What to do when tired, drained, just going through the motions, #1 of 3
Mitä tehdä, kun on väsynyt, nääntynyt, vain mekaanisesti toimiva, osa 1/3
Hei kaikki,
Tätä kirjoittaessani joulunaika on täyttä vauhtia tulossa. Elämän normaalin kiireisyyden lisäksi on aika, jolloin on lisästressiä lahjoihin ja matkustamiseen tarvittavan rahan vuoksi, työhön ja perheeseen liittyvien tapahtumien vuoksi, on valmistettava ruokaa ja niin paljon muuta.
Monista tuntuu samalta kuin näkemäni t-paidan iskulauseessa: "Käytän sen vähän energian mitä minulla tänään on hengittämiseen ja ehkä silmien räpyttelyyn. Tämä on tilanne."
Tai ehkäpä tältä: "En ole aamuvirkku tai iltavirkku, olen jonkin sortin pysyvästi uupunut torkku."
Olen uupunut!
2.Kor.1: 8:ssa Paavali sanoi, että hän ja hänen matkakumppaninsa läpikäyvät ajan, jolloin he kohtasivat 'ylenpalttisia, yli voimien käyviä rasituksia'; välitetty ajatus oli, että heistä tuntui kuin olisivat olleet kuin oliiveja oliiviprässissä öljyn virratessa ulos.
Uskon meidän kaikkien voivan samastua tuohon – ihan kuin elinvoima puristettaisiin meistä pois. Mutta mitä voimme tehdä täyttyäksemme, ladataksemme patterit, innostuaksemme uudelleen? Onko vain kyse siitä, että annetaan tämän kauden mennä ohi ja sitten voimme ladata patterimme?
Paavali kertoi efesolaisille hätkähdyttävän erimerkin vastakkaisuuksista: "Älkääkä juopuko (olko täynnä) viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää (olkaa täysin täyttyneitä) Hengellä..." (5: 18)
Hän ei käytä samoja sanoja luetteloidessaan näitä vastakohtia. Sana juopunut tarkoittaa täynnä olemista, kyllästymistä. Sana 'täyttykää' ilmauksessa 'täyttykää Hengellä' tarkoittaa 'tulla täysin ja valmiiksi tehdyksi'. Täyttynyt....valmiiksi tehty...Pyhällä Hengellä. Kuinka tehdä se? Hänen välittömästi seuraavat sanansa ovat:
"Puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle."
Psalmi Paavalin aikoina oli laulettu runo (sanoitettu), jota säestivät jousi-instrumentit, kiitosvirsi laulettiin ilman instrumenttejä (a cappella) ja hengellinen laulu tulee sydämestäsi Herralle.
Ilmaisussa (engl. Raamattu) 'tehden melodian sydämessäsi Herralle', sana 'melodia' on 'psallontes', ja voit nähdä sanan psalmi tuon sanan ensimmäisessä osassa. Paavali sanoo sen tähden kirjaimellisesti 'näppäile sydämesi jousien kieliä laulaessasi Hänelle'. Tuolla tavalla ollaan täynnä Henkeä, ja tuo täyttyminen auttaa meitä aikoina, jolloin on stressiä ja jouluajan paineita.
Muista myös, että 'palvonnasta' käytetty sana kuten sitä on käytetty Joh. 4: 23:ssa, missä Jeesus paljastaa Isän etsivän ihmisiä, joka palvovat Häntä hengessä (sydämestä) ja totuudessa (ei piilomotiiveja palvonnalle), on 'proskuneo', sananmukaisesti 'suudella kohti'. Isä etsii 'suudelmia', liiton suudelmia, jotka annetaan hengestämme eikä meillä ole muita tavoitteita kuin ilmaista rakkauttamme Häneen.
Hengelliset laulut voivat olla laulettua profetiaa, jumalallisesti inspiroitua ja näemme sitä hyvin usein kotiseurakuntien kokouksissa. Saatatte olla vain sinä ja Herra ja sinä vuodatat sydämestäsi koko rakkautesi ja kiitollisuutesi, joka sinulla on Häntä kohtaan käyttäen sydämestäsi tulevia sanoja jonkun toisen musiikkiin sovitettujen sanojen sijaan – se on sydämesi jousien kielten musiikkia Hänelle.
Kysymys tänään on tämä:
Oletko kehittänyt henkilökohtaisen palvonnan? Kysyn toisella tavalla; jos käymässäsi seurakunnassa ei yhtäkkiä olisi ylistysbändiä ja ylistyksenjohtajaa ja pastori pyytäisi seurakuntaa nousemaan ja palvomaan – nostaisitko välittömästi kätesi ja alkaisitko ylistää kyeten sulkemaan ulkopuolelle kaiken muun vuodattaessasi sydämestäsi rakkauttasi Herralle?
Osaatko näppäillä oman sydämesi kieliä palvoaksesi häntä? Jos vastaus on ei, kehitä käytäntö, jossa puhut Isälle omin sanoin siitä miltä sinusta tuntuu, kuinka kiitollinen olet tuntiessasi Hänet, kuinka, jollet olisi uudestisyntynyt, olisit vähintäänkin surkea ihmisolento, ja mahdollisesti kuollut tai vankilassa – löydä omat sanasi ja ilmaise se Hänelle sanoin ja lauluin.
Eräs ystävä, joka aviomiehensä kanssa johti kotiseurakuntaa, valitti kerran Herralle sanoen: "Kaipaan perinteisen seurakunnan palvontaa". Naiselle järkytykseksi Hän vastasi välittömästi: "Et sinä palvontaa kaipaa, kaipaat musiikkia siellä, sillä palvonta virtaa sydämestäsi lähtien läheisyydestäsi Minun kanssani."
Monet kristityt eivät koskaan kehitä henkilökohtaista palvontaa alun alkaenkaan, kuitenkin Jeesus sanoi Isän etsivän niitä, jotka palvovat (rukoilevat, suom. Raamattu) Häntä hengessä (puhtaalla sydämellä) ja totuudessa (palvonnassasi ei ole kätkettyjä motiiveja).
Mutta sinulla itse asiassa voi olla noita hetkiä samalla, kun jatkat muuta elämääsi.
Kiitoksia keskustellen ja yhteydessä olemista
Yksi niistä asioista, joita olen tehnyt teinivuosistani lähtien, on sisällyttää Isä kaikkeen mitä teen pitäen yllä jatkuvaa keskustelua. Vaikka kiireinen päivä tarkoittaa, että minun täytyy keskeyttää hoitaakseni jotakin juttuja tuntien ajan kerrallaan, usein jatkan siitä mihin olin jäänyt. Tuolla tavalla olen havainnut tehneeni sellaisia juttuja mitä pitää tehdä eikä minulla ole ollut aikaa sellaiseen, mitä ei tule tehdä, jos siinä on teistä järkeä. Heti kun avaan aamulla silmäni aamun valoon, alan kiittää Häntä tai kehua Häntä kauniista aamusta… ja jatkan siitä eteenpäin, jopa nyt kaikkien näiden vuosien jälkeen.
Kysyn usein kuultuani jonkun henkilön mielipiteen: "Mitä sinä ajattelet, Isä?" tai jos se liittyy Kristuksen ruumiiseen: "Onko sinulla joku ajatus tuosta, Herra?" – Kyselen jatkuvasti Isän mielipidettä asioista ja sitten siirrän huomioni hengen ihmiseeni nähdäkseni, koenko murehtimista vai neutraalia (ei mielipidettä, ei kommenttia), tai joskus kuulen suoraan Hänen sanojaan.
Etsiskelen 'Jumala-sattumia', sattumia, joiden tiedän olevan Hänestä, 'silmäniskun', vihjeen, että Hän on paikalla ja valvoo askeleitani. Kaikesta tästä virtaa palvonta, kiitokset, kiitollisuus, aina… jopa silloin, kun suuren luokan juttuja on menossa. Löydän jotakin, mitä tahansa, josta ja jossa voi olla kiitollinen.
Kun käännämme huomiomme pois itsestämme ja kaikesta elämämme aktiviteetista Häneen, vaikka lyhyinkin huomionsiirroin antaaksemme pikaisen 'Kiitos, Isä' –huomautuksen, havaitsemme, että Hän vuodattaa henkeemme levon ja energian, jopa pitää meidät tankattuina ja vahvassa kuosissa. Ensi viikolla, yliluonnollinen tapa saada takaisin fyysistä voimaa...
Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn
Mitä tehdä, kun on väsynyt, nääntynyt, vain mekaanisesti toimiva, osa 1/3
Hei kaikki,
Tätä kirjoittaessani joulunaika on täyttä vauhtia tulossa. Elämän normaalin kiireisyyden lisäksi on aika, jolloin on lisästressiä lahjoihin ja matkustamiseen tarvittavan rahan vuoksi, työhön ja perheeseen liittyvien tapahtumien vuoksi, on valmistettava ruokaa ja niin paljon muuta.
Monista tuntuu samalta kuin näkemäni t-paidan iskulauseessa: "Käytän sen vähän energian mitä minulla tänään on hengittämiseen ja ehkä silmien räpyttelyyn. Tämä on tilanne."
Tai ehkäpä tältä: "En ole aamuvirkku tai iltavirkku, olen jonkin sortin pysyvästi uupunut torkku."
Olen uupunut!
2.Kor.1: 8:ssa Paavali sanoi, että hän ja hänen matkakumppaninsa läpikäyvät ajan, jolloin he kohtasivat 'ylenpalttisia, yli voimien käyviä rasituksia'; välitetty ajatus oli, että heistä tuntui kuin olisivat olleet kuin oliiveja oliiviprässissä öljyn virratessa ulos.
Uskon meidän kaikkien voivan samastua tuohon – ihan kuin elinvoima puristettaisiin meistä pois. Mutta mitä voimme tehdä täyttyäksemme, ladataksemme patterit, innostuaksemme uudelleen? Onko vain kyse siitä, että annetaan tämän kauden mennä ohi ja sitten voimme ladata patterimme?
Paavali kertoi efesolaisille hätkähdyttävän erimerkin vastakkaisuuksista: "Älkääkä juopuko (olko täynnä) viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää (olkaa täysin täyttyneitä) Hengellä..." (5: 18)
Hän ei käytä samoja sanoja luetteloidessaan näitä vastakohtia. Sana juopunut tarkoittaa täynnä olemista, kyllästymistä. Sana 'täyttykää' ilmauksessa 'täyttykää Hengellä' tarkoittaa 'tulla täysin ja valmiiksi tehdyksi'. Täyttynyt....valmiiksi tehty...Pyhällä Hengellä. Kuinka tehdä se? Hänen välittömästi seuraavat sanansa ovat:
"Puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle."
Psalmi Paavalin aikoina oli laulettu runo (sanoitettu), jota säestivät jousi-instrumentit, kiitosvirsi laulettiin ilman instrumenttejä (a cappella) ja hengellinen laulu tulee sydämestäsi Herralle.
Ilmaisussa (engl. Raamattu) 'tehden melodian sydämessäsi Herralle', sana 'melodia' on 'psallontes', ja voit nähdä sanan psalmi tuon sanan ensimmäisessä osassa. Paavali sanoo sen tähden kirjaimellisesti 'näppäile sydämesi jousien kieliä laulaessasi Hänelle'. Tuolla tavalla ollaan täynnä Henkeä, ja tuo täyttyminen auttaa meitä aikoina, jolloin on stressiä ja jouluajan paineita.
Muista myös, että 'palvonnasta' käytetty sana kuten sitä on käytetty Joh. 4: 23:ssa, missä Jeesus paljastaa Isän etsivän ihmisiä, joka palvovat Häntä hengessä (sydämestä) ja totuudessa (ei piilomotiiveja palvonnalle), on 'proskuneo', sananmukaisesti 'suudella kohti'. Isä etsii 'suudelmia', liiton suudelmia, jotka annetaan hengestämme eikä meillä ole muita tavoitteita kuin ilmaista rakkauttamme Häneen.
Hengelliset laulut voivat olla laulettua profetiaa, jumalallisesti inspiroitua ja näemme sitä hyvin usein kotiseurakuntien kokouksissa. Saatatte olla vain sinä ja Herra ja sinä vuodatat sydämestäsi koko rakkautesi ja kiitollisuutesi, joka sinulla on Häntä kohtaan käyttäen sydämestäsi tulevia sanoja jonkun toisen musiikkiin sovitettujen sanojen sijaan – se on sydämesi jousien kielten musiikkia Hänelle.
Kysymys tänään on tämä:
Oletko kehittänyt henkilökohtaisen palvonnan? Kysyn toisella tavalla; jos käymässäsi seurakunnassa ei yhtäkkiä olisi ylistysbändiä ja ylistyksenjohtajaa ja pastori pyytäisi seurakuntaa nousemaan ja palvomaan – nostaisitko välittömästi kätesi ja alkaisitko ylistää kyeten sulkemaan ulkopuolelle kaiken muun vuodattaessasi sydämestäsi rakkauttasi Herralle?
Osaatko näppäillä oman sydämesi kieliä palvoaksesi häntä? Jos vastaus on ei, kehitä käytäntö, jossa puhut Isälle omin sanoin siitä miltä sinusta tuntuu, kuinka kiitollinen olet tuntiessasi Hänet, kuinka, jollet olisi uudestisyntynyt, olisit vähintäänkin surkea ihmisolento, ja mahdollisesti kuollut tai vankilassa – löydä omat sanasi ja ilmaise se Hänelle sanoin ja lauluin.
Eräs ystävä, joka aviomiehensä kanssa johti kotiseurakuntaa, valitti kerran Herralle sanoen: "Kaipaan perinteisen seurakunnan palvontaa". Naiselle järkytykseksi Hän vastasi välittömästi: "Et sinä palvontaa kaipaa, kaipaat musiikkia siellä, sillä palvonta virtaa sydämestäsi lähtien läheisyydestäsi Minun kanssani."
Monet kristityt eivät koskaan kehitä henkilökohtaista palvontaa alun alkaenkaan, kuitenkin Jeesus sanoi Isän etsivän niitä, jotka palvovat (rukoilevat, suom. Raamattu) Häntä hengessä (puhtaalla sydämellä) ja totuudessa (palvonnassasi ei ole kätkettyjä motiiveja).
Mutta sinulla itse asiassa voi olla noita hetkiä samalla, kun jatkat muuta elämääsi.
Kiitoksia keskustellen ja yhteydessä olemista
Yksi niistä asioista, joita olen tehnyt teinivuosistani lähtien, on sisällyttää Isä kaikkeen mitä teen pitäen yllä jatkuvaa keskustelua. Vaikka kiireinen päivä tarkoittaa, että minun täytyy keskeyttää hoitaakseni jotakin juttuja tuntien ajan kerrallaan, usein jatkan siitä mihin olin jäänyt. Tuolla tavalla olen havainnut tehneeni sellaisia juttuja mitä pitää tehdä eikä minulla ole ollut aikaa sellaiseen, mitä ei tule tehdä, jos siinä on teistä järkeä. Heti kun avaan aamulla silmäni aamun valoon, alan kiittää Häntä tai kehua Häntä kauniista aamusta… ja jatkan siitä eteenpäin, jopa nyt kaikkien näiden vuosien jälkeen.
Kysyn usein kuultuani jonkun henkilön mielipiteen: "Mitä sinä ajattelet, Isä?" tai jos se liittyy Kristuksen ruumiiseen: "Onko sinulla joku ajatus tuosta, Herra?" – Kyselen jatkuvasti Isän mielipidettä asioista ja sitten siirrän huomioni hengen ihmiseeni nähdäkseni, koenko murehtimista vai neutraalia (ei mielipidettä, ei kommenttia), tai joskus kuulen suoraan Hänen sanojaan.
Etsiskelen 'Jumala-sattumia', sattumia, joiden tiedän olevan Hänestä, 'silmäniskun', vihjeen, että Hän on paikalla ja valvoo askeleitani. Kaikesta tästä virtaa palvonta, kiitokset, kiitollisuus, aina… jopa silloin, kun suuren luokan juttuja on menossa. Löydän jotakin, mitä tahansa, josta ja jossa voi olla kiitollinen.
Kun käännämme huomiomme pois itsestämme ja kaikesta elämämme aktiviteetista Häneen, vaikka lyhyinkin huomionsiirroin antaaksemme pikaisen 'Kiitos, Isä' –huomautuksen, havaitsemme, että Hän vuodattaa henkeemme levon ja energian, jopa pitää meidät tankattuina ja vahvassa kuosissa. Ensi viikolla, yliluonnollinen tapa saada takaisin fyysistä voimaa...
Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn
RSS Feed