Prophetic/judgment #2, The vision
Profeetallista/tuomio, osa 2, näky
Hei kaikki,
Viime viikolla kerroin, mitä olin ajattelemassa kun Herra 'keskeytti' kertoakseen minulle, mitä Henki sanoo Kristuksen seurakunnalle (monille siinä) tätä aikaa varten. Sanoin myös, että halusin kertoa, mitä tarkoitetaan sillä, että 'tuomio alkaa Jumalan huoneesta', koska se liittyy suoraan siihen, mitä Hän sanoi.
Pikayhteenveto viime viikosta
Niinä runsaana 10 vuotena Apt. 2:ssa kuvatun helluntain ja Apt. 11:ssa kerrotun ajankohdan, jolloin Paavali alkoi opettaa, välissä, kukaan ei ollut opettanut perusasioita enemmän käytännön asioista liittyen siihen, kuinka soveltaa elämää Kristuksessa jokapäiväiseen elämään. Paavalin opetus oli niin dramaattisen erilaista verrattuna siihen, mitä kukaan oli kuullut sitten helluntain, että se sai aikaan sen, että maailma huomasi heidän olevan oma erillinen ryhmänsä ja kutsui heitä 'kristityiksi'. Ihmeellistä!
Sijoittaminen asiayhteyteen
Ilmestyskirjan luvuissa 2-3 Herra antaa yksilöllisiä sanoja Kristuksen ruumiille seitsemässä eri kaupungissa Aasiassa, joka silloin oli vain osavaltio maassa, josta tulisi nykyajan Turkki. Hän sanoo jokaiselle*: "Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo." *2:7, 11, 17, 29; 3:6, 13, 22
Huomaa, että se on monikossa. Sen tähden jokainen sana oli ensiksi tarkoitettu sille yksittäiselle seurakunnalle, jolle Hän kirjoitti, sen jälkeen ulospäin muulle Kristuksen ruumiille. Jopa sinä ja minä noin 1900 vuotta myöhemmin olemme oppineet noista sanoista!
Herran vierailu ja näky
Samalla tavoin se mitä Herra sanoi minulle, on ensin tietylle ryhmälle Kristuksen ruumiissa, sen jälkeen ulospäin laajemmalle Kristuksen ruumiille. Hän puhui erityisesti niistä, jotka viimeisten 10-15 vuoden ajan ovat eläneet uskoaan samantapaisesti kuin tilanne oli niinä noin kymmenenä vuotena helluntain ja Paavalin Antiokiassa opettamisen välissä; uskovia, mutta uskovia, joilla on tapahtunut vain vähän kasvua opetuslapsina ja ihmisinä. Heidän tietonsa oli pikemmin laajaa ja yleistä kuin erityisesti heidän elämäänsä ja kasvuaan kristittyinä ja kasvuaan ihmisinä koskevaa.
Meidän aikanamme on monia syitä siihen, että ihmisillä on laaja tietopohja, mutta vähän erityistä soveltamista uskoonsa liittyen. Ytimessä ei ole opetuksen ja opettajien puute, vaan on yhä laaja joukko itseään kristityiksi kutsuvia ihmisiä, jotka vuosien kuluessa ovat vetäytyneet jokaisesta tilaisuudesta kasvaa, joka on tullut vaikeudeksi ja hankaluudeksi naamioituneena. Tieto ei rinnastu kasvuun, vain Sanan tekeminen rinnastuu kasvuun.
Jokaisen persoonallisuuskonfliktin, jokaisen erimielisyyden, jokaisen väärinymmärryksen, jokaisen elämän vaikeuden kohdalla he ovat kansaa, joka perääntyivät henkilökohtaisesta kasvamisesta Kristuksessa ja kasvamisesta ihmisinä, jotka perääntyivät tilaisuuksista osoittaa rakkautta ja anteeksiantamusta, Hengen hedelmää sekä vaikeista, mutta jumalisista päätöksistä jääden niiden asemasta kasvamisessa paikoilleen haastamattomina ja liikkumattomina.
Hän sanoi: "Niiden, jotka menneinä aikoina hajottivat helposti huomionsa kuunnellen aina viimeisintä juttua, täytyy luopua noista häiriötekijöistä ja kääntää huomionsa minuun kasvaakseen. On aika monien lakata seuraamasta toisia ääniä, jotta he voivat kuulla minun ääneni." (Nuo toiset äänet voivat käsittää, mutta eivät rajoitu menneisyyden muistoihin, maailmallisiin ajatuksiin ja tapoihin toimia, rakkauteen maailmaa ja siinä olevia asioita kohtaan jne.)
Jätteen syömistä
Kun Hän oli sanomassa tuota, Hänen vasemmalle puolelleen ilmestyi näky: näin naisen tuijottavan pää hieman eteenpäin taipuneena kuten tehdään silloin kun keskitytään voimakkaasti jotakin esitystä katsoessa, hänellä oli silmät apposen auki eikä hän räpytellyt silmiään suun ollessa auki hänen haukkoessa henkeään nähdessään kaiken sen mitä näki – monissa tv- ja tietokoneruuduissa, jotka leijuivat ilmassa hänen kasvojensa edessä umpimähkään liikkuen, ehkä kahdeksan ruutua, jotka kaikki liikkuivat ikään kuin ne olisivat osa jättiläismäistä näytönsäästäjää, ja hän yritti epätoivoisesti katsella sitä kaikkea.
Sitten yksi ruutu tuli käsivarren ulottuville ja nainen kurotti ruutuun ja otti siitä mätänevää jätettä – mutta hän luuli sen olevan hyvältä maistuvaa ruokaa ja enemmänkin, hän luuli sen olevan viimeisintä ja suurenmoisinta, sellaista kun uusi kokki esittelee uuden ruokalajin suurelle yleisölle. Hän luuli olevansa salatun tiedon eturintamassa ja söi sen kaiken ilman kyselemistä tai arvostelukyvyn osoittamista – hän tunki sitä suuhunsa syöden jokaisen sanan ja kuvan, muttei valikoivasti, vaan pikemminkin kuin nälkää näkevä ihminen ahtaa ruokaa eikä välitä, kuinka paljon siitä päätyy hänen suuhunsa ja kasvoille ja vaatteille ja putoaa maahan – hän jatkoi kahmimista ja ahmimista kun jokainen ruutu liikkui ympäriinsä ja tuli käsivarren ulottuville, aluksi hitaasti, sitten nopeammin ja nopeammin kuin nälkää näkevä ihminen… hänestä tuli siivottoman näköinen kun joka puolella häntä oli jätettä hänen muutoin valkeassa pellavapuvussa, joka puolella hänen kasvojaan, jopa hänen hiuksissaan.
Hänen hengessään
Hänen tehdessään tätä huomioni siirtyi hänen sisälleen siitä yksinkertaisesta syystä, että saatoin yhtäkkiä nähdä hänen henkensä ja alaspäin sinne, mikä fyysisesti olisi ollut vatsan aluetta, ja hänessä oli sisällä vauva, joka näytti kuin Jeesuksen ja hänen yhdistelmältä. En ole koskaan nähnyt mitään sen kaltaista niiden 30 vuoden aikana, jolloin Jeesus on vieraillut luonani ja opettanut minua ja näyttänyt minulle asioita Hengessä. Pikku vauva naisessa oli hän, mutta myös Jeesus, eivätkä sanat vain osaa kuvata sitä riittävän tarkasti. Oli kuin hänellä olisi ollut Jeesuksen piirteet ja Hänellä naisen piirteet ja he olivat yhtä, paitsi että Hän yritti kasvaa naisessa, mutta nainen ei halunnut syödä oikeaa ruokaa, joka sallisi kasvun. Kyse ei ollut niinkään aliravitsemustapauksesta, vaan sen sijaan kitukasvuisuudesta – naisen olisi pitänyt olla jo aikuinen, mutta hän ei kyennyt kasvamaan nauttimansa ruokavalion takia.
Samalla tavoin kuin omenansiemen on suurempi sisältä kuin se on ulkoa, siinä mielessä, että sen sisällä on lukematon määrä omenapuita ja omenia, niin myös minä tiesin välittömästi, että kaikki hänen 'tuolta ulkoa' etsimänsä vastaukset olivat Kristuksessa, joka oli hänessä ja yritti epätoivoisesti kasvattaa naista vauvan asteelta aikuisuuteen. Mutta nainen piti sitä tylsänä ja epäkiinnostavana. Jeesus sanoi: "Osa hänen kasvutestiään on tämä: onko hän halukas siihen, että kysymyksiä jää vaille vastausta ja antaa ne minun hoivaani ja luottaen minuun hyvinvointinsa suhteen. Vai jatkaako hän sitä, että jättää huomiotta näitä kysymyksiä koskevan hiljaisuuteni - näiden kysymysten, jotka ovat vähäpätöisiä, vaikka hän pitää niitä tärkeinä ja jatkaa sitkeästi niiden parissa, samalla kun jättää huomioimatta ne alueet, joita pyydän häntä käsittelemään?"
"On sellaisia hänen sydämensä alueita, joita kaipaan saada koskettaa, ja alueita hänen elämässään, jotka hänen täytyy kohdata, mutta jokainen alue vaatisi sitä, että hän katsoisi rehellisesti sydäntään ja elämäänsä, minkä tuloksena olisi vakavien asioiden kohtaaminen. Ja hän tietää nämä asiat. Tuona päivänä, luuletko, että kysyn häneltä, mitä hän luulee tietävänsä niin monista aiheista, vai kysynkö häneltä hänen sydämessään ja elämässään olleista asioista, joihin hän ei päästänyt?"
Hän jatkoi: "Monilla, jotka elävät tällaista hajaantuneen huomion elämää, on avoin ovi pelkoon ja vihollisen valheisiin, sillä he jättävät huomiotta arvostelukyvyn ja suosivat sen sijaan sitä, että keräävät niin paljon tietoa kuin mahdollista niiltä monilta ääniltä, joita he pinnistelevät kuullakseen. Menneinä aikoina monet ovat valinneet ne alueet, joilla he haluavat kasvaa minussa siten kuin heille sopi. Monet ovat epäonnistuneet menneinä vuosina niissä tilaisuuksissa, joita heillä on kasvamiseksi ollut ja suosineet tiedon lisäämistä ja itsensä pitämistä kiireisenä jättäen huomioimatta aidon kasvun Minussa. Minun ääneeni keskittyminen on ensi askel kohti kasvamista voimassa ja luonteen puolesta minussa, mutta monet eivät edes ponnistele oppiakseen tuntemaan minut ja minun ääneni, koska toiset äänet ovat niin lähellä. Siten he pysyvät vauvoina minussa kun heidän pitäisi olla kypsiä aikuisia minussa."
Koskien lausumaa 'Tuomio alkaa Jumalan huoneesta'
Pietari sanoi 1. Piet. 4:17:ssä: " Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta." Mitä hän sillä tarkoitti? Asiayhteys merkitsee kaikkea, joten annapa, kun annan asiayhteyden tuon luvun alulla:
Pietarin ensimmäinen kirje keskittyy kärsimiseen – itse asiassa tuota sanaa käytetään 15 tai 16 kertaa 1. Pietarin kirjeessä. Hän opettaa kärsimisestä kahdella tavalla: vaino on 1. Pietarin kirjeen ensisijainen teema, mutta myös aiheuttaa sen, että lihamme kärsii, koska emme salli sen jatkaa synnin tekemistä. Hän aloittaa luvun neljä sanomalla tämän:
"Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli - sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä..." Hän jatkaa ja puhuu siitä, kuinka entisessä elämässä olimme syntisiä, mutta nyt ne ihmiset, joiden kanssa meillä oli tapana juosta, ajattelevat olevan outoa, että emme enää mene heidän kanssaan tekemään syntiä. (jakeet 3-4)
Loppuosassa kirjettään hän käyttää kärsimistä puhuessaan vainosta - 'kärsimisessä Herrassa' tai 'Herran tähden' ei koskaan ole kyse sairaudesta tai taudista tai siitä, että jokin henkilö vaivaa sinua – kyse on aina joko lihassa kärsimisestä koska et anna itsesi enää tehdä syntiä, tai vainosta. Siinä asiayhteydessä kristittyjen vaino on merkki tuomion tulemisesta maailmaa kohtaan, mutta ensin Kristuksen ruumiille.
Ensi viikolla kerron yksityiskohtaisemmin, mitä 'tuomio alkaa Jumalan huoneesta' merkitsee, näyn lopusta, ja kommenteista, joita Hän esitti koskien tätä vuotta ja seuraavaa. Siihen saakka siunauksin.
John Fenn
Profeetallista/tuomio, osa 2, näky
Hei kaikki,
Viime viikolla kerroin, mitä olin ajattelemassa kun Herra 'keskeytti' kertoakseen minulle, mitä Henki sanoo Kristuksen seurakunnalle (monille siinä) tätä aikaa varten. Sanoin myös, että halusin kertoa, mitä tarkoitetaan sillä, että 'tuomio alkaa Jumalan huoneesta', koska se liittyy suoraan siihen, mitä Hän sanoi.
Pikayhteenveto viime viikosta
Niinä runsaana 10 vuotena Apt. 2:ssa kuvatun helluntain ja Apt. 11:ssa kerrotun ajankohdan, jolloin Paavali alkoi opettaa, välissä, kukaan ei ollut opettanut perusasioita enemmän käytännön asioista liittyen siihen, kuinka soveltaa elämää Kristuksessa jokapäiväiseen elämään. Paavalin opetus oli niin dramaattisen erilaista verrattuna siihen, mitä kukaan oli kuullut sitten helluntain, että se sai aikaan sen, että maailma huomasi heidän olevan oma erillinen ryhmänsä ja kutsui heitä 'kristityiksi'. Ihmeellistä!
Sijoittaminen asiayhteyteen
Ilmestyskirjan luvuissa 2-3 Herra antaa yksilöllisiä sanoja Kristuksen ruumiille seitsemässä eri kaupungissa Aasiassa, joka silloin oli vain osavaltio maassa, josta tulisi nykyajan Turkki. Hän sanoo jokaiselle*: "Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo." *2:7, 11, 17, 29; 3:6, 13, 22
Huomaa, että se on monikossa. Sen tähden jokainen sana oli ensiksi tarkoitettu sille yksittäiselle seurakunnalle, jolle Hän kirjoitti, sen jälkeen ulospäin muulle Kristuksen ruumiille. Jopa sinä ja minä noin 1900 vuotta myöhemmin olemme oppineet noista sanoista!
Herran vierailu ja näky
Samalla tavoin se mitä Herra sanoi minulle, on ensin tietylle ryhmälle Kristuksen ruumiissa, sen jälkeen ulospäin laajemmalle Kristuksen ruumiille. Hän puhui erityisesti niistä, jotka viimeisten 10-15 vuoden ajan ovat eläneet uskoaan samantapaisesti kuin tilanne oli niinä noin kymmenenä vuotena helluntain ja Paavalin Antiokiassa opettamisen välissä; uskovia, mutta uskovia, joilla on tapahtunut vain vähän kasvua opetuslapsina ja ihmisinä. Heidän tietonsa oli pikemmin laajaa ja yleistä kuin erityisesti heidän elämäänsä ja kasvuaan kristittyinä ja kasvuaan ihmisinä koskevaa.
Meidän aikanamme on monia syitä siihen, että ihmisillä on laaja tietopohja, mutta vähän erityistä soveltamista uskoonsa liittyen. Ytimessä ei ole opetuksen ja opettajien puute, vaan on yhä laaja joukko itseään kristityiksi kutsuvia ihmisiä, jotka vuosien kuluessa ovat vetäytyneet jokaisesta tilaisuudesta kasvaa, joka on tullut vaikeudeksi ja hankaluudeksi naamioituneena. Tieto ei rinnastu kasvuun, vain Sanan tekeminen rinnastuu kasvuun.
Jokaisen persoonallisuuskonfliktin, jokaisen erimielisyyden, jokaisen väärinymmärryksen, jokaisen elämän vaikeuden kohdalla he ovat kansaa, joka perääntyivät henkilökohtaisesta kasvamisesta Kristuksessa ja kasvamisesta ihmisinä, jotka perääntyivät tilaisuuksista osoittaa rakkautta ja anteeksiantamusta, Hengen hedelmää sekä vaikeista, mutta jumalisista päätöksistä jääden niiden asemasta kasvamisessa paikoilleen haastamattomina ja liikkumattomina.
Hän sanoi: "Niiden, jotka menneinä aikoina hajottivat helposti huomionsa kuunnellen aina viimeisintä juttua, täytyy luopua noista häiriötekijöistä ja kääntää huomionsa minuun kasvaakseen. On aika monien lakata seuraamasta toisia ääniä, jotta he voivat kuulla minun ääneni." (Nuo toiset äänet voivat käsittää, mutta eivät rajoitu menneisyyden muistoihin, maailmallisiin ajatuksiin ja tapoihin toimia, rakkauteen maailmaa ja siinä olevia asioita kohtaan jne.)
Jätteen syömistä
Kun Hän oli sanomassa tuota, Hänen vasemmalle puolelleen ilmestyi näky: näin naisen tuijottavan pää hieman eteenpäin taipuneena kuten tehdään silloin kun keskitytään voimakkaasti jotakin esitystä katsoessa, hänellä oli silmät apposen auki eikä hän räpytellyt silmiään suun ollessa auki hänen haukkoessa henkeään nähdessään kaiken sen mitä näki – monissa tv- ja tietokoneruuduissa, jotka leijuivat ilmassa hänen kasvojensa edessä umpimähkään liikkuen, ehkä kahdeksan ruutua, jotka kaikki liikkuivat ikään kuin ne olisivat osa jättiläismäistä näytönsäästäjää, ja hän yritti epätoivoisesti katsella sitä kaikkea.
Sitten yksi ruutu tuli käsivarren ulottuville ja nainen kurotti ruutuun ja otti siitä mätänevää jätettä – mutta hän luuli sen olevan hyvältä maistuvaa ruokaa ja enemmänkin, hän luuli sen olevan viimeisintä ja suurenmoisinta, sellaista kun uusi kokki esittelee uuden ruokalajin suurelle yleisölle. Hän luuli olevansa salatun tiedon eturintamassa ja söi sen kaiken ilman kyselemistä tai arvostelukyvyn osoittamista – hän tunki sitä suuhunsa syöden jokaisen sanan ja kuvan, muttei valikoivasti, vaan pikemminkin kuin nälkää näkevä ihminen ahtaa ruokaa eikä välitä, kuinka paljon siitä päätyy hänen suuhunsa ja kasvoille ja vaatteille ja putoaa maahan – hän jatkoi kahmimista ja ahmimista kun jokainen ruutu liikkui ympäriinsä ja tuli käsivarren ulottuville, aluksi hitaasti, sitten nopeammin ja nopeammin kuin nälkää näkevä ihminen… hänestä tuli siivottoman näköinen kun joka puolella häntä oli jätettä hänen muutoin valkeassa pellavapuvussa, joka puolella hänen kasvojaan, jopa hänen hiuksissaan.
Hänen hengessään
Hänen tehdessään tätä huomioni siirtyi hänen sisälleen siitä yksinkertaisesta syystä, että saatoin yhtäkkiä nähdä hänen henkensä ja alaspäin sinne, mikä fyysisesti olisi ollut vatsan aluetta, ja hänessä oli sisällä vauva, joka näytti kuin Jeesuksen ja hänen yhdistelmältä. En ole koskaan nähnyt mitään sen kaltaista niiden 30 vuoden aikana, jolloin Jeesus on vieraillut luonani ja opettanut minua ja näyttänyt minulle asioita Hengessä. Pikku vauva naisessa oli hän, mutta myös Jeesus, eivätkä sanat vain osaa kuvata sitä riittävän tarkasti. Oli kuin hänellä olisi ollut Jeesuksen piirteet ja Hänellä naisen piirteet ja he olivat yhtä, paitsi että Hän yritti kasvaa naisessa, mutta nainen ei halunnut syödä oikeaa ruokaa, joka sallisi kasvun. Kyse ei ollut niinkään aliravitsemustapauksesta, vaan sen sijaan kitukasvuisuudesta – naisen olisi pitänyt olla jo aikuinen, mutta hän ei kyennyt kasvamaan nauttimansa ruokavalion takia.
Samalla tavoin kuin omenansiemen on suurempi sisältä kuin se on ulkoa, siinä mielessä, että sen sisällä on lukematon määrä omenapuita ja omenia, niin myös minä tiesin välittömästi, että kaikki hänen 'tuolta ulkoa' etsimänsä vastaukset olivat Kristuksessa, joka oli hänessä ja yritti epätoivoisesti kasvattaa naista vauvan asteelta aikuisuuteen. Mutta nainen piti sitä tylsänä ja epäkiinnostavana. Jeesus sanoi: "Osa hänen kasvutestiään on tämä: onko hän halukas siihen, että kysymyksiä jää vaille vastausta ja antaa ne minun hoivaani ja luottaen minuun hyvinvointinsa suhteen. Vai jatkaako hän sitä, että jättää huomiotta näitä kysymyksiä koskevan hiljaisuuteni - näiden kysymysten, jotka ovat vähäpätöisiä, vaikka hän pitää niitä tärkeinä ja jatkaa sitkeästi niiden parissa, samalla kun jättää huomioimatta ne alueet, joita pyydän häntä käsittelemään?"
"On sellaisia hänen sydämensä alueita, joita kaipaan saada koskettaa, ja alueita hänen elämässään, jotka hänen täytyy kohdata, mutta jokainen alue vaatisi sitä, että hän katsoisi rehellisesti sydäntään ja elämäänsä, minkä tuloksena olisi vakavien asioiden kohtaaminen. Ja hän tietää nämä asiat. Tuona päivänä, luuletko, että kysyn häneltä, mitä hän luulee tietävänsä niin monista aiheista, vai kysynkö häneltä hänen sydämessään ja elämässään olleista asioista, joihin hän ei päästänyt?"
Hän jatkoi: "Monilla, jotka elävät tällaista hajaantuneen huomion elämää, on avoin ovi pelkoon ja vihollisen valheisiin, sillä he jättävät huomiotta arvostelukyvyn ja suosivat sen sijaan sitä, että keräävät niin paljon tietoa kuin mahdollista niiltä monilta ääniltä, joita he pinnistelevät kuullakseen. Menneinä aikoina monet ovat valinneet ne alueet, joilla he haluavat kasvaa minussa siten kuin heille sopi. Monet ovat epäonnistuneet menneinä vuosina niissä tilaisuuksissa, joita heillä on kasvamiseksi ollut ja suosineet tiedon lisäämistä ja itsensä pitämistä kiireisenä jättäen huomioimatta aidon kasvun Minussa. Minun ääneeni keskittyminen on ensi askel kohti kasvamista voimassa ja luonteen puolesta minussa, mutta monet eivät edes ponnistele oppiakseen tuntemaan minut ja minun ääneni, koska toiset äänet ovat niin lähellä. Siten he pysyvät vauvoina minussa kun heidän pitäisi olla kypsiä aikuisia minussa."
Koskien lausumaa 'Tuomio alkaa Jumalan huoneesta'
Pietari sanoi 1. Piet. 4:17:ssä: " Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta." Mitä hän sillä tarkoitti? Asiayhteys merkitsee kaikkea, joten annapa, kun annan asiayhteyden tuon luvun alulla:
Pietarin ensimmäinen kirje keskittyy kärsimiseen – itse asiassa tuota sanaa käytetään 15 tai 16 kertaa 1. Pietarin kirjeessä. Hän opettaa kärsimisestä kahdella tavalla: vaino on 1. Pietarin kirjeen ensisijainen teema, mutta myös aiheuttaa sen, että lihamme kärsii, koska emme salli sen jatkaa synnin tekemistä. Hän aloittaa luvun neljä sanomalla tämän:
"Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli - sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä..." Hän jatkaa ja puhuu siitä, kuinka entisessä elämässä olimme syntisiä, mutta nyt ne ihmiset, joiden kanssa meillä oli tapana juosta, ajattelevat olevan outoa, että emme enää mene heidän kanssaan tekemään syntiä. (jakeet 3-4)
Loppuosassa kirjettään hän käyttää kärsimistä puhuessaan vainosta - 'kärsimisessä Herrassa' tai 'Herran tähden' ei koskaan ole kyse sairaudesta tai taudista tai siitä, että jokin henkilö vaivaa sinua – kyse on aina joko lihassa kärsimisestä koska et anna itsesi enää tehdä syntiä, tai vainosta. Siinä asiayhteydessä kristittyjen vaino on merkki tuomion tulemisesta maailmaa kohtaan, mutta ensin Kristuksen ruumiille.
Ensi viikolla kerron yksityiskohtaisemmin, mitä 'tuomio alkaa Jumalan huoneesta' merkitsee, näyn lopusta, ja kommenteista, joita Hän esitti koskien tätä vuotta ja seuraavaa. Siihen saakka siunauksin.
John Fenn
RSS Feed