According to your faith 4 of 4, Go back to the original
Tapahtukoon teille uskonne mukaan, osa 4/4, Palaa alkuperäiseen
Hei kaikki,
Onko sinusta joskus tuntunut siltä, että Herra olisi antanut sinulle lupauksen koskien rakasta ihmistä, ehkä vuosia sitten, mutta nyt tuo ihminen ei vaella Herran kanssa? Oletko koskaan pohtinut, pitäisikö sinun jatkaa rukoilemista vai luopua toivosta?
Esimerkiksi: eräälle äidille oli profetoitu ihania asioita hänen pojastaan tämän ollessa vielä pieni. Mutta nyt tuo poika on parikymppinen mies ja elää maailmallisesti eikä halua olla missään tekemisissä äitinsä ja nuoruutensa Jumalan kanssa.
Kuitenkin naisesta tuntui, että Herra oli kertonut hänen sydämelleen tiettyjä asioita koskien pojan kutsua ja tarkoitusta elämässä – mitä nainen tekee? Missä kohtaan tässä tilanteessa tulee mukaan 'tapahtukoon sinulle uskosi mukaan'?
Jokainen henkilö kohtaa olosuhteita, jotka ovat vastoin hänen uskoaan. Selittämättömiä asioita. Lapsi, joka saa kuolettavan taudin, syöpä, joka vie rakkaan ihmisen nopeasti. Traaginen onnettomuus, jossa on mukana kristittyjä teinejä. Työpaikka, jonka hän ajatteli Jumalan antaneen ja muutama kuukausi myöhemmin tuo yritys lopettaa toimintansa.
Herra sallii vaikka kuinka monen asia tapahtua heille, joita rakastamme niin paljon ilman, että saamme Häneltä mitään selitystä. Mitä meidän tulee tehdä? Kuinka 'pidämme lujasti Sanasta kiinni', kun kaikki näyttää menevän vastakkaiseen suuntaan?
2.Kun. 4: 8-37; kertomus naisesta, joka osoitti ystävällisyyttä Elisalle.
Elisa poikkesi säännöllisesti naisen ja tämän aviomiehen kotona ja nainen osoitti Elisalle vieraanvaraisuutta. Viimein he lisäsivät taloonsa huoneen, jotta Elisa voisi tarpeen mukaan yöpyä siellä.
Elisa halusi tehdä jotakin naisen hyväksi ja hänen palvelijansa Geehasi mainitsi, ettei heillä ollut lapsia. Elisa sanoi naiselle, että 'Tähän aikaan tulevana vuonna on sinulla poika sylissäsi'. Nainen kehotti Elisaa olemaan kiusoittelematta häntä, ja että hänen olisi parasta olla oikeassa. Jakeet 16 & 17 kertovat meille, että nainen tuli raskaaksi ja synnytti pojan, kuten Elisa oli profetoinut.
Jae 18 kertoo meille, että kun poika oli kasvanut isoksi, hän oli töissä pellolla isänsä kanssa ja ilmeisesti elimistönsä kuumeni liikaa ja poika valitti pääkipua. Hän kuoli muutama tunti myöhemmin. Meidän täytyy muistaa lupauksen sana, joka Elisa oli antanut naiselle jakeessa 16, ja että monia vuosia oli kulunut, jotta poika oli 'kasvanut isoksi' ja oli töissä pellolla isänsä kanssa.
Lupauksen voima ei ole vähentynyt vuosien kuluessa
Jakeet 22-28 kertovat meille, että hän asetti nuoren miehen ruumiin vuoteelle Elisan huoneessa ja sen jälkeen sanoi miehelleen vain: "Ole huoleti", nainen satuloi aasin ja kiisi etsimään Elisaa. Löydettyään hänet nainen sanoi:
"Pyysinkö minä poikaa herraltani? Enkö sanonut: 'Älä uskottele minulle'?"
Toisin sanoen nainen ei koskaan pyytänyt poikaa, hän ei koskaan pyytänyt lupausta Herralta poikaa koskien. Antoiko Jumala naiselle sanan pojasta vain ottaakseen hänet muutama vuosi myöhemmin? Nainen oli oikeutetusti tolaltaan! Hyvä uutinen on, että Elisa herätti pojan kuolleista.
Asetumme tarkoituksellisesti aiheemme vuoksi tämän nuoren pojan äidin puolelle. Nainen ei yrittänyt tulla raskaaksi. Kun Jumalan mies kysyi, voisiko Jumala tehdä jotakin naisen puolesta, nainen sanoi, että asiat olivat hyvin. Oli Jumalan ajatus, että Elisa profetoisi, että nainen saisi pojan. Nyt olosuhteet liittoutuivat viemään naiselta pois hänen lupauksensa pojan.
Mitä sinä tekisit?
Tapahtukoon sinulle uskosi mukaan. Sanoisitko: "En ymmärrä tilannetta, vaan poikani on kuollut. Kai tuo profetia oli vain niiksi harvoiksi vuosiksi, jolloin meillä oli hänet." Vai tekisitkö, kuten nainen teki, ajatellen, että Jumala ei olisi antanut hänelle sanaa, ellei Hän olisi aikonut tuon vauvan kasvavan aikuiseksi mieheksi ja elävän vanhempiaan pitempään – ja nainen aikoi varmistaa sen, että tuo sana saisi täyttymyksensä hänen poikansa elämässä!
Onko sinulla jotakuta rakasta ihmistä koskevia lupauksia, joita pidät tiiviisti sydämessäsi? Näyttääkö siltä, etteivät nuo lupaukset tapahdu hänen elämässään? Ihmetteletkö koskaan sitä, kuinka Herra saa aikaan sen minkä Hän sinulle lupasi?
Aiotko vetäytyä taaksepäin ja sanoa: 'Olkoon menneeksi, ehkä kuulin väärin'? Tai oletko kuin yllä oleva nainen, joka piti kiinni alkuperäisestä lupauksesta ja pysyi lujana siinä tiedossa, että Herra saa sen tapahtumaan? Vaikka tuon rakkaan ihmisen täytyy käydä läpi monia syntejä ennen kuin hän luovuttaa ja antaa periksi Herralle, Hänen lupauksensa tulee toteutumaan.
Jairus ja hänen tyttärensä
Mk. 5:23:ssa Jairus-niminen mies tuli Jeesuksen luo sanoen: "Pieni tyttäreni on kuolemaisillaan; tule ja pane kätesi hänen päällensä, että hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon."
Tuo oli uskon kohta – jos Jeesus tulisi panemaan kätensä tytön päälle, tyttö jäisi eloon. Heidän kävellessään Jairuksen kotiin eräs ystävä tuli kertomaan hänelle, että tytär oli kuollut, joten ei kannattanut häiritä Jeesusta. Jakeessa 36 sanotaan:
"Mutta Jeesus ei ottanut kuullakseen, mitä puhuttiin, vaan sanoi synagogan esimiehelle (Jairukselle): "Älä pelkää, usko ainoastaan."
Mitä Jeesus käski Jairusta uskomaan? Kyse oli alkuperäisestä uskon kohdasta: jos tulet ja lasket kätesi hänen päälleen, hän jää eloon. Heti kun Jeesus lupautui tulemaan ja laskemaan kätensä Jairuksen tyttären päälle, ei oikeastaan ollut väliä, oliko tyttö elossa vai kuollut, kuumeessa vai kuollut, koska Jeesus sanoi, että Hän tulisi panemaan kätensä tytön päälle ja tyttö jäisi eloon.
Kun Jeesus sanoi hänelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan", Jeesus käski häntä uskomaan alkuperäistä pyyntöä: tule panemaan kätesi hänen päälleen ja hän jää eloon. Joskus meidän täytyy palata tietämäämme viimeiseen kertaan, jolloin Herra oli antanut meille sanan jollekulle tai jotakin tilannetta varten, ja levätä siinä sanassa – vaikkakin se olisi annettu vuosia sitten.
Samoin oli myös Lasaruksen kohdalla Joh. 11:ssä. Heti kun Jeesus oli päättänyt vierailla Lasaruksen luona, ei oikeastaan ollut väliä sillä, pysyikö Lasarus sairaana vai oliko kuollut. Jeesus on suurempi kuin mitkään olosuhteet, joten ei ollut väliä sillä, oliko Lasarus ollut kuollut jo neljä päivää, silloin kun Hän tuli paikalle, vai neljä minuuttia.
Mene takaisin viimeiseen asiaan, jonka tiedät Herran näyttäneen sinulle, paljastaneen hengellesi. Palaa tuohon viimeiseen lupaukseen, jonka tiedät Hänen sinulle antaneen – ja lepää. Hän antoi tuon sanan nähden tulevaisuuden, ja kuitenkin Hän antoi sen.
Tunnustakaamme, että suurelta osin elämässä on niin, että 'tapahtukoon teille uskonne mukaan'. Kun kohtaamme elämässämme yllätyksiä, voimme joko odottaa näkevämme lahjoitettavan 'kaiken mitä elämään ja jumalisuuteen' kuuluu tai voimme alistua olosuhteisiin. Mitä sitten tapahtuukin, se tulee olemaan uskosi mukaan. Valitkaamme usko pelon sijaan, lupaus olosuhteiden asemesta.
