israel on tärkeä.
 
Ne kaksi, jotka puhuivat Jeesukselle kirkastusvuorella Hänen tulossa olevasta kuolemastaan*, olivat Mooses ja Elia, edustaen lakia ja profeettoja. Kun Jeesus nousi kuolleista, Hän puhui kahdelle Emmauksen tiellä olevalle Mooseksesta (laista) ja profeetoista. * Lk. 9:30-31 ja 24:27, 44-45
 
Ilm. 11:4-6:n kaksi todistajaa ovat Mooses (laki) ja Elia (profeetat), joilla on 1) valta ja lyödä maata kaikkinaisilla vitsauksilla ja muuttaa vedet vereksi, ja 2) estää sadetta lankeamasta.  (Mikä selittää sen, miksi Juuda jakeessa 9 kertoo meille Mikaelin, Israelista vastaavan* arkkienkelin, ottaneen haltuunsa Mooseksen ruumiin sen jälkeen kun Herra Itse hautasi hänet** sen sijaan, että olisi antanut sen maatua. * Daniel 12:1 ** 5. Moos. 34:5-7
 
Sak. 12:10-11:ssa ja 13:6:ssa profetoidaan, että kun Messias palaa Israelin maahan (ei hengellinen Israel), siellä kysytään kuinka Hän sai nuo käsissään olevat haavat ja Hän kertoo heille 'ystäväini huoneessa'. Ja he surevat niin kuin surraan ainoan lapsen kuolemaa ja esikoisen kuolemaa. Ei ole mitään tapaa hengellistää noita jakeita niin, että ne tarkoittaisivat 'seurakuntaa'.
 
Henkilökohtaisesti puhuen
Minusta on päivittäinen haaste vain vaeltaa Hengessä* rakkaudessa, ilossa, rauhassa, lempeydessä, pitkämielisyydessä, hyvyydessä, sävyisyydessä, uskollisuudessa, itsehillinnässä ja lisätä uskooni** hyvettä, tietoa, kärsivällisyyttä, jumalisuutta, veljellistä rakkautta ja ehdotonta rakkautta niin että vaellan Hengessä ja minulla on runsaasti uskoa. *Gal.5:22-25, **2. Piet. 1:5-8 (suomennokset tässä)
 
Nostan hattua niille, jotka hallitsevat noissa asioissa vaeltamisen ja joilla on aikaa sotkeutua jokaiseen uuteen 'Jumalan liikehdintään'. Katsoessani taaksepäin neljää vuosikymmentä sellaisia 'Jumalan liikehtimisiä' kuten karismaattista uudistusta siihen liittyvine hölmöine henkilökohtaisine profetioineen, paimenuusliikettä, Uskon Sanaa, menestysteologiaa, apostolista liikettä, rukoustaistelijoita, messiaanisia jotka sulkevat pois Uuden testamentin totuudet, avointa taivasta ja omasta tahdosta taivaassa käymistä koskevia virheitä ja niin monia muita, hämmästelen näitä ihmisiä, jotka ilmeisesti hallitsevat Hengessä vaeltamisen ja voivat nyt siirtyä eteenpäin Hengessä vaeltamisesta harjoittamaan tuollaisia toisarvoisia opetuksia. Minulla on yhä täysi työ siinä ja tarvitaan koko huomiokykyni, että vain vaellan Isän ja Herran kanssa päivittäin. Suosionosoituksia niille jotka hallitsevat sen ja joilla on varaa sellaiseen ylellisyyteen, että harjoittavat toisia opetuksia. 
 
 
Mihin meidät on kutsuttu?
Meidät on kutsuttu olemaan pyhiä, Jeesuksen Kristuksen ikuisesti oppivia (opetuslapsia), jotka tavoittelevat vain niitä asioita ja niitä ihmisiä, jotka vievät meitä syvemmälle Häneen. Meidät on myös kutsuttu HÄNEN tarkoitusperänsä (ei meidän) mukaan, kutsuttu Jeesuksen Kristuksen yhteyteen, kutsuttu ei lihan vapauteen, vaan kutsuttu vapauteen rakastaa toisiamme Kristuksessa, kutsuttu taistelemaan uskon taistelu tarttuen ikuiseen elämään, kutsuttu olemaan pyhiä, kutsuttu pimeydestä valoon. (Lainataan kohtia Room. 1:7. 8:28, 1. Kor. 1:9, Gal. 5:13, 1. Tim. 6:12, 2. Tim 1:9, 1. Piet. 1:9)
 
Eikö meillä ole täysi työ vain oppia vaeltamaan Jumalan kanssa koko päivän? Ettekö ole huomanneet, että kaikki nämä 'Jumalan liikehdinnät' ja 'opetushullutukset' nousevat äkkiä ja laantuvat yhtä nopeasti? Emmekö ole huomanneet, että juuri kun hyperarmon opetus haalistuu, joka otti verikuuhullutuksen paikan, ja ihmiset tulevat taas tasapainoon, vallintavallan teologia nousee ottamaan sen paikan? Herra sallii jonkin verran kypsymättömyyttä ruumiissaan, kuten mekin teemme omien kypsymättömien lastemme kohdalla, mutta lopulta jokainen hyvä vanhempi tuo lapset takaisin polulle. Keskittykää vaeltamaan Herran kanssa, älkää kiinnittäkö huomiota mihinkään, mikä kääntää huomiomme pois meidän ensisijaisesta toimintaohjeestamme.
 
Uusi 'hajanainen ajatus' ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn

Dominion theology # 1
Vallintavallan teologia osa 1
 
Hei kaikki,
Joissakin piireissä ihmiset profetoivat ylenpalttista kukoistusta Yhdysvalloille ja maailmalle kun Trump voittaa Yhdysvaltain vaalit, mikä tuo tullessaan ajan, jolloin kristityt hallitsevat ‘seitsemää vuorta’ (ks. alla oleva määritelmä) uudella siunauksen ja kukoistuksen aikakaudella. Tämä tulee ajattelusta, jota yleisesti kutsutaan ‘vallintavallan teologiaksi’ tai ‘valtakunnaksi nyt’.
 
Saan paljon sähköposteja, joissa minua pyydetään kommentoimaan vallintavallan teologiaa, mutta monet eivät ehkä edes ole tietoisia siitä, että sellainen on olemassa, joten määrittelen sen ensin, sitten seuraavalla viikolla kerron asiaa koskevista Raamatunteksteistä kohta kohdalta.
 
Mikä se on
Vallintavallan teologia uskoo kristittyjen ottavan valtaansa maailman tai he ‘vallitsevat’ sitä. Vaikka vallintavallan teologian sateenvarjon alla on eri ‘ryhmittymiä’, perususkomus kuulostaa ensisilmäyksellä järkevältä: Aadamia käskettiin vallitsemaan maailmaa 1. Moos. 1:26-28:ssa, mutta syntinsä kautta hän vei maailman kirouksen alaiseksi. Sitten Jeesus tuli ja kumosi kirouksen tuoden Jumalan valtakunnan ihmiskunnan sydämiin; sen tähden meillä on Aadamin mandaatti vallita maailmaa ja tuoda valtakunta ihmiselle.  
 
