Mental Illness & Christians #3
Psyykkinen sairaus & kristityt, osa 3
Hei kaikki,
Viime viikolla kerroin Raamatunkohdasta Ef. 3:14-17 joka sanoo, että meidän kaikkien pitäisi olla juurtuneita ja perustautuneita ehdottomaan rakkauteen, ja jos olemme, kykenemme ymmärtämään Kristuksen rakkauden, joka menee yli pään tiedon.
Jeesus sanoi Mk. 4:17:ssä, että ne, jotka eivät ole juurtuneita ja perustautuneita, eivät kykene pysymään pystyssä olosuhteiden ja ihmisten mielipiteiden painetta vastaan, vaan he 'kompastuvat', kun näitä paineita tulee. Itse vertauksessa Jeesus kuvasi näiden ihmisten sydänten koostuvan pienistä kivistä, kreikaksi 'petrodes', mikä maalaa kuvan ohuesta maakerroksesta suuren määrän pikkukiviä päällä.
Hän varttuu antaen toisten nähdä tuon ohuen maakerroksen ollen samalla itsessään pelokas ja peläten toisten voivan päästä selville, että pinnan alla on pikkukiviä, joista hän ei tiedä, kuinka päästä niistä eroon. Jokainen pikkukivi on niin muodoin tunne-elämän ongelma tai ajatuksen linnoitus, joka muodostui, kun tuo ihminen koki tapahtumia, jotka tuhosivat ehdottoman rakkauden hänen sydämessään, mikä estää Sanan 'kasvia' juurtumasta.
Kerroin kuinka Jeesus sanoi John 8:44:ssä, että Paholainen seisoo yksin, ja kun hän puhuu valheen, hän tekee niin itsekseen – hänellä ei ole ketään, joka olisi yhtä mieltä hänen kanssaan, hän on ulkopuolella hengellisessä maailmassa katsoen sisälle. Hän puhuu asioita ihmisille nähdäkseen, olisiko kukaan yhtä mieltä hänen kanssaan, ja jos joku on, se avaa hänelle oven ja hänellä on pääsy tämän ihmisen elämään. Kun ihminen uskoo valheen ja tulee sopimukseen tuon valheen kanssa, hänelle tuosta valheesta on tullut totuus. Tämä lähettää ihmisen polulle kohti epätervettä tunne-elämää ja mielenterveyttä.
Elämässä kompastelu
Ehdottomaan rakkauteen juurtuminen tuhoaa kaikki mahdollisuudet pikkukiven muotoutumisesta lapsen sydämeen kun se ensi kertaa yrittää muotoutua. Esimerkiksi joku poika heittää kiven ja rikkoo naapurin ikkunan, hänestä tuntuu hirvittävältä ja Paholaiselta tulee hänelle ajatus, että hän on paha ihminen.
Vanhempi vastaa tuohon valheeseen ehdottomalla rakkaudella vahvistaen, ettei lapsi ole paha, että hän on ja tulee aina olemaan rakastettu, mutta että hän teki jotakin väärin ja hänen täytyy kohdata seuraukset. Kaikki mahdollisuudet yhtä mieltä olemiseen Paholaisen valheen kanssa tuhosi ehdoton rakkaus, joten millään pikku 'kivellä' ei ole mahdollisuutta muotoutua pojan sydämeen, koska häntä vahvistettiin ehdottomassa rakkaudessa jokaisessa tilaisuudessa, jolloin häntä ojennettiin.
Kreikan sana Mk.4:17 :ssä joka on käännetty 'he kopastuvat' tai 'he loukkaantuvat', on "skandalizo", joka merkitsee "panna ansa tai kompastuskivi tielle". Tämä EI ole kreikan 'ansaa' tarkoittava sana (pagis), vaan se teko, jolla tuo ansa pannaan suoraan jonkun tielle niin, että hän saattaa jäädä ansaan tai kompastua.
Jeesus sanoi "Kun ahdinko (olosuhteiden paine) tai vaino (toisten mielipiteet) nousee Sanan takia, he loukkaantuvat (heidän tiellään on kompastuskivi)." Mk. 4:17
Selvästi Paholaisen hänen tielleen suoraan paneman kompastuskiven tarkoitus on saada tuo ihminen tietoiseksi tai muistuttaa häntä ehdottomaan rakkauteen juurtumisen puutteesta, mikä saa hänet epäonnistumaan tai kykenemättömäksi kasvamaan Herra ja ihmisenä tietyillä alueilla. He pystyttävät vakauden julkisivun – antaen ihmisten nähdä tuon ohuen maakerroksen – mutta piilottavat sydämessään olevat monet pikkukivet, jotka estävät tunne-elämän juuria kasvamasta syvälle.
Katsotaan, kuinka tämä toimii
Antakaa kun palaan poikaan, jota olen käyttänyt esimerkkinä tässä opetussarjassa. Kun hänen vanhempiensa avioeron paine tapahtui, Paholainen kykeni puhumaan hänelle valheen, että se oli pojan syytä ja heti kun poika oli yhtä mieltä tuon valheen kanssa, siitä tuli hänelle totuus. Kun hän uskoi asian olevan hänen syynsä, tuo 'totuus' oli hänelle niin kipeä, niin tuhoisa, se että hän oli syy äitinsä ja isänsä eroon, niin että hän rakensi itsepetoksen fantasiamaailman ja muutti todellisuutta suojellakseen itseään siltä, että olisi syypää mihinkään lisäepäonnistumiseen elämässä.
Tästä seurauksena oleva tunne-elämän vaurio tarkoitti, että 'hylätty' koulun kokeessa oli opettajan vika. "Se oli vain väärinymmärrys" olisi tarina, koska totuus merkitsisi, että syy olisi hänen, mikä vahvistaisi avioeron kipua yhä uudelleen, joten hänen täytyi kertoa valheita, mikä estäisi tunne-elämän kivun kokemisen.
Siihen mennessä kun hänestä tuli aikuinen valheen kertomisen seuraamuksilla oli kovempia seurauksia. Kun hän varasti lähes 4 000 dollaria ravintolasta jossa työskenteli, "Se oli vain väärinymmärrys" epäonnistui ja hän kärsi sen tuloksena vapausrangaistuksen vankilassa – vannoen yhä, että hänet oli lavastettu syylliseksi, että se oli jonkun toisen syy. Tuo valhe voidaan jäljittää suoraan takaisin sen valheen uskomiseen, että hän oli syypää vanhempiensa avioeroon.
Sen totuuden myöntäminen, että olisi mihinkään syypää, toisi jälleen sen ydin 'totuuden' kauheuden (alitajuisesti), että häntä piti syyttää vanhempiensa avioerosta, ja se oli vain liian tuskallista. Oli vähemmän tuskallista kokea neljä vuotta vankilassa vannoen, että oli lavastettu syylliseksi kuin että olisi myöntänyt totuuden – niin suuri on tuska, kun ei ole juurtunut ja perustautunut ehdottomaan rakkauteen.
Toinen esimerkki
Käytetään esimerkkiä nuoresta tytöstä, jota on seksuaalisesti ahdisteltu. Tuo häntä kohtaan tehty väkivalta tuhosi kaiken sen juurtumisen ehdottomaan rakkauteen, joka hänellä oli. Hän menee naimisiin, koska niin tehdään tavallisesti, mutta hän ei pidä tyydyttävänä miehen rakkautta, koska hän ei ole koskaan selvittänyt sitä tuskaa ja häpeää jota tunsi, kun häntä käytettiin hyväksi.
Hän menee naimisiin melko tunteettoman ja toisinaan kylmän miehen kanssa, ja samalla kun nainen rakastaa miestä yhdellä tasolla, miehet ovat aina loukanneet häntä kun taas kukaan nainen ei koskaan ole. Hän alkaa uskoa valhetta, että hänen täytyy tutkia toisen naisen rakkautta täyttymyksen kokeakseen, mikä johtaa avioeroon ja suuremman hämmennyksen ja dysfunktionaalisuuden tielle.
Tai
Tämä sama tyttö saattaa uskoa toisen valheen, että koska miehet käyttivät häntä seksuaalisesti hyväksi, se oli hänen lahjansa, hänen yksi lahjansa elämässä: seksi. Hänellä saattaa sen tähden olla seksisuhteita monien poikien ja sitten aikuiseksi vartuttuaan miesten kanssa hänen etsiessään sitä yhtä suhdetta, joka täyttäisi hänen syvän halunsa tulla ehdoitta rakastetuksi ajatellen virheellisesti, että seksin harrastaminen jokaisen kundin kanssa mahdollistaa sen, että hän jonain päivän löytää 'sen oikean'.
Tai
Joku poika tai tyttö saattaa varttua kodissa, jossa mies löi äitiä. Tämä ei ole ehdotonta rakkautta lainkaan, mutta lapsi kasvaa aikuiseksi ajatellen, että puolisonsa lyöminen ja läiskiminen on rakkauden ilmaisemista. Sen tähden kun hän aloittaa ihmissuhteita, hän alitajuisesti provosoi tuon ihmisen vihaan yrittäen saada tämän räjähtämään vihasta ja lyömään, koska syvällä hänen sisällään se on ainoa tapa, jolla hän tuntee 'rakkautta' ilmaistavan.
Tai
Joku lapsi kasvaa kotitaloudessa, joka on liian kiireinen. Vanhemmilla on uransa, lapset sysätään jokaisen tarjottuun urheilu- ja koulutapahtumaan, jokaiseen seurakunnan tapahtumaan ja 'perheen yhdessäoloaika' päivällispöydän ympärillä iltaisin on jotakin sellaista, jota nähdään vain vanhoissa elokuvissa ja vanhoissa TV-ohjelmissa.
Lapsi kasvaa ilman ehdotonta rakkautta, vaikka vanhemmat saattavat tuntea tuota rakkautta lapsiaan kohtaan, mutta lapsi harjaantuu itse asiassa siihen, että rakkautta ilmaistaan vain siinä määrin, kuinka menestyksekäs hän on niissä urheilu-, koulu- tai seurakuntatapahtumista, joihin hän osallistuu.
Lapsi elää suoristuspohjaista rakkautta, tuntien painetta esiintyä kuin opetettu hylje jokaisessa konsertissa, ottelussa tai seurakunnan tilaisuudessa. Tämä lapsi saattaa kasvaa pinnalliseksi ja ajattelemaan, että rakkaus perustuu suoritukseen – ja hänen avioliitossaan (avioliitoissaan) tulee kyse siitä, mitä puoliso voi hänen hyväkseen tehdä.
Tai tuo lapsi saattaa tajuta, että häntä ei todella rakastettu ehdoitta riippumatta siitä, mitä äiti ja isä sanoivat, koska lapsi oli riittävän viisas tietääkseen, että äidin ja isän työ oli todella se, mitä he ennen kaikkea rakastivat. Kuinka monet julistajat, päälliköt, johtajat, ovat keskeyttäneet päivällisen työpuhelun takia opettaen lapsille, että työ/seurakunta/toiset/ ovat tärkeämpiä kuin he ja heidän perheensä?
Kaikki nämä esimerkit
Kaikki nämä ja monet muut skenaariot, lukuisat toiset skenaariot, osoittavat sen tunne-elämää ja psyykeä koskevan vahingon, kun ihminen ei ole juurtunut ja perustautunut ehdottomaan rakkauteen. Meidät on ihmisolentoina luotu vaeltamaan Jumalan kanssa, tietämään hengellisesti asiat, jotka menevät yli pään tiedon. Mutta kun ihminen ei ole juurtunut ja perustautunut ehdottomaan rakkauteen, Paholainen on valmiudessa panemaan kompastuskiven hänen tielleen – yksinkertaisen pikku valheen, joka päästää sisälle vielä suurempia valheita, jotka päästävät sisälle yhä suurempia valheita.
Ensi viikolla: kuinka lakata uskomasta valheeseen, kuinka pelko muuttaa sisälle sydämeen, kun ehdoton rakkaus ei ole siellä läsnä, ja kuinka aloittaa tunne-elämän parantuminen. Siihen saakka, siunauksin!
