Charismatic beliefs you thought were scriptural but aren't; about the tithe.
Karismaattisia uskomuksia, joiden luulit olevan raamatullisia, mutta eivät ole; kymmenyksistä
Hei kaikki,
Kun kuulee joitakuita pastoreita, voisi luulla olevansa kirouksen alainen, jos antaa 9,999% tuloistaan heidän seurakunnalleen, mutta se muuttuu siunaukseksi, jos antaa 10,001% tai enemmän. Mitä Raamattu itse asiassa sanoo kymmenysten antamisesta?
Ensimmäinen maininta
1.Moos. 14: 18-20 on ensimmäinen maininta kymmenysten antamisesta, missä Aabraham antoi 10 % saaliista Melkisedekille, läheisen Saalemin kaupungin papille. Henkilökohtaisesti uskon Melkisedekin olleen inkarnaatiota edeltävä Kristuksen ilmestyminen useista syistä. Ensiksi on Hepr. 7: 4-7 painottama asia, että vähempiarvoinen antaa suurempiarvoiselle. Hänen nimensä tarkoittaa 'vanhurskauden kuningas' ja 'rauhan kuningas'. Hepr. 7 sanoo, että hän on 'Jumalan Poikaan verrattava' ja toi leipää ja viiniä Aabrahamille, mikä on esikuva Jeesuksen ruumiista ja verestä, joka tulisi vuodatetuksi vuosisatoja myöhemmin. Hänellä ei ole sukuluetteloa. Hän oli Saalemin kaupungin kuningas. Hepreassa sana 'Jeru' tarkoittaa 'jonkin kaupunkia' ja Salem tai shalom tarkoittaa 'rauha'. Meille kerrotaan Melkisedekin olleen rauhan kaupungin, Jerusalemin, kuningas. Vain joitakin ajatuksia...
Takaisin kymmenyksiin
Aabrahamin kymmenykset annettiin vapaaehtoisesti, ei pakosta, ei siksi että saataisiin jotakin Jumalalta. Jos uskomme Melkisedekin olleen Herra, joka antoi Aabrahamille kuvan tulemisesta Herrana Jeesuksena vuosisatoja myöhemmin, tämä kohta näyttää, että kymmenykset annetaan sydämessä ensin Jumalalle vapaaehtoisena antamisena.
Jumalan ongelma
Sana 'vanhurskas' hepreaksi on tsedeka. Se on myös sana 'hyväntekeväisyys/almu' tai antaminen hyvästä syystä. Vanhurskaus on sekä vertikaalista vaelluksessamme Jumalan kanssa, missä Hän antoi meille, ja sitten horisontaalisesti kanssaihmisellemme, kun annamme tästä Elämästä toisille. Ajatuksena on, että koska meidät on tehty vanhurskaiksi vertikaalisesti, tuo Elämä virtaa horisontaalisesti kanssaihmisellemme. Vanhurskaus on enemmän kuin vain oikea asema Jumalan edessä, se tarkoittaa myös oikeaa asemaa suhteessa kanssaihmiseen.
Sen tähden koko VT laki riippuu kahdesta käskystä, kuten Jeesus totesi Mk. 12: 29-31:ssa: "rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi. Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi'." Tsedeka. Rakkaus täytti Lain. Rakasta Jumalaa, rakasta lähimmäistäsi. Room. 13: 8
Mutta Israel ei ollut uudestisyntynyt. He olivat uskosta osattomia, joiden esi-isät olivat tehneet liiton Jumalan kanssa. Kuinka Herra liittää kanssaihmisestä huolehtimisen kansaan, joka huolehtii vain itsestään? Mukaan tulevat Vanhan testamentin kymmenykset ja uhrit, jotka olivat ja ovat nykyäänkin vertikaalisia JA horisontaalisia. Tsedeka on kymmenysten aivan ytimessä: vertikaalisesti ja horisontaalisesti antaminen.
Vanhan testamentin neljä kymmenystä; 'kymmenys' tarkoittaa 'kymmenes'
Ensimmäinen on 'teruma', tai 'ensi hedelmien uhri' – se meni leeviläisille papeille, jotka palvelivat temppelissä.
Toinen on 'ma'aser rishon', tai ensimmäiset kymmenykset – se meni leeviläisille, jotka eivät palvelleet temppelissä.
Kolmas on 'ma'aser min hama'aser, kymmenysten kymmenykset - leeviläiset antoivat kymmenykset siitä, mitä saivat papeille, jotka palvelivat temppelissä.
Neljäs on 'ma'aser sheen', tai toiset kymmenykset – tämä annettiin takaisin ihmisille, jotka sen antoivat.
Nämä neljä uhrilahjaa annettiin eri aikoina kuuden vuoden periodin kuluessa, seitsemäntenä, sapattivuonna, ei annettu mitään kymmenyksiä.
Vuosina 1, 2, 4 ja 5 the 'toiset kymmenykset' vietiin Jerusalemiin ja annettiin uhrina Herralle, ja sen jälkeen, kun papit ottivat osuutensa, jäljelle jäänyt annettiin takaisin niille ihmisille, jotka sen olivat antaneet uhrina. Kun he saivat takaisin lopun kymmenyksistään, he käyttivät sen isojen juhlien järjestämiseen kaikille juhliakseen Jumalan hyvyyttä.
Vuosina 3 ja 6 'toiset kymmenykset' jäivät yhteisön sisälle, ne eivät menneet edes temppeliin, ja ne käytettiin köyhistä, isättömistä, leskistä ja kaikista yhteisön ja naapuruston puutteenalaisista huolehtimiseen. Oli jokaisen kymmenysten antajan vastuulla käyttää kymmenykset ympärillään oleviin puutteenalaisiin, kuten parhaimmaksi katsoi.
Papeilla ei ollut mitään maan tai jonkin toisen liiketoiminnan perintöä, joten heitä pidettiin samassa asemassa olevina kuin köyhiä, oikeutettuina elatuksen saamiseen yhteisön taholta. Kymmenysten tarkoitus oli sen tähden suurelta osin ihmisten elättäminen. Tsedekaa tai vanhurskautta osoitetaan antamalla sekä johtajille että toisilleen kuten nähdään VT:n kymmenyksistä. Mutta muistakaa, sen perustana on armo, sillä ensiksi annetaan Jumalalle omassa sydämessä, sen jälkeen ihmisille.
Paavali mainitsi tämän saman asian UT:n antamisesta 2. Kor. 8: 4-5:ssä: "anoen meiltä sitä suosiota, että pääsisivät osallisiksi pyhien avustamiseen; eivätkä he vain tehneet, niin kuin me olimme toivoneet, vaan antoivat itsensäkin, ennen kaikkea Herralle ja sitten meille."
Vapaus antaa 10% ja enemmän; Sinun ja Kristuksen sinussa täytyy päättää
Kun temppeli jäi vanhentuneena pois käytöstä helluntaipäivänä, koska Jumala siirtyi rakennuksesta ihmisiin, ihmiset vain siirsivät kymmenyksensä ja antamisensa johtajille ja ympärillään oleville. He tajusivat, että koska Kristus oli heissä, heistä oli tullut eläviä temppeleitä ja kuninkaallinen papisto Jumalalle, niin että he saattoivat sekä antaa että vastaanottaa toisilta ihmisiltä, joilla on Kristus heissä, sillä he kaikki olivat eläviä Jumalan temppeleitä.
Niinpä he ja me olemme oikeutettuja antamaan johtajille, toisillemme, kun tarpeita on. Muinaiset israelilaiset antoivat noin 22% kymmenyksinä ja uhrilahjoina. Kun kristityt panevat sivuun kymmenyksensä tai uhrilahjansa, ja ovat avoimia antamaan tarpeessa oleville sen mukaan kuin kykenevät, he myös havaitsevat antavansa yli 10%.
Paavali käski korinttilaisia 1. Kor. 16:2:ssa 'panemaan sivuun jotakin viikoittain sen mukaan, kuinka Jumala on teitä siunannut' (suomennos tässä). On meidän ja Kristuksen meissä asia päättää, kenelle annamme. Jos sinua liikuttaa sekoitus kurinalaisuutta panna sivuun tietty prosenttimäärä ja myös pitää rahaa vapaana annettavaksi, tulet havaitsemaan, että päädyt antamaan enemmän kuin 10% ja tuo vapaus tulee siunaamaan ja yllättämään sinut.
Historian kirjaamisen tarkoituksessa: ensimmäinen maininta kristittyjen kymmenysten antamisesta tuli sen jälkeen, kun he siirtyivät kokoontumisiaan varten pois kodeista rakennuksiin, mikä vatti antamista rakennusten ylläpitämiseksi. Ensimmäinen muodollinen maininta säännöstä oli v. 788 Ranskan kuningas Kaarle Suurelta, joka määräsi kymmenykset niille, jotka hän oli voittanut vaatimuksena tukea 'kirkkoa'. Siitä se eteni tullakseen määrätyksi koskemaan kaikkia.
Kuitenkin se on yhä olemassa sellaisen armon ja vapaaehtoisen antamisen muotona kuten Aabrahamilla. Tänään sinä ja minä olemme eläviä Jumalan temppeleitä ja kokonainen kuninkaallinen papisto. Meillä on vapaus panna sivuun 10% ja enemmän yhdistyneenä siihen, että annetaan toisillemme, niin ettei keskellämme ole puutetta.
Pane sivuun rahaa annettavaksi sen mukaan, kuinka Jumala on sinua siunannut. Olet Jumalan temppeli, olet Jumalan pappi. Sinulla on velvollisuus olla vanhurskas vertikaalisesti ja horisontaalisesti, mutta Isä on suhteessa meihin Jeesuksen veren, ei pankkitilisi välityksellä.
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Karismaattisia uskomuksia, joiden luulit olevan raamatullisia, mutta eivät ole; kymmenyksistä
Hei kaikki,
Kun kuulee joitakuita pastoreita, voisi luulla olevansa kirouksen alainen, jos antaa 9,999% tuloistaan heidän seurakunnalleen, mutta se muuttuu siunaukseksi, jos antaa 10,001% tai enemmän. Mitä Raamattu itse asiassa sanoo kymmenysten antamisesta?
Ensimmäinen maininta
1.Moos. 14: 18-20 on ensimmäinen maininta kymmenysten antamisesta, missä Aabraham antoi 10 % saaliista Melkisedekille, läheisen Saalemin kaupungin papille. Henkilökohtaisesti uskon Melkisedekin olleen inkarnaatiota edeltävä Kristuksen ilmestyminen useista syistä. Ensiksi on Hepr. 7: 4-7 painottama asia, että vähempiarvoinen antaa suurempiarvoiselle. Hänen nimensä tarkoittaa 'vanhurskauden kuningas' ja 'rauhan kuningas'. Hepr. 7 sanoo, että hän on 'Jumalan Poikaan verrattava' ja toi leipää ja viiniä Aabrahamille, mikä on esikuva Jeesuksen ruumiista ja verestä, joka tulisi vuodatetuksi vuosisatoja myöhemmin. Hänellä ei ole sukuluetteloa. Hän oli Saalemin kaupungin kuningas. Hepreassa sana 'Jeru' tarkoittaa 'jonkin kaupunkia' ja Salem tai shalom tarkoittaa 'rauha'. Meille kerrotaan Melkisedekin olleen rauhan kaupungin, Jerusalemin, kuningas. Vain joitakin ajatuksia...
Takaisin kymmenyksiin
Aabrahamin kymmenykset annettiin vapaaehtoisesti, ei pakosta, ei siksi että saataisiin jotakin Jumalalta. Jos uskomme Melkisedekin olleen Herra, joka antoi Aabrahamille kuvan tulemisesta Herrana Jeesuksena vuosisatoja myöhemmin, tämä kohta näyttää, että kymmenykset annetaan sydämessä ensin Jumalalle vapaaehtoisena antamisena.
Jumalan ongelma
Sana 'vanhurskas' hepreaksi on tsedeka. Se on myös sana 'hyväntekeväisyys/almu' tai antaminen hyvästä syystä. Vanhurskaus on sekä vertikaalista vaelluksessamme Jumalan kanssa, missä Hän antoi meille, ja sitten horisontaalisesti kanssaihmisellemme, kun annamme tästä Elämästä toisille. Ajatuksena on, että koska meidät on tehty vanhurskaiksi vertikaalisesti, tuo Elämä virtaa horisontaalisesti kanssaihmisellemme. Vanhurskaus on enemmän kuin vain oikea asema Jumalan edessä, se tarkoittaa myös oikeaa asemaa suhteessa kanssaihmiseen.
Sen tähden koko VT laki riippuu kahdesta käskystä, kuten Jeesus totesi Mk. 12: 29-31:ssa: "rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi. Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi'." Tsedeka. Rakkaus täytti Lain. Rakasta Jumalaa, rakasta lähimmäistäsi. Room. 13: 8
Mutta Israel ei ollut uudestisyntynyt. He olivat uskosta osattomia, joiden esi-isät olivat tehneet liiton Jumalan kanssa. Kuinka Herra liittää kanssaihmisestä huolehtimisen kansaan, joka huolehtii vain itsestään? Mukaan tulevat Vanhan testamentin kymmenykset ja uhrit, jotka olivat ja ovat nykyäänkin vertikaalisia JA horisontaalisia. Tsedeka on kymmenysten aivan ytimessä: vertikaalisesti ja horisontaalisesti antaminen.
Vanhan testamentin neljä kymmenystä; 'kymmenys' tarkoittaa 'kymmenes'
Ensimmäinen on 'teruma', tai 'ensi hedelmien uhri' – se meni leeviläisille papeille, jotka palvelivat temppelissä.
Toinen on 'ma'aser rishon', tai ensimmäiset kymmenykset – se meni leeviläisille, jotka eivät palvelleet temppelissä.
Kolmas on 'ma'aser min hama'aser, kymmenysten kymmenykset - leeviläiset antoivat kymmenykset siitä, mitä saivat papeille, jotka palvelivat temppelissä.
Neljäs on 'ma'aser sheen', tai toiset kymmenykset – tämä annettiin takaisin ihmisille, jotka sen antoivat.
Nämä neljä uhrilahjaa annettiin eri aikoina kuuden vuoden periodin kuluessa, seitsemäntenä, sapattivuonna, ei annettu mitään kymmenyksiä.
Vuosina 1, 2, 4 ja 5 the 'toiset kymmenykset' vietiin Jerusalemiin ja annettiin uhrina Herralle, ja sen jälkeen, kun papit ottivat osuutensa, jäljelle jäänyt annettiin takaisin niille ihmisille, jotka sen olivat antaneet uhrina. Kun he saivat takaisin lopun kymmenyksistään, he käyttivät sen isojen juhlien järjestämiseen kaikille juhliakseen Jumalan hyvyyttä.
Vuosina 3 ja 6 'toiset kymmenykset' jäivät yhteisön sisälle, ne eivät menneet edes temppeliin, ja ne käytettiin köyhistä, isättömistä, leskistä ja kaikista yhteisön ja naapuruston puutteenalaisista huolehtimiseen. Oli jokaisen kymmenysten antajan vastuulla käyttää kymmenykset ympärillään oleviin puutteenalaisiin, kuten parhaimmaksi katsoi.
Papeilla ei ollut mitään maan tai jonkin toisen liiketoiminnan perintöä, joten heitä pidettiin samassa asemassa olevina kuin köyhiä, oikeutettuina elatuksen saamiseen yhteisön taholta. Kymmenysten tarkoitus oli sen tähden suurelta osin ihmisten elättäminen. Tsedekaa tai vanhurskautta osoitetaan antamalla sekä johtajille että toisilleen kuten nähdään VT:n kymmenyksistä. Mutta muistakaa, sen perustana on armo, sillä ensiksi annetaan Jumalalle omassa sydämessä, sen jälkeen ihmisille.
Paavali mainitsi tämän saman asian UT:n antamisesta 2. Kor. 8: 4-5:ssä: "anoen meiltä sitä suosiota, että pääsisivät osallisiksi pyhien avustamiseen; eivätkä he vain tehneet, niin kuin me olimme toivoneet, vaan antoivat itsensäkin, ennen kaikkea Herralle ja sitten meille."
Vapaus antaa 10% ja enemmän; Sinun ja Kristuksen sinussa täytyy päättää
Kun temppeli jäi vanhentuneena pois käytöstä helluntaipäivänä, koska Jumala siirtyi rakennuksesta ihmisiin, ihmiset vain siirsivät kymmenyksensä ja antamisensa johtajille ja ympärillään oleville. He tajusivat, että koska Kristus oli heissä, heistä oli tullut eläviä temppeleitä ja kuninkaallinen papisto Jumalalle, niin että he saattoivat sekä antaa että vastaanottaa toisilta ihmisiltä, joilla on Kristus heissä, sillä he kaikki olivat eläviä Jumalan temppeleitä.
Niinpä he ja me olemme oikeutettuja antamaan johtajille, toisillemme, kun tarpeita on. Muinaiset israelilaiset antoivat noin 22% kymmenyksinä ja uhrilahjoina. Kun kristityt panevat sivuun kymmenyksensä tai uhrilahjansa, ja ovat avoimia antamaan tarpeessa oleville sen mukaan kuin kykenevät, he myös havaitsevat antavansa yli 10%.
Paavali käski korinttilaisia 1. Kor. 16:2:ssa 'panemaan sivuun jotakin viikoittain sen mukaan, kuinka Jumala on teitä siunannut' (suomennos tässä). On meidän ja Kristuksen meissä asia päättää, kenelle annamme. Jos sinua liikuttaa sekoitus kurinalaisuutta panna sivuun tietty prosenttimäärä ja myös pitää rahaa vapaana annettavaksi, tulet havaitsemaan, että päädyt antamaan enemmän kuin 10% ja tuo vapaus tulee siunaamaan ja yllättämään sinut.
Historian kirjaamisen tarkoituksessa: ensimmäinen maininta kristittyjen kymmenysten antamisesta tuli sen jälkeen, kun he siirtyivät kokoontumisiaan varten pois kodeista rakennuksiin, mikä vatti antamista rakennusten ylläpitämiseksi. Ensimmäinen muodollinen maininta säännöstä oli v. 788 Ranskan kuningas Kaarle Suurelta, joka määräsi kymmenykset niille, jotka hän oli voittanut vaatimuksena tukea 'kirkkoa'. Siitä se eteni tullakseen määrätyksi koskemaan kaikkia.
Kuitenkin se on yhä olemassa sellaisen armon ja vapaaehtoisen antamisen muotona kuten Aabrahamilla. Tänään sinä ja minä olemme eläviä Jumalan temppeleitä ja kokonainen kuninkaallinen papisto. Meillä on vapaus panna sivuun 10% ja enemmän yhdistyneenä siihen, että annetaan toisillemme, niin ettei keskellämme ole puutetta.
Pane sivuun rahaa annettavaksi sen mukaan, kuinka Jumala on sinua siunannut. Olet Jumalan temppeli, olet Jumalan pappi. Sinulla on velvollisuus olla vanhurskas vertikaalisesti ja horisontaalisesti, mutta Isä on suhteessa meihin Jeesuksen veren, ei pankkitilisi välityksellä.
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed