Ways people miss God's perfect will for them #3,
Tavat joilla ihmiset hukkaavat Jumalan täydellisen tahdon omalla kohdallaan, osa 3
 
Hei kaikki,
Herran tahto on useimmiten löydettävissä elämän arkirutiineissa. Sen tähden Hänen tahtonsa hukkaaminenkin tapahtuu keskellä elämän arkisia asioita.
 
Meidän täytyy totella Hänen tahtoaan arkisissa asioissa ennen kuin voimme odottaa tulevamme johdatetuiksi elämän suurissa asioissa. Tämä pitää sisällään sen naapurin rakastamisen, joka on epämiellyttävä ja epäsiisti ja niin oman mukavuusalueesi ulkopuolella, että sinua ällöttää, kun Herra nykäisee sydäntäsi, jotta veisit hänelle lautasellisen pikkuleipiä. Se pitää sisällään sellaisia asioita kuten selän takana pahaa puhuvan työkaverin kutsumisen lounaalle ja suun kiinni pitämisen silloin, kun joku ärsyttää sinua niin, että haluaisit vastauksena repiä hänen päänsä irti, ainakin sanallisesti.
 
Apt. 9:10-19:ssa Herra ilmestyi Ananiakselle ja käski tätä laskemaan kätensä Saul Tarsolaisen päälle, mutta Ananias vastusti todeten, että Saul vangitsi uskovia ja sen tähden Herra pyysi häntä vaarantamaan elämänsä Herran tähden. Mutta Ananias meni. Hän oli mukavuusalueensa ulkopuolella, mutta totteli. Ananias kasvoi vähän Herrassa tuona päivänä.
 
Tällä tavoin Jumalan kutsu toimii jokapäiväisessä elämässä, pienissä päätöksissä, jotka pinnalta katsoen eivät merkitse yhtään mitään.
 
Kuinka saamme sellaista rakkautta täynnä olevan sydämen, johon ei liity mitään ehtoja? Pieniltä ja merkityksettömiltä vaikuttavien päätösten kautta...
Meillä on se etu, että näemme ne monet pienet päätökset, jotka Pietari teki, ja ne liittyvät niin täydellisesti niihin ihmisten nykyään tekemiin päätöksiin heidän seuratessaan Herraa – tai jättäessään seuraamatta Häntä.
 
Päätöksentekokohdat olivat nämä:
1) Pietarin veli Andreas esittelee Pietarin Jeesukselle, joka profetoi tämän nimen tulevan muutetuksi Pietariksi, kreikaksi petros, pikku kivi. Joh. 1:41-42
2) Jeesus käyttää Pietarin venettä puhuakseen sieltä ja maksuksi järjestää kalansaaliin, jonka käsittelyyn tarvittiin kaksi venettä. Jeesus kutsuu Pietarin seuraamaan itseään. Lk. 5: 1-11
3) Jeesus asustaa Andreaksen ja Pietarin kotona ja parantaa Pietarin anopin, sitten parantaa ja vapauttaa ne, jotka tulivat talon ovelle. Mk. 1:26-
4) Jeesus kertoo vaikeasti ymmärrettävän vertauksen karsiakseen ne, jotka seurasivat Häntä vääristä motiiveista, ja monet jättävät Hänet. Pietari jää. Joh. 6:22-69
5) Yllä olevaa numeroa neljä seuraa 5.000 ruokkiminen, Pietari toteaa toisen kerran, että Jeesus on Jumalan Poika riippumatta siitä, mitä toiset sanovat. Matt. 16:113-20.
6) Paholainen käyttää Pietaria, joka yrittää suostutella Jeesusta olemaan menemättä ristille ja Pietaria nuhdellaan siitä. Matt. 16:21-28
7) Pietari kieltää Herran kolmannen kerran ja Jeesus kääntyy välittömästi ja katsoo suoraan Pietariin. Lk. 22:60-62
 
Pietarin elämässä on varmasti enemmän kuin nuo seitsemän tapahtumaa, jotka evankeliumit meille näyttävät, mutta jokainen näistä seitsemästä käsitti Pietarin kriisikohdassa tekemän pienen päätöksen, jonka johdosta hän tuli syvemmin Jeesusta koskeviin asioihin mukaan. Asian laita on sama myös meidän kohdallamme. Kun Jeesus sanoi Pietarille, että tästä tulisi ihmisten kalastaja, Hän ei tuossa kohdassa paljastanut Pietarille, että tämä tulisi kuolemaan marttyyrikuoleman noin 35 vuotta myöhemmin. Hän salli Pietarin kasvaa kohtaloonsa antaen tälle joka tilaisuuden päättää, mennäkö syvemmälle vai vetäytyä.
 
1) Pietarin veli Andreas esittelee Pietarin Jeesukselle.
Tämä sananvaihto löytyy Joh. 1:41-42:sta, jossa Andreas sanoo veljelleen: "Me olemme löytäneet Messiaan." Andreas vie sitten Pietarin Jeesuksen luo, joka sanoo vain: "Sinä olet Simon, Joonan poika, mutta sinua tullaan kutsumaan Kefakseksi" (kreikaksi petros, pieni kivi).
 
Siinä se – avain on Andreaksen väite 'me olemme löytäneet Messiaan'. Mitä Pietari teki veljensä väitteen suhteen? Mitä sinä teit, kun joku alkoi puhua sinulle Herrasta? Pietari ajatteli asiaa, se tapahtui. Juutalainen kulttuuri uskoi Messiaan kukistavan roomalaiset yliluonnollisesti ja palauttavan Israelin suuruuden. Pietarin täytyi tutkia Messiasta koskevia ennakko-odotuksiaan ja sitä, mitä Hänen löytämisensä voisi merkitä hänen omalle elämälleen.
 
Sinä ja minä teimme saman asian – onko tämä ihminen hullu, joka tarvitsee jonkin tuen elämäänsä saaden sen tulemalla uskonnolliseksi? Millaista elämäni olisi, jos uskoisin Jeesukseen, kuten tuo toinen ihminen sanoo? Muuttaisiko Hän elämäni, eikö uskonto ole heikkoja ihmisiä varten? Miksi haluaisin Jumalan… kyllä, haluan mennä taivaaseen, mutta todellakin, voiko sen tietää etukäteen? Emmekö me kaikki saa sen selville kuoleman jälkeen? Mitä jos siis seuraisin Häntä; kuinka se muuttaisi elämäni? Tekisikö Hän siitä parempaa, vai päätyisinkö mielisairaalaan?
 
Pietari ei tuohon aikaan tunnistanut sitä seikkaa, että hänen reaktionsa veljensä väitteeseen muuttaisi hänen elämänsä kulun. Lk 5:1-11 mukaan Pietari oli liikekumppanina kalastusyrityksessä, jolla oli ainakin kolme venettä – hän oli lupaava yrittäjä.
 
2) Jeesus käyttää Pietarin venettä puhuakseen sieltä ja maksaa siitä suurella kalansaaliilla, Lk. 5:1-11
Emme tiedä tarkkaan Pietarin johtopäätöksiä Jeesuksen suhteen hänen veljensä väitteen pohjalta, että Jeesus on Messias. Mutta seuraavan kerran näemme Pietarin sen jälkeen, kun hän on todistanut tuota ihmesaalista Jeesuksen puheen jälkeen, ja reaktiona Pietari lankesi polvilleen sanoen Jeesukselle jakeessa 8: "Mene pois minun tyköäni, Herra, sillä minä olen syntinen ihminen". Näiden Pietarin elämän kahden kohdan perusteella voimme otaksua, että hänen täytyi nähdä ihme, jokin todistus siitä, että Jeesus oli se, jonka Andreas väitti Hänen olevan. Pietari oli loppujen lopuksi kiireinen liikeyrityksen omistaja, eikä hänellä ollut aikaa vaellella maaseudulla kuuntelemassa kaikkea sitä, mitä tämä Ihminen sanoi. Pietari teki ankarasti työtä ja hänellä oli perhe ja liikeyritys.
 
Tässä kohdassa Pietari tajuaa, että Jeesus on Messias – aivan kuten mekin jossakin kohdassa myös uskoimme. Kun Pietari katui, Jeesuksen vastaus hänelle oli todeta jakeessa 10: "Älä pelkää, tästedes sinä saat saaliiksi ihmisiä". Pietari oli yhtäkkiä tietoinen syntisyydestään ja tunnusti sen – mutta Jeesuksen vastaus oli "Älä pelkää."
 
Älä pelkää
Tämä on se kohta, jossa uskovasta tulee opetuslapsi (oppija) – nähdessään syntisyytensä, puutteensa, tyhjän elämänsä ja sen kaiken hirveyden – ja käydessään läpi tuon pelon. Suuri osa opetuslapseusprosessista koostuu jatkossakin pelon läpikäymisestä: jonkin uuden asian pelon.
Sen pelon, että entä jos annan jollekulle anteeksi, mutta tämä vihastuukin. Sen pelon, että kerron jotakin, jonka uskon olevan Jumalalta, mutta entä jos olenkin väärässä, mitä viestini vastaanottaja sanoo? Sen pelon, että rakkaudessa vaeltaminen saa minut näyttämään heikolta ja selkärangattomalta.
 
Opetuslapseus on elämä, jossa jatkuvasti kasvetaan henkilökohtaisesti ja muututaan sisäisesti. Meillä ei ole aavistustakaan siitä, minne jokainen pikku päätös pelon läpi meidät johtaa – se osa on uskoa. Pietarilla ei ollut aavistustakaan, että pikkuruinen päätös uskoa, mitä Andreas kertoi hänelle Messiaasta, johtaisi siihen, että Pietari parantaisi ramman tai kirjoittaisi Raamattua – Jumalan tahto on arkipäiväisissä asioissa ja ilmoittaa harvoin itsensä.
 
Ihminen ei tee päätöstä olla opetuslapsi vain kerran elämässä, tuo päätös tehdään toistuvasti jokaisella pikku päätöksellä olla enemmän Hänen kaltaisensa.
 
Päätämme tämän ensi viikolla, siihen saakka,
siunauksin,
John Fenn
 

Ways people miss God's perfect will for them #2,
Tavat joilla ihmiset hukkaavat Jumalan täydellisen tahdon omalla kohdallaan, osa 2
 
Hei kaikki,
Elämä on sarja pieniä päätöksiä ja Herrassa nuo päätökset sisältävät joko sen, että ne tekevät meitä enemmän Herramme kuvan kaltaiseksi tai tekevät Herran meidän kuvamme kaltaiseksi. Jokainen päätös merkitsee joko päätöstä kasvaa ja muuttua tai päätöstä pysyä tutussa ja turvallisessa.
 
Tämä sarja käsittelee sitä, kuinka ihmiset hukkaavat Herra täydellisen tahdon ja aloitan kutsusta opetuslapseuteen – ei vain uskovaksi, vaan opetuslapseksi.
 
Jeesus ei ole etsijäystävällinen
Elämme seurakuntakulttuurissa, joka sanoo, että vain 'ota vastaan' Jeesus ja Hän tekee kaiken elämässä paremmaksi, "kutsu Hänet elämääsi" merkitsee, että Hän tulee elämääsi ja muuttaa sen paremmaksi. Missä on se Raamatun evankeliumi, joka kertoo meille, että pelastuksessa on kyse meidän muuttumisestamme Hänen kuvansa kaltaisiksi?
 
Kun ihminen tekee päätöksen seurata Jeesusta perustaen sen evankeliumin moderniin version, niin silloin, kun tulee aika, jolloin Jeesus pyytää häntä tekemään vaikean päätöksen kuten antamaan anteeksi jollekulle tai astumaan uskon askeleen ja ryhtyä työhön tai opintoihin, jotka eivät olleet hänen suunnitelmissaan, ihminen useimmiten jää mukavuusvyöhykkeelleen 'ihan vain vähäksi aikaa vielä, Herra'. Tuossa kohdassa hän selittelee kieltäytymistään kasvamasta: 'Kun sieltä toisesta päästä soitetaan ja otetaan yhteyttä, niin minä kyllä vastaan' – sen sijaan, että itse pyrkisi olemaan alotteellinen asiassa. "Kyllä minä sen teen, Herra, heti kun työpaikka ja asuminen ovat järjestyksessä". Kun niin ei käy, ihminen selittelee sanoen, ettei kyse ole voinut olla loppujen lopuksi Jumalasta. Kuitenkin se mitä todella tapahtui oli, että ihmisen rakkaus Herraa kohtaan viileni hänen halutessaan palvella Häntä mukavissa olosuhteissa – olipa sitten kyse hänen tutusta katkeruudestaan jotakuta kohtaan tai kieltäytymisestä ryhtyä palvelutyöhön – hän huijaa itsensä ajattelemaan, että rakastaa Herraa aivan yhtä paljon, sillä hänen kieltäytymisensä kasvamasta osoittaa muuta.
 
Koko tuon ajan Herra on uskollinen ja antaa ihmiselle oman rauhansa syvällä hänen hengessään viestien, että Herra on valmistanut tien, jos hän vain lähtisi liikkeelle … antaisi anteeksi, muuttaisi, kurottautuisi tuota toista henkilöä kohti… mutta niin usein ihminen ei seuraa tuota rauhaa – hän sanoo rakastavansa Herraa, mutta tuossa kohdassa hänestä on tullut kuulija eikä tekijä.
 
Viime viikolla tutkimme kolmea miestä, jotka edustivat niitä ehtokategorioita, joita ihmiset asettavat Herralle ennen kuin vaeltavat Hänen täydellisessä tahdossaan omalla kohdallaan: mukavuus siitä, että tietää missä asuu, taloudellinen turvallisuus sekä perheen ja ystävien tuki.
 
Mutta katsokaa muita Jeesuksen sanomia asioita. Pietarille Hän sanoi, että jos haluamme seurata Häntä, meidän täytyy ottaa ristimme tehdäksemme sen. Kyse oli Pietarin antamasta nuhtelusta Jeesukselle Matt. 16:21-26:ssa hänen ehdottaessaan, ettei Jeesus menisi ristille, mikä sai Herran vastaamaan lausumalla ristimme kantamisesta, mihin liittyi ilmestys siitä, että toisin ajatteleminen on paholaisesta. Jeesus sanoi Pietarin pitävän arvossa ihmisten suunnitelmia Jumalan suunnitelmien sijaan, ja että jokaisen, joka seuraa Jeesusta, täytyy ristiinnaulita omat suunnitelmansa ja kantaa tuota Jumalan hänen elämäänsä koskevien suunnitelmien ristiä. Tuo ei kuulosta siltä, että Jeesus mukautuisi meidän suunnitelmiimme, vaan sen sijaan me ristiinnaulitsemme (kiduttavassa prosessissa) omat suunnitelmamme, koska rakastamme Häntä niin kovin paljon.
 
Lk 14:26:ssa Jeesus sanoi, että jollet 'rakasta vähemmän' ydinperhettä laajempaa perhettäsi, et voi seurata Häntä. (Vaimo ei ole mukana kreikankielisessä termissä ja Kuningas Jaakon käännöksen ja suom. Raamatunkäännöksen 'vihaa' ei ole 'vihaa' kreikassa, vaan ilmaus 'rakasta vähemmän', virke tarkoittaa sitä kontrastia, jossa rakkaus Jeesukseen asetetaan niin korkealle lähimpiä kohtaan olevaan rakkauteen verrattuna, että näyttää vallitsevan vastakkainasettelu rakkaus/viha). Toisin sanoen – rakkautemme Herraa kohtaan on niin tulen palavaa, että siihen verrattuna rakkautemme laajempaa perhettämme kohtaan on paljon, paljon vähäisempää. Onko tuo totta meidän kohdallamme? Tietääkö laajempi perheesi, että seuraat Jeesuksen tahtoa elämäsi suhteen ja jätät huomiotta heidän täynnä tunnetta olevat ja perustellut suunnitelmansa sinun suhteesi, jos Hän sinulta sitä pyytäisi?
 
Jeesuksen asettamat ehdot seuraamiselleen poikkeavat hyvin paljon siitä, että 'kutsuu Jeesuksen elämäänsä'. Totuus on, että Hän kutsuu meidät omaan elämäänsä, ja sillä on hinta:
 
Täydellinen antautuminen Hänelle koko elämän mittaisessa prosessissa, jossa muututaan Hänen kuvansa kaltaiseksi, minkä vahvistaa koko elämän mittainen sarja pieniä päätöksiä.
 
Meillä on miljoonia uskovia, mutta suhteellisen harvoja opetuslapsia
Monien ihmisten on vaikea seurata Jeesusta osittain siksi, että he lähestyvät Jeesuksen tahtoa elämässään samalla puolihuolettomalla tavalla, jolla heistä tuli uskovia – he nostivat käden, he kutsuivat Jeesuksen elämäänsä, he rukoilivat jokaisen muun seurakunnassa mukana olleen kanssa ja heille opetettiin evankeliumia, joka sanoo, että Jeesus mukautuu elämääsi parantamalla raha-asiasi, ruumiisi ja ihmissuhteesi. Niinpä he lähestyvät vaellustaan Hänen kanssaan tuolla samalla puolihuolimattomalla tavalla, itkien ja inisten selkärangattomina, kun Hän asettaa heidän eteensä päätöksen, joka on heille kriittisessä pisteessä tehtävä päätös. Heillä ei ole koskaan päättäväisyyttä tulla niiksi parhaiksi persooniksi, joita he Hänessä voisivat olla Hänen luontonsa ja luonteensa kaltaisina.  
 
Mutta Jeesus ON Kuningas ja on sama Herra, joka lausui nuo asiat evankeliumeissa vaatien täydellistä antautumista hänelle jotta tullaan opetuslapseksi. Joten kun ihminen sanoo: "Minä seuraan sinua minne tahansa" Hän kuulee sen evankeliumeissa esittämiensä lausumien läpi – ja Hän järjestää elämäsi asiat sen mukaisesti.
 
Mutta kun hän sanoo: 'Minä seuraan sinua minne tahansa' tultuaan valtakuntaan tuossa huolettomassa, käsien nostamisen ja helpon evankeliumin kulttuurissa, hän haluaa pitää kiinni suunnitelmistaan ja omista (virheellisestä ja painolasteja täynnä olevasta) luonteestaan, rakastaen Herraa vain siihen pisteeseen saakka, jossa Jeesus tekee hänelle kaikesta parempaa. Ensi viikolla – sarja pieniä päätöksiä Pietarille.
 
Pietarin päätökset… todellakin, jatkan siitä ensi viikolla...:)
Siunauksin,
John Fenn
 

Ways people miss God's perfect will for them #1,
Tavat joilla ihmiset hukkaavat Jumalan täydellisen tahdon omalla kohdallaan, osa 1
 
Hei kaikki,
Vuonna 1985 olin kahden seurakunnan välissä – kuulostaa elegantilta, eikö totta? Seurakuntien välissä? Se tarkoittaa, että uudet tyypit tulivat valtaan ja minut erotettiin Boulderissa olevan Coloradon yliopiston erään palvelutyön kampuspastorin paikalta heidän ajatellessaan, että he onnistuisivat siinä paremmin nyt, kun olin käyttänyt lähes kaksi vuotta tuon palvelutyön saattamiseen tasapainoon siitä hyvin tuhoisasta paimenuus-liikkeen suuntauksesta, joka oli lähes tappanut sen. (Palvelutyö lopetettiin muutaman kuukauden sisällä sen jälkeen, kun minut oli erotettu)
 
Niinpä olin 'seurakuntien välissä' ja hoidin pizzataksia Domino's Pizzalle vain jotta meillä olisi ruokaa pöydässä ja katto pään päällä. Minua pyydettiin siirtymään johtotehtäviin ja viivyteltyäni pitkään, sillä halusin epätoivoisesti Herran avaavan jonkin seurakunnan, jossa voisin toimia pastorina tai missä tahansa palvelutyössä, mutta kun oli tarvis ruokkia nuori perheeni, suostuin.
 
Johtajana ansaitsin enemmän kuin koskaan elämässäni olin tienannut: 50.000 dollaria 1985, joka on sama kuin 114.640 dollaria nykyään www.dollartimes.com - palvelun mukaan, mutta sydämeni oli yhä suuntautunut kokoaikaiseen palvelutyöhön. Siinä vaiheessa Mississippi-joen koko länsipuolesta vastaava yhtiön varapääjohtaja asui Boulderissa ja hän valitsi erityisesti juuri minut käymään vaikeuksissa olevissa liikkeissä panemaan ne kuntoon ja tekemään niistä jälleen kannattavia – minkä tein sillä Jumalan armo ja viisaus oli minussa sen tekemiseksi.
 
Valintani
 
Sitten tuli päivä, jolloin minun täytyi joko siirtyä ylöspäin tai lähteä pois. Minulle tarjottiin alueen yhdeksän liikkeen esimiehen asemaa, mikä olisi itse asiassa merkinnyt palkanlaskua, tai tulla franchising-luvan haltijaksi jossakin muussa useista osavaltioista. Minulle ehdotettiin 23 liikkeen franchising-lupaa aloittaakseni Englewoodissa, Kaliforniassa tai Seattlessa, jossa oltiin juuri aloittamassa toimintaa ja se olisi ollut minun aluettani, tai jopa Anchoragessa, Alaskassa. Franchising-lupa tuossa ketjussa olisi tarkoittanut tuloja, jotka olisivat nousseet lähelle miljoonaa, jollei peräti vähän sen yli ottaen huomioon bonukset ja muut franchising – mahdollisuudet.
 
Minulla oli vammainen poika, joka tarvitsi leikkauksia ja erityisopetusta, toinen poikamme syntyi v. 1982 ja Barb odotti tuohon aikaan kolmatta poikaamme, joten olisin todella voinut parantaa perheeni asemaa franchisingilla. Sen lisäksi Barb ja minä tulemme perheistä, joita voisi kuvata 'yksityiskerhojen maailmaan kuuluviksi' – meillä oli talo järven rannalla, matkailuauto, isälläni oli lentokone ja hän omisti oman yrityksen ja muita kiinteistösijoituksia jne. Barbin vanhemmat omistivat kaupungissa olevan tavaratalon ja olivat alueella hyvin tunnettuja. Se oli elämää, jota varttuessamme elimme, ne sosiaaliset ympyrät, jotka tunsimme.
 
