Tapahtukoon teille uskonne mukaan, osa 3/4, Jumala testaa meitä?
Hei kaikki,
Jumala ei testaa meitä pahalla, mutta Hän kyllä testaa meitä. Tuossa testaamisessa löytää tilaisuuden kasvaa uskonsa mukaan.
Jaak. 1: 2:ssa meitä kehotetaan: "...pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin testeihin/koetteluihin/kiusauksiin tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä."
Huomaa hänen sanoneen pitää sitä Ilona, mikä on hengen hedelmää, mikä merkitsee, että hän ei 'onnellisena olemisesta', joka on tunne. Jotta pitää koettelua/testiä/kiusausta ilona, sinun täytyy olla Gal. 5: 22-23:n hengen hedelmässä. Meidän tulee viedä kamppailumme Herralle, käsitellä sitä hengellisesti, eikä pitää sitä minään uskonnollisena onnellisuutena asettaen kasvomme parhaaseen sunnuntaiaamun seurakuntailmeeseen.
Huomaa: Syy siihen, että kirjoitin 'hengen hedelmä' enkä 'Hengen hedelmä', on asiayhteyden vuoksi. Kreikan kielessä ei ole isoja kirjaimia eikä pilkkuja, joten tiedämme vain asiayhteydestä, puhuuko hän Pyhän Hengen hedelmästä tai uudesti syntyneen ihmisen hengen hedelmästä. Koska asiayhteytenä on sota ihmisen lihan tekojen ja ihmisen hengen välillä, on selvää, että hengen hedelmä on ihmisen hengen. Voisimme myös sanoa, että Pyhä Henki ON rakkaus, ilo, rauha ja niin edelleen. Hedelmä on niin ollen emopuunsa jälkeläinen. Joten ihmisen hengen hedelmä on sovelias.
Ja varmistaakseen, että jokainen ymmärtää, Jaakob sanoi jakeessa 13: "Älköön kukaan, kiusauksessa/koetuksessa/testaamisessa ollessaan, sanoko: "Jumala minua kiusaa"; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa/testattavissa/koeteltavissa, eikä hän ketään kiusaa/testaa/koettele pahalla."
Kuinka sitten Hän testaa meitä? Iisakin uhraaminen.
1. Moos. 22:1:ssa sanotaan: "Näiden tapausten jälkeen Jumala koetteli Aabrahamia." Parempi käännös olisi 'Jumala näytti Aabrahamin toteen'. Toisin sanoen Herra aikoi panna Aabrahamin tilanteeseen, joka näyttäisi toteen Aabrahamin uskon ja integriteetin, osoittaisi sen, mitä hänen sydämessään oli sekä näyttäisi hänen sitoutumisensa siihen liittoon, jonka he kaksi olivat tehneet.
Voisimme sanoa, että varmastikin näyttää pahalta pyytää Aabrahamia uhraamaan Iisak ihmisuhrina, mutta toinen puoli on se, että Jumala osoitti, mitä Aabrahamin sydämessä oli. Jopa Aabraham tajusi lopputuleman ennen kuin se alkoi, sanoen pojalleen jakeessa kahdeksan, että 'Jumala katsoo kyllä itselleen karitsan (Karitsan)…' (v. 1992 suomennos), kun itse asiassa Herra hankki oinaan uhriksi.
Aabraham tiesi, mitä oli meneillään. Hän tiesi, että liittosuhteessa kummankin liiton pään, niiden, jotka tekevät liiton, täytyy antaa arvokkain omaisuutensa toiselle. Hän tiesi myös, että Herra oli ilmestynyt hänelle ja kertonut, että hänen pojallaan Iisakilla tulisi olemaan lapsia, mikä ei ollut vielä tapahtunut. Joten hän tiesi, että Jumala joko hankkisi uhrin tai hänen poikansa herätettäisiin kuolleista, koska Jumala oli nimennyt Iisakin siksi, josta tulisi kansojen isä. Hepr. 11:17-19 puhuu näistä asioista.
Siitä johtuen, että hänen sydämensä osoitettiin todeksi, että hän saattoi maan päällä vapauttaa lupauksen poikansa, niin Isä Jumala taivaasta oli vapautettu uhraamaan lupauksen poikansa lopullisena uhrina. "Sen tähden, että tämän teit etkä kieltänyt minulta ainokaista poikaasi, minä runsaasti siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi..."
On siis ratkaistu se, että Jumala tosiaan testaa meitä osoittaakseen todeksi, mitä sydämessämme on.
Psalmi 7:9 puhuu siitä, että Hän tutkii 'sydämet ja munaskuut', ja Hepr. 4:12-13 paljastaa, että Herra Jeesus on Elävä Sanan Miekka, joka arvioi sielumme ja henkemme, ajatuksemme ja sydämemme aikeet.
Hän sallii tilanteita, jotka antavat meille mahdollisuuden valita hyväksyä tai hylätä haaste kasvaa. Mutta tuo haaste kasvaa ei tule ilmi suurena neonvalokylttinä, jossa lukee: "Jos valitset tämän polun, tulet kasvamaan Herrassa!!! Valitse minut! Valitse minut!"
Tilaisuus tulee pelon ollessa toisella puolella ja uskon toisella puolella. Avainasia on saada ensin ilmestys siitä, että Isä pitää huolen, jos teemme oikean päätöksen.
Faarao ja Mooses
On ainakin 17 sellaista jaetta 2. Mooseksen kirjassa, joissa meille kerrotaan faaraon kovettaneen sydämensä ja pari sellaista, jotka sanovat Jumalan kovettaneen sen. Kuinka Jumala kovetti faaraon sydämen? Antamalla hänelle toistuvasti tilaisuuden tehdä oikein. Jumala lähetti Mooseksen takaisin hänen luokseen kerta toisensa jälkeen.
Amy Grantin laulu vuodelta 1991 song How Can We See That Far (suom. Kuinka voimme nähdä noin pitkälle) pitää sisällään seuraavat sanat: "Sama aurinko, joka sulattaa vahan, voi kovettaa saven". Herra lähetti Mooseksen kerta toisensa jälkeen faaraon luo, jolla oli koko ajan mahdollisuus valita, tekisikö yhteistyötä vai ei. Hän teki huonon valinnan.
Joh. 6: 1-13:ssa 5.000 ruokkiminen; leipäihme
Joh. 6:5 sanoo: "… sanoi hän Filippukselle: "Mistä ostamme leipää näiden syödä?" Mutta sen hän sanoi koetellakseen häntä, sillä itse hän tiesi, mitä aikoi tehdä."
Minkä tahansa Jeesuksen huulilta tulevan kysymyksen täytyy olla oikeutettu kysymys. Myöhemmin ilmi tulleen huolenpidon ihmeen täytyi olla jo silloin, kun Jeesus kysyi Filippukselta tuon kysymyksen. Huolenpito oli piilossa tuossa kysymyksessä ja vastauksessa.
Jos Filippus olisi vastannut ihmeen mukaisesti. Jotta voi olla uskoa, Filippuksen on täytynyt nähdä joitakin niistä asioista, jotka saivat Jeesuksen pohtimaan sitä, että ehkä, ihan vain ehkä, Filippus katsoisi olosuhteiden ohi uskoon.
Mitä Filippus oli nähnyt? Hän näki nämä asiat, jotka veivät tuohon kysymykseen:
Jeesus havaitsi (rehellisyyden) hänen ystävässään Natanaelissa. Joh. 1: 45-46. Hän kuuli Jeesuksen kertovan Natanaelille, että hän näkisi enkelien palvelevan Jeesusta. Veden muuttamisen viiniksi Kaanassa. Temppelin puhdistamisen ja sitä seuraavan opetuksen ja keskustelun. Sai kuulla, mitä Jeesus kertoi Nikodeemukselle Joh. 3:ssa, mukaan luettuna jae 16. Kastoi ihmisiä Joh. 3: 22-36:ssa, kuuli Jeesuksen opettavan. Näki naisen kaivolla ja kaksi päivää Samariassa, missä Jeesus oli kertonut naiselle tämän koko elämän ja koko kylä uskoi.
Hän oli paikalla, kun kuninkaan virkamiehen poika parantui 4: 46-54:ssä. Hän oli paikalla, kun raajarikkoinen mies parantui Betesdan lammikolla 5: 1-15:ssa. Hän kuuli koko luvun 5, jossa Jeesus opettaa Isästään. 6: 1-2:ssa hän näki kansanjoukkojen parantuvan.
Joten tuon kaiken myötä kysymys: 'Mistä ostamme leipää näiden syödä?', ei näytä niin sopimattomalta. Jeesus, meille kerrotaan, koetteli Filippusta.
Kysykäämme itseltämme: Olemmeko nähneet riittävästi ihmeitä elämässämme kuukausien tai vuosien aikana, jotta voimme valita uskon? Oletko sinä kuten Filippus kuullut riittävästi opetusta, tarkkaillut riittävästi Hänen ihmeitään, todistanut Hänen uskollisuudestaan riittävästi elämässäsi tähän mennessä, että kun Hän kysyy sydämeltäsi: "Kuinka aiot hoitaa tämän laskun" tai "Kuinka käsittelet tämän uutisen", kuinka vastaat? Tapahtukoon sinulle uskosi mukaan.
Ja siitä jatkamme ensi kerralla. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL