What is the anointing # 1
Mitä voitelu on osa 1

Hei kaikki,
Olen riittävän vanha muistaakseni sen kun mikroaaltouunit tulivat myyntiin kauppoihin ja muistan ensimmäisen kerran, jolloin näin sellaista käytettävän. Myyntiin tullessaan ne olivat aluksi hyvin kalliita, ja ainoat meidän tuntemamme ihmiset, joilla oli tätä uutta teknologiaa, olivat meille isäni lähdön jälkeen läheisiksi tulleet varakkaat ystävät. He olivat niin läheisiä, että me lapset kutsuimme heitä Del-sedäksi ja Betsy-tädiksi.

Heillä oli viisi lasta, karkeasti ottaen samanikäisiä kuin me neljä, vanhin oli heidän poikansa Trip, joka oli suunnilleen minun ikäiseni ja hyvä ystäväni. Trip ei ole hänen oikea nimensä, mutta hänelle annettiin hänen isoisänsä ja isänsä nimi. Niinpä hän oli kolmas sarjassa, ja siitä syystä tuli tuo ’tripla’, mistä  sitten tuli ’Trip’.  Jos tietäisit  hänen oikean nimensä, ymmärtäisit, miksi hänestä ’Trip’ on parempi.

Heillä oli iso talo, jonka kummassakin päässä portaikko johti koko alakerran pituiseen kellaritason tilaan, missä me yleensä leikimme vain yhden portaikon päässä keittiöstä. En koskaan unohda sitä, kun kerran Betsy-täti päätti tehdä pekoni-salaatti-tomaattileipiä lounaaksi ja paistoi pekonin mikrossa. Kuljin noita portaita kesken leikkimistä monta kertaa ylös ja takaisin alas ihan vain katsoakseni valmistusprosessia.

En voinut uskoa, että hän saattoi panna pekonin paperilautaselle, peittää sen paperilautasliinalla, painaa nappia ja saada muutaman minuutin päästä ’käristettyä’ pekonia. Hän selitti asian kerta toisensa jälkeen, koska ajattelin, että minulta oli ihan varmasti jäänyt jokin vaihe huomaamatta – se ei voi olla NOIN helppoa! Seisoin katsomassa useamman erän kypsentymistä alusta loppuun ollakseni ihan varma, ettei Betsy-täti pelleillyt.

Rukous ja Läsnäolo vai kaava?
Tänäkään päivänä en tiedä kuinka mikroaaltouunit toimivat, mutta käytän meidän mikroaaltouuniamme säännöllisesti. Barb ei tee niin, koska nopean kuumenemisen on osoitettu tuhoavan ravintoaineita, joten hän sulattaa, lämmittää ja kypsentää hellalla tai pöytäuunissa. Mutta mies kun olen, niin mitä muutamasta räjähtävästä vitamiinista!

Jos joku kykenisi tekemään aikamatkan noin vuoteen 1910 selittämään kotirouvalle, että jonain päivänä keittiötasoilla olisi pieni laatikko ja ihmiset painavat jotakin nappia ja sitten näkymättömät säteet kypsentäisivät ruoan sekunneissa, tuo kotirouva luulisi tuon ihmisen tulleen Marsista!

Mieleni kyllä ymmärtää sen tavan, jolla ne kypsentävät: valo, joka on meidän näkökykymme ulkopuolella olevalla taajuudella, mikroaallot, kuumentavat ruoassa olevat vesimolekyylit. Mutta tosiasiassa tiedän ainoastaan, että painan nappia ja kahden minuutin päästä popcornini on poksahdellut valmiiksi. Ei ole tärkeää, että tiedän kuinka se toimii, vain että se toimii.

Yleisesti ottaen samoin on rukouksen kanssa. En aina tiedä mikä on se mekaniikka, jolla se toimii, mutta se toimii. Jotkut ihmiset lähestyvät rukousta kuin teknikko, joka yrittää käsittää tuota mikroaaltouunia, teologisesti purkaen rukouksen pala palata osiin yrittäen käsittää, kuinka se toimii, ajatellen, että löydettävissä täytyy olla yksi ainut osanen, joka saa kaiken pahan elämässä menemään pois.

Ja jos Isä Jumala olisi robotti, asia saattaisikin olla noin, mutta itse asiassa Hän on elävä olento ja kaikkien Tuomari, näin ollen suuri osa siitä, mitä Hän tekee ja sen takana oleva ajatuksenjuoksu jää yksin Hänelle. Kuten 5 Moos. 29:29 sanoo: Se, mikä on salassa, se on Herran, meidän Jumalamme; mutta mikä on ilmoitettu, se on meitä ja meidän lapsiamme varten ikuisesti, että me pitäisimme kaikki tämän lain sanat."

Mitä voitelu on?
Tässä kirjoitussarjassa ei ole kyse siitä, että sinä ja minä istuisimme purkamaan mikroaaltouunin osiin etsiessämme avainta, joka saa kaiken toimimaan, vaan pikemminkin siitä, kuinka nauttia mikroaaltouumin läsnäolosta elämässämme. Kyse ei ole siitä, että yrittäisimme saada selville, kuinka Jumala vastaa rukoukseen, vaan pikemminkin sen ymmärtämisestä, että Hänen läsnäolossaan ei ole mitään pimeyttä, mitään pelkoa, mitään puutetta, mitään heikkoutta tai vaivaa, niin että jos voimme tulla Hänen läsnäoloonsa, Hän selvittää vaadittavan mekaniikan vastatakseen tuohon rukoukseen ja täyttää tuon tarpeen elämässämme.

Hänen läsnäolossaan ei ole puutetta, sen tähden Hänen läsnäolonsa on meidän päämäärämme. (Elämässä, ja meidän kokoontumisissamme)

Voima ja auktoriteetti
Lk. 5:17:ssä uskonnolliset johtajat tulivat ympäri maata kuulemaan Jeesuksen opettavan ja teksti sanoo: ”Ja Herran voima oli [läsnä] parantaakseen heidät.” (Amplified- Raamatun käännös)

Syy siihen, että Amplified Raamatun käännös (ja muut) panevat ‘läsnä’ hakasulkuihin ja ‘heidät’ kirjoittaa kursiivilla on se, että niihin vihjataan kreikankielisessä tekstissä, mutta niitä ei kirjoiteta. Sananmukaisesti teksti sanoo: ”Ja Herran voima oli parantaakseen.” Sanat ’läsnä’ ja ’heidät’ lisättiin välittämään ajatus, eivätkä ne ole väärin, mielestäni ne ovat vain tarpeettomia.

Ne pikemminkin laimentavat lauseen vaikutuksen sellaisena, kuin Luukas sen kirjoitti: “Herran voima oli parantaakseen.”

Toteamalla ‘Herran voima oli parantaakseen’ Luukas asettaa voiman taakse persoonallisuuden, sen että voimalla oli halu parantaa. Ja se on juuri oikein. Voima on Isä, ja Jeesus on auktoriteetti käyttämään tuota voimaa. Toinen käännös on tämä: ”Ja Jahven voima oli parantaakseen.”