Mutta kun tulimme Herran luo teini-ikäisinä toisiimme ja Häneen rakastuneina, teimme sen täysillä – sanoimme, että menisimme minne tahansa ja hyväksyisimme minkä tahansa haasteen Hänen tuntemisensa ylivertaisuuden tähden – ja me tarkoitimme sitä. Jo teini-ikäisinä meillä oli ihmeellisiä kokemuksia Hänen kanssaan, koska sydämemme oli täysin Häneen kiinnittynyt. Jos Hän käski hypätä, me hyppäsimme kysymättä kuinka korkealle.
 
Se oli silloin...
Me kieltäydyimme esimiesasemaa sekä franchisingia koskevista tarjouksista, koska vaikka minut oltiin irtisanomassa tarjouksista kieltäytymisen tähden, tiesimme Jeesuksen haluavan meidän olevan Coloradossa tuossa vaiheessa. Teen sen nyt selväksi: luovuin miljoonista dollareista ja menetin työni, koska tiesimme sydämessämme, että Jeesus halusi meidän yhä olevan Coloradossa, vaikkei minulla ollut aavistustakaan siitä, mistä seuraava työpaikkani tai seurakuntani tulisi. Meillä oli talon kiinnelaina, autolainan maksut, kaikki tavalliset taloudelliset sitoumukset, joita on parikymppisellä avioparilla, jolla on kolme pientä poikaa – ja me kieltäydyimme kaikesta siitä yksinkertaisesti siksi, että tiesimme missä Jeesus halusi meidän olevan. Olemme aina eläneet tuolla tavalla.
 
 
ja näin on nyt...
 
Mutta nykyään näen niin usein ihmisiä, jotka sanovat, että haluavat totella Jumalaa, mutta heillä on sydämessään ehtoja tuolle tottelemiselle. He muuttavat minne Hän haluaa, mutta vain jos heillä on ensin turvallinen tunne pankkitilinsä suhteen. He vaihtavat työpaikkaa, koska Hän on johtamassa heitä toisaalle, mutta toimivat vasta kun yksityiskohdat on selvitetty. Missä vaiheessa kristinusko tuli kohtaan, jossa me teimme Jumalan meidän palvelijaksemme sen sijaan että me olisimme Hänen palvelijoitaan? Tuo muutos hengellisyyden suhteen vapaalle vaihteelle tapahtuu ensin yksilönä, sitten kulttuurina.
 
Vuosia sitten meidän asuessamme Coloradossa siellä oli aviopari, joka aikoi eläköityä, käyttää omistamaansa 40 eekkeriä (n. 16 ha) laajan ensiluokkaista coloradolaista vuoristomaata olevan maa-alueensa lähetys- ja palvelutyön koulutuskeskukseksi, sekä tarjoamaan retriittipaikan palvelutyössä oleville. Se oli heidän eläkesuunnitelmansa. He saivat sydämellään olevan asian vahvistavia profetioita suunnitelmista mitään tietämättömiltä miehiltä ja naisilta, mikä osoitti heidän suunnitelmiensa syntyneen Herrasta heidän hengessään.
 
Mutta eräänä päivänä kohdattuaan vähemmän kiinnostavan bisnestarjouksen, mies sanoi minulle: "Jos myisin liikeyritykseni ja maksaisin kaikki laskut ja panisin loput rahastoon eläkkeellä oloamme varten, minulla olisi vain noin 750.000 dollaria (1.719.601 dollaria nykyarvoltaan) jäljellä, eikä Jumalalle voi tehdä mitään vain kolmella neljäsosamiljoonalla dollarilla!"
 
Pois jättäytymisen valitseminen
Eläkkeelle jääminen näyttää olevan monille vuosien aikana tapaamillemme taakka – lähtien lääketieteen ammattilaisista, jotka puhuvat ajan lahjoittamisesta klinikoilla työskentelemiseen tarvittavissa paikoissa ympäri maailman aina lääkäreihin saakka, joilla on taidot muuttaa lasten elämiä, ja bisnesihmisiin, jota puhuvat lyhytaikaisista matkoista auttaakseen rahoittamaan kaivojen kaivamista tai seurakuntarakennusten rakentamista – he päätyvät ostamaan matkailuauton, remontoivat talon, lähtevät risteilylle, hoitavat lastenlapsiaan, eivätkä koskaan tee sitä mitä Jumala pani heidän sydämeensä.
 
Jossain matkan varrella heidän sydämessään ollut Jumalan kutsu, joka oli niin vahva muutama vuosi aiemmin, pantiin syrjään mukavuudenhalun ja kaikkien yksityiskohtien kunnossa olemisen nimessä ennen kuin he olivat halukkaita tekemään siirtonsa tai lähtemään tuolle matkalle Jumalan kanssa. Elämä tapahtui, ja he valitsivat jättäytyä pois.
 
Samalla kun monet keskittyvät lähetyskäskyyn, ja näemme esimerkkejä kuten Pietarin ja Johanneksen, jotka jättävät kalastusbisneksensä omistajuuden, ja Matteuksen, joka jättää tuottoisan veronkeräysbisneksensä, oli toisia, jotka myös sanoivat haluavansa seurata Jeesusta. Mutta kuten aina, Jeesus punnitsee sydämet, punnitsee motiivit nähdäkseen, onko heissä todellakin sitä mitä tarvitaan tukemaan teoin sitä rakkautta, jonka he suullaan väittävät olevan Häntä kohtaan.
 