John Fenn
www.cwowi.org ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen [email protected]
Psyykkinen sairaus & kristityt, osa 3
Hei kaikki,
Viime viikolla kerroin Raamatunkohdasta Ef. 3:14-17 joka sanoo, että meidän kaikkien pitäisi olla juurtuneita ja perustautuneita ehdottomaan rakkauteen, ja jos olemme, kykenemme ymmärtämään Kristuksen rakkauden, joka menee yli pään tiedon.
Jeesus sanoi Mk. 4:17:ssä, että ne, jotka eivät ole juurtuneita ja perustautuneita, eivät kykene pysymään pystyssä olosuhteiden ja ihmisten mielipiteiden painetta vastaan, vaan he 'kompastuvat', kun näitä paineita tulee. Itse vertauksessa Jeesus kuvasi näiden ihmisten sydänten koostuvan pienistä kivistä, kreikaksi 'petrodes', mikä maalaa kuvan ohuesta maakerroksesta suuren määrän pikkukiviä päällä.
Hän varttuu antaen toisten nähdä tuon ohuen maakerroksen ollen samalla itsessään pelokas ja peläten toisten voivan päästä selville, että pinnan alla on pikkukiviä, joista hän ei tiedä, kuinka päästä niistä eroon. Jokainen pikkukivi on niin muodoin tunne-elämän ongelma tai ajatuksen linnoitus, joka muodostui, kun tuo ihminen koki tapahtumia, jotka tuhosivat ehdottoman rakkauden hänen sydämessään, mikä estää Sanan 'kasvia' juurtumasta.
Kerroin kuinka Jeesus sanoi John 8:44:ssä, että Paholainen seisoo yksin, ja kun hän puhuu valheen, hän tekee niin itsekseen – hänellä ei ole ketään, joka olisi yhtä mieltä hänen kanssaan, hän on ulkopuolella hengellisessä maailmassa katsoen sisälle. Hän puhuu asioita ihmisille nähdäkseen, olisiko kukaan yhtä mieltä hänen kanssaan, ja jos joku on, se avaa hänelle oven ja hänellä on pääsy tämän ihmisen elämään. Kun ihminen uskoo valheen ja tulee sopimukseen tuon valheen kanssa, hänelle tuosta valheesta on tullut totuus. Tämä lähettää ihmisen polulle kohti epätervettä tunne-elämää ja mielenterveyttä.
Elämässä kompastelu
Ehdottomaan rakkauteen juurtuminen tuhoaa kaikki mahdollisuudet pikkukiven muotoutumisesta lapsen sydämeen kun se ensi kertaa yrittää muotoutua. Esimerkiksi joku poika heittää kiven ja rikkoo naapurin ikkunan, hänestä tuntuu hirvittävältä ja Paholaiselta tulee hänelle ajatus, että hän on paha ihminen.
Vanhempi vastaa tuohon valheeseen ehdottomalla rakkaudella vahvistaen, ettei lapsi ole paha, että hän on ja tulee aina olemaan rakastettu, mutta että hän teki jotakin väärin ja hänen täytyy kohdata seuraukset. Kaikki mahdollisuudet yhtä mieltä olemiseen Paholaisen valheen kanssa tuhosi ehdoton rakkaus, joten millään pikku 'kivellä' ei ole mahdollisuutta muotoutua pojan sydämeen, koska häntä vahvistettiin ehdottomassa rakkaudessa jokaisessa tilaisuudessa, jolloin häntä ojennettiin.
Kreikan sana Mk.4:17 :ssä joka on käännetty 'he kopastuvat' tai 'he loukkaantuvat', on "skandalizo", joka merkitsee "panna ansa tai kompastuskivi tielle". Tämä EI ole kreikan 'ansaa' tarkoittava sana (pagis), vaan se teko, jolla tuo ansa pannaan suoraan jonkun tielle niin, että hän saattaa jäädä ansaan tai kompastua.
Jeesus sanoi "Kun ahdinko (olosuhteiden paine) tai vaino (toisten mielipiteet) nousee Sanan takia, he loukkaantuvat (heidän tiellään on kompastuskivi)." Mk. 4:17
Selvästi Paholaisen hänen tielleen suoraan paneman kompastuskiven tarkoitus on saada tuo ihminen tietoiseksi tai muistuttaa häntä ehdottomaan rakkauteen juurtumisen puutteesta, mikä saa hänet epäonnistumaan tai kykenemättömäksi kasvamaan Herra ja ihmisenä tietyillä alueilla. He pystyttävät vakauden julkisivun – antaen ihmisten nähdä tuon ohuen maakerroksen – mutta piilottavat sydämessään olevat monet pikkukivet, jotka estävät tunne-elämän juuria kasvamasta syvälle.
Katsotaan, kuinka tämä toimii
Antakaa kun palaan poikaan, jota olen käyttänyt esimerkkinä tässä opetussarjassa. Kun hänen vanhempiensa avioeron paine tapahtui, Paholainen kykeni puhumaan hänelle valheen, että se oli pojan syytä ja heti kun poika oli yhtä mieltä tuon valheen kanssa, siitä tuli hänelle totuus. Kun hän uskoi asian olevan hänen syynsä, tuo 'totuus' oli hänelle niin kipeä, niin tuhoisa, se että hän oli syy äitinsä ja isänsä eroon, niin että hän rakensi itsepetoksen fantasiamaailman ja muutti todellisuutta suojellakseen itseään siltä, että olisi syypää mihinkään lisäepäonnistumiseen elämässä.
Tästä seurauksena oleva tunne-elämän vaurio tarkoitti, että 'hylätty' koulun kokeessa oli opettajan vika. "Se oli vain väärinymmärrys" olisi tarina, koska totuus merkitsisi, että syy olisi hänen, mikä vahvistaisi avioeron kipua yhä uudelleen, joten hänen täytyi kertoa valheita, mikä estäisi tunne-elämän kivun kokemisen.
Siihen mennessä kun hänestä tuli aikuinen valheen kertomisen seuraamuksilla oli kovempia seurauksia. Kun hän varasti lähes 4 000 dollaria ravintolasta jossa työskenteli, "Se oli vain väärinymmärrys" epäonnistui ja hän kärsi sen tuloksena vapausrangaistuksen vankilassa – vannoen yhä, että hänet oli lavastettu syylliseksi, että se oli jonkun toisen syy. Tuo valhe voidaan jäljittää suoraan takaisin sen valheen uskomiseen, että hän oli syypää vanhempiensa avioeroon.
Sen totuuden myöntäminen, että olisi mihinkään syypää, toisi jälleen sen ydin 'totuuden' kauheuden (alitajuisesti), että häntä piti syyttää vanhempiensa avioerosta, ja se oli vain liian tuskallista. Oli vähemmän tuskallista kokea neljä vuotta vankilassa vannoen, että oli lavastettu syylliseksi kuin että olisi myöntänyt totuuden – niin suuri on tuska, kun ei ole juurtunut ja perustautunut ehdottomaan rakkauteen.
Toinen esimerkki
Käytetään esimerkkiä nuoresta tytöstä, jota on seksuaalisesti ahdisteltu. Tuo häntä kohtaan tehty väkivalta tuhosi kaiken sen juurtumisen ehdottomaan rakkauteen, joka hänellä oli. Hän menee naimisiin, koska niin tehdään tavallisesti, mutta hän ei pidä tyydyttävänä miehen rakkautta, koska hän ei ole koskaan selvittänyt sitä tuskaa ja häpeää jota tunsi, kun häntä käytettiin hyväksi.
Hän menee naimisiin melko tunteettoman ja toisinaan kylmän miehen kanssa, ja samalla kun nainen rakastaa miestä yhdellä tasolla, miehet ovat aina loukanneet häntä kun taas kukaan nainen ei koskaan ole. Hän alkaa uskoa valhetta, että hänen täytyy tutkia toisen naisen rakkautta täyttymyksen kokeakseen, mikä johtaa avioeroon ja suuremman hämmennyksen ja dysfunktionaalisuuden tielle.