Toinen tapa sanoa asia on, että ajattelun kannattajat uskovat Jumalan menettäneen kontrollin maailmasta, kun Aadam teki syntiä ja Hän on yrittänyt saada sen takaisin. Sen tähden ‘rukoussoturit’ rukoilevat valtakuntaa alas ja rukoilevat demonisia linnakkeita vastaan, käytetään fraaseja ‘liiton kansa’, ‘voittajat’ ja muita kuten ‘Joelin armeija’ identifioimaan tällaista ajattelutapaa.
 
Varsinaisesti he uskovat ylöstempauksen olevan pelkästään riemukas tunne, jota koemme Jeesuksen palatessa, Israelia koskevat profetiat koskevat itse asiassa seurakuntaa, ja sen tähden valtakunta tulee ensin uskovien sydämiin ja jotkut noista uskovista, voittajat, luovuttavat maapallon Herralle Hänen palatessaan.
 
Vallintavallan teologia uskoo Jumalan valtakunnan tulevan maailmaan sitä kautta, että kristityt ottavat vähitellen valtaansa ‘seitsemän vuorta’ tai seitsemän vaikutusaluetta.
 
Seitsemän vuorta
Ne seitsemän vuorta, jotka he uskovat kristittyjen ottavan valtaansa ensin Yhdysvalloissa ja sen jälkeen muualla maailmassa ovat: uskonto, perhe, hallitusvalta, koulutus, media, liike-elämä, taide & viihde.
 
Painopisteen ollessa näillä alueella olevissa ‘apostoleissa’ heidän ollessaan osa ‘viittä palveluvirkaa’ ajatuksena on se, että kristityt nousevat näiden apostolien johdon alaisina noilla seitsemällä vuorella muuttaakseen tämän maailman. Vallintavallan teologiaa kannattavien joukossa on eroja, mutta ajatuksena on se, että nuo ‘viisi palveluvirkaa’ johtavat Yhdysvaltoja jonkinlaisessa demokraattisessa teokratiassa takaisin Jumalan luo suuren kansallisen ja sen jälkeen maailmanlaajuisen herätyksen vallitessa.
 
Kuinka 'apostolit' toimivat noilla seitsemällä vuorella
Katsokaa noita seitsemään vuorta ja valitkaamme yksi, vaikkapa taide & viihde. Ajatuksena on, että kristilliset elokuvat ja taide alkavat vähitellen soluttautua, kyllästää ja sitten olla vallitseva vaikuttaja Hollywoodissa, Broadwaylla jne. Vallintavallan teologian kannattajat voivat mainita monia eri kristillisiä ja konservatiivisia taiteilijoita, jotka nyt ovat aktiivisia kullakin alalla ja heihin nojaten viitata ilmeiseen edistykseen todistuksena siitä, että heidän teologiansa on oikeaa.
 
Politiikassa Trumpin ehdokkuuteen perustuslaillisine ydinarvoineen voidaan viitata edistyksenä siinä toivossa, että Trumpin hallinto tulee nimittämään uskovia hallitustason asemiin kääntämään päinvastaiseksi vuosien liberaalin politiikan tuoden siten Jumalan valtakunnan elementtejä liittovaltion hallintoon.
Liike-elämässä toivotaan ja rukoillaan sitä, että suurempien yritysten toimitusjohtajat ovat tai heistä tulee kristittyjä, jotka sitten harjoittavat konservatiivista politiikkaa ja kristillisiä vapauksia noissa yrityksissä… ja sitä rataa.  
 
Tässä ajattelutavassa Trump on ‘apostoli’ joka on asetettu vaikuttamaan hallitusvallan vuoreen. Kristitty toimitusjohtaja on ‘apostoli’ yrityksensä suhteen. Kristityt näyttelijät ja tuottajat ja vaikuttajat Hollywoodissa olisivat ‘apostoleita’ ollen siellä olevan kristillisen vaikutusvallan johdossa jne.
 
Tekeekö suuremman kristillisen vaikutusvallan haluaminen ihmisestä vallintavallan teologian kannattajan?
Yksistään se, että joku uskoo, että kristittyjen pitäisi saada enemmän vaikutusvaltaa yhteiskunnassa tai ‘seitsemällä vuorella’, ei tee hänestä vallintavallan teologian kannattajaa. Keskivertokristityistä olisi hienoa nähdä kristittyjä valtapaikoilla noilla seitsemällä vuorella heidän omassa maassaan – mutta se ei merkitse sitä, että he uskovat, että meidän pitäisi luoda valtakunta nyt luovuttaaksemme maapallon Jeesukselle Hänen palatessaan, jotta Hän voi jatkaa siitä.
 
Ja yksistään se, että jonkun pastorin saarna käsittelee kristittyjen olemista aktiivisia yhdellä noista seitsemästä vuoresta, ei merkitse sitä, että hän on Valtakunta nyt – saarnaaja. Samalla tavoin kuin joku ihminen ajattelee jonkin tietyn automallin ostamista ja sitten yhtäkkiä huomaa, että tuota mallia on joka puolella hänen ympärillään, on niitä, jotka keskittyvät mihin tahansa joka etäisestikin kuulostaa Valtakunta nyt – ajattelulta, joten meidän täytyy katsoa suurempaa kokonaisuutta, palvelutyötä laajemmin, viestiä laajemmin. 
 
Nykyaikainen menestysteologia
Syyt sille, miksi vallintavallan teologia on juurtunut Yhdysvaltoihin, ovat monitahoiset. Yksi niistä on se, että se vastustaa Yhdysvaltain liittovaltion hallinnossa nykyään nähtävää ‘liberaalin toimintaohjelman’ ajattelutapaa. Kun ollaan väsyneitä ei-kristillisiin lakeihin, politiikkaan ja kulttuuriin, jota pakotetaan suurelle yleisölle, joka ei ole yhtä mieltä tuon toimintaohjelman kanssa, vallintavallan teologia nähdään poliittisena vastavoimana.
 
Toinen syy on taloudellinen. Yksinkertainen nettihaku tai vain talousuutisten kuuleminen kertoo tarinan siitä, kuinka kauas Yhdysvaltain talous on pudonnut viimeisenä kahdeksana vuotena: 50 miljoonaa saa ruokakuponkeja, 100 miljoonaa ei ole työelämässä (lähes kolmannes Yhdysvaltain väestöstä ei tee työtä), puolet kaikista kotitalouksista Yhdysvalloissa vastaanottaa jonkin tyyppistä ansioihin perustumatonta julkisen vallan antamaa avustusta.
 
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat amerikkalaisten tekevän pidempää työaikaa kuin mikään muu kehittynyt maa yli 25 miljoonan henkilön työskennellessä yli 49 tuntia viikossa (enemmän kuin yksi viidestä työntekijästä). Monet näistä ylitunneista tulevat kahdesta osa-aikatyöstä, jotka johtuvat terveydenhoitolakien voimaantulon sekä yritys- ja henkilöverojen nousun aiheuttamista irtisanomisista. Vuonna 2016 Yhdysvaltain hallitus saa 3,3 biljoonaa dollaria – kuitenkin se käyttää vielä enemmän kuin se saa.
 
Yhdysvaltain väestö on vihainen sekä republikaaneille että demokraateille ja tämä raivo on lietsonut Donald Trumpin ehdokkuutta. Niinpä on luonnollista, että vallintavallan teologian kannattajat sisällyttävät vahvan menestysteologisen elementin jonkinlaiseen teologiseen pataruokaan, johon he sekoittavat mukaan elämän jokaisen puolen.
 
Juuri tämä modernisoitu versio menestysteologiasta näyttää olevan käyttövoima monille, kuten nähdään henkilökohtaisissa profetioissa, jotka julistavat rikkauksia ja siunauksia lähitulevaisuudessa.
 
Jokaisella villitysliikkeellä täytyy olla profetia antamassa uskottavuutta ...
'Henkilökohtaiset profetiat' runsaslukuisina ovat aina olleet 'hyväksymisleima' sille, mikä tahansa sitten sattuukin olemaan uusin villitys karismaattisessa maailmassa. Jokainen villitysliike pohjaa uskomuksensa siihen, mitä sen kannattajat uskovat näkevänsä Sanassa, mutta sitten he tarvitsevat Hengen mukaan menoa; tästä syystä suuri määrä henkilökohtaisia profetioita.
 
Niinä noin 42 Isän kanssa vaeltaminani vuotena olen nähnyt jok’ikisen karismaattisen liikkeen mukana olevan myös henkilökohtaista profetiaa, joka yhtyy juuri siihen Sanan sävyyn, jota 'uusin Jumalan liikehdintä' edustaa. Siksi en ole yllättynyt kuullessani kaikista niistä profetioista, jotka koskevat uutta yltäkylläisyyden ja rauhan aikaa, joka on tulossa Yhdysvaltoihin ja maailmaan tämän vaalikauden myötä.
 
Mutta kysymys tänään ei ole poliittinen, vaan se, että onko vallintavallan teologian ymmärrys Raamatusta oikea? Onko tämä raamatullinen ymmärrys Uuden testamentin kristinuskosta? Luovuttavatko 'voittajat' maailman Jeesukselle Hänen palatessaan? Onko Israelilla merkitystä?
 
Ja jatkan siitä ensi viikolla, siihen saakka siunauksin,
John Fenn
 

Culture of Offence # 2
Loukkaantumisen kulttuuri, osa 2
 
Hei kaikki,
Olin auttamassa Chrisiä valmistautumaan päivään hänen aamukylpynsä jälkeen ja hän kuuli lentokoneen lentävän ulkona. Chris on vanhin poikamme, iältään 36 tätä kirjoitettaessa, napanuora oli hänen kaulansa ympärillä hänen syntyessään ja hän kärsi hapenpuutteesta, joten henkisesti hän on noin nelivuotias.
 
"Isä! Lentokone!", hän sanoi, "Olet oikeassa, minäkin kuulen sen. Minneköhän se on menossa?", kysyin ja antamatta hänelle vastausaikaa jatkoin sokeana hänen kielensä päällä pyöriville sanoilleen: "Ehkä joku on lentämässä kotiin käytyään järvellä tänä viikonloppuna. Ehkä jotkut menevät töihin, ehkä jotkut tapaamaan ystäviä. Tai ehkä jotkut menevät kauas lomalle. Minne sinä luulet heidän menevän?" Selvästi Chris oli kohteliaasti odottanut minun lopettavan ja hän vastasi: "He menevät lentokentälle."
 
Keskustelun kadotettu taito
Hänen vastauksensa meni epäilemättä totuuden ytimeen – riippumatta siitä miksi tai minne ihmiset olivat lentämässä, he lensivät jollekin lentokentälle. Mutta minä olin niin uppoutunut itseeni ja kaikkiin kuvittelemiini mahdollisuuksiin, että tuskin huomasin Chrisin odottavan kärsivällisesti, jotta lakkaisin puhumasta. Tuo on yksi loukkaantumisen kulttuurin elementti, keskustelun kadotettu taito. Me kaikki hallitsemme jotakin keskustelua toisinaan, mutta emme tapanamme. 
 
Loukkaantumisen vallassa oleva ei halua vaihtaa ajatuksia, sillä hän on itseensä uppoutunut. Hän haluaa oman äänensä ja vain sen tulevan kuulluksi. Hän haluaa käyttää sinua, ei oppia sinulta. Se saattaa tapahtua ajatusten tuulettamiseksi, ajan tappamiseksi, saadakseen sinut vahvistamaan mitä hän on jo päättänyt, mutta hän käyttää sinua oikeuttamaan oman päätöksensä samalla kuin hän teeskentelee, ettei ole vielä tehnyt päätöstä. Syyt ovat lukuisat, mutta kaikki tarkoittaa sitä, ettei hän osaa vaihtaa ajatuksia eikä hän sitä haluakaan.
 
Loukkaantumisen kulttuurissa oleva henkilö näkee toisen mielipiteen julki tuovan ihmisen uhkana ja sen tähden tuo toinen saa osakseen henkilökohtaisen hyökkäyksen tunteiden purkauksen muodossa.
 
Tämä on osa emotionaalista tasapainottomuutta, joka kuuluu yhteen loukkaantumisen kanssa. Ihmisen emotionaalista loukkaantumisen linnaketta ei voi loogisesti oikeuttaa ja hän tietää sen, mutta hän on liian hauras tai liiaksi mielensä pahoittanut tai stressaantunut tai hänellä on joku kätketty motiivi, lakatakseen tuijottamasta omaan napaansa ja kohdistaakseen katseensa siihen, mikä on loogista ja oikein ja mitä Herra haluaisi hänen tekevän. Hän tulkitsee sen hylkäykseksi ja kun hän on menettänyt kyvyn keskustella ja vaihtaa ajatuksia ilman että tuntisi olevansa uhattu, parjattu tai henkilökohtaisen hyökkäyksen kohteena, niinpä hän syyttää ja hyökkää takaisin, vaikka todellisuudessa häntä vastaan ei hyökätä – hän vain näkee asian niin. Kyllä, se on kypsymättömyyttä ja se on myös loukkaantumista.
 
Kun Paavali oli Mars-kukkulalla Ateenassa, mitä kuvataan Apt. 17:ssä, sinen kokoontuneet ihmiset etsivät ajatusten vaihtoa ja tekivät sitä ilman, että se olisi ollut henkilökohtaista. He tiesivät kuinka hyökätä jotakin ajatusta vastaan ilman että hyökkää ajatuksen esittänyttä vastaan.
 
Melkein jokainen ammatti-ihminen voi tunnistaa tämän ajatustenvaihdon idean
Joskus keskustelut tapahtuvat kiihkeästi väitellen, mutta niissä ei hyökätä henkilökohtaisesti toista ihmistä vastaan. Juristit, johtotehtävissä olevat, diplomaatit, opettajat, (toivottavasti) puolisot ja vanhemmat tietävät, mitä on käydä edestakaista kommenttien vaihtoa kiihkeästi eri näkemyksiä edustaen samalla kun kannatellaan ja osoitetaan arvostusta ja jopa rakkautta tuolle toiselle osapuolelle, mikä estää tekemästä asiasta henkilökohtaista.
 
(Jos haluaisin tarjota kihlapareille jonkin kurssin avioliittovalmennuksessa, se olisi tämä: opi kuinka väitellä. Opi ilmaisemaan ajatuksia tekemättä kommunikaatiostasi henkilökohtaista hyökkäystä, tuomatta esille menneisyyttä jne. Väittele ajatuksista, väittele käsitteistä, väittele tavoitteista, mutta älä tee siitä henkilökohtaista hyökkäystä.)  
 
Mutta monet ihmiset, erityisesti ne, joilla on joko heikko puoliso tai joilla ei ole puolisoa eikä yhtään läheistä ystävää puhumassa heidän elämäänsä, rakastavat Jumalaa sydämessään, mutta elävät pienessä itsessään, joka määrittelee itsensä toisten kanssa vastatusten olevaksi ja siten loukkaantuu jokaiselle, jonka kanssa he ovat eri mieltä tai joka loukkaa heidän tunteitaan. Nämä ihmiset elävät ’itsestä’ käsin, eivät heissä olevasta Kristuksesta käsin.
 
Sen sijaan että tällainen henkilö komentaisi itseään tai antaisi Jumalan käskeä, mitä hän tuntee ja ajattelee, hän antaa emootioidensa määrätä, mitä hän tuntee ja ajattelee.
 
Vau, siinäpä vasta maan päällä Kristuksessa elämistä ilman että tuo mitään ikuiseen juhlaan kuin vain poroksi palavaa puuta, heinää ja olkia elämästään. En haluaisi olla heidän asemassaan tuona päivänä.
 
Kuitenkin näillä samoilla ihmisillä on usein työpaikka ja olen varma, että kun joku töissä sanoo tai tekee jotakin sellaista, josta he eivät ole samaa mieltä, he eivät lähde pois työpaikaltaan sinne koskaan palaamatta – koska he tarvitsevat palkkarahat. Kuitenkin nämä samat kristityt, jotka tietävät, että tulevat tekemään tiliä Luojalleen, elävät vihan ja loukkaantumisen vallassa toista kristittyä kohtaan ja lopettavat ihmissuhteita vaikka me kaikki tulemme tuntemaan toisemme taivaassa ikuisesti – kuitenkaan heillä ei ole mitään jumalanpelkoa, ei mitään halua olla Kristuksen kaltainen jos Kristuksen kaltaisena oleminen haastaa heidät muuttamaan sen, mitä he tuntevat ja ajattelevat.
 
Laiskuutta?
Vuosien aikana olen huomannut helposti loukkaantuvien olevan hengellisesti laiskoja, eivätkä he halua liikuttaa hengellistä ahteriaan. Tarkoitan sillä tätä: kuvittele joku laiska työntekijä, joka pitää pitkän tauon ja loukkaantuu, kun päällikkö käskee häntä ryhtymään töihin. Sen sijaan että hän näkisi pomonsa käskyn ‘Tiedättekö, hän on oikeassa, olin pitänyt liian pitkän tauon ja aiheutan haittaa työkavereilleni’, hän sanoo: ‘Pomo ei pidä minusta. ’
 
Omassa pienemmässä, emotionaalisessa itsessään elävä henkilö tarkastelee missä muodossa tahansa olevaa kommunikaatiota loukkaantumisen linssien läpi. Hän olettaa vastauksen antavan ihmisen olevan vihainen tai levoton, hyökkäävä tai harmistunut – joten hän näkee keskustelussa, sähköpostissa, puhelussa tai kirjeessä asioita, joita ei ole tarkoitettu. Tämä on hänelle normaalia, vaikka rakkaus sanoo uskovansa parasta ja etsivänsä parasta. Jeesukselle kuuliainen ihminen muuttaa asennettaan ja sanoo: ‘Hän on oikeassa, olen pitänyt liian pitkän tauon ja pomo haluaa sitä mikä on parasta minulle ja firmalle ja työkavereilleni.’ Tuo on rakkautta, asenne jonka mukaan pomo ei pidä hänestä on loukkaantumisen kulttuuria.
 
Kun tällainen henkilö on loukkaantunut, hän vastuun omasta elämästään ja asenteestaan ottamisen sijasta on kykenemätön näkemään, että hänen pitkä taukonsa haittaa toisia työntekijöitä. Hän on laiska, sokea sille, että hänen työkaverinsa tarvitsevat hänet töihin, on halukkaampi siihen, että antaa toisen tehdä hänen työnsä sen sijaan, että ottaisi vastuun itsestään.
 
Sijoita tuo laiskuus hengelliselle tasolle ja se tarkoittaa sitä, että joku on halukkaampi loukkaantumaan kuin tekemään sen mitä Jumala pyytää. ‘Herra, on liian vaikea pyytää anteeksi, joten etkö vain hoitaisi asiaa ja pitäisi tiliäni puhdistettuna niin että voin jatkaa matkaa.’
 
Maailma on hermostunut ja etsii asioita, joihin loukkaantua. Mutta me emme ole oppineet sillä tavoin tuntemaan Kristusta. 
 
Minulta on kysytty monta kertaa kuinka pidän sydämeni ja motiivini oikeina Herran edessä
Se on hyvin yksinkertaista: en muodosta mielessäni ja emootioissani mielipiteitä toisen ihmisen teoista. Arvioin hänen elämänsä hedelmää kuten Jeesus käski tehdä, enkä arvioi heidän sydäntään, mikä on myös sitä mitä Jeesus sanoi. Sillä tavoin haluan vain vilpittömästi ja rehellisesti parasta hänelle ja sen tähden minulla ei ole tuossa ihmissuhteessa mitään kätkettyjä motiiveja.
 
Paavali ilmaisi asian eri sanoin mm. Room. 14:ssä Paul todeten pohjimmiltaan: ‘Mitä he tekevät, he tekevät Herralle, joten se on heidän asiansa, ei teidän.’ Minun täytyy ehkä suojella itseäni sellaisilta teoilta, joiden arvioin olevan syntisiä tai mahdollisesti vaarallisia minulle tai perheelleni, mutta en arvioi ihmisten sydäntä. Vain Jumala tuntee sydämen. Ihmisluonnon ollessa mikä se on ihmiset arvioivat itseään motiiviensa perustella, mutta arvioivat toisia omien odotustensa perusteella. Ja se vie heidät suoraan siihen, että he loukkaantuvat ja pahoittavat mielensä. Jos teet voitavasi tehdäksesi rauhan ja he kieltäytyvät, heidän ongelmansa on Herran kanssa, ei sinun. Joten anna Hänen hoitaa heidät.
 
Tajusin kauan aikaa sitten olevani jo ikuisuudessa – me emme kuole ja sitten astu ikuisuuteen, me olemme jo ikuisuudessa. Se tarkoittaa sitä, että me kaikki tulemme tuntemaan toisemme erittäin hyvin seuraavina 200, 500 ja 5.000 vuotena ja niiden yli. Joten miksemme olisi yhtä mieltä siitä mistä voimme olla yhtä mieltä juuri nyt, koska 10.000 vuoden päästä onko meidän erimielisyyksillämme tässä elämässä lainkaan mitään merkitystä?
 
Muistan Polykarpoksen, Smyrnan piispan sanat ennen kuin hänet poltettiin roviolla siksi, että hän kieltäytyi polttamasta suitsuketta keisarille: "86 vuotta olen Häntä palvellut eikä Hän ole tehnyt minulle mitään vääryyttä. Kuinka minä voin rienata Herraani ja Vapahtajaani? Te uhkailette minua tulolla, joka palaa jonkin aikaa ja hetken jälkeen se tukahtuu; mutta olette tietämättömiä siitä iankaikkisesta rangaistuksesta, joka on valmistettu pahoille." 
 
Niille, jotka loukkaantuvat kovin herkästi, tekisi mielestäni hyvää mennä itseensä ja katsoa tarkkaan tätä näkökulmaa ikuisuuteen, olivatpa he kristittyjä tai ei. Uusi hajanainen ajatus ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn
 

Culture of Offence # 1
Loukkaantumisen kulttuuri, osa 1
 
Hei kaikki,
Loukkaantumisen kulttuuri on vallannut suuren osan maailmaa muutamina viime vuosina. Useimmat eivät kuitenkaan tajua, että tämän liikkeen takana oleva henki tulee johtamaan johonkin paljon suurempaan ajan kulkiessa eteenpäin kuin vain siihen, että yksi poliitikko menee henkilökohtaisuuksiin hyökätessään toista vastaan vaalivuonna.
 
Pienessä mittakaavassa meillä Yhdysvalloissa on esimerkkejä mm. teini-ikäisestä, joka on erotettu määräajaksi koulusta siksi, että on sanonut aivastaneelle luokkakaverille ‘siunausta’ (englanninkielissä maissa terveydeksi - toivotuksen sijaan käytetty, suom. huom.). Eräässä koulussa Kaliforniassa viisi oppilasta lähetettiin kotiin 5.toukokuuta, päivänä jolloin Meksiko juhlii Pueblon taistelun muistopäivää, koska nämä kehtasivat pitää yllään t-paitoja, joissa oli Yhdysvaltain lippu.
 
Kansallisessa mittakaavassa loukkaantumisen kulttuuri on hyvin paljon fasismin kaltainen. Fasismi on hallitsemisjärjestelmä, jossa ihmisten ei sallita olla eri mieltä hallituksen kanssa – hallitus loukkaantuu sille, joka on sen kanssa eri mieltä. Tähän kuuluvat esimerkkeinä ISIS, joka tappaa kenet tahansa, joka ei usko kuten siihen kuuluvat uskovat, tai se, että Turkki syyttää kansalaisia, jotka ilmaisevat sosiaalisessa mediassa minkä tahansa mielipiteen, joka tulkitaan hallituksen vastaiseksi, tai laajalle levinnyt poliittinen korrektius, joka on pakotettu kansalaisille hallituksen poliittisena linjauksena. Lähtien ‘siunausta’ –toivotuksesta aina pidätyksiin saakka silloin, kun Facebookissa on julkaistu kirjoitus, jossa ilmaistaan henkilökohtainen mielipide, nämä ovat loukkaantumisen kulttuurin elementtejä.
 
Loukkaantuminen alkaa kuitenkin yksilöiden sydämessä ennen kuin siitä tulee koko yhteiskunnassa vaikuttava voima, ja jos se jää pysyvästi ihmisen sydämeen, siitä muodostuu oma pieni loukkaantumisen kulttuurinsa. Se johtaa siihen, että ihminen elää tunteidensa mukaan sen sijaan, että hän eläisi järjen, logiikan ja siveellisyyden mukaan, minkä tuloksena on suhteiden katkaiseminen sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät täytä hänen odotuksiaan.
 
Kuinka loukkaantuminen alkaa
Röyhkeys on menettelyä, jossa omat odotukset asetetaan jonkun toisen päälle, ja sitten loukkaannutaan (mielipahan tunteet) ja voidaan myös tuntea olevansa uhri, kun toiset eivät täytä noita odotuksia.
 
Loukkaantunut henkilö ei kykene arvioimaan tilannetta oikein
Hän näkee tilanteen yksinomaan omien odotustensa valossa ja siitä näkökulmasta, miltä heistä asia tuntuu ottamatta huomioon ketään muuta. Nämä ihmiset elävät omien tunteidensa muovaamien mielipiteiden mukaan sen sijaan, että eläisivät Jumalan Sanan muovaamien mielipiteiden ja emootioiden mukaisesti.
 
Kohta nro 1 – Hän näkee vain itsensä ja oman tilanteensa (narsisti)
Hänen tunteensa ovat kireällä ja hän muodostaa mielipiteitä ja tekee päätöksiä siitä, kuka on hänen elämässään tai kenet hän sulkee pois elämästään ainoastaan tunteistaan käsin. Ehkä hänellä on esimerkiksi ollut 20 vuotta ystävä, mutta eräänä päivänä tämä ystävä suututtaa hänet jossakin vähäpätöisessä asiassa – koska hän soitti ystävälleen epäsopivana ajankohtana ja ystävä oli näin todennut - ja hän vihastui ja päätti lopettaa tuon ihmissuhteen. Loukkaantumisen kulttuuri päättää emotionaalisesti heittää pois 20 vuoden investoinnin ystävyyssuhteeseen – täysin epäloogista! Ällöttävää ajattelua!
 
Tällä tavoin elävät ihmiset aloittavat alaspäin menevän kierteen elämässään.
 
Kohta nro 2 – Hän ei kykene kuvittelemaan millaista on olla tuo toinen henkilö
Emootioissa ja loukkaantumisen kulttuurissa eläminen merkitsee, että tällainen henkilö ei voi ymmärtää toisen ihmisen tilannetta, ja hän on unohtanut ensisijaisen tavoitteensa olevan olla kypsä Kristuksessa. Yllä olevassa esimerkissä vaikka henkilöt olivat olleet ystäviä 20 vuotta, loukkaantunut ei kyennyt ymmärtämään ystävänsä rehellisyyttä tämän sanoessa, että ei ollut hyvä hetki puhua.
Hän suhtautuu siihen kuin lausumaan ‘et halua minua’, joten hänen reaktionsa on suhteeton tapahtumaan nähden ja hän heittää ystävyyden pois. Hän ei voi kuvitella ystävänsä elämässä mitään suurempaa kuin hänen oma tarpeensa tuolla hetkellä. Ehkä ystävällä oli vauva hoitopöydällä kakkavaipan vaihtamista varten, ehkä ystävällä oli lääkärin vastaanotolla – sillä ei ole merkitystä! Hän on loukkaantunut, koska hän on kykenemätön ymmärtämään ystävänsä tilannetta oman tarpeensa hetkellä, hän on emotionaalisessa myllerryksessä, joten hän loukkaantui.
 
Totuus on se, että hän rakastaa Jeesusta vain siihen pisteeseen saakka, jossa Jeesus ei pyydä häntä tekemään vaikeita päätöksiä, jotka johtaisivat kasvuun ihmisenä ja Jeesuksen opetuslapsena. Hän ei ole todella opetuslapsi, hän on vain uskova, sillä määritelmän mukaan opetuslapsi on ‘oppija’. Hän on lakannut oppimasta, hän on leimannut lippunsa taivaaseen, nyt elämä on liian vaikeaa ja hän on liian kiireinen, jotta häntä jaksaisi kiinnostaa sellaiset asiat kuin jumalisessa luonteessa kasvaminen. Sellaiset asiat kuin omaan napaan tuijottamisen lopettaminen, anteeksipyynnöt, nöyrtyminen ja ylireagoimisen myöntäminen ovat vain liian vaikeita kaiken muun lisäksi. Huono homma, Jeesus, rakastan sinua, mutta elämä on kovaa ja minä halua piehtaroida loukkaantumisessani.
 
Hän näkee vain oman tarpeensa, oman elämänsä, oman kriisinsä. Hän saattaa sanoa kohteliaasti: ‘No miten sinulla menee’, mutta heti kun toinen vastaa, hän onnistuu siirtämään keskustelun takaisin itseensä. Sympatia on emootio, jota tunnetaan, kun toista sattuu, kun taas empatia on kyky kokea toisten tunteet.
 
Helposti loukkaantuva voi tuntea sympatiaa toista kohtaan, mutta häneltä puuttuu kyky kokea empatiaa, sillä se vastaa nöyryyttä, haavoittuvaisuutta ja sen tuntemista, mitä toiset tuntevat. Siten hän vetäytyy ja siirtää huomion takaisin itseensä.  
 
Kohta nro 3 – Puhumalla ei ihmistä saa pois loukkaantuneisuuden tilasta
Loukkaantuminen on emootioiden valinta, joka on usein tehty automaattisena reaktiona vailla mitään suodatinta tai tasapainoisuuden noudattamista noiden emootioiden suhteen. Kypsät ihmiset ovat oppineet kuinka tasapainottaa emootiot saattaen ne ja ajatuksensa ristille alisteiseksi.
 
Valita olla loukkaantumatta on Kristuksen kaltaisuutta samalla kun valita loukkaantua on alemman itsen valinta. Puhumalla, neuvottelemalla, havainnollistamalla tai opettamalla ei ihmistä saa pois loukkaantuneisuuden tilasta. Hän on pahoittanut mielensä ja hän haluaa ollakin – joten heti kun turhaan osoitat totuuden, heti kun turhaan pyydät anteeksi, heti kun turhaan yrität saada häntä ymmärtämään, mistä tilanteesta tulet, sinun täytyy jatkaa eteenpäin. Rakenna siltaa häneen siinä määrin kuin hän sallii, mutta hänen syntinsä ja lapsellisuutensa ei voi pidättää sinua tekemästä sitä mikä on oikein Kristuksessa. Vastaat Kristukselle, et hänelle. 
 
Tässä tunteet näytetään avoimesti kaikille ja toisia arvioidaan omien odotusten mukaisesti sen sijaan, että arvioitaisiin sen mukaisesti, mikä on oikein ja moraalista ja perusteltua. Ihmisten elämä on vaikeaa ja he ovat stressaantuneita ja he näyttävät taipumuksensa loukkaantua kuin piikkisika paljastaa piikkinsä yhteenotossa. Tässä on alue, jolla ihmiset tuntevat tarpeen olla aina oikeassa, osoittaa, missä toiset ovat väärässä, ja he elävät tuosta elämänsä ‘kotipesästä’ käsin.
 
Se on hirvittävä, surkea tila, josta käsin elää, mutta tämä sama ihminen sanoo rakastavansa Jumalaa - ja se on totta hänen hengen ihmisessään. Mutta puhumalla ei häntä saa pois loukkaantuneisuuden tilasta, sillä hän ei päästä Jumalaa emootioihinsa ja päätöksentekoprosessiinsa. Hän ei koskaan ajattele: "Minun täytyy tehdä mitä Jeesus sanoo riippumatta siitä, miltä minusta tuntuu " -
 
Siten hän on sisäisesti myllerryksessä ja häntä sattuu, koska hän tietää, että hänen täytyy korjata välinsä henkilön x kanssa, mutta hän on mieluummin hämmennyksen vallassa itseään puolustellen kuin nöyrtyy Herran ja tuon toisen edessä ja tekee sen, mikä on oikein. Joten hän sulloo asian syvälle sisälleen, ja olen nähnyt monen monituista tapausta, joissa sellainen synti johtaa fyysisiin sairauksin – ja hän pyytää nopeasti parantumista – mutta se ei tule, koska hänen fyysinen vaivansa alkoi hänen loukkaantumisestaan.
 
Kerran eräs nainen lähestyi rukoiltavien jonossa käyttäen kävelytukea ja näytti jäykät ja taipuneet sormensa ja pyysi parantumista niveltulehduksesta. Olin laskemaisillani käteni hänen päälleen ja Herra puhui minulle: ‘Käske hänen mennä ja antaa anteeksi sisarelleen, ja hän paranee’. Kolme kuukautta myöhemmin olin taas tuossa seurakunnassa ja nainen käveli luokseni ilman apua kertoen totelleensa Herraa ja menneensä sisarensa kotiin korjatakseen heidän välinsä ja tuona iltana kotiin palatessaan hän voi paremmin ja herätessään seuraavana aamuna hän oli täysin parantunut. Loukkaantuminen voi tehdä ihmiselle tuon ja enemmänkin.  
 
Loukkaantumisen vallassa oleva ihminen teeskentelee anteeksiantoa sanoen ‘Hyväksyn anteeksipyyntösi’, mutta sitten hän kieltäytyy todella jatkamasta suhdetta siitä, missä se keskeytyi, mikä osoittaa hänen sanojensa onttouden, sillä kahden halukkaan ihmisen välillä anteeksiannon tuloksena on suhteen palauttaminen. Mutta tiedät hänen pysyvän loukkaantuneena, koska hän mieluummin luopuu suhteesta kuin tekee hänelle vaikean työn eli sanoisi ‘Olen pahoillani’.
 
Kohta nro 4 – Loukkaantuneisuudella ei ole merkitystä kenellekään muulle kuin loukkaantuneelle  
Kukaan ei välitä siitä, että veli x tai sisar x tai seurakunta x tai firma x loukkaisi ja pahoitti hänen mielensä. Vaikka jokin ystävä välittäisikin, tämä yrittäisi saada häntä käsittelemään mielipahansa ja korjata asia. Joskus loukkaantumisella ei todellakaan ole väliä kuin loukkaantuneelle. Hänen täytyy lakata olemasta täynnä itseään ja tulla Jeesuksen luo.
 
Kadonnut taito keskustella, tuo kyky vaihtaa ajatuksia jopa kiihkeällä tavalla kuitenkaan muuttamatta sitä henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi, on pitkälti kadonnut maailmanlaajuisesta kulttuurista loukkaantumisen takia. Mutta minulta on kirjoitustila loppunut tältä päivältä ja jatkan tästä ensi viikolla. Siihen saakka siunauksin,
 
John Fenn
 

Brexit, The Revelation, what's next? 
Brexit, Ilmestyskirja, mitä seuraavaksi?
 
Hei kaikki,
 
Siltä varalta ettette huomanneet
Selitin kesäkuisessa e-uutiskirjeessä, että Ison-Britannian olo EU:sta itsenäisenä valmistaa tietä sille, minkä esitin ymmärryksenä Hesekiel 38:ssa ja 39:ssä olevasta sodasta, jossa Venäjä ja sen liittolaiset hyökkäävät Israelin kimppuun, mutta Israelin liittolaiset auttavat sitä puolustautumaan ja nujertavat hyökkääjät. Hesekiel 38:n kieli näyttää identifioivan itsenäisen Britannian (tai ainakin Englannin), joka liittyy toisiin maihin auttaakseen Israelin puolustamisessa. Löydätte tuon (englanninkielisen) e-uutiskirjeen nettisivuiltamme www.cwowi.org, klikatkaa ’articles’ ja sitten klikatkaa ’newsletter’.
 
Millaiseen tilaan Britannian lähtö EU:sta jättää EU:n? Ilmestyskirja antaa vihjeitä
Kun Iso-Britannia tekee asiasta virallisen, EU-jäseniä tulee olemaan 27. Perustajajäseninä olleet kuusi maata ovat kutsuneet koolle kokouksen keskustelemaan tuosta siirtymävaiheesta. Nuo kuusi ovat: Saksa, Ranska, Italia, Alankomaat, Belgia ja Luxemburg.
 
Jäljelle jäävät maat ovat: Itävalta, Bulgaria, Kroatia, Kypros, Tshekki, Tanska, Viro, Suomi, Kreikka, Unkari, Irlanti, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Slovenia, Espanja, Ruotsi (englanninkielisessä aakkosjärjestyksessä, suom. huom.) 
 
Tarkoitukseni tänään on katsoa kohtaa A, joka on Brexit ja kohtaa Ö, joka on Euroopan rakenne Herran palatessa. Niinpä tuon sanottuani palataan takaisin ensimmäisen vuosisadan loppuun, kun apostoli Johannes temmattiin taivaaseen ja hän näki Herran murtavan sinetin aikojen loppua koskevasta kirjakääröstä, jota kutsumme ilmestyskirjaksi.
 
Rooman ymmärtäminen Ilmestyskirjan 18.luvun Babyloniksi Johanneksen aikana
30 vuotta ennen kuin Johannes temmattiin taivaaseen ja hän näki näyn, jonka tunnemme Ilmestyskirjan ilmestyksenä, Pietari kutsui Roomaa ‘Babyloniksi’1. Piet. 5:13:ssa. Tuo kirje oli levitetty kaikille Rooman valtakunnassa oleville seurakunnille, niin että noiden 30 vuoden aikana jokainen Jeesuksen opetuslapsi tiesi Babylonin olevan Roomaa tarkoittavan koodinimen.
 
Niinpä kun Ilmestyskirjan luku 18 kutsuu kaupunkia ‘Babyloniksi’ ja toteaa sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä ja apostolien profeettojen ja kaikkien niiden verestä, jotka tapettiin uskonsa tähden, ja hän kuvasi pääkaupungin olevan puettu purppuraan ja helakanpunaan, roomalaisten kuninkaallisten ja keisarien väreihin – alkuperäisille lukijoille oli selvää, että ‘Babylon’ oli Rooma, Rooman valtakunnan pääkaupunki ja keisarinpalvonnan ja marttyyriuden pääpaikka. (17:6,18:16,20,24)
 
Millaista rakennetta Ilmestyskirja kuvaa?
Kun EU:hun on jäänyt 27 maata, lähteekö Britannian jälkeen lisää maita? Johannes kuvaa ‘Babylonin’ kaupunkia istumassa paljojen vetten päällä (17:1). Hänelle kerrotaan 17:15:ssä: "Vedet, jotka sinä näit… ovat kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja kieliä." Ennustus on eurooppalainen johtoelin monien maiden yläpuolella.
 
Johannekselle kerrotaan, että Babylonin kaupunki istuu sellaisen ‘pedon’ selässä, jolla on seitsemän päätä ja 10 sarvea* ja hänelle kerrotaan, että nuo seitsemän päätä ovat seitsemän vuorta. Profetiassa ‘vuorten’ käyttäminen tarkoittaa maita. Sitä käytetään Daniel 2:ssa kuvaamaan Isän valtakuntaa, kun hän kuvaa kiveä (Jeesus) joka irtautui vuoresta (Isä) ja tuo kivi (Jeesus) tulee alas maan päälle ja kasvaa tullakseen vuoreksi, joka hallitsee koko maapalloa (Isän valtakunta Jeesuksen kautta). Näimme sen myös Hesekiel 38:21:ssä, kun Jumala kutsuu ‘vuoriaan’ liittymään heihin taistelemaan hyökkääjiä vastaan. Joten seitsemän vuorta merkitsee seitsemää maata eurooppalaisen hallituksen ytimessä. *17:9
 
Mutta se tosiasia, että ‘peto’ istuu monien maiden päällä viittaisi siihen, että on enemmän maita, joita se hallitsee kuin nuo ytimessä olevat seitsemän, mutta Johannes keskittyy tapahtumiin, jotka liittyvät noihin seitsemään ytimessä olevaan maahan. Rooman historian varhaisvaiheessa oli seitsemän aluetta ja Rooman valtakunta oli ‘supervaltio’ samalla kun säilytettiin yksilölliset alueelliset erot. Ilm. 17:12:ssa selitetään edelleen Johannekselle, että nuo 10 sarvea ovat 10 kuningasta tällä kuvauksella: “…jotka eivät ole saaneet mitään valtakuntaa, mutta joilla kuitenkin on kuninkaiden valta…” (suomennos tässä)
 
EU:n ja maailman edessä oleva kysymys
Tuo on täydellinen kuvaus EU:n hallitsevan toimielimen perusrakenteesta ja siitä, mikä myötävaikutti Brexit-äänestykseen – ajatus siitä, että Britannia antaa pois suvereenisuutensa EU:ssa olevalle johtajien joukolle, joilla ei ole maata ja joilla kuitenkin on valta tehdä päätöksiä Ison-Britannian ja kaikkien jäsenmaiden puolesta. Tarkkailkaa sitä, että kysymys nationalismi vastaan enemmän yhtenäisenä oleminen ‘supervaltiona’ on kanssamme loppuun saakka, koska…
 
...Ilmestyskirjan 17 luvun toinen puolisko koskee sitä, kuinka näitä seitsemää ytimessä olevaa maata valvovat 10 kuningasta antavat sydämensä vallanpitäjälle samalla myös vihaten järjestelmää, mikä näyttää viittaavan viha/rakkaus – suhteeseen sekä suuren määrän sisäistä taistelua olevan käynnissä tässä lopun aikojen hallitsevassa toimielimessä ja jäsenmaissa.
 
Kohtien A ja Ö välissä: Mitä tapahtuu Hesekiel 38:ssa & 39:ssä kuvatun sodan jälkeen
Ajattele Hesekielin kuvaamaa maailmaa sodan jälkeen. Jumala sanoo, että Hän lähettää ‘tulen’ hyökkäävien kansakuntien kotimaihin, kun ne hyökkäävät Israelin kimppuun. Sodassa silloin ja nykyään halutaan tuhota toisen johto, hallinta sekä viestiyhteydet, mikä merkitsee sitä, ettei koko maata vaan sen sijaan sen hallinnollinen keskus ja kyky hallita tullaan tuhoamaan, mikä käytännössä poistaa maailmannäyttämöltä Venäjän, Turkin, Iranin ja Libyan.
 
Se jättää Israelin ainoaksi valtatekijäksi ja voimaksi alueella. Eurooppa ryntää tekemään sopimuksia Israelin kanssa niiden yhtäkkisten uusien järjestelyjen valossa, jotka koskevat öljyä, kaasua, ruokaa ja muuta kauppaa, joka virtaa Lähi-idästä Eurooppaan.  
 
Välimeren alueelta ilmestyy johtaja, oletettavasti Eurooppaan keskittyvä kuten Ilmestyskirja vaikuttaisi viittaavan, mutta asiaan voisi liittyä Välimeren ympärillä olevien sellaisten muiden maiden liittouma, jotka pyrkivät tekemään sopimuksia Israelin kanssa. Uskon tuon sopimuksen sallivan myös Israelin rakentaa temppelinsä Temppelivuorelle – keitä on jäljellä heti Hesekiel 38:n sodan jälkeen vastustamassa heitä muuten kuin esittäen suullisia vastalauseita?
 
Luonnonmullistukset nykyhetken ja tuon ajan välillä
Ilmestyskirja kertoo myös yksityiskohtaisesti, että keskellä Euroopan ja Välimeren alueen läpikäymiä hallitusten uudelleenjärjestelyjä, maahan osuu kaksi asteroidia, toinen niistä maa-alueelle ja toinen valtamereen, mikä peittää kolmanneksen auringon ja kuun valosta – seurauksena on maan vesistöjen myrkyttyminen ja suuri pölypilvi, jotka kuvataan luvussa yhdeksän sellaisiksi, että ne aiheuttavat viisi kuukautta pitkän märkivien haavojen vitsauksen ja nälänhädän sekä sotia. Ilmestyskirja sanoo neljänneksen kaikista ihmisistä kuolevan tämän seurauksena. Lisäksi 16:8-9 sanoo (nykykielellä), että auringonpurkaukset ulottuvat maapallolle saakka ja polttavat ihmisiä ja aiheuttavat suuren kuumuuden, mikä viittaa siihen, että maapalloa normaalisti peittävä suojaava magneettikenttä tulee repeilemään tilapäisesti. Minulla on opetussarja Ilmestyskirjan luonnonmullistuksista, jos olette kiinnostuneita saaman lisätietoa.
 
Tarkoitukseni tänään oli katsoa kohtaa A, Britannian äänestystä EU:sta lähtemisestä ja katsoa kohtaa Ö, eurooppalaista hallitusrakennetta Herran paluun hetkellä. Loppu on lisätietoa eikä sen pitäisi olla meidän fokuksemme, vaan vain antaa syvempää ymmärrystä siitä, mihin maailma on menossa.
 
Tarkkailkaa kansallismielisyyden nousua, johon ajaa liberaalien johtajien maahanmuuttopolitiikka. Tarkkailkaa ytimessä olevien EU:n jäsenvaltioiden mahdollista keskustelua supervaltiosta tai vähintäänkin menemisestä kohti ‘ykseyttä’. Ehkä toiset jättäytyvät pois ennen sitä, ehkä ne jäävät pohjimmiltaan muuttumattomina joksikin ajaksi, emme tiedä. Tarkkailkaa taloudellista sekasortoa tilanteen järjestyessä.
 
Muista, että Brexit-äänestys ei yllättänyt Isää, ja oli Hänen lupauksensa teille mikä tahansa, Hän antoi sen tietäen täysin maailman tapahtumat, mikä tarkoittaa, että se mitä Hän on sanonut, tulee tapahtumaan maailmantapahtumista riippumatta. Ajatuksemme tulisi kohdistua siihen, että teemme oikein kaikissa asioissa pyrkiessämme tulemaan enemmän Hänen kaltaisekseen joka päivä ja meidän tulisi tarkata meitä ympäröiviä tapahtumia ja rukoilla niihin liittyen – mutta meidän yksilöllisenä fokuksenamme säilyy Kristus meissä sekä jumalisen elämän eläminen.
 
Viittaan jälleen Corrie ten Boomin kuuluisaan sanontaan: "Ei ole koskaan epäviisasta luottaa tuntematonta tulevaisuutta Jumalalle, jonka tuntee." Aamen.
 
Hajanainen ajatus ensi viikolla...siihen saakka, siunauksin,
John Fenn