Yhtä kutsuttiin seuraamaan Jeesusta, kaksi pyysi saada seurata
Lk.9:57-62:ssa kolme miestä halusi seurata Jeesusta. Ensimmäistä miestä ei Jeesus koskaan kutsunut, mies yksinkertaisesti sanoi Jeesukselle, että seuraisi Häntä minne tahansa Hän menisikin. Älä hengellistä ilmausta 'Minä seuraan sinua', sillä tässä asiayhteydessä tuo mies tarkoitti, että hän seuraisi kirjaimellisesti Jeesusta ja Hänen iloista opetuslapsijoukkoaan ympäriinsä, leiriytyen sinne ja tänne, viipyen kodeissa kun voivat. Jeesus lupasi hänelle vain kodittomuutta. Mikään ei olisi hänelle lukkoon lyötyä. He aloittaisivat päivän hyvin usein tietämättöminä siitä, missä seuraavana yönä nukkuisivat. Emme tiedä, mitä tuolle miehelle tapahtui.
 
Mutta hän oli kuin yllä olevat ihmiset ja niin monet muut, jotka haluavat kaiken olevan selvää ennen kuin he seuraavat Jeesusta. Jeesus vain ei aina ole tuollainen.
 
Seuraavaa miestä Jeesus pyysi suoraan seuraamaan itseään. Tämä mies halusi hyväksyä Jeesuksen kutsun, jos hän vain voisi käydä kotona hautaamassa isänsä. Tuona aikana isän hautaaminen merkitsi välitöntä perinnönjaon suorittamista – voimme siis spekuloida, että mies halusi taloudellista turvaa ja riippumatonta toimeentuloa ennen kuin hän seuraisi Jeesusta, seuraamisen merkitessä sitä, että tulevia tulonlähteitä ei tiedettäisi.
 
Mutta tulos näyttää olevan kompromissi heidän välillään: Jeesus sanoi: "Anna (hengellisesti) kuolleitten haudata kuolleensa, mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa." Jeesus sanoi aluksi 'tule', mutta kuultuaan ehdot Jeesus sanoi hänelle 'mene'. Mies ei ollut Jeesuksen täydellisessä tahdossa, vaan sen sijaan Hänen muutetussa tahdossaan. Se perustui siihen, mitä mies Hänelle antaisi eläen oletettavasti sillä riippumattomalla tulolla, jonka mies asetti ehdoksi, jolla hän palvelisi Herraa.
 
Viimeinen mies oli jälleen sellainen, jota Herra ei suoraan kutsunut niin kuin ensimmäinen mieskin, ja hän tuli oma-aloitteisesti Jeesuksen luo todeten: "Minä tahdon seurata sinua, Herra; mutta salli minun ensin käydä ottamassa jäähyväiset kotiväeltäni". Jälleen tuossa asiayhteydessä se tarkoittaa, että hän olisi sanonut näkemiin vanhemmilleen ja todennäköisesti hänet olisi lähetetty aloittamaan 'palvelutyö' suurin elkein. Jeesuksen vastaus oli, ettei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa (perheeseensä, tässä vihjataan pahoitteluun, suvun ja Jumalan välillä jakautuneeseen sydämeen) ole sovelias Jumalan valtakuntaan – unohda halu seurata Jeesusta – Jeesus sanoi, ettei sellainen ihminen ole edes sovelias olemaan osa Hänen Valtakuntaansa!
 
Tämä opetussarja tarkastelee niitä tapoja, joilla ihmiset hukkaavat Herran tahdon.  Nykyaikana, kuten Jeesuksen aikoina kuten olemme nähneet Lk 9:ssä yllä, monet pitävät parempana mukavuuden evankeliumia, evankeliumia, jossa kaikki yksityiskohdat tiedetään etukäteen. Kun Herra johtaa, Hän ei tee sitä suurella neonvalolla, jossa on välkkyvä nuoli osoittamassa 'tähän suuntaan'. Sen sijaan Hän ehdottaa ja paljastaa tahtonsa sydämessämme, ja sitten vetäytyy katsoakseen, kuinka reagoimme. Se on hienovaraista – jollet ole yksi niistä tulenpalavasti Jumalaan rakastuneista, jotka sanovat Hänelle menevänsä sinne minne Hän käskee ja joiden luonne osoittaa sydämessä olevan sitoutuneisuuden teoin – saatatte päätyä eri polulle ja olla turvassa, mutta hengellisesti tyytymättömiä.
 
Pienten päätösten sarja Pietarin elämässä – siitä jatkamme ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn
 

Relationship between heaven and earth #4,
Taivaan ja maan välinen suhde, osa 4
 
Hei kaikki,
Olen puhunut siitä kuinka taivas katsoo maata ja aloin viime viikolla kertoa kahdesta niistä kolmesta auktoriteettirakenteesta, jotka hän on antanut ja missä määrin Hän on mukana niissä, jos ylimalkaan on. Ensimmäiset kaksi olivat luomakunta ja perheet. Aloitan antamalla perheitä koskevia loppukommentteja liittyen niiden olemiseen Jumalan pääasiallisena auktoriteettirakenteena maan päällä ja kysyn:
 
Missä Jumala on kun lapsista tulee uhreja?
Kun aloitamme luomakunnasta, joka on langenneessa tilassa, ja siirrymme perheisiin, jotka syntyvät langenneeseen ja vajavaiseen maailmaan, tajuamme, että me kaikki olemme syntyneet langenneeseen maailmaan. Se tarkoittaa sitä, että asiat menevät väärin lähtien ihmiskehon DNA:sta ja kromosomien epämuodostumisista aina loukkaantumisiin ja sairauksiin, jotka kohtaavat vauvoja ja lapsia. Tässä langenneessa maailmassa viattomat kärsivät ja toisinaan Jumala näyttää olevan kaukana ja vaikuttaa välinpitämättömältä. Nämä vauvat, jotka tulevat langenneeseen ja vajavaiseen maailmaan, syntyvät perheisiin, jotka pitävät heistä huolta ja heidän vanhempiensa sydäntä raastaa niin, että he kysyvät: 'Miksi minä? Miksi me? Miksi meidän lapsemme? Missä sinä olet, Jumala?'
 
Kaikkein pahimmalta tuntui meistä vanhempina katsoa vammaisen vanhimman poikamme käyvän läpi lukuisia leikkauksia ja aivohalvauksen ollessamme täysin voimattomia auttamaan millään tavoin missään näistä tapauksista puhumattakaan siitä, että olemme voimattomia parantamaan hänen alkuperäisen aivovaurionsa, joka johtuu synnytyksen aikaisesta hapenpuutteesta. Hän sai aivovaurion synnytyksessä, koska napanuora oli kietoutunut hänen kaulansa ympäri vetosolmuun – eikä keisarinleikkausta tehty ajoissa. Mitä saatoimme tai saatamme tehdä? Olemme voimattomia. Juuri silloin vanhemmat kääntyvät Jumalan puoleen apua pyytäen – ja useimmiten vaikuttaa siltä, ettei mitään vastausta tule.
 
Monet meistä on kasvatettu sellaisessa uskovien ryhmmässä, jossa Jumalasta tehdään kaikkiin asioihin absoluuttinen vastaus – kuulemme viestejä, jotka sanovat, että Hän parantaa, Hän siunaa taloudellisesti, Hän pelastaa perheesi, Hän pelastaa ja parantaa ja suojelee – mutta se ei aina ole todellisuutta, kuten nähdään sekä Sanasta että tosielämästä.
 
Todellisuus on sitä, että Hepr. 11:ssä, joka on paljon ylistetty 'uskon sankarien' esittely, kirjoittaja sanoo luvun keskellä ja lopussa: "Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet" ja "vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä." Kokemukseni on ollut, että erityisesti sairaiden ja vammaisten lasten vanhemmat ovat niitä, jotka näkevät luvatun saavuttamisen kaukaa – mutta he eivät saa nähdä sitä elämässä todellisuutena. Meidän täytyy valmistautua mielessämme siihen hyvin todelliseen mahdollisuuteen, että me, toisin kuin ne ympärillämme, joilla on 'normaalit' lapset, ja lapsemme saattavat kuolla uskossa ilman että ovat saavuttaneet luvattua. Se tekee meistä 'epänormaaleja' ja ystäviin ja laajempaan sukuun nähden erilaisia – ja usein ihmettelemme, mikä on tarkoitus, mikä on suunnitelma. 
 
Olemme tietenkin saaneet suurimman lupauksen, Jeesuksen Kristuksen, mutta saatamme päätyä olemaan kuin Hepr. 11:ssä olevat; he kuolivat eivätkä olleet saavuttaneet heille luvattua Häneltä. He saivat sen taivaassa, eivät maan päällä. Kun lapsia syntyy ja jokin menee hirvittävällä tavalla väärin ja Jumala näyttää olevan niin kaukana, meidän täytyy tietää, että Hän tulee tasaamaan asiat lopussa ja tulee vaeltamaan meidän ja lapsemme kanssa pimeän laakson halki. Hän ei vie meitä ulos tuosta laaksosta, Hän kulkee kanssamme. Se on uskoa.
 
Perheet ilman Jumalaa
Koska perheen käsite on delegoitu juttu, se tarkoittaa, että perheet voivat halutessaan jättää Jumalan täysin ulos elämästään ja Hänen täytyy juridisesti kunnioittaa sitä – kaikkien, mutta erityisesti lasten kärsimykseksi – jos ne niin haluavat. Kaikki syntyi Hänen kauttaan ja Häntä varten, mutta kun joku käyttää väärin Hänen tarkoitustaan, tulee vaikeuksia ja murhenäytelmiä.
Sanotaan vaikka, että nuorta tyttöä tai poikaa on käytetty hyväksi hänen ollessaan nuori. Saatamme kysyä: 'Missä Jumala oli? Miksei Hän suojellut häntä?' Ja vastaus on yllä: Hän loi perheen olemaan Jumalan viisauden ja teiden lähde maan päällä, mutta vanhemmat eivät aina vaella siinä mitä Jumala on tarkoittanut. Se merkitsee sitä, että asioita tapahtuu perheissä, joiden ulkopuolelle Jumala on suljettu; Häntä ei oteta lukuun eikä hän ole mukana noiden perheen asioissa. 
 
Se tarkoittaa sitä, että kun tämä lapsi huutaa ahdistuneena ja satutettuna, vaikka Hän näkee tämän kärsimyksen ja kuulee tämän huudot, Hänen täytyy usein odottaa, kunnes lapsi on vanhempi ja tulee
pois pelastuksesta osattoman äidin ja/tai isän auktoriteetin alaisuudesta ennen kuin Hän voi juridisesti tulla mukaan suoraan lapsen elämään. Huolimatta tuosta mitä sanoin, olen puhunut lukuisten aikuisten kanssa, jotka ovat kertoneet, että kun tuota hyväksikäyttöä tapahtui, he huusivat Jumalan puoleen ja Hän antoi heille rauhan tai heille tuli tietoisuus siitä, että jotenkin kaikki tulisi olemaan okei, mutta sitten kului vuosia ennen kuin he saattoivat itse asiassa tuntea Hänet ja vaeltaa Hänen kanssaan. Usein tämä tapahtuu high schoolissa tai collegessa, kun vuosia aiemmin hyväksikäytetty lapsi on viimein pelastuksesta osattoman perheen auktoriteetin alaisuuden ulkopuolella ja Isä voi laillisesti tulla suureksi osaksi hänen elämäänsä.
 
Hallitukset
Apt.17:26-27:ssa Paavali kertoo meille Jumalan muodostaneen heimot ja perheet ja kansat (kreikaksi ethnos) maan päällä ja säätäneen etukäteen niiden nousun ja laskun ajat, ja jopa niiden rajat. Hän sanoo Jumalan tehneen sen siinä toivossa, että jokainen 'ethnos' etsisi Häntä ja löytäisi Hänet. Se tarkoittaa Isän toivon olevan siinä, että monimuotoisuudessaan jokainen etninen ryhmä löytäisi Hänen osatekijöitään niin, että kautta koko planeetan kokonaisuutena katsottuna ihmiskunta näkisi yhdistetyn luonnoksen Herran persoonasta – että nämä erot ethnoksessa täydentäisivät toisiaan, sen sijaan että olisivat kiistan aiheita. 
 
Sananlaskut 29:2, 1. Tim. 2:1-5 ja muut Raamatun kohdat, jotka kaikki tunnemme, käskevät meitä rukoilemaan johtajien puolesta, että voimme elää rauhassa ja että kun hurskaat hallitsevat, kansa riemuitsee, mutta kun pahat hallitsevat, kansa vaikeroi. Miksei Jumala puutu asiaan, kun pahat hallitukset sortavat Hänen kansaansa? Jälleen asia palautuu auktoriteettiin maan päällä. Hän asetti hallitukset vaeltamaan Hänen kanssaan tuomaan Hänen tiensä maan päälle ja kun ne tekevät niin ainakin jossain määrin, on rauha ja kukoistus. Kun ne eivät tee niin, kansa kärsi ja Hän voi tehdä työtä vain yksilöiden kohdalla, jotka vaeltavat Hänen kanssaan (pahojen) hallitusten kontrollissa.
 
Näetkö yhteisen piirteen näissä kolmessa auktoriteettirakenteessa, missä Jumala TODELLA puuttuu tai tulee mukaan? Vastaus on: yksilöt.
 
Hän loi maan, asetti miehen ja naisen maan päälle, antoi heille kodin, käski heidän hoitaa tätä planeettaa hyvin, ja kulki heidän kanssaan Puutarhassa. Hän on aina pidättänyt sen tähden oikeuden meidän Luojanamme, koska tuo on ensimmäinen perusta, tulemaan yksilöiden elämään siinä määrin, kuin jokainen yksilö haluaa Hänen olevan mukana elämässään. Mutta nämä yksilöt saattavat olla jonkin sellaisen perheen tai hallituksen auktoriteetin alaisia, jotka eivät päästä Jumalaa sisälle, joten Jumala voi tehdä työtä yksilön elämässä, mutta Hän ei voi suoraan puuttua hallitukseen tai perheeseen.
 
Rooman valtakunnan historia
Kun tutkimme Rooman valtakunnan historiaa ja sitä kuinka kristinusko tuli lailliseksi 300-luvulla jKr., noin 300 vuotta ristin jälkeen, näemme, että se tapahtui tavallisista ihmisistä ylöspäin, oli niin monen Jumalan kanssa vaeltavan vyöryn kaltainen yksilöiden paine, että lopulta pahan hallituksen täytyi reagoida. Kun tutkit Neuvostoliiton romahdusta, näet kyseessä olleen samanlaisen tarinan vyöryn kaltaisesta yksilöiden paineesta (monet ovat kirjoittaneet Neuvostoliitossa tapahtuneesta 'herätyksestä' ensisijaisena muutoksen laukaisseena tekijänä), joka kohosi lukumäärällisesti ja äänekkyydessään siihen pisteeseen asti, että hallituksen täytyi reagoida.
 
Kansakunnissa joissa johtajat valitaan, ihmiset voivat julkaista sosiaalisessa mediassa sellaisia juttuja kuten 'Jumalan tahto tapahtui' ja muuta sellaista uskaliaan tietämättöminä luullen, ettei Jumalan tahto tapahtunut aiemmassa hallinnossa, tajuamatta, että Jumala toimii yksilöiden välityksellä muuttaakseen perheitä, ja siitä edelleen muuttaakseen hallituksia, ja siitä edelleen muuttaakseen kulttuuria ja sosiaalisia normeja. Jumala ei suoraan sekaannu jumalattomaan hallintoon, mutta Hän on mukana niiden yksilöiden elämässä, jotka vaeltavat Hänen kanssaan ja jotka toimivat muuttaakseen hallitustaan.
 
Lähetyskäskyssä Jeesus ei koskaan sanonut, että ihmiset tulee saada 'syntymään uudesti', tuo ilmaus tulee Joh. 3:sta, kahdenkeskisestä keskustelusta, joka Jeesuksella oli kahden kesken Nikodeemuksen kanssa yöllä, eikä se ollut koskaan osa mitään Hänen opettamaansa. Hän kyllä sanoi, että opettakaa antamalla toisten tarkkailla (elämässämme) kaikkia niitä asioita, joita Hän käski meidän tehdä ja totella. Tuo on yksilöiden muuttamista, jotka ovat osa perheitä, joista hallitukset muodostuvat. Kuten Jeesus sanoi minulle helmikuussa 2001 erään näyssä tapahtuneen ilmestymisensä aikana: "Niin kuin oli alussa, niin täytyy olla nytkin. Minä toimin ihmissuhteissa." Aamen. Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin.
John Fenn