Tai
Tämä sama tyttö saattaa uskoa toisen valheen, että koska miehet käyttivät häntä seksuaalisesti hyväksi, se oli hänen lahjansa, hänen yksi lahjansa elämässä: seksi. Hänellä saattaa sen tähden olla seksisuhteita monien poikien ja sitten aikuiseksi vartuttuaan miesten kanssa hänen etsiessään sitä yhtä suhdetta, joka täyttäisi hänen syvän halunsa tulla ehdoitta rakastetuksi ajatellen virheellisesti, että seksin harrastaminen jokaisen kundin kanssa mahdollistaa sen, että hän jonain päivän löytää 'sen oikean'.
Tai
Joku poika tai tyttö saattaa varttua kodissa, jossa mies löi äitiä. Tämä ei ole ehdotonta rakkautta lainkaan, mutta lapsi kasvaa aikuiseksi ajatellen, että puolisonsa lyöminen ja läiskiminen on rakkauden ilmaisemista. Sen tähden kun hän aloittaa ihmissuhteita, hän alitajuisesti provosoi tuon ihmisen vihaan yrittäen saada tämän räjähtämään vihasta ja lyömään, koska syvällä hänen sisällään se on ainoa tapa, jolla hän tuntee 'rakkautta' ilmaistavan.
Tai
Joku lapsi kasvaa kotitaloudessa, joka on liian kiireinen. Vanhemmilla on uransa, lapset sysätään jokaisen tarjottuun urheilu- ja koulutapahtumaan, jokaiseen seurakunnan tapahtumaan ja 'perheen yhdessäoloaika' päivällispöydän ympärillä iltaisin on jotakin sellaista, jota nähdään vain vanhoissa elokuvissa ja vanhoissa TV-ohjelmissa.
Lapsi kasvaa ilman ehdotonta rakkautta, vaikka vanhemmat saattavat tuntea tuota rakkautta lapsiaan kohtaan, mutta lapsi harjaantuu itse asiassa siihen, että rakkautta ilmaistaan vain siinä määrin, kuinka menestyksekäs hän on niissä urheilu-, koulu- tai seurakuntatapahtumista, joihin hän osallistuu.
Lapsi elää suoristuspohjaista rakkautta, tuntien painetta esiintyä kuin opetettu hylje jokaisessa konsertissa, ottelussa tai seurakunnan tilaisuudessa. Tämä lapsi saattaa kasvaa pinnalliseksi ja ajattelemaan, että rakkaus perustuu suoritukseen – ja hänen avioliitossaan (avioliitoissaan) tulee kyse siitä, mitä puoliso voi hänen hyväkseen tehdä.
Tai tuo lapsi saattaa tajuta, että häntä ei todella rakastettu ehdoitta riippumatta siitä, mitä äiti ja isä sanoivat, koska lapsi oli riittävän viisas tietääkseen, että äidin ja isän työ oli todella se, mitä he ennen kaikkea rakastivat. Kuinka monet julistajat, päälliköt, johtajat, ovat keskeyttäneet päivällisen työpuhelun takia opettaen lapsille, että työ/seurakunta/toiset/ ovat tärkeämpiä kuin he ja heidän perheensä?
Kaikki nämä esimerkit
Kaikki nämä ja monet muut skenaariot, lukuisat toiset skenaariot, osoittavat sen tunne-elämää ja psyykeä koskevan vahingon, kun ihminen ei ole juurtunut ja perustautunut ehdottomaan rakkauteen. Meidät on ihmisolentoina luotu vaeltamaan Jumalan kanssa, tietämään hengellisesti asiat, jotka menevät yli pään tiedon. Mutta kun ihminen ei ole juurtunut ja perustautunut ehdottomaan rakkauteen, Paholainen on valmiudessa panemaan kompastuskiven hänen tielleen – yksinkertaisen pikku valheen, joka päästää sisälle vielä suurempia valheita, jotka päästävät sisälle yhä suurempia valheita.
Ensi viikolla: kuinka lakata uskomasta valheeseen, kuinka pelko muuttaa sisälle sydämeen, kun ehdoton rakkaus ei ole siellä läsnä, ja kuinka aloittaa tunne-elämän parantuminen. Siihen saakka, siunauksin!
John Fenn
www.cwowi.org ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen [email protected]
RSS Feed