Surprised who is in heaven? But what about...religion? 3 of 4
Yllätyitkö siitä, kuka on taivaassa? Mutta entäpä… uskonto? 3. osa neljästä
Hei kaikki,
Olen kertonut siitä, kuinka ristin ryöväri ei ollut vanhurskas Mooseksen lain mukaan, ja kuitenkin hän löysi itsensä taivaasta, kuten myös Lasarus-niminen kerjäläinen, joka myös oli epävanhurskas.
Roomalainen sadanpäämies
Matt.8: 5-13:ssa eräs roomalainen sadanpäämies pyytää Jeesusta parantamaan palvelijansa, mutta kun Jeesus sanoi, että menisi sadanpäämiehen kotiin, mies vastasi: "Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle; vaan sano ainoastaan sana, niin minun palvelijani paranee."
Herra vastasi, ettei Hän ollut nähnyt näin suurta uskoa kenelläkään Israelissa. Sitten kommentoiden lisää ei-juutalaisia uskovia kuten tuo sadanpäämies, Hän sanoi: "Ja minä sanon teille: monet tulevat idästä ja lännestä (pakanakansoista)ja aterioitsevat Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa; mutta valtakunnan lapset (juutalainen kansa) heitetään ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."
Kulttuuriin liittyvä huomautus: ilmaisu 'ulos pimeyteen' kuvasi alun perin jotakuta, joka on heitetty ulos juhlasta. Yöllä talo ja ympäristö oli valaistu monin öljylampuin, ja ihminen, joka oli potkaistu pois huonon käytöksen takia tai siksi, ettei häntä ollut alun perin edes kutsuttu, heitettiin 'ulos' pimeyteen - 'ulos' tarkoittaen lamppujen loisteen rajan ulkopuolelle. Hän kiroili ja syyti vihaa ollen vihainen siitä, että hänet oli potkittu ulos, siitä ilmaisu 'itku ja hammasten kiristys'.
Jos olit juutalainen, sinulle opetettiin, että pakanoilla, kuten tällä sadanpäämiehellä, ei ole sijaa Jumalassa, kuitenkin tällä miehellä selvästi oli; ei lain mukaan, vaan Jeesukseen uskonsa kautta.
Selvästikin ihmisestä ei tee vanhurskasta se, että hän tottelee Mooseksen lakia, vaan hänen uskonsa Herraan.
Matt.15: 21-28:ssa meille kerrotaan Jeesuksen matkustaneen rannikon Tyyronin ja Sidonin pakanakaupunkeihin. Ne olivat foinikialaisia, VT:n englannilla (ja suomella) käännetty 'filistealaisiksi' ja meidän aikaamme translitteroituna 'palestiinalaisia'. Hänen siellä ollessaan eräs nainen tuli Jeesuksen luo pyytäen, että Hän vapauttaisi ja/tai parantaisi hänen tyttärensä, jota 'vaivasi' riivaaja.
Jakeessa 22 hän kutsuu Jeesusta 'Daavidin pojaksi', joka on (juutalainen) nimitys Messiaalle. Tietämättä imarteliko nainen Häntä käyttämällä tuota nimitystä vai olisi naisen usko aitoa, mikä vaatii Isältä tulevan ilmestyksen siitä, että Jeesus on Messias, Jeesus puhui naiselle vertauksin. Jos nainen ymmärsi vertauksen, oli selvää, että Isä oli näyttänyt naiselle, kuka Hän oli ja ellei, nainen kuulu hämmentävät tarinan leivästä ja koirista ja ruoan muruista.
which is a (Jewish) term for Messiah. Not knowing if she was flattering Him by using the term, or
"Ei ole soveliasta ottaa lasten (juutalaisten) leipää (Jeesuksen palvelutyö) ja heittää penikoille (pakanoille)" " "Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin niitä muruja, jotka heidän herrainsa pöydältä putoavat." "Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niin kuin tahdot." (Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve.)
Samarialainen nainen
Salomonin n. 932 eKr. tapahtuneen kuoleman jälkeen Israel jakautui 10 pohjoiseen heimoon nimeltä 'Israel' ja kahteen eteläiseen heimoon nimeltä 'Juuda'. (Kyse oli kapinoinnista niitä korkeita veroja vastaan, jotka Salomonin poika ja seuraaja kuningas Rehabeam asetti)
Juudan (ja Benjaminin) kuningaskunnassa oli myös uskollisia jäännöksiä 10 muusta heimosta. Juuda ylläpiti temppeliä Jerusalemissa ja leeviläistä pappeutta, kuten Jumala oli määrännyt, kun taas Israel teki Samariasta kotinsa ja aloitti omantyyppisensä juutalaisuuden pitäen oman papistonsa ja oman lakinsa seuraavien 200 vuoden aikana.
N. vuonna 721 eKr. meille kerrotaan 2.Kun 17:ssä Assyyrian (Syyrian) valloittaneen Israelin 10 pohjoista heimoa (muttei Juudaa) ja siirtäneen pois alueen asukkaat. Sargon II:n, tuon ajan Assyyrian kuninkaan, arkistoasiakirjat sanovat hänen karkottaneen 27.290 ihmistä ja asuttaneen heidät toisaalle kuningaskunnassaan samalla kun hän toi ulkomaalaisia Samariaan.
Se tarkoitti, että ajan kuluessa jäljelle jääneet juutalaiset avioituivat näiden maahan tuotujen pakolaisten kanssa, saivat lapsia ja menettivät juutalaisen veren 'puhtauden', mikä sai aikaan sen, että 'puhtaat' juutalaiset vihasivat samarialaisia, ja tuo oli tilanne Jeesuksen aikana.
Joh. 4:ssä Jeesus on Samariassa ja kohtaa samarialaisen naisen kaivolla – nainen päätyy tulemaan uskovaksi ja johdattaa koko kaupunkinsa Herran luo. (Joh. 4: 41-42)
Naista ei tehnyt vanhurskaaksi hänen oma uskontonsa eikä Mooseksen laki, vaan sen teki hänen uskonsa.
Lk. 18: 18-23:ssa meillä on kertomus 'rikkaasta nuorukaisesta'. Kun hän tuli Jeesuksen luo, hän sanoi: "Hyvä opettaja (engl. mestari), mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" Jeesus vastasi kysymyksellä: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä, paitsi Jumala yksin." Jeesuksen kysymys sai osakseen hiljaisuuden.
Toisin sanoen Jeesus kysyi: "Kutsut minua hyväksi mestariksi, mutta ei ole muuta hyvää mestaria kuin Jumala, joten kutsutko minua Jumalaksi?" Emme tiedä, kuinka pitkä tauko oli jakeiden 19 ja 20 välissä, mutta selvästikään nuori mies ei vastannut. Hänen hiljaisuutensa täytyi olla korviahuumaavaa.
Niinpä Jeesus yritti toista tapaa kertoen hänelle, että hän tunsi lain, joten noudata sitä. Mies sanoi tekevänsä niin, mikä oli pienoinen ansa, sillä se paljasti hänen pitäneen Mooseksen lait kokonaan, ja kuitenkin hän tajusi, ettei hänellä ollut ikuista elämää. Kuullessaan tuon tunnustuksen Jeesus kiersi jälleen käsittelemään kysymystä siitä, kuka nuorukainen uskoi Jeesuksen olevan, käskemällä häntä näin: "…myy kaikki, mitä sinulla on…, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua." Nuorukainen meni pois surullisena, sillä hän oli hyvin rikas.
Nuorukainen epäonnistui kummankin Herran yrityksen kohdalla saada selville, kuka hän uskoi Jeesuksen olevan. Selvästi nuoren miehen uskonto ei tehnyt häntä vanhurskaaksi, sillä hän teki tuon kaiken ja kuitenkin tajusi, ettei hänellä ollut ikuista elämää. Jeesuksen herättämä kysymys oli tämä: Kuka uskot Jeesuksen olevan?
Voimme lohduttaa itseämme kirkon perimätiedolla, jonka mukaan tuo rikas nuorukainen oli nimeltään Barnabas, joka myöhemmin tuli Herran luo ja tuli Paavali läheiseksi ystäväksi ja kumppaniksi palvelutyössä. Emme tiedä varmasti, mutta mina haluaisin uskoa tuohon perimätietoon ja olla iloinen siitä, että hän vastasi siihen kysymykseen, johon kaikkien täytyy vastata: kuka Jeesus on?
Onko elämässämme ihmisiä, jotka ovat hyvin uskonnollisia, mutta kuitenkaan heillä ei ole ikuista elämää? Onko elämässämme ihmisiä, jotka eivät ulkoisesti ole 'uskonnollisia', ja kuitenkin uskovat Jeesukseen (ja heidän elämänsä heijastavat ytimessä olevaa moraalista ja hengellistä rakennetta)? Kuka muu kuin vain Jumala voi tuntea heidän sydämensä?
Voimme nähdä evankeliumeista, että Mooseksen lakien noudattaminen, olipa kyse juutalaisesta tai pakanasta, merkitsi vain vähän, mitä tulee pelastukseen, vaan kyse oli vain uskosta Jeesukseen. Entäpä alkuasukas jossakin kaukaisessa maassa, joka ei ole koskaan kuullut Jeesuksesta? Onko tapa, jolla hän saattaisi tuntea Hänet, vaikka hän ei ole koskaan Jeesuksesta kuullut? Siitä ensi viikolla…
John Fenn/LL
Yllätyitkö siitä, kuka on taivaassa? Mutta entäpä… uskonto? 3. osa neljästä
Hei kaikki,
Olen kertonut siitä, kuinka ristin ryöväri ei ollut vanhurskas Mooseksen lain mukaan, ja kuitenkin hän löysi itsensä taivaasta, kuten myös Lasarus-niminen kerjäläinen, joka myös oli epävanhurskas.
Roomalainen sadanpäämies
Matt.8: 5-13:ssa eräs roomalainen sadanpäämies pyytää Jeesusta parantamaan palvelijansa, mutta kun Jeesus sanoi, että menisi sadanpäämiehen kotiin, mies vastasi: "Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle; vaan sano ainoastaan sana, niin minun palvelijani paranee."
Herra vastasi, ettei Hän ollut nähnyt näin suurta uskoa kenelläkään Israelissa. Sitten kommentoiden lisää ei-juutalaisia uskovia kuten tuo sadanpäämies, Hän sanoi: "Ja minä sanon teille: monet tulevat idästä ja lännestä (pakanakansoista)ja aterioitsevat Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa; mutta valtakunnan lapset (juutalainen kansa) heitetään ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."
Kulttuuriin liittyvä huomautus: ilmaisu 'ulos pimeyteen' kuvasi alun perin jotakuta, joka on heitetty ulos juhlasta. Yöllä talo ja ympäristö oli valaistu monin öljylampuin, ja ihminen, joka oli potkaistu pois huonon käytöksen takia tai siksi, ettei häntä ollut alun perin edes kutsuttu, heitettiin 'ulos' pimeyteen - 'ulos' tarkoittaen lamppujen loisteen rajan ulkopuolelle. Hän kiroili ja syyti vihaa ollen vihainen siitä, että hänet oli potkittu ulos, siitä ilmaisu 'itku ja hammasten kiristys'.
Jos olit juutalainen, sinulle opetettiin, että pakanoilla, kuten tällä sadanpäämiehellä, ei ole sijaa Jumalassa, kuitenkin tällä miehellä selvästi oli; ei lain mukaan, vaan Jeesukseen uskonsa kautta.
Selvästikin ihmisestä ei tee vanhurskasta se, että hän tottelee Mooseksen lakia, vaan hänen uskonsa Herraan.
Matt.15: 21-28:ssa meille kerrotaan Jeesuksen matkustaneen rannikon Tyyronin ja Sidonin pakanakaupunkeihin. Ne olivat foinikialaisia, VT:n englannilla (ja suomella) käännetty 'filistealaisiksi' ja meidän aikaamme translitteroituna 'palestiinalaisia'. Hänen siellä ollessaan eräs nainen tuli Jeesuksen luo pyytäen, että Hän vapauttaisi ja/tai parantaisi hänen tyttärensä, jota 'vaivasi' riivaaja.
Jakeessa 22 hän kutsuu Jeesusta 'Daavidin pojaksi', joka on (juutalainen) nimitys Messiaalle. Tietämättä imarteliko nainen Häntä käyttämällä tuota nimitystä vai olisi naisen usko aitoa, mikä vaatii Isältä tulevan ilmestyksen siitä, että Jeesus on Messias, Jeesus puhui naiselle vertauksin. Jos nainen ymmärsi vertauksen, oli selvää, että Isä oli näyttänyt naiselle, kuka Hän oli ja ellei, nainen kuulu hämmentävät tarinan leivästä ja koirista ja ruoan muruista.
which is a (Jewish) term for Messiah. Not knowing if she was flattering Him by using the term, or
"Ei ole soveliasta ottaa lasten (juutalaisten) leipää (Jeesuksen palvelutyö) ja heittää penikoille (pakanoille)" " "Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin niitä muruja, jotka heidän herrainsa pöydältä putoavat." "Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niin kuin tahdot." (Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve.)
Samarialainen nainen
Salomonin n. 932 eKr. tapahtuneen kuoleman jälkeen Israel jakautui 10 pohjoiseen heimoon nimeltä 'Israel' ja kahteen eteläiseen heimoon nimeltä 'Juuda'. (Kyse oli kapinoinnista niitä korkeita veroja vastaan, jotka Salomonin poika ja seuraaja kuningas Rehabeam asetti)
Juudan (ja Benjaminin) kuningaskunnassa oli myös uskollisia jäännöksiä 10 muusta heimosta. Juuda ylläpiti temppeliä Jerusalemissa ja leeviläistä pappeutta, kuten Jumala oli määrännyt, kun taas Israel teki Samariasta kotinsa ja aloitti omantyyppisensä juutalaisuuden pitäen oman papistonsa ja oman lakinsa seuraavien 200 vuoden aikana.
N. vuonna 721 eKr. meille kerrotaan 2.Kun 17:ssä Assyyrian (Syyrian) valloittaneen Israelin 10 pohjoista heimoa (muttei Juudaa) ja siirtäneen pois alueen asukkaat. Sargon II:n, tuon ajan Assyyrian kuninkaan, arkistoasiakirjat sanovat hänen karkottaneen 27.290 ihmistä ja asuttaneen heidät toisaalle kuningaskunnassaan samalla kun hän toi ulkomaalaisia Samariaan.
Se tarkoitti, että ajan kuluessa jäljelle jääneet juutalaiset avioituivat näiden maahan tuotujen pakolaisten kanssa, saivat lapsia ja menettivät juutalaisen veren 'puhtauden', mikä sai aikaan sen, että 'puhtaat' juutalaiset vihasivat samarialaisia, ja tuo oli tilanne Jeesuksen aikana.
Joh. 4:ssä Jeesus on Samariassa ja kohtaa samarialaisen naisen kaivolla – nainen päätyy tulemaan uskovaksi ja johdattaa koko kaupunkinsa Herran luo. (Joh. 4: 41-42)
Naista ei tehnyt vanhurskaaksi hänen oma uskontonsa eikä Mooseksen laki, vaan sen teki hänen uskonsa.
Lk. 18: 18-23:ssa meillä on kertomus 'rikkaasta nuorukaisesta'. Kun hän tuli Jeesuksen luo, hän sanoi: "Hyvä opettaja (engl. mestari), mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" Jeesus vastasi kysymyksellä: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä, paitsi Jumala yksin." Jeesuksen kysymys sai osakseen hiljaisuuden.
Toisin sanoen Jeesus kysyi: "Kutsut minua hyväksi mestariksi, mutta ei ole muuta hyvää mestaria kuin Jumala, joten kutsutko minua Jumalaksi?" Emme tiedä, kuinka pitkä tauko oli jakeiden 19 ja 20 välissä, mutta selvästikään nuori mies ei vastannut. Hänen hiljaisuutensa täytyi olla korviahuumaavaa.
Niinpä Jeesus yritti toista tapaa kertoen hänelle, että hän tunsi lain, joten noudata sitä. Mies sanoi tekevänsä niin, mikä oli pienoinen ansa, sillä se paljasti hänen pitäneen Mooseksen lait kokonaan, ja kuitenkin hän tajusi, ettei hänellä ollut ikuista elämää. Kuullessaan tuon tunnustuksen Jeesus kiersi jälleen käsittelemään kysymystä siitä, kuka nuorukainen uskoi Jeesuksen olevan, käskemällä häntä näin: "…myy kaikki, mitä sinulla on…, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua." Nuorukainen meni pois surullisena, sillä hän oli hyvin rikas.
Nuorukainen epäonnistui kummankin Herran yrityksen kohdalla saada selville, kuka hän uskoi Jeesuksen olevan. Selvästi nuoren miehen uskonto ei tehnyt häntä vanhurskaaksi, sillä hän teki tuon kaiken ja kuitenkin tajusi, ettei hänellä ollut ikuista elämää. Jeesuksen herättämä kysymys oli tämä: Kuka uskot Jeesuksen olevan?
Voimme lohduttaa itseämme kirkon perimätiedolla, jonka mukaan tuo rikas nuorukainen oli nimeltään Barnabas, joka myöhemmin tuli Herran luo ja tuli Paavali läheiseksi ystäväksi ja kumppaniksi palvelutyössä. Emme tiedä varmasti, mutta mina haluaisin uskoa tuohon perimätietoon ja olla iloinen siitä, että hän vastasi siihen kysymykseen, johon kaikkien täytyy vastata: kuka Jeesus on?
Onko elämässämme ihmisiä, jotka ovat hyvin uskonnollisia, mutta kuitenkaan heillä ei ole ikuista elämää? Onko elämässämme ihmisiä, jotka eivät ulkoisesti ole 'uskonnollisia', ja kuitenkin uskovat Jeesukseen (ja heidän elämänsä heijastavat ytimessä olevaa moraalista ja hengellistä rakennetta)? Kuka muu kuin vain Jumala voi tuntea heidän sydämensä?
Voimme nähdä evankeliumeista, että Mooseksen lakien noudattaminen, olipa kyse juutalaisesta tai pakanasta, merkitsi vain vähän, mitä tulee pelastukseen, vaan kyse oli vain uskosta Jeesukseen. Entäpä alkuasukas jossakin kaukaisessa maassa, joka ei ole koskaan kuullut Jeesuksesta? Onko tapa, jolla hän saattaisi tuntea Hänet, vaikka hän ei ole koskaan Jeesuksesta kuullut? Siitä ensi viikolla…
John Fenn/LL
RSS Feed