Pysähdy lain nimessä
Sana ‘voima’ tässä on ‘dunamis’. Sitä käytetään usein auktoriteerin tai kreikaksi ’exousia’ yhteydessä. On tärkeä tuntea tämä ero. ’Dynamiitti’ on peräisin sanasta ’dunamis’, joten ymmärrämme voimaa.

Sana auktoriteetti tai ‘exousia’ tulee sanasta ‘exesti’, joka tarkoittaa “se on laillista”, niin olleen Jeesuksen nimen käyttämisen täytyy tapahtua hengellisesti laillisella tavalla, jotta Isän voima on sen takana. Hänen nimensä käyttämisellä kirosanana ei ole mitään voimaa takanaan. Espanjaksi pojalle ’Jesus’ (hesus) nimen antamiseen ei liity mitään voimaa.

Jeesuksen nimen käyttö millään muulla tavalla, joka poikkeaa Isän tarkoittamasta käytöstä (voima), johtaa nollatulokseen. Mitään ei tapahdu riippumatta siitä, kuinka paljon soperramme ja huudamme uskonnolliselta kuulostavia rukouksia ja käskyjä – Jeesuksen nimeä tulee käyttää vain yhdessä Isän voiman kanssa.   

Kun poliisi nostaa kätensä risteyksessä ja liikenne pysähtyy, exousia, auktoriteetti on se, mikä pysäyttää nuo autot. Jos jokin auto yrittäisi ajaa poliisin päälle jättäen hänen auktoriteettinsa huomiotta, poliisi voisi vetää esiin aseensa vyöltään ja ampua autoa – ase on se voima, tai dunamis.

Auktoriteetilla ei ole käyttöä ellei sinulla ole voimaa sen tueksi. Vanhempi voi käyttää auktoriteettiaan lapseensa ja käskeä tämän olemaan tekemättä jotakin, mutta jos tuo lapsi osoittaa epäkunnioitusta vanhemman auktoriteettia kohtaan, äidin ja isän on paras käyttää voimaa sen tukena.

Jeesus on auktoriteetti, mutta Isällä on voima. Tämän vuoksi yksi suosikkikohdistani Raamatussa, Hepr. 1:1-3 sanoo näin:

”Jumala (Isä) monin kerroin ja monin tavoin puhui menneinä aikoina isille profeettojen kautta, mutta nyt näinä viimeisinä päivinä Hän on puhunut meille Poikansa kautta, jonka Hän (Isä) nimitti kaikkien asioiden perilliseksi ja jonka kautta Hän (Isä) teki maailmat;

Joka, ollen Hänen (Isän) kirkkautensa loisto ja Hänen (Isän) persoonansa julkituotu kuva ja pitäen yllä kaikkia asioita Hänen (Isän) voimansa Sanalla, kun Hän oli puhdistanut meidän syntimme, istuutui korkeudessa olevan Majesteetin oikealle puolelle.” (suomennos tässä)

Voima auktoriteetin takana
Jeesus on Voiman Sana. Sen tähden Jeesus sanoi Joh. 5:19:ssä ja 30:ssä, että Hän tekee ja puhuu ainoastaan sen, mitä Hän näki ja kuuli Isältä. Isä on voima, Jeesus on auktoriteetti, tuon voiman Sana. Isä – voima – aloittaa kaiken toiminnan, siksi Hänen tahtonsa täytyy ottaa selville ennen Nimen käyttämistä.

Monet kristityt luulevat Jeesuksen olevan voiman lähde, joten he sanovat Hänen nimensä 50 kertaa pitkässä ja pitkällisessä rukouksessa, tavallisesti sellaisessa rukouksessa, joka on osittain osoitettu Jumalalle ja osittain paholaiselle ja jossa he sanovat Jeesuksen nimen, sitovat paholaisen, vetoavat vereen, käskevät enkeleitä ja yleisesti ottaen paljastavat olevansa kuin lapsi, jolta silmät on sidottu ja joka yrittää huitaista piñata-nukkea olematta varma, missä kohde on, mutta tietäen, että jos osuu, saa hengellisen karkin.

Älä tee elettäkään, älä sano sanaakaan ellei...
Jeesuksen nimi on kaikkien voimallisin nimi maailmankaikkeudessa, KUN Isän voimaa käytetään sen kanssa. Jos sanot tuon nimen, mutta korkeudessa olevan Majesteetin voima ei ole sen takana, mitään ei tapahdu. Meillä on auktoriteetti käyttää tuota nimeä, mutta kuten Jeesuksen aikana ja Apostolien teoissa, voiman ja nimen täytyy olla yhdessä, jotta mitään tapahtuu.

Niinpä voit nähdä, minne olen menossa – voitelu on Isän ilmeinen läsnäolo ja siitä syystä Hänen voimansa. Kun Hänen läsnäolonsa on ilmeistä, tarkoittaen että se tunnetaan, havaitaan, erotetaan, sen jälkeen Jeesuksen nimen käyttäminen vapauttaa Isän voiman, ja tuloksena on Isän haluama tulos.  

Sen vuoksi (kuten olen aiemmin sanonut) ei välitä ’rukousjonoista’ – koska minun täytyy viipyä jokaisen ihmisen kohdalla, saada selville, missä Hänen voimansa (tahtonsa/voitelunsa) on, ja sitten toimia/rukoilla sen mukaisesti. Se vaatii aikaa ja keskittymistä. On paljon tehokkaampaa opettaa ihmisiä, kuinka havaita voitelu – Hänen läsnäolonsa ja voimansa – ja vastaanottaa omin päin.

Niinpä sen tähden en puhu mikroaaltouunin purkamisesta osiin, vaan pikemminkin määrittelen,  selitän ja johdan sinua siihen, kuinka tuntea ‘voitelu’, sillä heti kun on tuossa Läsnäolossa, siinä on ilon täyteys ja jokainen tarve tyydytetään.

Ensi viikkoon siis, siunauksin,
John Fenn
www.cwowi.org

Knowing the Holy Spirit # 6
Pyhän Hengen tunteminen osa 6

Hei kaikki,
Kerroin viime viikolla, että ensin etsin tunnetta, tuntoa, Isän mielialasta hengessäni ennemminkin kuin ääntä.

Yhteys ja sana meille
Kreikan kielen sanaa ‘logos’ käytetään, kun puhutaan Jumalan yleisneuvoista. Logos on 1 Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan ulottuva kokonaisuus. Yleisessä seurakuntakulttuurissa vastakääntyneitä opetetaan lukemaan Sanaa, ehkä kaksi lukua päivässä sekä lisäksi lukemaan tai pohtimaan päivittäisiä jakeita, ja tuo on logosta.

Samalla kun on hyvä ja asianmukaista tuntea logos, omata laaja tieto Raamatunkohdista, logos ei tuota uskoa. Logoksen tunteminen ei tee kenestäkään pelastettua eikä se johda pelastukseen, sillä kuinka monet pakanat ovatkaan kuulleet Raamatunkohtia, kuinka monet teologit tuntevat Raamatun olematta kuitenkaan uudestisyntyneitä – pelkästään Joh. 3:16 tunteminen ei vie sinua taivaaseen.