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Tapahtukoon teille uskonne mukaan, osa 4/4, Palaa alkuperäiseen
Hei kaikki,
Onko sinusta joskus tuntunut siltä, että Herra olisi antanut sinulle lupauksen koskien rakasta ihmistä, ehkä vuosia sitten, mutta nyt tuo ihminen ei vaella Herran kanssa? Oletko koskaan pohtinut, pitäisikö sinun jatkaa rukoilemista vai luopua toivosta?
Esimerkiksi: eräälle äidille oli profetoitu ihania asioita hänen pojastaan tämän ollessa vielä pieni. Mutta nyt tuo poika on parikymppinen mies ja elää maailmallisesti eikä halua olla missään tekemisissä äitinsä ja nuoruutensa Jumalan kanssa.
Kuitenkin naisesta tuntui, että Herra oli kertonut hänen sydämelleen tiettyjä asioita koskien pojan kutsua ja tarkoitusta elämässä – mitä nainen tekee? Missä kohtaan tässä tilanteessa tulee mukaan 'tapahtukoon sinulle uskosi mukaan'?
Jokainen henkilö kohtaa olosuhteita, jotka ovat vastoin hänen uskoaan. Selittämättömiä asioita. Lapsi, joka saa kuolettavan taudin, syöpä, joka vie rakkaan ihmisen nopeasti. Traaginen onnettomuus, jossa on mukana kristittyjä teinejä. Työpaikka, jonka hän ajatteli Jumalan antaneen ja muutama kuukausi myöhemmin tuo yritys lopettaa toimintansa.
Herra sallii vaikka kuinka monen asia tapahtua heille, joita rakastamme niin paljon ilman, että saamme Häneltä mitään selitystä. Mitä meidän tulee tehdä? Kuinka 'pidämme lujasti Sanasta kiinni', kun kaikki näyttää menevän vastakkaiseen suuntaan?
2.Kun. 4: 8-37; kertomus naisesta, joka osoitti ystävällisyyttä Elisalle.
Elisa poikkesi säännöllisesti naisen ja tämän aviomiehen kotona ja nainen osoitti Elisalle vieraanvaraisuutta. Viimein he lisäsivät taloonsa huoneen, jotta Elisa voisi tarpeen mukaan yöpyä siellä.
Elisa halusi tehdä jotakin naisen hyväksi ja hänen palvelijansa Geehasi mainitsi, ettei heillä ollut lapsia. Elisa sanoi naiselle, että 'Tähän aikaan tulevana vuonna on sinulla poika sylissäsi'. Nainen kehotti Elisaa olemaan kiusoittelematta häntä, ja että hänen olisi parasta olla oikeassa. Jakeet 16 & 17 kertovat meille, että nainen tuli raskaaksi ja synnytti pojan, kuten Elisa oli profetoinut.
Jae 18 kertoo meille, että kun poika oli kasvanut isoksi, hän oli töissä pellolla isänsä kanssa ja ilmeisesti elimistönsä kuumeni liikaa ja poika valitti pääkipua. Hän kuoli muutama tunti myöhemmin. Meidän täytyy muistaa lupauksen sana, joka Elisa oli antanut naiselle jakeessa 16, ja että monia vuosia oli kulunut, jotta poika oli 'kasvanut isoksi' ja oli töissä pellolla isänsä kanssa.
Lupauksen voima ei ole vähentynyt vuosien kuluessa
Jakeet 22-28 kertovat meille, että hän asetti nuoren miehen ruumiin vuoteelle Elisan huoneessa ja sen jälkeen sanoi miehelleen vain: "Ole huoleti", nainen satuloi aasin ja kiisi etsimään Elisaa. Löydettyään hänet nainen sanoi:
"Pyysinkö minä poikaa herraltani? Enkö sanonut: 'Älä uskottele minulle'?"
Toisin sanoen nainen ei koskaan pyytänyt poikaa, hän ei koskaan pyytänyt lupausta Herralta poikaa koskien. Antoiko Jumala naiselle sanan pojasta vain ottaakseen hänet muutama vuosi myöhemmin? Nainen oli oikeutetusti tolaltaan! Hyvä uutinen on, että Elisa herätti pojan kuolleista.
Asetumme tarkoituksellisesti aiheemme vuoksi tämän nuoren pojan äidin puolelle. Nainen ei yrittänyt tulla raskaaksi. Kun Jumalan mies kysyi, voisiko Jumala tehdä jotakin naisen puolesta, nainen sanoi, että asiat olivat hyvin. Oli Jumalan ajatus, että Elisa profetoisi, että nainen saisi pojan. Nyt olosuhteet liittoutuivat viemään naiselta pois hänen lupauksensa pojan.
Mitä sinä tekisit?
Tapahtukoon sinulle uskosi mukaan. Sanoisitko: "En ymmärrä tilannetta, vaan poikani on kuollut. Kai tuo profetia oli vain niiksi harvoiksi vuosiksi, jolloin meillä oli hänet." Vai tekisitkö, kuten nainen teki, ajatellen, että Jumala ei olisi antanut hänelle sanaa, ellei Hän olisi aikonut tuon vauvan kasvavan aikuiseksi mieheksi ja elävän vanhempiaan pitempään – ja nainen aikoi varmistaa sen, että tuo sana saisi täyttymyksensä hänen poikansa elämässä!
Onko sinulla jotakuta rakasta ihmistä koskevia lupauksia, joita pidät tiiviisti sydämessäsi? Näyttääkö siltä, etteivät nuo lupaukset tapahdu hänen elämässään? Ihmetteletkö koskaan sitä, kuinka Herra saa aikaan sen minkä Hän sinulle lupasi?
Aiotko vetäytyä taaksepäin ja sanoa: 'Olkoon menneeksi, ehkä kuulin väärin'? Tai oletko kuin yllä oleva nainen, joka piti kiinni alkuperäisestä lupauksesta ja pysyi lujana siinä tiedossa, että Herra saa sen tapahtumaan? Vaikka tuon rakkaan ihmisen täytyy käydä läpi monia syntejä ennen kuin hän luovuttaa ja antaa periksi Herralle, Hänen lupauksensa tulee toteutumaan.
Jairus ja hänen tyttärensä
Mk. 5:23:ssa Jairus-niminen mies tuli Jeesuksen luo sanoen: "Pieni tyttäreni on kuolemaisillaan; tule ja pane kätesi hänen päällensä, että hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon."
Tuo oli uskon kohta – jos Jeesus tulisi panemaan kätensä tytön päälle, tyttö jäisi eloon. Heidän kävellessään Jairuksen kotiin eräs ystävä tuli kertomaan hänelle, että tytär oli kuollut, joten ei kannattanut häiritä Jeesusta. Jakeessa 36 sanotaan:
"Mutta Jeesus ei ottanut kuullakseen, mitä puhuttiin, vaan sanoi synagogan esimiehelle (Jairukselle): "Älä pelkää, usko ainoastaan."
Mitä Jeesus käski Jairusta uskomaan? Kyse oli alkuperäisestä uskon kohdasta: jos tulet ja lasket kätesi hänen päälleen, hän jää eloon. Heti kun Jeesus lupautui tulemaan ja laskemaan kätensä Jairuksen tyttären päälle, ei oikeastaan ollut väliä, oliko tyttö elossa vai kuollut, kuumeessa vai kuollut, koska Jeesus sanoi, että Hän tulisi panemaan kätensä tytön päälle ja tyttö jäisi eloon.
Kun Jeesus sanoi hänelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan", Jeesus käski häntä uskomaan alkuperäistä pyyntöä: tule panemaan kätesi hänen päälleen ja hän jää eloon. Joskus meidän täytyy palata tietämäämme viimeiseen kertaan, jolloin Herra oli antanut meille sanan jollekulle tai jotakin tilannetta varten, ja levätä siinä sanassa – vaikkakin se olisi annettu vuosia sitten.
Samoin oli myös Lasaruksen kohdalla Joh. 11:ssä. Heti kun Jeesus oli päättänyt vierailla Lasaruksen luona, ei oikeastaan ollut väliä sillä, pysyikö Lasarus sairaana vai oliko kuollut. Jeesus on suurempi kuin mitkään olosuhteet, joten ei ollut väliä sillä, oliko Lasarus ollut kuollut jo neljä päivää, silloin kun Hän tuli paikalle, vai neljä minuuttia.
Mene takaisin viimeiseen asiaan, jonka tiedät Herran näyttäneen sinulle, paljastaneen hengellesi. Palaa tuohon viimeiseen lupaukseen, jonka tiedät Hänen sinulle antaneen – ja lepää. Hän antoi tuon sanan nähden tulevaisuuden, ja kuitenkin Hän antoi sen.
Tunnustakaamme, että suurelta osin elämässä on niin, että 'tapahtukoon teille uskonne mukaan'. Kun kohtaamme elämässämme yllätyksiä, voimme joko odottaa näkevämme lahjoitettavan 'kaiken mitä elämään ja jumalisuuteen' kuuluu tai voimme alistua olosuhteisiin. Mitä sitten tapahtuukin, se tulee olemaan uskosi mukaan. Valitkaamme usko pelon sijaan, lupaus olosuhteiden asemesta.
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed