Prophetic/judgment #3
Profeetallista/tuomio, osa 3
 
Hei kaikki,
Olen puhunut eräästä Herran vierailusta ja näystä, joka minulla oli Kristuksen ruumiista ja päätän siitä kertomisen tänään.
 
Tämä on herätyssoitto uinuvalle seurakunnalle
Suurelle osalle Kristuksen ruumista Jeesukseen uskomisessa on kyse elämästä ja kuolemasta. Monilla on noilla alueilla enemmän intoa Hänen puoleensa kuin monilla maailman 'vapaissa' osissa, kuitenkin heiltä puuttuu kunnollista opetusta useimmista uskoon liittyvistä asioista. Eräs kiinalainen kotiseurakunnan johtaja sanoi, että heidän arvionsa mukaan 1.000.000 kiinalaista tulee Herran luo joka kuukausi, mutta heillä on vain vähän opetusta avioliitosta ja perheestä esimerkiksi. Intia ei tule paljoakaan jälkijunassa lukumäärällisesti ja samalla tavoin Herra on sanonut tilanteen muuttuneen Intiassa niin, että intialaiset evankelioivat sen sijaan, että he olisivat sen varassa, että ulkomaiset lähetystyöntekijät levittävät evankeliumia.
 
Minun täytyy ravistaa päätä suruissani, kun kuulen auditorioseurakunnan johtajista, jotka profetoivat heidän etsimänsä 'herätyksen' tapahtuvan, kun (yksi profetia sanoi, että kun Carolina Panthersit voittavat amerikkalaisen jalkapallon Super Bowlin)…  Se on jo käynnissä, mutta se ei ole tulossa sinua lähellä olevaan auditorioon. Se tapahtuu perheeltä perheelle, sillä se on se, minkä Jumala Itse keksi muinoin Eedenin puutarhassa, eikä Hän ole koskaan lähtenyt kotoa.
 
Mutta miltä näyttää se, että tuomio alkaa Jumalan huoneesta?
Kun aloit uskoa Jeesukseen, tuomitsit itsesi. Sanoit: 'Olen syntinen ja tarvitsen Jumalan parannuskeinon'. Tuomitsit itsesi ja otit Kristuksen hankkiman parannuskeinon. Tuo 'suuri' itsesi tuomitseminen valmisti tien koko elämän kestävälle itsesi tuomitsemiselle.
 
Kun teemme väärin ja tunnemme sisällämme tuon Totuuden Hengen murehtimisen ja reagoimme myöntämällä "Epäonnistuin tässä, Herra", tuomitsemme itsemme. Kun tajuamme sanoneemme jotakin loukkaavaa jollekulle ja menemme tämän luo pyytämään anteeksi, tuomitsemme itsemme. Kun Jumala käsittelee meitä jonkin synnin suhteen, sydämessä olevan asian osalta, ajatustemme kurissa pitämisestä tai fyysisesti – ja me reagoimme asiaankuuluvalla tavalla, tuomitsemme itsemme.
 
Kun lakkaamme juoksentelemasta edestakaisin kuin lapset tämän tai tuon uusimman pramean hengellisen jutun luo, jotta keskitymme sisäisesti Kristukseen meissä ja Hänessä kasvamiseen – tuomitsemme itsemme.
 
Kun tajuamme uskomme polkevan paikoillaan kun olemme niin lukkiutuneita kapea-alaisesti siihen mihin uskomme ja nöyrrymme todella oppimaan yli sen, minkä uskomme tuntevamme niin hyvin – tuomitsemme itsemme.
 
Kun emme ole olleet yhdessä toisten uskovien kanssa pitkään aikaan ja Jumala käsittelee meitä siitä, ehkä siksi, ettei mikään seurakunta tyydytä, mutta tajuamme, että se mitä etsimme, on ihmiset ja aidot ihmissuhteet – tuomitsemme itsemme. Tuo jumalisten prioriteettien uudelleen asettaminen ja sen jälkeen niiden pohjalta toimiminen on itsemme tuomitsemista.
 
Kun myyjä antaa meille meitä hyödyttävällä tavalla vaihtorahaa ja sen sijaan, että pitäisimme liiat rahat, palautamme ne – tuomitsemme itsemme. Kun ravintolassa tarjoilija vahingossa jättää laskusta jonkin tilaamamme ruoan alentaen laskun loppusumman meidän hyväksemme ja kiinnitämme hänen huomionsa siihen sen sijaan, että maksaisimme tuon alhaisemman summan – tuomitsemme itsemme. Kun lainaamme tai vuokraamme jotakin ja palautamme sen yhtä hyvässä tai paremmassa kunnossa kuin sen saimme, tuomitsemme itsemme ja vaellamme rakkaudessa.
 
Millä tahansa alueella Jumala käsitteleekään meitä, jos me reagoimme asiaankuuluvasti, tuomitsemme itsemme. Onneksi Hän on kärsivällinen odottaen usein vuosikymmeniä, että käsittelemme sydämeemme ja luonteeseemme liittyviä ongelmia.
 
Koskien erityisesti länttä
Kun kysyin erityisesti Yhdysvalloista ja Euroopasta Hän vastasi sanoen jotakin, mitä Hän on sanonut minulle kahdesti aiemmin – eikä Hän antanut enempää näkemyksiä kuin aiemmin. Ilmeisesti siksi, että Hän jatkaa minun ohjaamistani takaisin siihen, mitä Hän sanoi aiemmin, minun täytyy oppia lisää tai mikään ei ole muuttunut siitä, kun Hän sanoi sen ensimmäistä kertaa:
 
"Tutki vainon historiaa. Huomaa, että melkein aina on taloudellista ja poliittista painostusta. Nuo paineet saavat kansani tuomitsemaan itsensä keskittymään siihen, mikä on todella tärkeää. Muista, mitä kerroin sinulle vuosia sitten kun kysyit Ananiaksesta ja Safirasta; 'Monet tässä maassa huutavat Isän puoleen herätyksen puolesta, mutta jos Isä vuodattaisi sen, mitä he pyytävät, olisi monia, monia Ananiaksia ja Safiroita ympäri tätä maata, sillä tuomion taso on yhtä suuri kuin voitelun taso."
 
(Jumalan Läsnäolon voimakas valo saa pimeyden häviämään. Jos olet yhtä valoa sydämessäsi ja elämässäsi, voit kestää valon voimakkuuden. Mutta jos sydän ja elämä ovat pimeyttä kuten A:n & S:n kohdalla, se olisi hyvin paha juttu)
 
Olen kertonut siitä mitä Hän opetti minulle Ananiaasta ja Safirasta muissa kirjoituksissa ja opetuksissa, joten en tässä mene yksityiskohtiin muuten kuin sanomalla tuon yllä olevan sekä tämän: heidän syntinsä oli tekopyhyys suuren ykseyden ja Isän Hengen vuodattamisen aikana ja tuota ykseyttä täytyi suojella (tuohon aikaan, kun koko Kristuksen ruumis oli Jerusalemissa heti Helluntain jälkeen).
 
Siltä varalta, että ajattelet olevan outoa, että Hän suojelee ykseyttä ja rakkautta ruumiissa, ajattele siitä tällä tavoin: jos sinulla on kotona pieniä lapsia, suojelet heidän viattomuuttaan
Pitämällä loitolla aikuisille kuuluvista asioista puhumisen – arvioit, mitä sanotaan ja kenet päästät lastesi elämään, jotta voit suojella heidän viattomuuttaan. Sama juttu. Tuo on yksi syy siihen, miksi Hän pysäytti Saulus tarsolaisen silloin kun pysäytti: juuri ennen kuin Saulus laajensi vainoaan toisiin maihin, sillä Saulus oli Damaskon ulkopuolella. Hän suojeli ruumista sillä, ettei sallinut vainon vielä laajentua, kysyen Saulukselta: 'Miksi sinä vainoat minua?', ottaen sen henkilökohtaisesti.
 
Vaino
"Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa, vaan iloitkaa, sitä myöten kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita. Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, niin te olette autuaat… Älköön näet kukaan teistä kärsikö murhaajana tai varkaana tai pahantekijänä tahi sen tähden, että sekaantuu hänelle kuulumattomiin;
 
"mutta jos hän kärsii kristittynä, älköön hävetkö, vaan ylistäköön sen nimensä tähden Jumalaa. Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset?" 1.Piet. 4:12-17
 
Aikana, jolloin Pietari kirjoitti tämän, roomalaiset eivät olleet vielä aloittaneet valtion valtuuttamaa kristittyjen vainoa, vaikka ympäri imperiumia oli vainon pesäkkeitä (aina kuolemaan johtavien vainojen). Suurin osa siitä oli kulttuurista vainoa panettelun ja pahojen puheiden* sekä kristittyjä koskevien valheellisten huhujen muodossa. Kun kristinusko levisi kaikille yhteiskunnan tasoille, myös yhteiskunnan mielipiteet alkoivat kääntyä heitä vastaan. Yhteenveto 1. Pietarin kirjeestä on, että Pietari neuvoi tottelemaan viranomaisia ja elämään suoraselkäistä ja rehellistä elämään vainon välttämisen keinona. Tuo on tuomion Jumalan huoneesta alkamisen asiayhteys: tuomitse itsesi elämällä suoraselkäistä, jumalista ja lainmukaista elämää. *1 Piet. 2:11-15, 3:13-18, 4:12-19
 
Kun Rooma paloi alkaen 19 päivästä heinäkuuta vuonna 64, Nero käänsi imperiumin kristittyjä vastaan syyttäen heitä ja vieden heitä koskevan panettelun ja propagandan aivan uudelle tasolle. He sanoivat kristittyjen 'rakkauden aterioiden' olevan orgioita, että kristityt olivat ihmissyöjiä, koska he söivät Jeesuksen lihaa ja joivat hänen vertaan, muiden valheiden ohella. Heitä kutsuttiin vastenmielisiksi ja epärehellisiksi ja usein heitä välteltiin.
 
Rooman kärsiessä taloudellisesti syy lankesi kristityille. Tämä on sitä, minkä tulemme näkemään kasvavan lännessä. Herra muistutti minua asioista, joita Isä oli minulle sanonut nivoen ne yhteen, ja luetteloin tässä joitkin: "Romahdus tulee, kun konservatiivit ovat vallassa." "Konservatiiveja, kristittyjä ja juutalaisia tullaan syyttämään taloudellisista ja muista ongelmista..." ja kun mietin vuonna 2015 Hänen lausumaansa vuonna 2005 siitä, että 10 vuodessa en tunnistasi tätä maata, vuonna 2015 Hän sanoi: "Minä sanon sinulle jälleen, et tule tunnistamaan sitä jälleen viidessä vuodessa."
 
Yhdysvalloissa tulemme näkemään kulttuurista vainoa uudella tasolla muutaman seuraavan vuoden aikana. Keskity elämään oikein ja investoimaan ihmissuhteisiin hengellisesti yhtä mieltä olevien kanssa – jos et voi löytää ketään, joka on yhtä mieltä kanssasi, käännä sydämesi lehteä ja ala ajatella uudella tavalla. Kuten Hän kertoi minulle helmikuun 4 päivä 2001: "Niin kuin oli alussa, niin täytyy olla nytkin; Minä liikun ihmissuhteissa."
 
On niin paljon enemmän, mutta tätä päivää koskien: jos tuomitsemme itsemme ja keskitymme siihen, mikä on aitoa ja noihin ihmissuhteisiin Kristuksessa nyt, meidän tulee olemaan paljon helpompaa muutamina seuraavina vuosina. Niihin tulee sattumaan, jotka rakastavat maailmaa samalla kun he ajattelevat olevansa uskon ihmisiä: ne jotka katsoivat varallisuuden olevan yhtä kuin jumalisuus, tiedon yhtä kuin kypsyys sekä ulkoisten tekijöiden olevan jotakin aitoa ja vakaata.
 
TÄMÄ on sitä, mistä Herra puhui minulle, että viimeisten noin 10 vuoden aikana Hän on sallinut monien Kristuksen ruumiissa toimia kuin edestakaisin juoksevien lasten juoksennellen eri opetusten ja viimeisimmän ja suurimman perässä, mutta nyt on aika aikuistua. Hän on meidän suhteemme ennakoiva pyytämällä meitä tuomitsemaan itsemme siinä toiveissa, että säästää meidät monelta tarpeettomalta vaikeudelta tulevina vuosina. Nyt on aika keskittyä, kasvaa, ja mennä sen ytimeen, mitä uskot. Tavoittele Häntä ja keskity ytimeesi, sillä maailmalle ovat edessä vaikeat ajat. Huh, uusi aihe ensi viikolla… etkö olekin iloinen? Lol
 
John Fenn

Prophetic/judgment #2, The vision
Profeetallista/tuomio, osa 2, näky
 
Hei kaikki,
Viime viikolla kerroin, mitä olin ajattelemassa kun Herra 'keskeytti' kertoakseen minulle, mitä Henki sanoo Kristuksen seurakunnalle (monille siinä) tätä aikaa varten. Sanoin myös, että halusin kertoa, mitä tarkoitetaan sillä, että 'tuomio alkaa Jumalan huoneesta', koska se liittyy suoraan siihen, mitä Hän sanoi.
 
Pikayhteenveto viime viikosta
Niinä runsaana 10 vuotena Apt. 2:ssa kuvatun helluntain ja Apt. 11:ssa kerrotun ajankohdan, jolloin Paavali alkoi opettaa, välissä, kukaan ei ollut opettanut perusasioita enemmän käytännön asioista liittyen siihen, kuinka soveltaa elämää Kristuksessa jokapäiväiseen elämään. Paavalin opetus oli niin dramaattisen erilaista verrattuna siihen, mitä kukaan oli kuullut sitten helluntain, että se sai aikaan sen, että maailma huomasi heidän olevan oma erillinen ryhmänsä ja kutsui heitä 'kristityiksi'. Ihmeellistä!
 
Sijoittaminen asiayhteyteen
Ilmestyskirjan luvuissa 2-3 Herra antaa yksilöllisiä sanoja Kristuksen ruumiille seitsemässä eri kaupungissa Aasiassa, joka silloin oli vain osavaltio maassa, josta tulisi nykyajan Turkki. Hän sanoo jokaiselle*: "Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo." *2:7, 11, 17, 29; 3:6, 13, 22
 
Huomaa, että se on monikossa. Sen tähden jokainen sana oli ensiksi tarkoitettu sille yksittäiselle seurakunnalle, jolle Hän kirjoitti, sen jälkeen ulospäin muulle Kristuksen ruumiille. Jopa sinä ja minä noin 1900 vuotta myöhemmin olemme oppineet noista sanoista!
 
Herran vierailu ja näky
Samalla tavoin se mitä Herra sanoi minulle, on ensin tietylle ryhmälle Kristuksen ruumiissa, sen jälkeen ulospäin laajemmalle Kristuksen ruumiille. Hän puhui erityisesti niistä, jotka viimeisten 10-15 vuoden ajan ovat eläneet uskoaan samantapaisesti kuin tilanne oli niinä noin kymmenenä vuotena helluntain ja Paavalin Antiokiassa opettamisen välissä; uskovia, mutta uskovia, joilla on tapahtunut vain vähän kasvua opetuslapsina ja ihmisinä. Heidän tietonsa oli pikemmin laajaa ja yleistä kuin erityisesti heidän elämäänsä ja kasvuaan kristittyinä ja kasvuaan ihmisinä koskevaa.
 
Meidän aikanamme on monia syitä siihen, että ihmisillä on laaja tietopohja, mutta vähän erityistä soveltamista uskoonsa liittyen. Ytimessä ei ole opetuksen ja opettajien puute, vaan on yhä laaja joukko itseään kristityiksi kutsuvia ihmisiä, jotka vuosien kuluessa ovat vetäytyneet jokaisesta tilaisuudesta kasvaa, joka on tullut vaikeudeksi ja hankaluudeksi naamioituneena. Tieto ei rinnastu kasvuun, vain Sanan tekeminen rinnastuu kasvuun.
 
Jokaisen persoonallisuuskonfliktin, jokaisen erimielisyyden, jokaisen väärinymmärryksen, jokaisen elämän vaikeuden kohdalla he ovat kansaa, joka perääntyivät henkilökohtaisesta kasvamisesta Kristuksessa ja kasvamisesta ihmisinä, jotka perääntyivät tilaisuuksista osoittaa rakkautta ja anteeksiantamusta, Hengen hedelmää sekä vaikeista, mutta jumalisista päätöksistä jääden niiden asemasta kasvamisessa paikoilleen haastamattomina ja liikkumattomina.
  
Hän sanoi: "Niiden, jotka menneinä aikoina hajottivat helposti huomionsa kuunnellen aina viimeisintä juttua, täytyy luopua noista häiriötekijöistä ja kääntää huomionsa minuun kasvaakseen. On aika monien lakata seuraamasta toisia ääniä, jotta he voivat kuulla minun ääneni." (Nuo toiset äänet voivat käsittää, mutta eivät rajoitu menneisyyden muistoihin, maailmallisiin ajatuksiin ja tapoihin toimia, rakkauteen maailmaa ja siinä olevia asioita kohtaan jne.) 
 
Jätteen syömistä
Kun Hän oli sanomassa tuota, Hänen vasemmalle puolelleen ilmestyi näky: näin naisen tuijottavan pää hieman eteenpäin taipuneena kuten tehdään silloin kun keskitytään voimakkaasti jotakin esitystä katsoessa, hänellä oli silmät apposen auki eikä hän räpytellyt silmiään suun ollessa auki hänen haukkoessa henkeään nähdessään kaiken sen mitä näki – monissa tv- ja tietokoneruuduissa, jotka leijuivat ilmassa hänen kasvojensa edessä umpimähkään liikkuen, ehkä kahdeksan ruutua, jotka kaikki liikkuivat ikään kuin ne olisivat osa jättiläismäistä näytönsäästäjää, ja hän yritti epätoivoisesti katsella sitä kaikkea.
 
Sitten yksi ruutu tuli käsivarren ulottuville ja nainen kurotti ruutuun ja otti siitä mätänevää jätettä – mutta hän luuli sen olevan hyvältä maistuvaa ruokaa ja enemmänkin, hän luuli sen olevan viimeisintä ja suurenmoisinta, sellaista kun uusi kokki esittelee uuden ruokalajin suurelle yleisölle. Hän luuli olevansa salatun tiedon eturintamassa ja söi sen kaiken ilman kyselemistä tai arvostelukyvyn osoittamista – hän tunki sitä suuhunsa syöden jokaisen sanan ja kuvan, muttei valikoivasti, vaan pikemminkin kuin nälkää näkevä ihminen ahtaa ruokaa eikä välitä, kuinka paljon siitä päätyy hänen suuhunsa ja kasvoille ja vaatteille ja putoaa maahan – hän jatkoi kahmimista ja ahmimista kun jokainen ruutu liikkui ympäriinsä ja tuli käsivarren ulottuville, aluksi hitaasti, sitten nopeammin ja nopeammin kuin nälkää näkevä ihminen… hänestä tuli siivottoman näköinen kun joka puolella häntä oli jätettä hänen muutoin valkeassa pellavapuvussa, joka puolella hänen kasvojaan, jopa hänen hiuksissaan.
 
Hänen hengessään
Hänen tehdessään tätä huomioni siirtyi hänen sisälleen siitä yksinkertaisesta syystä, että saatoin yhtäkkiä nähdä hänen henkensä ja alaspäin sinne, mikä fyysisesti olisi ollut vatsan aluetta, ja hänessä oli sisällä vauva, joka näytti kuin Jeesuksen ja hänen yhdistelmältä. En ole koskaan nähnyt mitään sen kaltaista niiden 30 vuoden aikana, jolloin Jeesus on vieraillut luonani ja opettanut minua ja näyttänyt minulle asioita Hengessä. Pikku vauva naisessa oli hän, mutta myös Jeesus, eivätkä sanat vain osaa kuvata sitä riittävän tarkasti. Oli kuin hänellä olisi ollut Jeesuksen piirteet ja Hänellä naisen piirteet ja he olivat yhtä, paitsi että Hän yritti kasvaa naisessa, mutta nainen ei halunnut syödä oikeaa ruokaa, joka sallisi kasvun. Kyse ei ollut niinkään aliravitsemustapauksesta, vaan sen sijaan kitukasvuisuudesta – naisen olisi pitänyt olla jo aikuinen, mutta hän ei kyennyt kasvamaan nauttimansa ruokavalion takia.
 
Samalla tavoin kuin omenansiemen on suurempi sisältä kuin se on ulkoa, siinä mielessä, että sen sisällä on lukematon määrä omenapuita ja omenia, niin myös minä tiesin välittömästi, että kaikki hänen 'tuolta ulkoa' etsimänsä vastaukset olivat Kristuksessa, joka oli hänessä ja yritti epätoivoisesti kasvattaa naista vauvan asteelta aikuisuuteen. Mutta nainen piti sitä tylsänä ja epäkiinnostavana. Jeesus sanoi: "Osa hänen kasvutestiään on tämä: onko hän halukas siihen, että kysymyksiä jää vaille vastausta ja antaa ne minun hoivaani ja luottaen minuun hyvinvointinsa suhteen. Vai jatkaako hän sitä, että jättää huomiotta näitä kysymyksiä koskevan hiljaisuuteni - näiden kysymysten, jotka ovat vähäpätöisiä, vaikka hän pitää niitä tärkeinä ja jatkaa sitkeästi niiden parissa, samalla kun jättää huomioimatta ne alueet, joita pyydän häntä käsittelemään?"
 "On sellaisia hänen sydämensä alueita, joita kaipaan saada koskettaa, ja alueita hänen elämässään, jotka hänen täytyy kohdata, mutta jokainen alue vaatisi sitä, että hän katsoisi rehellisesti sydäntään ja elämäänsä, minkä tuloksena olisi vakavien asioiden kohtaaminen. Ja hän tietää nämä asiat. Tuona päivänä, luuletko, että kysyn häneltä, mitä hän luulee tietävänsä niin monista aiheista, vai kysynkö häneltä hänen sydämessään ja elämässään olleista asioista, joihin hän ei päästänyt?"
 
Hän jatkoi: "Monilla, jotka elävät tällaista hajaantuneen huomion elämää, on avoin ovi pelkoon ja vihollisen valheisiin, sillä he jättävät huomiotta arvostelukyvyn ja suosivat sen sijaan sitä, että keräävät niin paljon tietoa kuin mahdollista niiltä monilta ääniltä, joita he pinnistelevät kuullakseen. Menneinä aikoina monet ovat valinneet ne alueet, joilla he haluavat kasvaa minussa siten kuin heille sopi. Monet ovat epäonnistuneet menneinä vuosina niissä tilaisuuksissa, joita heillä on kasvamiseksi ollut ja suosineet tiedon lisäämistä ja itsensä pitämistä kiireisenä jättäen huomioimatta aidon kasvun Minussa. Minun ääneeni keskittyminen on ensi askel kohti kasvamista voimassa ja luonteen puolesta minussa, mutta monet eivät edes ponnistele oppiakseen tuntemaan minut ja minun ääneni, koska toiset äänet ovat niin lähellä. Siten he pysyvät vauvoina minussa kun heidän pitäisi olla kypsiä aikuisia minussa."
 
Koskien lausumaa 'Tuomio alkaa Jumalan huoneesta'
Pietari sanoi 1. Piet. 4:17:ssä: " Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta." Mitä hän sillä tarkoitti? Asiayhteys merkitsee kaikkea, joten annapa, kun annan asiayhteyden tuon luvun alulla:  
 
Pietarin ensimmäinen kirje keskittyy kärsimiseen – itse asiassa tuota sanaa käytetään 15 tai 16 kertaa 1. Pietarin kirjeessä. Hän opettaa kärsimisestä kahdella tavalla: vaino on 1. Pietarin kirjeen ensisijainen teema, mutta myös aiheuttaa sen, että lihamme kärsii, koska emme salli sen jatkaa synnin tekemistä. Hän aloittaa luvun neljä sanomalla tämän:
 
"Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli - sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä..." Hän jatkaa ja puhuu siitä, kuinka entisessä elämässä olimme syntisiä, mutta nyt ne ihmiset, joiden kanssa meillä oli tapana juosta, ajattelevat olevan outoa, että emme enää mene heidän kanssaan tekemään syntiä. (jakeet 3-4)
 
Loppuosassa kirjettään hän käyttää kärsimistä puhuessaan vainosta - 'kärsimisessä Herrassa' tai 'Herran tähden' ei koskaan ole kyse sairaudesta tai taudista tai siitä, että jokin henkilö vaivaa sinua – kyse on aina joko lihassa kärsimisestä koska et anna itsesi enää tehdä syntiä, tai vainosta. Siinä asiayhteydessä kristittyjen vaino on merkki tuomion tulemisesta maailmaa kohtaan, mutta ensin Kristuksen ruumiille.
 
Ensi viikolla kerron yksityiskohtaisemmin, mitä 'tuomio alkaa Jumalan huoneesta' merkitsee, näyn lopusta, ja kommenteista, joita Hän esitti koskien tätä vuotta ja seuraavaa. Siihen saakka siunauksin.
 
John Fenn

Prophetic/judgment #1
Profeetallista/tuomio, osa 1
 
Hei kaikki,
Viime kuun sähköisessä uutiskirjeessä kerroin lyhyesti siitä, mitä Herra antoi minulle Kristuksen ruumista varten, ja nyt haluaisin käsitellä asiaa yksityiskohtaisemmin ja kertoa myös, mitä Pietari tarkoitti, kun hän sanoi*:" Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta", sillä ne liittyvät toisiinsa. * 1 Piet. 4:17
 
Ensiksikin, ymmärrykseni ja mitä ajattelin
Asiayhteys merkitsee kaikkea, joten minun täytyy kertoa sekä ymmärrykseni alkuseurakunnasta että siitä, mitä olin ajatellut siinä vaiheessa, kun Hän keskeytti ja kertoi, mitä Henki sanoo Kristuksen seurakunnalle – joten tässä lyhyt yleiskatsaus ymmärryksestäni ja siitä mitä ajattelin:
 
Lukiessamme Apostolien tekoja luvusta kaksi lukuun seitsemän ihmettelemme noiden päivien vuodatusta. Noin 3.000 ihmistä kuuli Pietarin selityksen siitä, kun he puhuivat kielillä joita eivät olleet koskaan oppineet; tämä oli se vuodatus, joka oli merkkinä viimeisten päivien alkamisesta, kuten Jooel kertoo.* He olivat tiivis ryhmä, Kristuksen ruumis kokonaisuutena oli Jerusalemissa, he olivat kaikki juutalaisia, ja tässä vaiheessa uskoa Jeesukseen pidettiin vain yhtenä lisänäkökulmana juutalaisuuteen. *Apt. 2:17/Jooel 2:28-32
 
Jopa tuohon aikaan, kun juutalainen usko oli moni-ilmeistä ja ulottui essealaisista, jotka pitivät tiukasti lain sekä keskittyivät lopunaikoihin ja Messiaaseen, aina pyhitysliike fariseuksiin, joilla oli omat lakinsa, jotka he korottivat Sanan ylläpuolelle, ja liberaaleihin saddukeuksiin, jotka eivät uskoneet enkeleihin ja henkiin, sekä poliittisiin herodeslaisiin. Aluksi siis, mitä sitten vielä yhdestä juutalaislahkosta, jotka uskovat tämän Jeesus-miehen olevan Messias?
 
Ensimmäiset puolitoista vuotta
Seuraavien 18 kuukauden aikana he kokoontuivat kodeissa, kulkien talosta talon ja rukoilivat, söivät yhdessä, ja oppivat apostoleilta tästä uskosta, ja he olivat niin anteliaita ja yksimielisiä, ettei heidän joukossaan ollut tarpeita. Raamattu ei sano suoraan, mutta viittaa siihen, että Pietarin varjo*, joka lankesi sairaan ylle, paransi hänet. *5:15
 
Mutta heidän lukumääränsä jatkoi kasvuaan nykyisten arvioiden mukaan 10.000 uskovaan – ja viranomaisten täytyi toimia. Apt. 7:ssä he pidättivät ja veivät oikeuden eteen Stefanuksen, yhden johtajista, ja koko luku on omistettu hänen oikeudenkäynnilleen ja telotukselleen. Luku 7 päättyy lausumaan, että telottajat riisuivat vaippansa erään Tarsosta kotoisin olevan Saulus-nimisen nuorukaisen jalkojen juureen.
 
Apt. 8 alkaa näillä sanoilla: " Myös Saulus hyväksyi Stefanuksen surmaamisen. Ja sinä päivänä nousi suuri vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan; ja kaikki hajaantuivat ympäri Juudean ja Samarian paikkakuntia, paitsi apostolit. "Anna tuon mennä perille. 10.000 uskovaa Jerusalemissa ja kaikki paitsi apostolit muuttivat pois kaupungista välittömästi naapurissa oleviin Samariaan ja Juudean kaupungissa olevan vainon takia.
 
Aika Pyhän Hengen antamisesta Apt. 2:ssa Apt. 8:1:een, jolloin he kaikki lähtivät kaupungista, ei ollut enempää kuin 18 kuukaudesta kahteen vuoteen. Apt. 8:1 sanoo kaikkien uskovien muuttaneen Juudeaan ja Samariaan, mistä luku 8 jatkaa siitä tosiasiasta, että Filippus meni Samariaan ja julisti Jeesusta, ja niin monet ihmiset parantuivat ja vapautuivat ja koko kaupungissa vallitsi 'suuri ilo'. Ja apostolit Pietari ja Johannes tulivat Samariaan panemaan kätensä uusien uskovien päälle, jotta he saisivat Pyhän Hengen, kun taas Filippus oli puhtaasti evankelista*. * Apt. 21:8
 
Mukaan kuvaan Saulus tarsolainen – tuleva Paavali, lähetetty
Apt. 9 kertoo siitä, kun Jeesus ilmestyi* Saulus tarsolaiselle, kun Saulus oli päättänyt laajentaa uskovien vainoamistaan Damaskoon, Syyriaan ja kuinka hänen kääntymyksensä jälkeen Barnabas esittelee hänet apostoleille**. * 9:17, 26:26; ** 9:26-27
 
Apt. 10 on informaatiota roomalaisesta Korneliuksesta, joka näkee enkelin, joka käskee hänen etsiä Pietarin, joka tulee kertomaan hänelle, mitä hänen tulee tehdä*. Kun Pietari saapuu ja kertoo heille Jeesuksesta, juuri Hänen ylösnousemisuksen kohdassa, johon tulee uskoa, jotta pelastuu, Pyhä Henki vuodatetaan heidän ylleen, sillä he kaikki alkavat puhua kieliä joita eivät olleet oppineet Pietarin mukana olevien juutalaismiesten hämmästykseksi. Pietari sanoi myöhemmin**: "Ja Jumala, sydänten tuntija, todisti heidän puolestansa, antaen heille Pyhän Hengen samoin kuin meillekin…"**Apt. 15:8
 
(*Enkeleiden ei sallita julistaa evankeliumia, minkä vuoksi enkelin täytyi käskeä Kornelius etsimään Pietari – siitä yksinkertaisesta syystä, että Jeesus kuoli ihmisten, ei enkelien puolesta, joten heillä ei ole evankeliumin kertomisen tai Jeesuksen nimen käyttämisen etuoikeutta. Sen tähden Juuda 9 sanoo Mikaelin, kaikista enkeleistä suurimman, sanoneen Paholaiselle: "Herra nuhdelkoon sinua". Ihmisen kohdalla sen sanominen, että 'Herra nuhdelkoon sinua', on kuitenkin loukkaus Jeesukselle, sillä toisin kuin enkelien kohdalla, meille on annettu se nimi ja jopa käsketty käyttää Jeesuksen nimeä riivaajia vastaan.)
 
Kreikkalaiset uskovat – lisätietoa, jota 8:1 ei kertonut meille
Apt. 11:19-26:ssa meille kerrotaan, että kun opetuslapset 8:1:ssä lähtivät Jerusalemista Sauluksen vainon vuoksi, jotkut menivät itse asiasta Juudeaa ja Samariaa pidemmälle Foinikiaan rannikolla sekä Kyproksen saarelle,  ja jotkut nyt uudestisyntyneet kyproslaiset matkasivat Antiokiaan (Syyriaan) ja kertoivat kreikkalaisille Jeesuksesta.
 
Apostolit, kuultuaan kreikkalaisista Jeesukseen uskovista, lähettivät Barnabaksen Antiokiaan varmistamaan näiden kreikkalaisten uskovien tila, mikä oli upouusi aihe pohdittavaksi, sillä tuohon hetkeen asti Korneliuksen perhekuntaa lukuun ottamatta seurakunta oli juutalainen eikä ollut koskaan pyrkinyt tavoittamaan kreikkalaisia pakanoita.
 
Meille kerrotaan 11:23-24:ssä, että uudet uskovat ovat helpottuneita tavatessaan Barnabaksen, sillä hänellä oli järkeä ensin katsoa, mitä Jumalan armo oli tehnyt*, ja sitten vastasi Jumalan työhön rohkaisemalla heitä kaikkia jatkamaan Herrassa. Barnabas muisti myös Saulus tarsolaisen ja sen, kuinka Herra ilmestyi tälle Damaskoksen ulkopuolella ja kertoi tälle, että tämä oli kutsuttu pakanoiden pariin**, joten Barnabas lähti Antiokiasta etsimään Saulusta Tarsosta ja palasi hänen kanssaan. Jae 26 sanoo, että he viipyivät vuoden opettamassa näitä uusia uskovia, ja meitä kutsuttiin ensi kerran kristityiksi Antiokiassa. *11:23, **26:17
 
Mitä minä ajattelin
Nyt olet ajautunut minun ymmärrykseeni, joka vei minut ajattelemaan niitä muutoksia, jotka nyttemmin apostoli Paavali toi Kristuksen ruumiiseen, kun hän alkoi opettaa tuona vuonna Antiokiassa. Apt. 2:ssa kerrotun helluntain ja Paavalin opettamaan aloittamisen Apt. 11:26:ssa välinen aika oli noin 10 vuotta.
 
Noiden 10 vuoden aikana aina siihen saakka kunnes Paavali opetti Antiokiassa, ei ollut mitään muodollista opetusta siitä, mitä usko tarkoitti. Ensimmäisiä evankeliumikertomuksia Jeesuksesta oltiin kirjoittamassa muistiin ja pantiin kiertämään, mutta kukaan ei opettanut ihmisille sitä, mitä se kaikki tarkoitti. He tunsivat Jeesuksen, ja he saattoivat ammentaa siitä, mitä Jeesus sanoi, mutta kukaan ei ollut opettanut yksityiskohtia siitä, kuinka soveltaa omaa uskoa jokapäiväiseen elämään.
 
Paavali ei vielä ollut kirjoittanut roomalaiskirjettä vanhurskaudesta ja laista ja olemisesta synnille kuollut. Hän ei vielä ollut kirjoittanut korinttolaiskirjeitä Hengen lahjoista ja siitä, kuinka olemme kaikki yhden Kristuksen ruumiin jäseniä. Hän ei vielä ollut kirjoittanut efesolaiskirjettä uudesta luomuksesta ja Kristuksessa aikuiseksi kasvamisesta sekä vanhan ihmisen syrjään panemista, jotta vaelletaan siinä uudessa, minkä Henki on saanut aikaan. Hän ei vielä ollut kirjoittanut galatalaiskirjettä lakihenkisyydestä ja siitä, kuinka ei ole mitään muuta kuin uusi luomus, kaikki ovat tasa-arvoisia Kristuksia ja he voivat täyttää lain vaeltamalla rakkaudessa ja Hengessä. Hän ei vielä ollut kirjoittanut filippiläiskirjettä siitä, kuinka Jeesus jätti taivaan tullakseen ihmiseksi ja Hänen kärsittyään kuoleman meidän kaikkien puolesta, Hänelle annettiin nimi ylitse kaikkien muiden nimien.
 
Kaikki nuo kirjeet ja kaikki tuo valtava ilmestys tulisi hänen suustaan ja kynästään tulevien 20 vuoden aikana – mutta tuohon kohtaan tultaessa kellään ei ollut ollut noita ilmestyksiä, ei ollut mitään merkintöjä mistään opettajasta ennen Paavalia.
 
Asioita, joita me pidämme itsestään selvinä, ei ollut vielä opetettu. Jopa viimeisessä kirjeessään, päätössanoissaan * ennen telotustaan tunnusta, että jopa silloin osa siitä, mitä Paavali opetti, oli vaikea ymmärtää. Jos Pietari sanoin noin elämänsä lopussa, voitko kuvitella sen Paavalin opetuksen uutuuden ja outouden, joka alussa oli? *2. Piet. 3:15-16
 
Ei ole mikään ihme, että Paavalin vuoden Antiokian opetuksen aikana tehtiin sellainen ero, että meidät Jeesuksen opetuslapsina ensimmäistä kertaa tunnistettiin omaksi ihmisryhmäksemme – olemme kristittyjä.
 
Ajattele noita 10 vuotta, jolloin ei ollut mitään opetuksia, oli vain ihmisiä seurustelemassa Pyhän Hengen kanssa tietämättä mitään. Jos elit läpi 1970-luvun karismaattisen uudistuksen, sinulla on tunne siitä, millaista se oli. Monet, jotka olivat äskettäin saaneet Pyhän Hengen, täytyi panna lukkojen taakse joksikin aikaan heidän suuren vailla tietoa olevan intonsa tähden, he tekivät enemmän hallaa kuin hyvää. Seuraavalle viikolle: Mitä Herra sanoi siitä, kuinka nuo 10 vuotta ennen Paavalia liittyvät meidän aikamme viimeiseen 10 vuoteen Kristuksen ruumiille, sekä tuomio.
 
Siunauksin,
John Fenn

What More Do You Want #5 (scared of cops?)
Mitä enemmän sinä haluat, nro 5 (pelkäätkö poliiseja?)
 
Hei kaikki,
Kun olin Barbin kanssa high schoolissa, hän oli torvisoittokunnan 'lipputyttö', yksi monista, joille oli annettu pitkän tangon päähän laitettu lippu, jolla tehtiin samanaikaisia liikkeitä urheilukilpailujen tauoilla.
 
Eräänä yönä amerikkalaisen jalkapallon ottelun jälkeen olimme ajamassa hänen kotiinsa, jotta hän saattoi vaihtaa vaatteita ja sitten aioimme lähteä pizzalle: muistan sen kuin eilisen – univormu oli cheerleaderin vastaavan näköinen, koulun väreissä kirkkaan punainen ja sininen, ja lipputanko sojotti takaikkunasta kun ajoimme eteenpäin lämpimässä illassa…
 
Yhtäkkiä toiseen suuntaan menossa oleva poliisi ohitti meidät, teki sitten u-käännöksen pannessaan valonsa vilkkumaan ja sireenin huutamaan ja pysäytti meidät tien laitaan. Tiesin, etten ollut ajanut ylinopeutta ja vakuutin Barbille, että asiat olivat kunnossa.
 
Hän oli hyvin asiallinen ja hänen taskulamppunsa loisti suoraan kasvoihimme, sitten auton ympärille, sitten taas meihin… lopulta hän sanoi, että kaksiovinen valkoinen auto, joka oli omani kaltainen, oli ollut mukana huoltoaseman ryöstössä muutamaa minuuttia aiemmin ja siinä oli ollut mies ja nainen ja me sovimme tuohon kuvaukseen. Vastasin tyynesti, että olimme tulleet ottelusta, tyttöystäväni oli lipputyttö, kuten hän saattoi nähdä, ja olimme matkalla hänen kotiinsa ottelusta, emme ryöstöstä. Ihmeitten ihme, hän uskoi tuon ilmiselvän asian ja poistuimme.
 
Aluksi sydämeni oli tykyttänyt jokseenkin nopeasti, mutta samanaikaisesti olin turvattu siinä tosiasiassa, ettemme olleet tehneet mitään väärin – emme ajaneet ylinopeutta, emme ajaneet holtittomasti emmekä todellakaan olleet ryöstäneet huoltoasemaa. Jos omatuntoni ei olisi ollut puhdas, olisin pelännyt lakia, mutta sen sijaan olin rauhassa, koska sisäisesti tiesin, että olimme lain silmissä vanhurskaita, turvattuja, voisi sanoa, tuossa armossa.
 
Pyhittyminen
Paavali kysyi galatalaisilta, että jos he olivat aloittaneet Hengessä, tekikö heidät nyt kypsiksi laki? Vastaus on tietysti ei. Paavali kehotti heitä olemaan turvattuja Kristuksessa ja Hänessä uudeksi luodun ihmisen hengen totuudessa, sen sijaan, että pelkäisivät menevänsä Jumalan suhteen vikaan, koska ihmiset sanoivat, että heidän täytyisi totella sääntöjä x ja y.
 
Paavali sanoi, että jos rakastat Jumalaa ja rakastat lähimmäistäsi niin kuin itseäsi*, täytät lain – joten lepää siinä armossa että Kristus on sinussa. Se on niin yksinkertaista. Älä tee uskoasi monimutkaiseksi – Hän sanoi myös, että paholaisen taktiikkana on tehdä uskomme monimutkaiseksi** viettelemällä meidän monimutkaisempaan uskoon. * Room. 13:8-10,
**2. Kor. 11:3-4
 
Pyhittäytymisen peruslogiikka menee näin: synnymme uudesti, mutta meidän täytyy sallia hengessämme olevan elämän virrata ulos hengestämme uudistamaan mielemme (ajatukset/tunteet) ja sitten ruumiiseemme, josta tulee elävä uhri vaeltamaan Jumalan teillä. Tähän mennessä ei mitään ongelmaa. Elämistä hengestä sieluun ja siitä ruumiiseen.
 
Paavalin ongelma galatalaisten suhteen oli se, että ihmiset manipuloivat (noituutta) uskovia kertomalla heille, mitä he voivat ja eivät voineet tehdä miellyttääkseen Jumalaa sen sijaan, että ohjaisivat heitä tottelemaan Kristusta sisältä lähtien ulospäin.  
 
Esimerkiksi
Taannoin vuonna 1986 olin apulaispastori Boulderissa Coloradossa auttaen nuorta naista, joka yritti pelastaa avioliittonsa. Hänen aviomiehensä oli erään työtoverinsa kautta mennyt mukaan paikalliseen seurakuntaan, joka oli osa Church of Christ – tunnustuskuntaa. He uskoivat, että jollei jotakuta ollut vesikastettu heidän seurakunnassaan, tämä ei voinut pelastua.
 
Tämän nuoren naisen aviomies halusi palvella Jumalaa, ja vaikka hän oli uudestisyntynyt ja saanut Pyhän Hengen kasteen, hän huolestui pelastuksestaan tämän työtoverinsa jatkuvan seurakuntansa opin inttämisen tähden koko viikon ajan. Alistumiseen maaniteltuna ja peläten menevänsä vikaan Jumalan suhteen hän antoi periksi.  
 
Mutta yksinkertainen uudestisyntyminen heidän tavallaan ei ollut riittävästi. Nyt hänen täytyi tulla 'pyhitetyksi'. Tuon seurakunnan vanhimmat kävivät läpi hänen vaimonsa vaatekaapin heittäen pois kaiken sellaisen vaatetuksen, jonka he sanoivat olevan liian uskallettua, pukevaa tai seksikästä. Aviomiestä käskettiin polttamaan nuo vaatteet sen sijaan, että lahjoittaisi ne pois tai möisi ne, että hän ei saisi toisia naisia tekemään syntiä kuten (he sanoivat) hänen vaimonsa teki.
 
Seuraavaksi he vaativat, että he hankkiutuisivat eroon televisiosta, koska se voisi avata miehen synnille. Sitten tuli kaikkien sanomalehtien, aikakausilehtien ja kirjojen poistaminen lukuun ottamatta Raamattua ja heidän seurakuntansa lehteä ja opetuksia. Kun vanhimmat saivat selville miehen ja hänen vaimonsa käyvän kunnan uimalassa, he kielsivät sen sanoen, että uimapuvuissa olevat toiset naiset saattaisivat aiheuttaa sen, että mies himoitsisi heitä.
 
Kaikki tuo tehtiin 'pyhittäytymisen' nimissä. Nyt kun hän oli uudestisyntynyt heidän standardiensa mukaan, hänen täytyi pyhittyä, ja voit nähdä selvästi viime viikon opetuksesta, kuinka tämä on täydellinen esimerkki noituudesta – Jumalan Sanan ja ihmisten manipuloimisesta ulkoisen kontrolloimisen tarkoituksessa. He päätyivät avioeroon, koska mies sanoi, että hänen vaimonsa oli nyt pelastuksesta osaton ja kieltäytyi olemasta hänelle alamainen. Mies aloitti Hengessä, mutta uskoi sen valheen, että 'laki' tekisi hänet kypsäksi ja täydelliseksi – lihan ponnisteluja Jumalan miellyttämiseksi.
 
Mutta odota, on enemmän
Muutama vuosi myöhemmin eräässä toisessa seurakunnassa eräs rouva ilmaisi huolestumisensa pelastuksesta osattoman aviomiehensä suhteen. Nainen esitteli vaivatta luettelon asioista, joita teki seurakunnassa: hän oli vapaaehtoisena lasten jumalanpalveluksessa ja kristillisessä koulussa, hän oli aktiivinen naistyössä, hän ei koskaan jättänyt väliin seurakunnan kokousta, hän oli vastuussa seurakunnan lastenhoidosta, antoi kymmenykset talousrahoistaan… hän halusi tietää, miksi Jumala ei ollut vastannut hänen rukoukseensa hänen aviomiehensä pelastumisesta. Pitäisikö hänen paastota yhtenä päivänä viikossa? Mitä hän saattoi tehdä ollakseen pyhempi, jotta Jumala voisi olla halukkaampi vastaamaan hänen rukoukseensa? Hän yritti olla 'pyhitetty', jotta hänen rukouksiinsa vastattaisiin.
 
Minun neuvoni oli armoa: käskin hänen pysytellä pois seurakunnasta kuukauden ajan ja käyttää tuo hänen normaalisti seurakunnan toiminnassa mukana olemiseen omistama aika miehensä ja lastensa kanssa olemiseen - aviomies ei voi kilpailla Jumalan kanssa, joten tuo sisällä oleva Jumala miehen luo ja osoita hänelle sitä rakkautta ja huomiota jota hän ja lapset ansaitsevat, sillä Herra on ensisijaisesti siinä. Eräänä sunnuntaiaamuna kolme viikkoa myöhemmin koko perhe käveli ovesta sisään aviomiehen päätettyä uskoa Herraan ja palvella Häntä nähtyään vaimossaan tapahtuneen muutoksen – ja he olivat aktiivisia koko sen loppuajan, jonka tuossa seurakunnassa olimme.
 
Elätkö sisältä ulospäin vai ulkoa sisäänpäin?
Aloitettuamme Hengessä, meidän täytyy kypsyä Hengessä. Emme aloita Hengen avulla mutta sitten kypsy lakihenkisyyden ja sen ulkoisten sääntöjen ja määräysten avulla. (Gal. 3:1-3)
 
Lakihenkisyys/laki on yksinkertaisesti tätä: yrittämistä saada Jumalalta hyväksyntä tai anteeksianto omin ponnisteluin.
 
Pyhittyminen on tätä: elämäntyyli, jossa eletään sisältä ulospäin sarjassa pieniä päätöksiä vanhurskauden puolesta, armon ja rauhan asemasta käsin omaten sen varmuuden, että Kristus on meissä ohjaten jokaista askelta ja päätöstä, joka on alistettu Hänelle. 
 
Elämme sisäisesti ja sitten ulospäin elämäämme turvatusta asemasta Kristuksessa käsin, rakastaen Häntä sisältä ulospäin, kypsyen, koska haluamme, koska rakastamme Häntä, emme siksi, että pelkäämme sitä, että jos teemme jotakin väärin, olemme avanneet oven jollekin sairaudelle, katastrofille tai murhenäytelmälle. 
 
Pelko
NIIN monet ihmiset ovat mukana erilaisissa uskonnollisissa toiminnoissa vain siksi, että he pelkäävät 'menevänsä vikaan Jumalan suhteen' tai 'avaavansa itsensä' katastrofille, sairaudelle tai murhenäytelmälle. He eivät tunne tai jättävät huomiotta Room. 5: 1-5:n, joka sanoo meillä olevan rauha Jumalan kanssa ja Hänellä meidän kanssamme, ja me elämme armossa. Pelko on usein uskonnollisten ponnistelujen juuri.
 
Ja monet vain haluavat oppia enemmän mikä veisi heidät lähemmäksi Jumalaa, oli tuo tieto sitten juutalaisia juuria koskevaa tai eri asioita käsitteleviin konferensseihin ja kokouksiin osallistumista oppiakseen, kuten he toivovat, sen yhden ainoan avaimen, joka avaa heille taivaan, jotta he saavat rukoukseensa vastauksen. Kristus on meissä – hankkiudu olemaan Hänen kanssaan.
 
Kokemukseni on ollut se, että melkein elämässäni näkemäni ihmeet ovat virranneet läheisyydestä Hänen kanssaan, eivätkä koskaan tuon tai tämän asian tekemisestä Häntä KOSKIEN tai Häntä VARTEN, vaan sen sijaan ajan viettämisestä Hänen KANSSAAN. Ole tietoinen siitä, että Kristus on sinussa. Sinulla on Jumalan mieli sinussa. Elä sen säännön mukaan, jonka Paavali kertoi galatalaisille: uusi luomus on se, millä on merkitystä, ja jos toimit niin, rauha ja laupeus ovat ylläsi.
 
Meillä on Kristus meissä – mitä enemmän voisimme haluta? Uusi aihe ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
 
John Fenn