Tempaus, ruumis vai morsian? Osa 7
Hei kaikki,
Tänään päätän tämän sarjan kysymyksellä: Meneekö koko Kristuksen ruumis tempauksessa viimeisen pasuunan soidessa, vaan ainoastaan morsian, joka on uskollisesti elänyt Hänelle? (Ovatko morsian ja ruumis samoja?)
Tuohon kysymykseen liittyvä kysymys on: Jos kaikki menevät tempauksessa, kuinka me selitämme jakeet, jotka sanovat Hänen tulevan morsiantaan varten, joka on ilman tahraa tai ryppyä (synnitön) vanhurskauden häävaatteissa Ef. 5:25-27:stä?
Ensimmäinen Raamatuntulkinnan sääntö
Ensimmäinen sääntö on, että Raamatun tekstissä täytyy alkuperäisistä kuulijoista ja lukijoista olla järkeä. Kaiken meidän aikanamme ymmärretyn täytyy olla rakennettu sen ymmärryksen pohjalle, joka oli alkuperäisillä vastaanottajilla ja lukijoilla, sekä olla yhtä sen kanssa kuinka he sen ymmärsivät. Jos se, mitä ajattelemme sen sanovan, on vastoin tai ei olisi yhtä sen kanssa, kuinka he sen ymmärsivät, me luovumme omasta ymmärryksestämme ja omaksumme heidän ymmärryksensä.
Esimerkiksi jos joku kertoisi sinulle, ettei Jumala paranna tänään, katsoisit Apt. 3:16:sta, jossa Pietari sanoi ramman miehen parantuneen tämän kautta: "Ja Hänen nimensä, uskon kautta Hänen nimeensä tämä mies seisoo edessänne ehjänä."
Katsoisit Pietarin sanoja, sitä miten hänen yleisönsä hänet ymmärsi, ja päättelisit, ettei ole mitään muuta tapaa ymmärtää sitä kuin, että usko Jeesuksen nimeen paransi ramman miehen. Sen jälkeen tietäisit ystäväsi olevan väärässä, koska meillä on yhä usko Jeesuksen nimeen, ja usko sai miehen parantumaan, niinpä parantuminen on tätä päivää varten.
Nuo dysfunktionaaliset korinttilaiset!
Niinpä kun Paavali kertoi uskoville 1. Kor. 15:51 "Me emme kaikki kuole, mutta me kaikki tulemme muuttumaan... viimeisen pasuunan soidessa…" meidän ymmärryksemme täytyy olla yhtä mieltä ja rakentua sille, kuinka he sen ymmärsivät – he kaikki olivat menossa tempauksessa elävät kuten kuolleetkin. Tämä olisi ollut suuri helpotus korinttilaisille, koska he olivat minkä mittapuun mukaan tahansa erittäin lihallisia ja epäkypsiä. 1. Kor. Luetteloi 10 eri ongelma, joka heillä oli:
1) luvussa 3: kateutta, riitaa, jakautumisia. Paavali sanoi heille, että he elivät kuin uudestisyntymättömät ihmiset.
2) luvussa 4: ylimielistä luuloa, etteivät he tarvitse enää Paavalia, riippumattomuutta hänen johtamisestaan.
3) luvussa 5: miehellä on seksisuhde äitipuolensa kanssa.
4) luvussa 6: samassa kotiseurakunnassa olevat kaksi miestä haastavat toisensa julkiseen oikeudenkäyntiin. Myös jotkut miehet harrastivat seksiä prostituoitujen kanssa.
5) luvussa 7: hämmennystä sinkkuna olemisesta, naimisissa pysymisestä tai eroamisesta.
6) luvuissa 8 & 10: jotkut söivät epäjumalille uhrattua lihaa, mikä oli ok, mutta he pöyhkeilivät vapaudellaan syömällä sellaisten uskovien edessä, joita he tiesivät asian vaivaavan.
7) luvussa 9: vaikka Paavali oli tehnyt työtä1½ vuotta itsensä elättääkseen samalla kun opetuslapseutti heitä, he eivät vieläkään halunneet tukea hänen palvelutyötään, vaikka he olisivat voineet taloudellisesti sen tehdä – Paavalin yli 30 vuotta pitkän palvelutyön ajasta meillä on tallennettuna vain hänen työskentelynsä noiden1½ vuoden aikana Korintissa, ja kuitenkaan he eivät olleet riittävän suoraselkäisiä antaakseen takaisinpäin edes vähän.
8) luvussa 11: luokkakateus oli ongelma, koska rikkaat kieltäytyivät syömästä alempien luokkien kanssa kotiseurakuntakokouksessa, jossa ateriat olivat tavallisia. Myös vaimot käyttivät vapauttaa Kristuksessa heittäen pois huntunsa – kaupungin kulttuuri odotti naimisissa olevien naisten olevan hunnutettuja. Hän kertoi heille, että he voisivat rukoilla ja profetoida kokouksissa kunhan he olivat hunnutettuja paikallisen tavan mukaisesti.
9) luvuissa 12 & 14 kyse oli Hengen lahjoista ja hyvän järjestyksen mukaisista kotikokouksista.
10) Kaikki nämä ongelmat liittyivät siihen, että he eivät tunteneet eivätkä eläneet aidon rakkauden mukaisesti, minkä hän määritteli luvussa13.
Huolimatta siitä, että hän luettelee kakki nämä asiat ja käsittelee niitä 14:ssä ensimmäisessä luvussa, luvussa 15 hän kertoo heille "...me kaikki tulemme muuttumaan …" Alkuperäiset lukijat päästivät helpotuksen huokauksen, luulen.
Ottaen huomioon, että hän opetti pasuunansoitonjuhlasta tessalonikalaisille ja lainasi osia juhlan ohjeista efesolaisille, joilla yksin luvussa neljä luetteloituna on korinttilaisten synteihin verrattavia syntejä – kaikenlaista seksuaalista syntiä, varastamista, laiskuutta, kiroilua, riitaa ja jakautumisia, vihanpurkauksia, joitakin nimetäkseni, meidän täytyy vetää se johtopäätös, että myös he ajattelivat menevänsä tempauksessa.
Ristiriita?
Ja kuitenkin… Paavali sanoi noille samoille efesolaisille 5:25-27:ssa "...kuten Kristus myös rakasti seurakuntaa ja antoi Itsensä sen puolesta, niin että Hän saattaisi esitellä sen Itselleen loisteliaana seurakuntana, jossa ei ole tahraa eikä ryppyä ei mitään senkaltaista, vaan että se saattaisi olla pyhä ja tahraton …"
Esitellyksi tuleminen viittaa Karistaan hääateriaan, joka löytyy pasuunansoitonjuhlasta ja nähdään Ilm. 19:6-9:ssä Karitsan hääaterialla, jossa morsiamelle annetaan "hienoa pellavaa, puhdasta ja valkeaa, sillä hieno pellava on pyhien vanhurskaus." Kuinka voidaan noita seurakuntia kaikkine hänen nimeämineen dysfunktionaalisuuksineen ja synteineen voida pitää sellaisina, ettei heidän hääasussaan ole mitään tahraa eikä ryppyä?
Mikä meidät pätevöittää
Tässä sitä ollaan 21. vuosisadalla ja kaikki nuo ihmiset ovat kauan aikaa sitten kuolleet ja taivaassa, ja kuitenkin Paavalin mukaan heidät tullaan herättämään ja muuttamaan tempauksessa. Tuleeko meidän uskoa, että kaikki uskovat Korintissa, Efesossa ja Tessalonikassa olivat kuollessaan saavuttaneet sellaisten täydellisyyden tason, että me ajattelisimme sen merkitsevän, ettei heidän vanhurskauden viitassaan oli yhtään tahraa tai ryppyä? Vai olivatko he normaaleja ihmisiä eläen Herralle parhaan kykynsä mukaan elämän kestävässä opetuslapseuttamisen prosessissa? Jos niin on, missä kohdassa ylitetään viiva, jolloin voidaan pitää 'riittävän puhtaana' tempausta varten?
Eikö se tosiasia, että he kuolivat Kristuksessa, ole se, mikä pätevöittää heidät tulemaan herätetyksi ja muutetuksi viimeisen pasuunan soidessa, eikä kuinka kypsiä ja synnittömiä he elämässä olivat? Sen tähden eikö pätevöittävä tekijä nytkin ole sama; jos olet Kristuksessa kuollut tai elävä, osallistut tempaukseen, eikä se perustu täydellisesti elettyyn elämään?
Paavali sanoi edelleen, että maailmalle Jeesus tulee kuin varas yöllä viemään (kuten maailma luulee) sen, mikä ei Hänelle kuulu. Mutta Hän tulee sitä varten, joka kuuluu Hänelle – niitä varten, jotka tuntevat Hänet. Paavali ei sano, että heidän täytyy tuntea Hänet JA olla täydellisiä, vain että Hän tulee niitä varten, jotka ovat Hänen.
Paavali kertoi filippiläisille: "Ei niin, että olen nyt saavuttanut tämän ideaalin tai minut on jo tehty täydelliseksi, mutta riennän eteenpäin…", kuitenkin hän sisällytti itsensä 'me kaikki tulemme muuttumaan' – ryhmään kirjoittaessaan korinttolaisille.
Niinpä jos Paavali ei ollut täydellinen, mitä toivoa sinulla ja minulla on? Sen tähden jos me luulemme koko Kristuksen ruumiin tulevan jonkintasoisen yhtäläisen kypsyyden ja synnittömyyden tasolle ollakseen tempauksen arvoinen, olemme selvästi väärässä. Se mikä pätevöittää meidät on se, olemmeko todella Kristuksessa vai emme. (Joidenkuiden kohdalla vain hän ja Jumala tietävät.)
Noista viitoista
Hämmennys tulee kuvaan mukaan, kun vertaamme epätäydellistä ihmiselämäämme puhtaaseen uudestisyntyneeseen henkeemme. Ajattelemme fyysisen elämämme täytyvän nousta samalle puhtauden tasolle kuin mitä hengen ihmisellämme nyt on, sitten lannistumme jokaisen epäonnistumisen kohdalla ajatellen, ettemme koskaan 'pääse sinne'. (Paljastaen, ettemme todella elä uskoa, jossa vaelletaan Jumalan kanssa, vaan pikemminkin suoritukseen perustuvaa uskoa, joka ajattelee Hänen haluavan meidän hyppivän renkaiden läpi.)
Meidän täytyy tehdä sovinto sen asian kanssa, että jos Paavali sanoi, ettei hän ollut saavuttanut haluamaansa kypsyyden tasoa, mekään emme saavuta… niinpä lepää siinä tosiasiassa, että olet inhimillinen olento etkä tässä ruumiissa tule koskaan 'pääsemään perille'. Lainatakseni hyvää ystävää: Me emme ole tilintekovelvollisia täydellisyydestä; mutta olemme tilintekovelvollisia kasvusta.
Puhtaissa viitoissa eläminen
1. Joh. 1:7 sanotaan näin: "Jos me vaellamme siinä valossa, joka meillä on, ja meillä on yhteys Häneen (vertikaalinen vaellus) ja yhteys veljiimme (horisontaalinen vaellus), Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen veri puhdistaa meidät (jatkuvana prosessina) kaikesta synnistä."
Tuo jae sanoo, että jos vaellat siinä minkä tiedät suhteessa Herraan ja veljiin, tapahtuu jatkuva syntiemme puhdistaminen elämässämme. Nämä ovat ne synnit, joita teemme, mutta joista emme ole tietoisia kypsymättömyydessämme.
Esimerkiksi 10 vuotta sitten näit jonkin elokuvan ja pidit sitä hienona. Sitten näit sen viime viikolla ja olit kauhuissasi siitä, kuinka lihallinen se oli ja häpesit sitä, että tuohon aikaan olit pitänyt sitä hienona elokuvana. Elokuva ei ole muuttunut, sinä olet, mutta siksi että olit kypsymätön, mutta omasit oikean sydämen, Herra antoi syntisi anteeksi, sillä vaelsit siinä valossa, joka sinulla tuona aikana oli. Tämä on jakeen 7 jatkuva puhdistamisen prosessi.
Jae 9 sanoo: "Jos me tunnustamme syntimme, Hän on uskollinen ja oikeudenmukainen antamaan syntimme anteeksi, ja puhdistama meidät kaikesta epävanhurskaudesta. " Nämä ovat ne synnit, joista tiedämme.
Jos me tunnustamme ne synnit, jotka tiedämme tehneemme, Hän ei pyyhi pois vain tuota syntiä, vaan automaattisesti pyyhkii pois kaikki muut synnit samalla. Vau. Niinpä jos me vaellamme Hänen kanssaan parhaan kykymme mukaan ja vaellamme rakkaudessa veljeämme kohtaan, meidän syntimme pyyhitään pois jatkuvasti mikä tarkoittaa, että viittamme ovat puhtaan ja valkoiset, ilman tahraa tai ryppyä. Ja kun me tajuamme tehneemme syntiä, ja myönnämme sen Hänelle, Hän pyyhkii sen pois kaiken muun epävanhurskauden kanssa palauttaakseen uudestaan nuo viitat.
Hengellisesti niin muodoin Kristuksen ruumiilla sen vaeltaessa siinä valossa kuin sillä on, omaa puhtaat vanhurskauden viitat. Se ei ole täydellinen Kristuksen ruumis, vaan Kristuksen ruumis, joka vaeltaa siinä mikä sillä on. Sen ylimenevältä osalta Herra yksin tietää.
Me tiedämme, että viimeisen pasuunan soidessa Kristuksessa kuolleet tulevat saamaan uudet kehonsa, elossa olevat saavat myös uudet kehonsa ja me kaikki liitymme Herran seuraan Karitsan hääateriaa varten. Kukaan meistä ei tule saavuttamaan täydellisyyttä aiemmin, sillä emme tarvitsisi Vapahtajaa, jos voisimme tehdä sen omin neuvoin.
Toivon tämän olleen ajatuksia herättävän sarjaan, joka auttaa teitä erottelemaan sen, mitä uskotte ja miksi, ja kuten aina sanon, ei ole tärkeää, että olemme 100% yhtä mieltä, vaan että tiedät mitä uskot ja miksi. Ensi viikolla alkaa uusi sarja… siihen saakka, siunauksin.
John Fenn
www.cwowi.org ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen [email protected]