What is the anointing # 2
Mitä voitelu on osa 2
Hei kaikki,
Viime viikolla kerroin Lk 5:17:stä sen Jeesuksen opettaessa ’Herran voima oli parantaa’. Kerroin myös, kuinka Isä on voima samalla kun Jeesus on auktoriteetti vapauttamaan Hänen voimansa.
Voideltu
Ei-pyhitetystä voitelusta käytetty sana on ’aleipho’, kuten nähdään Mk 16:1, kun naiset ottivat yrttejä voidellakseen (kuten luulivat) Jeesuksen kuolleen ruumiin. Sitä käytetään myös Lk 7:38:ssa kuvaamaan sitä, kun nainen pesi Jeesuksen jalat hiuksillaan ja hajusteella.
Mutta sana ‘Chrio’ merkitsee ‘pyhää voitelua’, mistä saamme sanan ‘Kristus’ ja sitä käytetään vain siitä voitelusta, joka tulee Isältä Jumalalta. Jeesus käytti sitä Itsestään Lk 4:18:ssa:
”Herran (Isän) Henki on minun päälläni, sillä Hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan Herran otollista vuotta.”
Huomaa tuo - Herran (Isän) Henki on minun päälläni, sillä Hän on voidellut minut julistamaan...
Voiteluun liittyy aina tarkoitus, aina jokin ’sillä’. Kulmakivenä on tietysti Voideltu, Kristus, joka tuli tarkoituksellisesti maan päälle kuolemaan syntiemme puolesta.
Mutta päivittäisissä hartaudenharjoituksissamme ja vaelluksessamme Hänen kanssaan se mitä etsimme, on Hänen voitelunsa, joka paljastaa Hänen tarkoituksensa elämässämme vaikkakin se olisi vain juuri tuota päivää varten. Ja jossakin kokouksessa, olipa kyse sitten kotiseurakunnasta tai auditoriokokoontumisesta, meidän kokouksillemme pitäisi olla tunnusomaista halu saada Hänen voitelunsa, mikä paljastaa Hänen tarkoituksensa tuossa kokouksessa.
Aloituskohtani Lk 5:17:ssa sanoo, että Jeesuksen opettaessa voima oli parantaa – tarkoitus on paljastettu, mutta se meni toiseen suuntaan kuin opettaminen. Jeesus sopeutui ja alkoi läsnä olevan voiman mukaisesti parantaa.
Toiseen suuntaan meneminen
Olin tullut keskiviikkoillan jumalanpalvelukseen myöhässä, joten istuin sivustalla. Lähes välittömästi Isä avasi silmäni Hänen maailmaansa. Näin pitkän enkelin seisovan lavalla ylistyksenjohtajan takana ja Isä sanoi, että Hän haluaa parantaa ja vapauttaa ihmisiä, joten tiesin, että enkelillä oli osansa siinä asiassa, mutten tiennyt kuinka tai mitä.
Olin lumoutunut, koska tällä enkelillä oli kauniit siivet ja hän oli noin 12 jalkaa (3 m) pitkä. Hänen siipensä ulottuivat selässä ylöspäin noin 3 jalan päähän, ennen kuin siiven ’pallonivel’ käänsi siiven suunnan taakse - ja alaspäin. Minua vetivät puoleensa siipien kärkien pisimmät sulat, joita haukalla tai kotkalla kutsuisimme nimellä ’lentosulat’. Tämän enkelin lentosulat olivat yli 3 jalkaa pitkät. Kuinka kaunis näky olikaan!
Herran voima oli parantaa ja vapauttaa, mutta pohdin, käsittäisikö ylistyksenjohtaja tämän. Enkeli seisoi paikallaan kunnes laulua tai paria myöhemmin ylistyksenjohtaja keskeytti ylistyksen ja sanoi tämän: ”Herran voima on täällä tänään parantamassa ja vapauttamassa ihmisiä, joten jos tarvitset sitä, ylistäkäämme koko sydämestämme...”
Oi noita siipiä!
Noiden sanojen myötä enkeli alkoi liikutella noita jättiläismäisiä siipiä ylöspäin ikään kuin hidastetusti, sitten alaspäin hitaalla voimalla, työntäen, jos asia olisi tapahtunut luonnollisessa, ilmaa eteenpäin ja yli seurakunnan. Se mitä näin, oli Herran kirkkauden pilvi, sellaisena kuten usein olen sen nähnyt: Jokainen hiukkanen on erivärinen, ikään kuin sumussa jokainen pisara olisi sateenkaaren eri väriä ja sadoittain vivahteita niiden välissä, virraten ihmisjoukon yllä.
Sitten nuo massiiviset siivet vietiin jälleen taakse ja sen jälkeen alaspäin suuremmalla voimalla ja nopeudella tällä kertaa, ja seuraavan kerran vielä nopeammin ja jokaisella alaispäin osuvalla iskulla tämä monitahoinen kirkkauden pilvi pyyhkäisi seurakunnan yli – tämä jatkui niin kauan, kuin ihmiset todella ylistivät (enemmän siitä hetken päästä) ja kun se oli ohi, enkelin siipien räpyttely hidastui ja pysähtyi ja sitten hän hävisi täysin näkyvistä, kun me seisoimme pyhässä hiljaisuudessa lioten isän läsnäolossa. Myöhemmin pastori pyysi sinä iltana parantuneet todistamaan, ja noin 20 tuli puhumaan.
Voima parantaa oli täysin eri suunnassa kuin mitä ylistyksenjohtaja oli suunnitellut - olemmeko me riittävän rohkeita astumaan tuntemattomaan ja luottamaan kykyymme käsittää Hänen voitelunsa (läsnäolonsa) ja mennä voiman suuntaan?
Herran palveleminen
Apt. 13:1-2:ssä löydämme viisi miestä tulemassa yhteen etsimään Herraa:
”Ja heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: "Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut.”
He etsivät Herralta ohjausta... mutta mitä ’toimittaessaan palvelusta Herralle’ tarkoittaa? Ja voimmeko asettaa itsemme sellaiseen asemaan jokapäiväisessä hartaudenharjoituksessamme?
Omalla kustannuksellasi
Sana ‘toimittaa palvelusta’ tässä on 'leitourgeo', mistä saamme ‘liturgian’. Ensimmäisen vuosisadan merkitys on avain sen ymmärtämiseen, sillä se ei ole lähelläkään sitä toistavaa asiaa, jota kutsutaan ’Liturgiaksi’ roomalaiskatolisissa ja anglikaanisissa jumalanpalveluksissa tänään.
Paavalin aikana se tarkoitti: “Toimittaa julkista tehtävää omalla kustannuksellaan; julkinen palvelu omalla kustannuksella.”
Antiikin Kreikassa kaupungin viranhaltijoille ei maksettu palkkaa, he maksoivat oman palkkansa etuoikeudesta palvella kansaa. Sen tähden tämän sanan käyttö niin että he ’toimittivat palvelusta Herralle’ viittaa siihen, että nämä viisi miestä keskittyivät 100 % Häneen, heittäytyen täyteen omistautumiseen (jonka voi panna merkille myös heidän paastoamisestaan). SEN vuoksi Pyhän Hengen läsnäolo tuli heidän ylleen ja antoi heille ohjausta.
'Minä' sukupolvi
He palvoivat Isää ja Herraa omalla kustannuksellaan – mikä tarkoittaa sitä, ettei ollut mitään rukouksia ’silmieni avaamisesta’, ei ’vedä minut lähellesi’, ei rukouspyyntöjä heidän itsensä tai perheensä puolesta, ei mitään ’minä’ - keskeistä ollenkaan – he antoivat Hänelle itsestään omalla kustannuksellaan ja keskittyivät sen tähden 100 % Häneen ja yksin Häneen.
Kyse on samasta Daavidin periaatteesta 2 Sam. 24:24:ssä, kun Arauna tarjosi kuninkaalle maataan ilmaiseksi, mutta Daavid vastasi: ”Minä en uhraa Herralle sellaista, mikä ei maksa minulle mitään.” (suomennos tässä)
Tämä periaate hallitsee meidän elämäämme, tai sen on määrä hallita. Esimerkiksi kymmenysten ja uhrien on määrä maksaa sinulle jotakin. Sen tähden lesken kaksi ropoa olivat suurempaa antamista kuin rikkaiden, jotka antoivat liiastaan. Siksi Jeesus kommentoi, että jos me vain rakastamme niitä, jotka rakastavat meitä, se ei ole mitään – mutta niiden rakastaminen, jotka vihaavat meitä tai puhuvat meistä pahaa, se on luonteenomaista Isälle ja Hänen rakkaudelleen.
Meidän elämämme Herrassa on määrä maksaa meille. Siitä on mielen uudistumisessa ja opetuslapsena olemisessa kyse – asetamme elämämme alttiiksi, pidämme itseämme kuolleena aiemmalle synnille ja annamme kaiken ollaksemme Hänen kaltaisensa.
Mutta tässä ‘minä’ –sukupolvessa ei ole ihme, että ‘palvonnaksi’ kutsumamme laulut ovat enimmäkseen ‘minä’ –keskeisiä. Nämä miehet eivät olleet ’minä’ –keskeisiä – he toimittivat palvelusta Herralle – he antoivat itsensä Hänelle.
Kuinka palvoa ja tuntea Hänen läsnäolonsa, Hänen voitelunsa
Kuinka he toimittivat palvelusta Herralle? Raamattu vastaa Raamatulle, joten katso totista palvontaa, joka nähdään valtaistuimen ympärillä taivaassa. Kohdista Ilm. 4:8, 11 Isän valtaistuimen edessä (Isä nähdään koko luvussa 4):
"Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on. Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut"
Sitä seuraa 5: 9-10:ssä Karitsan, Kristuksen palvonta, Kristuksen joka tuli Hänen luo, joka istuu valtaistuimella, ottamaan kirjan Hänen oikeasta kädestään ja avaa sinetit:
"Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista ja tehnyt heidät meidän Jumalallemme kuningaskunnaksi ja papeiksi, ja he tulevat hallitsemaan maan päällä". ja jae 13: "Hänelle, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalle ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti.”
Jos haluat esimerkin palvonnasta nykymusiikissa, kuuntele Michael W. Smithin ’Agnus Dei’(suom. Jumalan Karitsa) hänen albumiltaan ”Worship” (suom. palvonta). Jätä huomiotta kehotus kuulijoille parissa kohtaa ja jätä huomiotta lopussa olevat taputukset. (Taputtaminen ei ole palvontaa, vaan ilon huudahdus kiitosta annettaessa, mutta se ei ole palvontaa ts. Hän ei ole Elvis, Hän on Jumala ja Hänelle pitäisi osoittaa palvontaa, ei taputtaa käsiä)
Amy Grantilla on myös hieno versio ‘Agnus Dei’ – kappaleesta eräällä joulualbumeistaan. Katsasta myös eri versioita kappaleesta ’Revelation Song’ (suom. ilmestyslaulu) – Kari Jobe, Maranatha Music, Phillips, Craig & Dean tai ”Women of Faith Worship Team’.
En välitä siitä, voinko juosta läpi joukon tai loikata jonkun seinän ylitse enkä siitä että olen siunattu ollakseni siunaus. Olen niin rakastunut Isään ja Herraan, että en välitä siitä, ovatko silmäni auki tai siitä, vetääkö Hän minut lähelleen – minun sydämeni huutaa ’Pyhä, pyhä, pyhä olet sinä Oi Herra. Arvollinen, arvollinen, arvollinen olet sinä Oi Herra’... ja siinä on Hänen läsnäolonsa, siinä on totinen palvonta, totinen ilmitullut voitelu... ja Hänessä ei ole MITÄÄN puutetta... niinpä palvo Häntä, astu Hänen läsnäoloonsa, ja enemmän ensi viikolla.
Siunauksin,
John Fenn
www.cwowi.org
Mitä voitelu on osa 2
Hei kaikki,
Viime viikolla kerroin Lk 5:17:stä sen Jeesuksen opettaessa ’Herran voima oli parantaa’. Kerroin myös, kuinka Isä on voima samalla kun Jeesus on auktoriteetti vapauttamaan Hänen voimansa.
Voideltu
Ei-pyhitetystä voitelusta käytetty sana on ’aleipho’, kuten nähdään Mk 16:1, kun naiset ottivat yrttejä voidellakseen (kuten luulivat) Jeesuksen kuolleen ruumiin. Sitä käytetään myös Lk 7:38:ssa kuvaamaan sitä, kun nainen pesi Jeesuksen jalat hiuksillaan ja hajusteella.
Mutta sana ‘Chrio’ merkitsee ‘pyhää voitelua’, mistä saamme sanan ‘Kristus’ ja sitä käytetään vain siitä voitelusta, joka tulee Isältä Jumalalta. Jeesus käytti sitä Itsestään Lk 4:18:ssa:
”Herran (Isän) Henki on minun päälläni, sillä Hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan Herran otollista vuotta.”
Huomaa tuo - Herran (Isän) Henki on minun päälläni, sillä Hän on voidellut minut julistamaan...
Voiteluun liittyy aina tarkoitus, aina jokin ’sillä’. Kulmakivenä on tietysti Voideltu, Kristus, joka tuli tarkoituksellisesti maan päälle kuolemaan syntiemme puolesta.
Mutta päivittäisissä hartaudenharjoituksissamme ja vaelluksessamme Hänen kanssaan se mitä etsimme, on Hänen voitelunsa, joka paljastaa Hänen tarkoituksensa elämässämme vaikkakin se olisi vain juuri tuota päivää varten. Ja jossakin kokouksessa, olipa kyse sitten kotiseurakunnasta tai auditoriokokoontumisesta, meidän kokouksillemme pitäisi olla tunnusomaista halu saada Hänen voitelunsa, mikä paljastaa Hänen tarkoituksensa tuossa kokouksessa.
Aloituskohtani Lk 5:17:ssa sanoo, että Jeesuksen opettaessa voima oli parantaa – tarkoitus on paljastettu, mutta se meni toiseen suuntaan kuin opettaminen. Jeesus sopeutui ja alkoi läsnä olevan voiman mukaisesti parantaa.
Toiseen suuntaan meneminen
Olin tullut keskiviikkoillan jumalanpalvelukseen myöhässä, joten istuin sivustalla. Lähes välittömästi Isä avasi silmäni Hänen maailmaansa. Näin pitkän enkelin seisovan lavalla ylistyksenjohtajan takana ja Isä sanoi, että Hän haluaa parantaa ja vapauttaa ihmisiä, joten tiesin, että enkelillä oli osansa siinä asiassa, mutten tiennyt kuinka tai mitä.
Olin lumoutunut, koska tällä enkelillä oli kauniit siivet ja hän oli noin 12 jalkaa (3 m) pitkä. Hänen siipensä ulottuivat selässä ylöspäin noin 3 jalan päähän, ennen kuin siiven ’pallonivel’ käänsi siiven suunnan taakse - ja alaspäin. Minua vetivät puoleensa siipien kärkien pisimmät sulat, joita haukalla tai kotkalla kutsuisimme nimellä ’lentosulat’. Tämän enkelin lentosulat olivat yli 3 jalkaa pitkät. Kuinka kaunis näky olikaan!
Herran voima oli parantaa ja vapauttaa, mutta pohdin, käsittäisikö ylistyksenjohtaja tämän. Enkeli seisoi paikallaan kunnes laulua tai paria myöhemmin ylistyksenjohtaja keskeytti ylistyksen ja sanoi tämän: ”Herran voima on täällä tänään parantamassa ja vapauttamassa ihmisiä, joten jos tarvitset sitä, ylistäkäämme koko sydämestämme...”
Oi noita siipiä!
Noiden sanojen myötä enkeli alkoi liikutella noita jättiläismäisiä siipiä ylöspäin ikään kuin hidastetusti, sitten alaspäin hitaalla voimalla, työntäen, jos asia olisi tapahtunut luonnollisessa, ilmaa eteenpäin ja yli seurakunnan. Se mitä näin, oli Herran kirkkauden pilvi, sellaisena kuten usein olen sen nähnyt: Jokainen hiukkanen on erivärinen, ikään kuin sumussa jokainen pisara olisi sateenkaaren eri väriä ja sadoittain vivahteita niiden välissä, virraten ihmisjoukon yllä.
Sitten nuo massiiviset siivet vietiin jälleen taakse ja sen jälkeen alaspäin suuremmalla voimalla ja nopeudella tällä kertaa, ja seuraavan kerran vielä nopeammin ja jokaisella alaispäin osuvalla iskulla tämä monitahoinen kirkkauden pilvi pyyhkäisi seurakunnan yli – tämä jatkui niin kauan, kuin ihmiset todella ylistivät (enemmän siitä hetken päästä) ja kun se oli ohi, enkelin siipien räpyttely hidastui ja pysähtyi ja sitten hän hävisi täysin näkyvistä, kun me seisoimme pyhässä hiljaisuudessa lioten isän läsnäolossa. Myöhemmin pastori pyysi sinä iltana parantuneet todistamaan, ja noin 20 tuli puhumaan.
Voima parantaa oli täysin eri suunnassa kuin mitä ylistyksenjohtaja oli suunnitellut - olemmeko me riittävän rohkeita astumaan tuntemattomaan ja luottamaan kykyymme käsittää Hänen voitelunsa (läsnäolonsa) ja mennä voiman suuntaan?
Herran palveleminen
Apt. 13:1-2:ssä löydämme viisi miestä tulemassa yhteen etsimään Herraa:
”Ja heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: "Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut.”
He etsivät Herralta ohjausta... mutta mitä ’toimittaessaan palvelusta Herralle’ tarkoittaa? Ja voimmeko asettaa itsemme sellaiseen asemaan jokapäiväisessä hartaudenharjoituksessamme?
Omalla kustannuksellasi
Sana ‘toimittaa palvelusta’ tässä on 'leitourgeo', mistä saamme ‘liturgian’. Ensimmäisen vuosisadan merkitys on avain sen ymmärtämiseen, sillä se ei ole lähelläkään sitä toistavaa asiaa, jota kutsutaan ’Liturgiaksi’ roomalaiskatolisissa ja anglikaanisissa jumalanpalveluksissa tänään.
Paavalin aikana se tarkoitti: “Toimittaa julkista tehtävää omalla kustannuksellaan; julkinen palvelu omalla kustannuksella.”
Antiikin Kreikassa kaupungin viranhaltijoille ei maksettu palkkaa, he maksoivat oman palkkansa etuoikeudesta palvella kansaa. Sen tähden tämän sanan käyttö niin että he ’toimittivat palvelusta Herralle’ viittaa siihen, että nämä viisi miestä keskittyivät 100 % Häneen, heittäytyen täyteen omistautumiseen (jonka voi panna merkille myös heidän paastoamisestaan). SEN vuoksi Pyhän Hengen läsnäolo tuli heidän ylleen ja antoi heille ohjausta.
'Minä' sukupolvi
He palvoivat Isää ja Herraa omalla kustannuksellaan – mikä tarkoittaa sitä, ettei ollut mitään rukouksia ’silmieni avaamisesta’, ei ’vedä minut lähellesi’, ei rukouspyyntöjä heidän itsensä tai perheensä puolesta, ei mitään ’minä’ - keskeistä ollenkaan – he antoivat Hänelle itsestään omalla kustannuksellaan ja keskittyivät sen tähden 100 % Häneen ja yksin Häneen.
Kyse on samasta Daavidin periaatteesta 2 Sam. 24:24:ssä, kun Arauna tarjosi kuninkaalle maataan ilmaiseksi, mutta Daavid vastasi: ”Minä en uhraa Herralle sellaista, mikä ei maksa minulle mitään.” (suomennos tässä)
Tämä periaate hallitsee meidän elämäämme, tai sen on määrä hallita. Esimerkiksi kymmenysten ja uhrien on määrä maksaa sinulle jotakin. Sen tähden lesken kaksi ropoa olivat suurempaa antamista kuin rikkaiden, jotka antoivat liiastaan. Siksi Jeesus kommentoi, että jos me vain rakastamme niitä, jotka rakastavat meitä, se ei ole mitään – mutta niiden rakastaminen, jotka vihaavat meitä tai puhuvat meistä pahaa, se on luonteenomaista Isälle ja Hänen rakkaudelleen.
Meidän elämämme Herrassa on määrä maksaa meille. Siitä on mielen uudistumisessa ja opetuslapsena olemisessa kyse – asetamme elämämme alttiiksi, pidämme itseämme kuolleena aiemmalle synnille ja annamme kaiken ollaksemme Hänen kaltaisensa.
Mutta tässä ‘minä’ –sukupolvessa ei ole ihme, että ‘palvonnaksi’ kutsumamme laulut ovat enimmäkseen ‘minä’ –keskeisiä. Nämä miehet eivät olleet ’minä’ –keskeisiä – he toimittivat palvelusta Herralle – he antoivat itsensä Hänelle.
Kuinka palvoa ja tuntea Hänen läsnäolonsa, Hänen voitelunsa
Kuinka he toimittivat palvelusta Herralle? Raamattu vastaa Raamatulle, joten katso totista palvontaa, joka nähdään valtaistuimen ympärillä taivaassa. Kohdista Ilm. 4:8, 11 Isän valtaistuimen edessä (Isä nähdään koko luvussa 4):
"Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on. Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut"
Sitä seuraa 5: 9-10:ssä Karitsan, Kristuksen palvonta, Kristuksen joka tuli Hänen luo, joka istuu valtaistuimella, ottamaan kirjan Hänen oikeasta kädestään ja avaa sinetit:
"Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista ja tehnyt heidät meidän Jumalallemme kuningaskunnaksi ja papeiksi, ja he tulevat hallitsemaan maan päällä". ja jae 13: "Hänelle, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalle ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti.”
Jos haluat esimerkin palvonnasta nykymusiikissa, kuuntele Michael W. Smithin ’Agnus Dei’(suom. Jumalan Karitsa) hänen albumiltaan ”Worship” (suom. palvonta). Jätä huomiotta kehotus kuulijoille parissa kohtaa ja jätä huomiotta lopussa olevat taputukset. (Taputtaminen ei ole palvontaa, vaan ilon huudahdus kiitosta annettaessa, mutta se ei ole palvontaa ts. Hän ei ole Elvis, Hän on Jumala ja Hänelle pitäisi osoittaa palvontaa, ei taputtaa käsiä)
Amy Grantilla on myös hieno versio ‘Agnus Dei’ – kappaleesta eräällä joulualbumeistaan. Katsasta myös eri versioita kappaleesta ’Revelation Song’ (suom. ilmestyslaulu) – Kari Jobe, Maranatha Music, Phillips, Craig & Dean tai ”Women of Faith Worship Team’.
En välitä siitä, voinko juosta läpi joukon tai loikata jonkun seinän ylitse enkä siitä että olen siunattu ollakseni siunaus. Olen niin rakastunut Isään ja Herraan, että en välitä siitä, ovatko silmäni auki tai siitä, vetääkö Hän minut lähelleen – minun sydämeni huutaa ’Pyhä, pyhä, pyhä olet sinä Oi Herra. Arvollinen, arvollinen, arvollinen olet sinä Oi Herra’... ja siinä on Hänen läsnäolonsa, siinä on totinen palvonta, totinen ilmitullut voitelu... ja Hänessä ei ole MITÄÄN puutetta... niinpä palvo Häntä, astu Hänen läsnäoloonsa, ja enemmän ensi viikolla.
Siunauksin,
John Fenn
www.cwowi.org
RSS Feed