Mille elät?
Logoksesta seuraa erityinen sana, joka on puhuttu tai jaetaan jonkun kanssa. Tämä sana on ’rhema’ kreikaksi ja merkitsee erityistä jollekulle puhuttua sanaa. Tämä rhema lähtee logoksesta, erityinen yleisluontoisesta. Uudestisynnyit vastaamalla rhemaan. Tuo vastaus rhema-kutsuun pelastua on usko. 

Matt. 4:4 lainaa 5. Moos. 8:3:a ja käyttää rhemaa, ei logosta: “Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan että hän elää jokaisesta sanasta (rhema), joka Herran suusta lähtee.”

Tästä näemme, ettei hengellinen ravintomme ole logos, Jumalan yleisneuvos 1. Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan saakka, vaan erityinen Sana meille – yhtä erityinen kuin aamiaisemme, lounaamme ja päivällisemme on meille eikä väkijoukoille. Me elämme meille Jumalan taholta annetusta Sanasta ja sitä varten.

Tämä jae näyttää myös meille sen, että meidän pitäisi tehdä Jumalalta tulevasta erityisestä Sanasta yhtä tärkeä sydämessämme kuin päivittäisten aterioiden saaminen on. Jälleen – ei tehdä logoksesta, noista kahdesta luvusta päivässä, päivittäisestä muistettavasta jakeesta yhtä tärkeää kuin ruoastamme, vaan Jumalalta meille tulevalle erityiselle Sanalle eläminen on sitä, jolle elämme ja jota pidämme yhtä tärkeänä kuin jokapäiväistä leipäämme.

Kuinka usko tulee?
Room. 10:17:ssä Paavali sanoo ‘Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.’ Lausuma, että usko tulee Sanan kautta, ei käytä logosta, vaan rhemaa. Toisin sanoen usko ei tule siitä, että vain tuntee Sanan, usko tulee kuulemalla erityisen sinulle tulevan sanan Jumalalta – se saa aikaan uskon.

Ja muista, että Jeesus ja UT opettavat Pyhän Hengen kutsuvan näitä kommunikaation ’rhema sanoja’ erilaisiksi jutuiksi kuten ’johdattaa totuuteen, näytti tulevaiset, todistaa hengessämme, hengellisten erottaminen’ – ne kaikki eivät ole vain lauseita, jotka kuulet hengessäni – siksi kertomani viime viikolla, että ensin etsin tunnetta, todistusta, mielialaa, sillä erityinen rhema lähtee Jumalan yleisestä läsnäolosta (logos).

Jeesus on Jumalan logos – Jumalan yleisneuvo ja täyteys lihassa. Mutta ollessaan logos jotkut myös näkevät hänet pelkkänä historiallisena hahmona, muslimit profeettana, toisille kirosanana. Mutta niille jotka uskovat Hän on enemmän kuin logos, Hänestä on tullut meille rhema, erityinen meille annettu sana, joka vei meidät pelastukseen. Tuo rhema lähtee logoksesta.

Modernin evankelikaalisen kristillisen kulttuurin virhe on tämä; se että kerrotaan ihmiselle logoksen tietämisen pohjalle rakentaminen johtavan suurempaan uskoon, vastauksen saavaan rukoukseen, kypsään kristilliseen elämään. Väärin.

Turhautuneet kristityt
Toistan, että on hyvä omata perustiedot Raamatusta (logoksesta), älä ymmärrä minua väärin. Mutta rhema on se, eikä logos, joka saa aikaan uskoa, ja SITÄ me tarvitsemme elämässä. SE rhema on sitä, mitä meidän tulee pitää yhtä tärkeänä kuin joka päivä nauttimaamme ruokaa.

Valitettavasti kristityt on kasvatettu ajattelemaan ‘Jos vain tuntisin enemmän Sanaa’ (täytä tyhjä kohta), paranisin, lapseni pelastuisi, rukouksiini vastattaisiin, palvelutyöni alkaisi... ja he tarkoittavat logosta.

Pohdipa sitä, että Nooa vaelsi Jumalan, logoksen, kanssa, mutta rhema oli se, mikä käski häntä rakentamaan arkin.  Hänen vastaustaan rhemaan kutsutaan suureksi uskoksi Hepr. 11:n ’uskon sankareita’ esiteltäessä. Mooses vaelsi Jumalan, logoksen, kanssa, mutta hänen vastauksensa rhemaan koskien luvattua maata, lupauksen pojan saamista, sai aikaan sen, että hän vastaanotti lupauksen.

Sen tähden usko on vastauksemme rhemaan – ei logoksen tunteminen.  (Jos haluat kuulla lisää tästä asiasta, ehdotan, että kuuntelet englanniksi olevat opetussarjani How to be Led by the Spirit Kuinka olla Hengen johtama ja Balancing Grace and Faith Armon ja uskon tasapainottaminen)

Tuloksena virheestä, joka uskoo vain Sanan (logos) tuntemisen aikaansaavan uskoa, monet kristityt ovat turhautuneita, koska he eivät ymmärrä, miksi he opiskelevat ja lukevat eivätkä yhä näytä omaavan suurta uskoa. Vastaus on yksinkertainen: he ovat tehneet logoksesta jokapäiväisen leipänsä rheman sijasta. Luullessaan tekevänsä, mitä Jumala sanoi, he ovat itse asiassa tottelemattomia ja väärässä, sellaisten hyvää tarkoittavien Herran palvelijoiden opettamia, jotka eivät tiedä, mistä puhuvat. (Minä en ole koskaan kärsinyt mielipidevajehäiriöstä, lol)

Miksi monet eivät parannu
Koska usko ei tule logoksesta, vaan rhemasta – suorasta Jumalalta meille tulevasta Sanasta – se merkitsee sitä, että kun joku kohtaa tarpeen parantua tai saada jokin toinen ihme, ensimmäiseksi tulee hankkiutua olemaan kahden kesken Jumalan kanssa. Tulee viettää aikaa logoksessa viipyen niiden jakeiden parissa, jotka liittyvät tilanteeseen ja viettää aikaa siinä, kunnes rhema tulee logoksesta sinulle. Tuo logos-aika (minulle) pitää sisällään ylistystä/palvontaa ja rukousta ja kahdenkeskistä aikaa Hänen kanssaan ennen kuin edes avaan Raamatun. Salli ajan viipyillä ja mietiskele Hänen läsnäoloaan ja sen jälkeen asiaa koskevia Raamatunkohtia, äläkä tee mitään muuta kunnes saat tuon rheman Häneltä.

Yleinen seurakuntakulttuuri käskee tarttumaan logoksesta johonkin kohtaan, ottaa sen suhteen päättäväinen kanta ja odottaa kosketusta Jumalalta. Tuo ei ole uskoa, ennen kun ja jollemme ole saaneet rhemaa tilanteeseen, ja SITTEN usko on tulos, koska tiedämme, että tiedämme, että tiedämme, koska kuulimme Jumalalta siitä.

Usko ei tulo logoksen vaan rheman kautta. Niinpä riippumatta siitä, mikä tilanteesi on, jätä sikseen kulttuuri, joka käskee poimimaan jonkin Raamatun kohdan ja sen sijaan vietä aikaa palvoen ja ylistäen, mietiskellen, tutkien logosta salliaksesi Jumalan puhua tuosta logoksesta sinulle rheman.
Näin usko toimii.  

Anokaa mitä ikinä tahdotte
"Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen."

Tämä jae Joh. 15:7:ssä on vienyt monet kristityt opettelemaan kaiken, minkä voivat logoksesta heidän ajatellessaan, että jonain päivänä he ‘pääsevät perille’, kun tuo jae on heille totta – he tulevat olemaan niin samalla aaltopituudella Jumalan kanssa, että mitä sitten he pyytävätkin, se tullaan tekemään, koska heissä on niin paljon Sanaa. Väärin.

Tämä EI ole se, mitä Jeesus sanoi: Jeesus käytti rhemaa: “Jos pysytte Minussa, ja ne Sanat, jotka teille suoraan puhun, pysyvät teissä, niin sitten voitte pyytää mitä tahansa haluattekin tuon sanan/rheman mukaisesti itsellenne, ja se tullaan tekemään.”

 Noin Hän sanoi. Kyse ei ole avoimesta shekistä kattaen koko ajan kaikkiin rukouksiin vastaamisen, vaan erityisestä lausunnosta, niin että jos saat rheman ja tuo rhema pysyy sinussa, saat pyytää tuon rheman mukaisesti ja se tullaan tekemään.

Kun Nooalle annettiin rhema rakentaa laiva, hän saattoi sen jälkeen pyytää mitä tahansa halusikin liittyen tuon laivan rakentamiseen: tarvitsen puuta, aikaa, apua, tiivistysainetta, eläinten tuomisen luokseni – mikä tahansa tuohon rhemaan liittyvä annettiin hänelle.

Tämän vuoksi kun olet saanut rheman – johdatuksen, rauhan, sanan, suunnan – ja pyysit jotakin tuon rheman rajoissa olevaa tapahtuvaksi, se tapahtui.

Esimerkiksi kun Barb ja minä muutimme pikku huoneistostamme Charlottessa, Pohjois-Carolinassa Tulsaan vuonna 1979 ja Isä kertoi minulle: ”Voit vuokrata talon Tulsassa”, aloimme välittömästi arvioida, mitä tarvitsimme tuohon taloon toivottaaksemme tervetulleeksi ensimmäisen poikamme, joka tulisi syntymään meidän siellä oleskellessamme.  

Teimme luettelon: maanläheiset sävyt, tiilitakka, puinen takanreunus, keittiössä luja pöytä tai kevyet työtasot, ikkuna tiskipöydän yläpuolella, kaksi kylpyhuonetta, kolme makuuhuonetta, autotalli kiinni talossa, 25 minuutin matka autolla töihin ja kouluuni, ja alle 400 dollaria kuussa. Heti kun olimme siellä ja kun olimme matkalla katsomaan erästä vuokrattavana olevaa taloa, henkeni hypähti sisälläni, kun käännyimme kulman ympäri ja silmäni osuivat erääseen taloon – sitten näin ’vuokrattavana’ merkin. Ja siinä oli kaikki pyytämämme ja siellä asuimme tuon vuoden. Miksi? Koska me odotimme Herran edessä kunnes saimme rheman, sen jälkeen pyysimme mitä sitten tarvitsimmekin tuon rheman pohjalta ja se tehtiin meille.

Sinun täytyy tuntea Hänet ja seurustella Hänen kanssaan saadaksesi rheman
Logoksen tunteminen ei vaadi Jumalan tuntemista ja Hänen kanssaan seurustelemistaan. Rheman saaminen VAATII Jumalan kanssa seurustelemista ja Hänen tuntemistaan.

Kun tutkin Sanaa, luen logosta läpi etsien sitä, että jokin ’hypähtää’  osuen minuun tai vangitsee huomioni. Joskus luen vain ilokseni, mutta yleensä ’uistelen’ rhemaa kuin kalastaja, joka pitää viehettä vedessä veneen liikkuessa hitaasti eteenpäin. Rukoilen, että Hän avaisi ymmärrykseni silmät ja sitten uistelen läpi Sanaa, ja kun jokin vangitsee huomioni pysähdyn ja tutkin tuota Sanaa, tuota jaetta, tuota aihetta viikkoja tai jopa kuukausia yhtäjaksoisesti.

Joka hetki minulla on 5 tai 6 rhema sanaa/käsitettä, joita ajattelen, tutkin, mietiskelen – siksi minulla on uskoa. Sen tähden tiedän niin paljon – rehellisesti sanoen minä vain odotan, kunnes saan jotakin, mitä Hän haluaa opettaa minulle, sitten opiskelen sitä perusteellisesti kunnes saan jokaisen murusen hengellistä ravintoa tuosta taivaasta tulevasta jokapäiväisestä leivästä.

 
Rhema voi tulla mitä epätodennäköisimmästä lähteestä, koska kun tunnet Hänen läsnäolonsa sisälläsi, siirrät jatkuvasti huomiotasi syvälle sisimpääsi. Kuten silloin, kun olin katselemassa erään televisio-ohjelman uusintaa ja totesin Isälle, että Hänen elämänsä täytyy olla ikävystyttävää, koska minä olin kyllästynyt vain tuohon yhteen ohjelmaan, jonka olin nähnyt niin monta kertaa, että tiesin jokaisen vuorosanan. Niinpä kysyin ’Mistä sinä saat tyydytystä? (koska tunnet lopun alusta lähtien) ja Hän vastasi: ”Minä nautin siitä prosessista”. Tuo rhema vuosien takaa antaa vielä tänäänkin minulle YHÄ hengellistä ravintoa.

Kyse on seurustelemisesta koko päivän ajan, siirtymistä edestakaisin luonnollisen ja hengellisen välillä. Se on elämäntapa, ei kaava. Aivan kuten mikä tahansa ystävyys, etsitään tunteita, sävyjä, mielialoja, sanoja edes takaisin toisen kanssa.

Meidän täytyy tuntea Hänet... ja tuo seurustelu johtaa rhema-sanoihin elämässämme... meidän vastauksemme noihin rhema-sanoihin on usko, ja rauhamme Hänessä. Asiassa on niin paljon enemmän, mutta tunnen, että minä täytyy siirtyä eteenpäin, mutta ehkä jotakin aiheeseen liittyvää on tulossa ensi viikolla. Siunauksin.

John Fenn
www.cwowi.org

Knowing the Holy Spirit # 5
Pyhän Hengen tunteminen osa 5

Hei kaikki,
Viime viikolla kerroin sitä, kuinka apostoli Johannes aloitti ensimmäisen kirjeensä sanomalla, että meillä voisi olla yhteys Isän kanssa ja Pojan kanssa, ja tuon eron tunteminen on avain henkilökohtaisen sanan ja ilmestyksen vastaanottamiselle.

Sanaa ‘yhteys’ (tai seurusteleminen, suom. huom.) käytetään neljä kertaa yksistään 1 Johanneksen kirjeen 1 luvussa. Se on avainsana tuohon lukuun ja koko kirjeeseen. Kreikankielinen sana ’koinonia’ merkitsee ’yhteyttä’ ja tulee sanan ’yhteinen’ juuresta kuten ilmaisussa ’olla jotain yhteistä.’ Sen tähden yhteyden perusta on se, että on jotain yhteistä.

Tämä on sitä, mitä yhteys Isän ja Pojan kanssa on: meillä on jotakin yhteistä, niin että he haluavat viettää aikaa meidän kanssamme ja me heidän kanssaan... ihmeellistä!

Älä nolaa meitä!
Lukiossa luin kolme vuotta saksaa ja vietin Saksassa kaksi viikkoa sinä kesänä, jolloin täytin 16. Olin vähällä (kolme viikkoa) syntyä Stuttgartin lähellä olevassa kaupungissa, ja kasvoin saksalaisella ruoalla ja kuullen vanhempieni puhuvan saksaa toisilleen, kun he eivät halunneet meidän lasten tietävän, mistä he puhuivat. Ja jos äitini löi varpaansa tai murjoi sormen, sitä seurannut huudahdus oli saksaksi.

Aika kuluu, Barb ja minä menimme naimisiin, meillä on kolme poikaa – mutta rakastan yhä saksankieltä ja Saksaa, etenkin Baijeria ja Schwabenia. Eräänä päivänä olimme ostoskeskuksessa enimmäkseen vain kävelemässä ympäriinsä, sillä tuolloin Chris pystyi kävelemään jalkatukien ja rollaattorin avulla ja hänestä oli ihanaa juosta! Hänen saamisensa hidastamaan vauhtia ja kävelemään kanssamme oli haaste, mutta kaikki kolme poikaa saattoivat käyttää ylimääräisen energiansa samalla kun Barb ja minä pidimme mielessämme edessämme olevan rauhallisen illan poikien mentyä varhain sänkyyn retkestämme uupuneina.

Eräällä tuollaisella retkellä puhuimme lyhyesti erään myyjän kanssa, mutta huomasin vieraan korostuksen ja kysyin: “Bist du Deutsch?” (Oletko saksalainen?). Nainen vastasi ’Ja’ (Kyllä), ja välittömästi aloin kysellä saksaksi, mistä hän oli kotoisin ja kertoa hänelle, että olin ollut Saksassa.

Juuri silloin silmäkulmastani ja juuri ja juuri kuuloetäisyydellä näin nuorimmaisemme Brianin kiskovan Barbia housunlahkeesta ja sanovan surkealla äänellä: ”Voi ei äiti, isi puhuu taas saksaa! Voidaanko me mennä?’ ja Jason (ollen vanhempi ja siten vähän rohkeampi) kuulostaen turhautuneelta koiranomistajalta yrittämässä saada koiraa liikkeelle: ’Isi! Tämä on noloa! Isi, tule nyt!’

Teen yhä tuollaista vielä tänäkin päivänä, vaikka saksani on nyt juuri riittävän hyvää, jotta löydän ravintolaan, vessaan, ja hotelliin (mutta todella, mihin enempään minä sitä tarvitsisin? lol)

Miksi tein noin? Koska minulla oli jotain yhteistä myyjän kanssa – olin ollut hänen kotimaassaan ja puhuin riittävästi kieltä pärjätäkseni. Meillä oli jotakin yhteistä.

Mitä sinulla on yhteistä Isän ja Pojan kanssa?
Jeesus puhuu opetuslapsille Joh. 16:ssa antaen heille ohjeita siitä, että Hänen pois lähtönsä jälkeen heidän ei pidä rukoilla Häntä saadakseen vastauksia; heidän tulee rukoilla suoraan vain Isää.

 ”Sinä päivänä te ette minulta mitään kysy. Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos te anotte jotakin Isältä, on hän sen teille antava minun nimessäni... te anotte minun nimessäni; enkä minä sano teille, että minä olen rukoileva Isää teidän edestänne sillä Isä itse rakastaa teitä sen tähden että te olette minua rakastaneet...” jakeet 23 - 27)

Tuo on ensimmäinen asia, joka meillä on yhteistä Isän kanssa – me molemmat rakastamme Jeesusta. Tämä tosiasia poistaa kaikki vastaväitteet sen suhteen, miksi joku ei voisi olla yhteydessä Isän ja Pojan kanssa. Sellaiset asiat kuten ’Olen tehnyt niin monia virheitä’ ja ’Olen niin syntinen’ väistyvät sivuun merkityksettöminä, koska Isä rakastaa meitä, koska rakastamme Hänen Poikaansa. Meillä on tuo yhteistä, joten yhteydessä olemisen perusta on luotu.

Jos me vaivaiset ihmiset siedämme rakastamisen vaikeutta, mutta koska rakkaallamme on yksi hyvä pelastava piirre, päästämme hänet elämäämme jättäen huomiotta loput, kuinka paljon enemmän meidän Isämme halajaa olla yhteydessä kanssamme, koska vaikkei olisi mitään muuta, me rakastamme Hänen Poikaansa!

Sen ohella...
Onko sinulle koskaan valehdeltu? Onko sinut koskaan petetty? Onko sinua koskaan syytetty väärin perustein? Onko sinun sanasi joskus ymmärretty väärin ja/tai niitä on käytetty sinua vastaan? Onko joku/jotkut ystäväsi jättäneet sinut? Onko sinulla joskus ollut lähellä sellaisia ihmisiä, joita luulit ystäviksi, mutta he hylkäsivät sinut, koska he loukkaantuivat sinuun?

Jeesus koki kaikki nämä asiat ja enemmänkin. Teillä on se yhteistä. Ala ajatella, mitä sinulla on yhteistä Isän ja Pojan kanssa sen sijaan, että keskittyisit kielteisiin piirteisiisi. He ovat panostaneet sinuun ikuisuutta varten paljastaen Ef. 2:7:ssä, että tulevina maailmanaikoina Isä tulee jatkamaan suuren ystävällisyytensä osoittamista meitä kohtaan – joten pääse yli itsestäsi, he ovat jo päässeet sinusta yli.

Siispä päivittäin yhteydessä oleminen – miltä se tuntuu?
Kun herään ja välittömästi siirrän huomioni syvälle sisälleni Hänen läsnäoloaan varten ja alan rukoilla kielillä, ymmärrän tuon läsnäolon olevan Isä. En yritä tehdä eroa ’Onko tämä sinä Isä vai sinä Jeesus?’ hengessäni. Kyse on Isästä. Tunnen Hänen elämänsä, Hänen energiansa, Hänen lämpönsä hengessäni. Tunnen Hänet.  

Kuten Room. 8:15 sanoo, olemme saaneet lapseuden (adoption, suom. huom.) hengen, joten huudamme Abba, Isä. Niinpä kyse on Hänestä syvällä sisällämme. Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa ensimmäisen vuosisadan kielenkäyttöön liittyen, että sana ’abba’ oli epämuodollista ja tuttavallista käyttöä varten, pikemminkin niin kuin tämän päivän ’isi’ tai ’iskä’.

Syy siihen, että sekä Abbaa että Isää käytetään tässä on se, että ne viittaavat sekä muodolliseen että epämuodolliseen suhteeseen ja yhteyteen. Kun olin poikanen, kyse oli ”Minun isi voi hakata sinun isisi!”, koska tuossa iässä ja omaten rajallisen ymmärryksen, minun isini oli aina oikeassa ja saattoi tehdä mitä tahansa.

Iän karttuessa ymmärsin isin olevan myös isä. Isä pitää sisällään kasvavan ymmärryksen siitä, mitä tarvitaan ollakseen mies, ollakseen isä. Tuolla tavalla olemme Isä Jumalan kanssa. Hän on sekä isi että Isä.

Ympäripyöreästä täsmälliseen
Siirrellessäni huomiotani henkeeni teen niin usein kysyen samanaikaisesti: ’Mitä ajattelet, Isä?’

En todellisuudessa siirrä huomiotani kuullakseni sanoja, vaan pikemminkin kokeakseni, mitä Isä tuntee. Mitä ’tuntoa’ Hän sisälläni huokuu?

En ensin kuuntele kuullakseni sanoja hengessäni, ensin etsin sitä, mitä voisin kutsua Hänen tunteikseen tai mielipiteekseen jostakin asiasta. Kun kysyn ’Mitä ajattelet Isä?’, se on reaktiona kaikkeen lähtien siitä, pitäisikö minun polttaa ajopuita rannalla tänään ulottuen siihen, pitäisikö äänittää tämän kuukauden opetussarjaa vai kirjoittaa tänään? Pitäisikö minun vastaanottaa joitakin Skype-puheluja ja Facebook –pikaviestejä vai keskittyä Sanan tutkimiseen tänä aamuna?

Ja jokapäiväisessä elämässäni silloin, kun joku ilmaisee jonkin mielipiteen joko henkilökohtaisesti tai sähköpostilla, kysyn ’Mutta mitä sinä ajattelet, Isä?’ ’Mitä sinä haluat minun sanovan hänelle?’ Olenko tyly vai haluatko minun olevan lempeä? Missä elämänä vaiheessa hän on juuri nyt?’ ja niin edelleen. Kun olen liikenteessä tehtävälistan kanssa kysyn ’Mitä mielestäsi minun pitäisi tehdä ensin?’ – ja etsin tunnetta, todistusta, jotakin sellaista hengessäni korostuvaa, joka vie huomioni enemmän siihen kuin muihin: ’Mene rautakauppaan ensin’ tuntuu ’oikealta’.

Isän emootiot
Kun Isä opetti minulle Itsestään monia vuosia sitten Hän sanoi tämän: “Ilmaisen emootioni Hengen (lahjojen) ilmenemisen kautta. ” Kerroin Hänelle ’Tarvitsen tuosta Raamatunkohdan, Isä’ ja Hän vastasi: ”Tutki myötätuntoa. Joka kerran, kun näet myötätuntoa evankeliumeissa, havaitset Hengen ilmenemisen.”

Välittömästi tiesin Hänen olevan oikeassa. Se toteaa, että Jeesuksella oli myötätuntoa lepraa sairastavaa kohtaan, ja Hän paransi tämän. Hänellä oli myötätuntoa ruokaa vailla olevaa kansanjoukkoa kohtaan, ja ruoka moninkertaistui. Hänellä oli myötätuntoa, koska he olivat kuin lammas vailla paimenta, joten Hän lähetti 12 opetuslastaan parantamaan ja auttamaan. (Matt. 15:32; Matt. 9:36-38, 10:1; Mk 1:41) Jopa Hänen vertauksissaan myötätunnon tuloksena oli velan yliluonnollinen anteeksiantaminen (Matt. 18:21-35 kaikki Kuningas Jaakon käännöksestä)

Niinpä en etsi jotakin sanaa, vaan Isän emootiota – myötätunto? Murheellisuus? Onnellisuus? Jälleen

vuosia sitten ollessani perinteisessä seurakunnassa pastorina, kun Hän alkoi opettaa minulle tätä, aloin kysellä Isältä ennen jumalanpalvelusta, ‘Millä tuulella olet?’  Tietäen perinteisen jumalanpalveluksen olevan jaettu kolmeen osaan, ylistys, Sana ja rukous/palvelu, aloin kysellä, millä alueella Hän oli ikään kuin vireessä toimia tuossa jumalanpalveluksessa.

Koin – en kuullut – vaan koin enemmän ‘painoa’ hengessäni vaikkapa ylistyksen/palvonnan kohdalla – mikä selitti sen, miksi Hän ei antanut minulle yhtään mitään opetettavaa tuossa jumalanpalveluksessa – Hän ei ollut sillä tuulella, että sanoisi jotakin opetukseni kautta, mutta tuntui ‘oikealta’, minulla oli sisäinen todistus, keskittyä ylistykseen ja palvontaan.

Senaikainen ylistyksenjohtaja Paul katsoi minua ensimmäiset kerrat kuin auton valokeilaan joutunut peura – ‘Mitä? Ei minulla ole kuin 4 laulua’. Käskin hänen vain mennä virran mukana ja ylistää... ilta oli täynnä 90 minuuttia ylistystä, sen jälkeen palvelua, kaikkien meidän liotessa Hänen läsnäolossaan – kaikki siksi, etten etsinyt ‘sanaa’, vaan ensi sijassa tuota läsnäoloa sisälläni ja sieltä käsin mitä Isänä emootiota olivat käsillä olevaa tapahtumaa koskien.

Emootiot ovat osa sitä, mikä meillä on yhteistä Isän ja Herramme kanssa. Myötätunto toisia kohtaan on ensiksi juurtunut Häneen, joten opi etsimään tuota yhteistä ominaisuutta seurustelussanne, ja ’tunne’ Hänen läsnäolonsa sisälläsi. Pidä seurustelunne perustana sitä, mikä teillä on yhteistä ja kysy Hänen mielipidettään asioista sekä ’tunne’ Hänen vastauksensa.

Enemmän ensi viikolla jolloin suunnittelen päättäväni tämän kirjoitussarjan – siunauksin,

John Fenn
www.cwowi.org

Knowing the Holy Spirit # 4
Pyhän Hengen tunteminen osa 4

Hei kaikki,
Kun olin melkein 14-vuotias ja vain äitini itsensä tietämistä syistä hän antoi minun ostaa oravasaimirin (pieni apinarotu, suom. huom.) ostoskeskuksen lemmikkieläinkaupasta. Oravasaimiri on Keski- ja Etelä-Amerikassa esiintyvä apina, joka on noin yhden jalan (0,30 m) pituinen ja tuolloin ihmiset saattoivat ostaa Yhdysvalloissa apinoita lemmikkieläinkaupoista.

Uskon äitini perusteluna olleen sen, että hän näki kipuilevan vanhimman lapsensa olevan yhä pyörällä päästään siitä, että isä oli jättänyt perheen puoltatoista vuotta aiemmin ja vaistomaisesti hän tiesi, että omalla lemmikillä olisi minuun parantava vaikutus rakastaessani ja huolehtiessani siitä. Jostakin kummasta syystä annoin apinalleni nimeksi Tilly.

Aluksi Tilly oli hyvin ujo ja lemmikkieläinkaupassa roikkui kiinni häkissä kanssaan olevassa toisessa oravasaimirissa. Ehkä juuri sen tarvitsevuus herätti vastakaikua omassa kivussani ja veti minua puoleensa, mutta nuorena teininä en ymmärtänyt noita voimia itsessäni. Se tuli kotiin epävarmana minun suhteeni, epävarmana aikeideni suhteen, täysin epävarmana, ei reagoinut ääneeni eikä edes syönyt ensimmäisinä päivinä.

Sen toimintatapa tuo mieleeni jotkut kristityt silloin, kun nousee esiin kysymys Isän kanssa yhteydessä olemisesta. Uskonto muodostaa epävarmuuden ja pelon häkin ihmisten ympärille pakottaen heidät nurkkaan hermostuneesti pälyilemään Isää pelon suojakaltereiden takaa epävarmoina Hänen todellisten aikeidensa suhteen heitä kohtaan.

Yhteys Isään ja Poikaan
Kun apostoli Johannes aloitti ensimmäisen kirjeensä, hän sanoi tämän: ”... me kerromme myös teille, että myös te voisitte tajuta ja nauttia yhteydestä meihin kumppaneina ja osallisina. Ja tämä omaamamme yhteys, joka on kaikkien kristittyjen tuntomerkki, on Isän ja Hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen kanssa.” (Amplified Version – Raamatun käännös)

Selvästi hän ei osannut tehdä eroa hengessään Isän ja Pojan välillä, ja tuosta kerron tänään ja siitä, kuinka vastaanottaa henkilökohtainen Sana Isältä tai Pojalta.

Miltä yhteys Isään tuntuu?
Isä on kaiken Lähde isolla alkukirjaimella. Kun Uudessa testamentissa käytetään sanaa ’Jumala’, se tarkoittaa tavallisesti Isää. Kuten ’niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainokaisen poikansa’ Joh. 3:16:sta. Juuri Isälle Jeesus tulee eräänä päivänä luovuttamaan valtakuntansa, kuten nähdään 1 Kor. 15:28:ssa: ”Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.”

Matt. 24:36:ssa Jeesus sanoi, ettei Hän tiedä, koska palaa, eivätkä enkelit tiedä, vain Isä tietää. Kun apostolit kyselivät Jeesukselta saadakseen enemmän tulevaisuutta koskevia vastauksia Apt. 1:7:ssä, Jeesus kertoi heille: ”Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut.” Isä on kaikkien asioiden Lähde ja kaikkea suurempi ja pidättää jotkut salaisuudet jopa Pojaltaan.

Tästä syystä Isä käsittelee sydämemme ydinkysymykset. Hän hoitaa ’lähdeasiat’, jos haluat asian ilmaista niin. Keitä olemme, miksi olemme, minne olemme menossa, mikä on suunnitelma elämällemme. Nuo ovat niitä asioita, joita Isä käsittelee. Hän jakaa näistä asioista henkemme syvimmässä osassa, ja Hän tuntuu melkoisen juhlalliselta, vakaalta, vakavalta ja mukana on kuitenkin aina rauha. Hengessämme Hänen läsnäoloonsa liittyy paino, massa, syvyys.

Kokouksissani Isä on usein läsnä tässä raskaassa läsnäolossa, joka saa jokaisen lopettamaan puhumisen. Kun olet Hänen läsnäolossaan, tuntuu kuin rikkoisit jotain pyhää jos puhut tai edes liikahdat ja se on oikein – rikot Hänen läsnäoloaan jos todellakin puhut tai kuljeskelet ympäriinsä siten murehduttaen Henkeä.

Viime keväänä Hollannin konferenssissamme näin Isän kirkkauden vyöryvän huoneeseen kuin noin 4 jalkaa (1,2 m) korkea aalto, ja yhtäkkiä en kyennyt liikkumaan – oli kuin jalkani olisivat olleet kiinni sementissä ja useat muut kokivat saman asian. Ensimmäisiä kertoja sen tapahtuessa minulle vuosia sitten tunsin oloni epämukavaksi, mutta Isä kertoi minulle: ”Älä pelkää hiljaisuutta.”

Tuon jälkeen rentouduin, annan ihmisten tehdä mitä he tekevät sen enemmistön tähden, joka on riittävän herkkä istumaan hiljaisessa yhteydessä, kun Isä harjoittaa syvälle luotaavaa kirurgiaa heidän hengessään tai käsittelee syviä sisäisiä asioita. Usein, koska Hän on Henki ja käsittelee ihmishengen syvyyksiä, ihmisen mielellä ei ole aavistustakaan, mitä noina hetkinä on tapahtunut, mutta hän tietää, että syvällä sisällä tapahtui JOTAKIN. He tuntevat voimakkaan lämmön, voimakkaan läsnäolon olemuksessaan – tuo on Isä heidän hengessään - ja sitä vain haluaa viipyä siinä ikuisesti.

Miltä yhteys Jeesukseen tuntuu?
Jesaja 42:1-4 kuvaa Kristuksen persoonaa ja palvelutehtävää, ja jakeet 3-4 sanovat tämän: ” Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta. Hän tuo oikeuden ja totuuden, eikä Hän epäonnistu eikä lannistu kunnes on saattanut oikeuden maan päälle. (Ja  pakanoiden saaret odottavat Hänen lakiaan!)” (suomennos tässä)

Jeesuksesta tuo kohta profetoi, ettei Hän murra särjettyä ruokoa – jos olet koskaan taittanut kukanvartta tai särkenyt hauraan ohuen oksan tiedät, ettei se parane - kuitenkaan Hän ei muserra sen loppuosaa, Hän tuo oikeuden ja parantumisen tuolle särjetylle ruo’olle! Tämä kuvastaa fyysistä parantumista.

Kun jonkun ihmisen elämä on kuin lähes sammunut kynttilä, Hän ei puhalla sitä sammuksiin, Hän sytyttää liekin uudelleen! Hei ei lannistu (meidän epäonnistumisistamme). Tämä on kuva meidän emootioistamme ja tunteiden alueen parantumisesta ja terveydestä.

Jeesuksen kanssa seurustelu on sen tähden luonteeltaan ’kevyempää’ kuin Isän kanssa. Hän ei tunnu niin raskaalta, vaan ennemminkin tuntuu olevan hyvin yhteydessä emootioihimme, tunteisiimme, lyhyesti sanoen sieluumme. Isän läsnäololla ei ole mitään tekemistä emootioidemme ja mielemme kanssa, sillä jolleivät ihmiset ole tottuneita Hänen läsnäoloonsa kokemuksen kautta, heidän mielensä ei kykene tajuamaan, mitä syvällä heidän sisimmässään on tapahtumassa.

Niinä monina kertoina, kun silmäni on avattu Herran maailmaan ja Hän on tullut palvelemaan ihmisiä kokouksissa, ei ole sellaista raskasta ‘en voi liikkua tai puhua’ ilmapiiriä, vaan ylistävämpää, sieluun vaikuttavaa läsnäoloa ja iloa. Kyse on helposta, rennosta läsnäolosta, jolloin on vapaus ylistää, seisoa, polvistua, ilmaista itseään. Jeesus on hyvin rento meidän seurassamme ja me Hänen seurassaan. Hän käsittelee emootioita ja fyysisiä tarpeita elämässämme.

Muistele elämääsi
Jos voit muistaa sellaisen ajankohdan elämässäsi, jolloin etsit suuntaa, ja tiesit olevasi elämässäsi risteyskohdassa, jolloin väärällä valinnalla olisi kipeät seuraukset – ja yhtäkkiä tiesit syvällä sisimmässäsi mitä tehdä – tuo on Isän ilmestys ja läsnäolo. Hän käsittelee ’lähdettä’ koskevia kysymyksiä.

Jos olet koskaan ollut jossakin sellaisessa ihmissuhteessa (yksityiselämässä, työssä, seurakunnassa, naapurisuhteessa),  ja sitten tajusit, että jos olisit jäänyt siihen suhteeseen, olisit tuhoutunut tai tullut satutetuksi ja tajusit sen syvällä sisälläsi – kyse oli Isästä, joka käsitteli ’lähdettä’ koskevia kysymyksiä hengessäsi: mitä teet, miksi teet, minne olet menossa?

Esimerkki
Jeesus käsittelee emootioita – muistan olleeni palvelemassa noin kahdensadan vahvuista ryhmää Raamattukoulun opiskelijoita, kun yhtäkkiä kesken ylistyksen Jeesus saapui kävellen ylös vasemmalla puolellani olevat portaat lavalle, seisahti eteeni ja sanoi: ”Haluaisin palvella kansaani”. Polvistuin Hänen eteensä ja vastasin: ”Herra, he ovat sinun kansaasi, ole hyvä ja tee kuten tahdot.” Sen kuultuaan Hän käveli takaisin portaat alaspäin ja alkoi kävellä ympäri huonetta. Hän seisahti joidenkuiden viereen ja puhui heille tai asetti kätensä tai molemmat kätensä joidenkuiden päälle ja palveli heitä.

Ihmisiä purskahti itkuun joka puolella salia, miehiä ja naisia, joita Hänen läsnäolonsa kosketti. Myöhemmin, kun opetin ihmisille siitä, mitä tapahtui sekä Isän ja Herran tavoista, noin kymmenen ihmistä raportoi joko nähneensä Hänet tai tunteneensa Hänen kävelevän tai seisovan heidän vierellään tuona aikana.

Jeesus seisoi erään naisen vierellä ja tein jotakin sellaista, mitä en tavallisesti tee: kuuntelin salaa. Jos asia olisi ollut liian henkilökohtaista, olisin kääntynyt pois, mutta se ei ollut. Jeesus käännähti katsomaan minua (Typerys, sanoin itselleni, sillä tajusin Hänen tietävän kamppailuni halutessani kuunnella ja samalla EN kuitenkaan halunnut kuunnella salaa, ja juuri TUOLLA hetkellä Hän käännähti katsomaan minua).

Vahvistus
Jeesus kertoi minulle, että naisen ollessa nuori Hän oli kertonut ja näyttänyt tälle, että tämä työskentelisi orpokodissa ja palvelisi muissa maissa, mutta nainen koki parhaillaan ankaria epäilyjä sen suhteen, oliko hän kuullut asian oikein, sillä oli kulunut vuosia siitä, kun hän oli saanut kuulla mitään vahvistusta asialle. Jeesus sanoi vakuuttaneensa naiselle, että tämä oli kuullut oikein ja että asia tulisi tapahtumaan juuri niin kuin hänelle oli kerrottu ja näytetty.

Tämänkaltaisia asioita tapahtui kaikkialla salissa ja ylistyksenjohtaja, jonka kanssa minulla oli erinomainen työsuhde ja joka oli hyvin herkkä Hengelle, jatkoi kosketinsoittimen soittoaan kevyesti, mikä auttoi pitämään opiskelijat keskittyneinä ylistykseen.

Kun Herra oli saanut tehtävänsä valmiiksi, Hän käveli portaat ylös, seisahti eteeni (olin noussut seisomaan heti kun Hän oli lähtenyt palvelemaan ihmisiä ja pysyin pystyssä Hänen edessään) ja sanoi: “Kiitos, että sallit minut palvella kansaani.” Hän alkoi kääntyä pois, mutta sitten käännähti takaisin ja jatkoi: ”Monet palvelijoistani eivät anna minun tehdä niin.” Sen jälkeen Hän astui tavalliset 2 ½ askeltaan ja puolivälissä tuota kolmatta askelta Hän hävisi.

Hän teki tämän saman jutun kolme tai neljä kertaa pyytäen aina luvan, kunnes lopulta neljännellä tai viidennellä kerralla sanoin Hänelle, ettei Hänen tarvinnut enää pyytää lupaa, vaan niin kauan kuin minä olin kokouksesta vastuussa, Hän saisi tehdä mitä halusi ja minä mukautuisin. Sen jälkeen Hänellä oli tapana ilmaantua yhtäkkiä auditorioon katsoen minuun, ja heti kun näin Hänet, kerroin ylistyksenjohtajalle ja opiskelijat vain ylistivät hiljaa ja odottivat Herran edessä.

Kaikkialla salissa ihmiset itkivät, he voittivat pelkonsa, heidän luottamuksensa palasi, he virkistyivät sielultaan ja ruumiiltaan – tuo on Jeesuksen läsnäolo, ja voit olla yhteydessä Hänen kanssaan tuolla tavalla hengessäsi.

Kotona tai kotiseurakunnassa tai perinteisessä seurakunnassa
Kirjoitustilani tältä viikolta on lopussa. Rohkaisen sinua viettämään aikaa ylistyksessä ja kääntämään huomiosi syvälle henkeesi erottaaksesi, koetko syvän ”lähteen” joka merkitsee Isän juhlallista läsnäoloa, tai tunnetko Hänen parantavan balsaminsa, Hänen joka palvelee lähes sammunutta kynttilän sydäntä ja murrettua ruokoa – ja tämä on alku siihen, kuinka vastaanottaa henkilökohtainen sana Isältä tai Pojalta siinä missä istut, missä polvistut, missä elät. Häkin kalterit ovat hävinneet, voit tulla pois luottavaisena; koe nyt Jumala!

Voit elää tässä! Siirtelemällä huomiota luonnollisesta henkeesi pitkin päivää, heti kun olet kyennyt erottamaan asioita hengessäsi, voit erottaa, onko kyse Isästä vai Pojasta, joka käsittelee sinua. Jatkuu ensi viikolla erityisin sanoin, jotka tulevat tästä perustasta. Siunauksin,

John