About free will if you like, or not. 2 of 4...knowing what we have.
Vapaasta tahdosta, jos teille sopii, tai ei, osa 2/4… sen tietäminen mitä meillä on.
Hei kaikki,
Vahvistettuamme sen, että olemme täysivaltaisia olentoja ja ettei Jumala tai paholainen voi pakottaa meitä tekemään mitään, havaitsemme sen tarkoittavan meidän olevan 100% tilivelvollisia teoistamme. Olemme täysivaltaisia, kuitenkin meidät on luotu, olemassaolomme ei ole itsenäistä tarkoittaen sitä, että olemme ennen kaikkea tilivelvollisia Luojallemme, sitten toissijaisesti toisillemme.
Olemme 100% tilivelvollisia teoistamme
Olemme vastuussa siitä, mitä ajattelemme, tunnemme, teemme. Riippumatta siitä, asummeko palatsissa tai vankilassa, olemme vastuussa juuri nyt, tänään, siellä missä asumme, ajatuksistamme, emootioistamme ja teoistamme. Ja meistä pidetään huolta vaeltaessamme Hänen kanssaan jokaisella näistä alueista, jos vain haluamme.
Kristillisillä markkinoilla on kaikenlaisia 'palvelutehtäviä', jotka on rakennettu sen ajatuksen ympärille, että joku muu on vastuussa meidän tämänhetkisestä tilastamme. Yleinen teema niissä jokaisessa on, että joku toinen estää minua olemasta kaikkea sitä mitä voin olla Kristuksessa. Jollekulle se saattaa olla isoäidin isoäiti kahden vuosisadan takaa, joka päästi jonkin hengen perheeseen ja nyt tuo sukupolvia piinannut henki estää minua olemasta kaikkea sitä mitä voin olla Kristuksessa.
Saattaa olla, että minulle tapahtui jotakin, kun olin lapsi, ja se vahingoitti minua tunnetasolla niin, että toimin niin ja niin elämässäni enkä sen tähden kykene tuntemaan, aistimaan tai olemaan lähellä Jumalaa.
Saattaa olla niin, että Jumala salli elämääni jonkun ihmisen, joka teki niin tai niin minulle, mikä tekee nyt vaikeaksi luottaa Herraan.
Saattaa olla niin, että joku Jumalan mies tai nainen, johon luotin, lankesi pois armosta, joten sen tähden lakkasin uskomasta Jumalaan.
On kaiken tyyppisiä syitä, jotka ovat pohjimmaltaan vain tekosyitä sille, että ei olla 100% vastuussa siitä, missä juuri nyt on omien ajatustensa, emootioidensa, tekojensa osalta. Tietysti toiset tekevät asioita, jotka vaikuttavat meihin, mutta meidän tulee olla, kuten Paavali totesi Fil. 4:12-13:ssa: "Osaan elää runsaudessa, olla nöyrrytettynä, osaan sen, kuinka olla runsaudessa, kuinka puutteen alaisena. Olen siirtynyt uuteen ulottuvuuteen ja osaan olla riippumaton olosuhteistani, sillä voin tehdä kaiken Kristuksen kautta, joka minua vahvistaa." (suomennos tässä)
Älä vaienna minua huudollasi nyt vain siksi, että julistan tosi hyvin
Uuden testamentin totuus sanoo, että kaikki asiat alkavat uudelleen heti kun hengen ihmisemme on luotu uudeksi Kristuksessa. Lakkaa yrittämästä löytää sitä yhtä hengellistä avainta, joka avaisi taivaan rikkauksien kammion lukot ja huolenpidon sinulle. Jos meitä vaivaa emotionaalinen tai fyysinen tila, joka on siirtynyt sukulinjassa, syy ei ole tärkeä, koska se mikä ON tärkeätä on, että 'Hänen haavainsa kautta te olette parannetut' – tuo 1. Piet. 2:24:n lausumaan ei liity asteriskia, joka toteaisi 'paitsi sukukirousten tapauksissa tai perheenjäsenten osallistuttua menneisyydessä okkultismiin tai jonkun tehtyä jotakin sinulle ollessasi lapsi.'
Elämässä on varmasti enemmän salaisuuksia, kuin on vastauksia, mutta minulle ei ole annettu tehtäväksi saada selville jokaista sukuni mennyttä sukupolvea koskevaa mysteeriä, vaan sen sijaan minulle on annettu tehtäväksi vaeltaa Isän ja Herran Jeesuksen kanssa tänään, juuri nyt, siinä missä olen elämässä. On monia asioita, joita emme tule tietämään taivaan tällä puolen. Lepää siinä ja päästä irti.
Muistako efesolaiset, jotka polttivat okkultismia koskevat kirjansa Apt. 19:ssä? Missä Paavalin kirjeessä efesolaisille näet hänen puhuvan heille heidän menneisyydestään tai sukuhistoriastaan, joka avasi oven okkultismille tai siitä, mikä menneisyyden esivanhempi aiheutti sen, että joku heistä oli siinä tai tässä fyysisessä vaivassa, tai heidän lapsuudestaan selityksenä heidän ruumiinsa tai mielensä vaivasta?
Niitä kohtia ei ole yhtään. Hän sanoo yksinkertaisesti, että pukekaa yllenne Kristus ja vaeltakaan Hänessä – se on Uuden testamentin totuus. Ole vastuussa itsestäsi ja jos on jokin mysteeri koskien sitä, miksi et ole parantunut tai miksi sinulla on sellaisia tunne-elämän vaikeuksia, niin etsi Häntä saadaksesi vastauksia, vetäydy lähelle Isää ja Herraa suoraan, sillä he asuvat sinussa, äläkä etsi jotakin kaavaa tai jotakuta 'hengellistä asiantuntijaa' ratkaisemaan ongelmasi. Konsultoi muita kyllä, mutta pidä ytimessä vaelluksesi Hänen kanssaan.
Kun seisomme Herran edessä tekemässä tiliä, kyse ei ole taivas vai helvetti – tuomiosta, vaan tilinteosta sen suhteen, mitä olemme tehneet opittuamme tuntemaan Hänet. Paavali kertoi korinttilaisille 1. Kor. 3: 1-15:ssa, että jotkut ovat pelkkiä vauvoja Kristuksessa syöden hengellistä maitoa, kun heidän pitäisi näissä asioissa syödä lihaa (=vahvaa ruokaa, suom. huom.). Mutta koska he kieltäytyvät kasvamasta kateudesta, riidoista, kuppikunnista ja jos he kantavat näitä asioita kuolemaan saakka, ne tulevat olemaan kuin puuta, heinää ja olkia, joka palaa pois, kun he seisovat Hänen edessään. Paavali kehottaa heitä panemaan syrjään nuo lihalliset asiat ja kasvamaan aikuiseksi luonteensa puolesta Kristuksessa muodostaen kultaa, hopeaa ja jalokiviä koristamaan elämäänsä.
Riippumatta siitä, mitä sinulle on tapahtunut elämässä, juuri nyt, juuri tänä päivänä, pane se syrjään palvoaksesi Herraa ja tästä päivästä eteenpäin ota vastuu ajatuksistasi, tunteistasi, teoistasi. Tule ylös Hänen korkeammille teilleen ja ajatuksilleen, kuten meille kerrotaan Jes. 55:ssä, hyläten omat tiesi ja ajatuksesi.
Lyhyesti: vaellamme Jumalan kanssa, koska Hän on Jumala, ei siitä syystä, mitä Hän voi tehdä hyväksemme. Puhdista motiivisi, olemme 100% tilivelvollisia itsestämme.
Vapaa tahto sallii meidän tehdä virheitä
Se tosiasia, että meidän sallitaan tehdä virheitä, merkitsee myös, että Jumala on tuossa prosessissa. Kuten olen aiemmin sanonut: "Hyvin usein Jumala ei ole jokin tapahtuma, Hän on vastauksessa johonkin tapahtumaan."
Se tarkoittaa, että ihminen voi kohdata Hänet sillä polulla, jolle meni välttääkseen Häntä.
Se tarkoittaa, että Hän nauttii tuosta prosessista. Kvanttifysiikan tavoin asian ilmaisten voisimme sanoa, että Jumala on Henki, jolla on hengellinen ruumis ja taivas on todellisempi kuin fyysinen (maailma, suom. lisäys) sillä näkymätön loi näkyväisen. Mutta se tarkoittaa myös, että Hänellä ei ole mitään muuta tapaa kokea fyysistä maailmaa kuin ihmisolentojen välityksellä. Itsessään Hän ei tuossa Hengen maailmassa ole rajoitettu ajan ja avaruuden suhteen, mutta luomalla meidät uudeksi hengen ihmisessämme ja asuessaan meissä, Hän saa elää ja kokea ajan ja avaruuden rajoitukset.
Hän nauttii tästä prosessista, tästä kokemuksesta, jota kutsumme elämäksi. Hän ei vain kulje kanssamme halki elämän, Hän asuu meissä vaeltaen halki tämän elämän, tietäen ja tuntien Itsessään meidän ajatuksemme, tunteemme, jokaisen emotionaalisen huipun ja laakson sekä fyysisen haurauden. Virheitä tulee sen myötä, että on ihmisolento eikä Hän pimahda siitä, että olemme jälleen tehneet syntiä tai ajatelleet tämän tai tuon oudon tai jumalattoman ajatuksen. Kun Hän katsoi ajan käytäviä pitkin ja päätti antaa meille Jeesuksen ristillä, Hän teki niin tietäen hyvin ja täydellisesti ne virheet, jotka tekisimme jopa opittuamme tuntemaan Jeesuksen.
"Hän antoi meille ylösnousemuselämän ja veti meidät Itsensä luo elämäämme koskevalla pyhällä kutsumuksellaan. Eikä se johtunut mistään hyvästä, jota olisimme tehnyt, vaan Hänen jumalallisesta mielihyvästään ja ihanasta armostaan, joka vahvisti meidän liittomme voidellun Jeesuksen kanssa, *jopa ennen kuin aika alkoi. "2. Tim. 1: 9, Passion- englanninnoksen suomennos *kreikaksi: 'ennen ikuisia aikoja'.
Sinun sallitaan olla inhimillinen
Vapaa tahto tähän armoon yhdistettynä tekee jommankumman näistä kahdesta asiasta ihmiselle: joko hän tuntee armon ja tulee armon voimaannuttamaksi ja olemaan kaikkea sitä mitä hän voi tuossa armossa olla tai hän käyttää armoa väärin, käyttäen jokaista vapauden suomaa etua henkilökohtaiseksi hyödykseen. Kristus teki meidät vapaiksi olemaan tekemättä syntiä, mutta jotkut pitävät tuota vapautta lupakirjana synnintekoon, kuten Juudas kirjoitti jakeessa neljä kehottaessaan meitä: 'Älkää kääntäkö Jumalan armoa lupakirjaksi synnintekoon.'
Meidän sallitaan olla inhimillisiä, sillä antaessaan meille vapaan tahdon Hänen sitten tuolla teolla täytyi järjestää se, kuinka varautua virheisiin, jotka tulevat siitä, että antaa vapaan tahdon niin rajallisille ja tietämättömille olennoille. Tuo varautuminen on Kristus, pelastus, anteeksianto. Mutta meidän sallitaan olla inhimillisiä.
Totesin tuon eräälle henkilölle kaupassa – hän tuli lujaa hosuen käytävää pitkin ostoskärryjään työntäen ja melkein osui minuun ja pyysi vuolaasti anteeksi. Sanoin: "Ihan ok, sinun sallitaan olla inhimillinen." Hän katsoi minuun hassu helpotuksen ilme kasvoillaan sanoen: 'Kiitos siitä'. Kun hän hitaasti käveli toista käytävää pitkin, tajusin, että hän tarvitsi tuota armoa ja sen tajuamista sinä päivänä, sitä että on ok olla inhimillinen.
Vapaa tahto merkitsee, että olemme täysivaltaisia, mutta tilivelvollisia Luojallemme. Se tarkoittaa, että virheitä tulee, mutta Jumala voidaan löytää virheissä, siinä prosessissa. Se tarkoittaa, että kun Hän antoi vapaan tahdon niin epätäydellisille olennoille, Hän myös varautui tuollaiseen heikkouteen Jeesuksen ristin ja ylösnousemuksen kautta. Hän tarjosi ratkaisun ristin uhrissa ja voiman elää luonnollisten inhimillisten heikkouksien yläpuolella ylösnousemusvoimassa.
Vapaa tahto mahdollistaa meille emootiot, emmekä koskaan tiedä mitä meillä on, ellemme opi käyttämään vapaata tahtoamme… jatkamme siitä ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Vapaasta tahdosta, jos teille sopii, tai ei, osa 2/4… sen tietäminen mitä meillä on.
Hei kaikki,
Vahvistettuamme sen, että olemme täysivaltaisia olentoja ja ettei Jumala tai paholainen voi pakottaa meitä tekemään mitään, havaitsemme sen tarkoittavan meidän olevan 100% tilivelvollisia teoistamme. Olemme täysivaltaisia, kuitenkin meidät on luotu, olemassaolomme ei ole itsenäistä tarkoittaen sitä, että olemme ennen kaikkea tilivelvollisia Luojallemme, sitten toissijaisesti toisillemme.
Olemme 100% tilivelvollisia teoistamme
Olemme vastuussa siitä, mitä ajattelemme, tunnemme, teemme. Riippumatta siitä, asummeko palatsissa tai vankilassa, olemme vastuussa juuri nyt, tänään, siellä missä asumme, ajatuksistamme, emootioistamme ja teoistamme. Ja meistä pidetään huolta vaeltaessamme Hänen kanssaan jokaisella näistä alueista, jos vain haluamme.
Kristillisillä markkinoilla on kaikenlaisia 'palvelutehtäviä', jotka on rakennettu sen ajatuksen ympärille, että joku muu on vastuussa meidän tämänhetkisestä tilastamme. Yleinen teema niissä jokaisessa on, että joku toinen estää minua olemasta kaikkea sitä mitä voin olla Kristuksessa. Jollekulle se saattaa olla isoäidin isoäiti kahden vuosisadan takaa, joka päästi jonkin hengen perheeseen ja nyt tuo sukupolvia piinannut henki estää minua olemasta kaikkea sitä mitä voin olla Kristuksessa.
Saattaa olla, että minulle tapahtui jotakin, kun olin lapsi, ja se vahingoitti minua tunnetasolla niin, että toimin niin ja niin elämässäni enkä sen tähden kykene tuntemaan, aistimaan tai olemaan lähellä Jumalaa.
Saattaa olla niin, että Jumala salli elämääni jonkun ihmisen, joka teki niin tai niin minulle, mikä tekee nyt vaikeaksi luottaa Herraan.
Saattaa olla niin, että joku Jumalan mies tai nainen, johon luotin, lankesi pois armosta, joten sen tähden lakkasin uskomasta Jumalaan.
On kaiken tyyppisiä syitä, jotka ovat pohjimmaltaan vain tekosyitä sille, että ei olla 100% vastuussa siitä, missä juuri nyt on omien ajatustensa, emootioidensa, tekojensa osalta. Tietysti toiset tekevät asioita, jotka vaikuttavat meihin, mutta meidän tulee olla, kuten Paavali totesi Fil. 4:12-13:ssa: "Osaan elää runsaudessa, olla nöyrrytettynä, osaan sen, kuinka olla runsaudessa, kuinka puutteen alaisena. Olen siirtynyt uuteen ulottuvuuteen ja osaan olla riippumaton olosuhteistani, sillä voin tehdä kaiken Kristuksen kautta, joka minua vahvistaa." (suomennos tässä)
Älä vaienna minua huudollasi nyt vain siksi, että julistan tosi hyvin
Uuden testamentin totuus sanoo, että kaikki asiat alkavat uudelleen heti kun hengen ihmisemme on luotu uudeksi Kristuksessa. Lakkaa yrittämästä löytää sitä yhtä hengellistä avainta, joka avaisi taivaan rikkauksien kammion lukot ja huolenpidon sinulle. Jos meitä vaivaa emotionaalinen tai fyysinen tila, joka on siirtynyt sukulinjassa, syy ei ole tärkeä, koska se mikä ON tärkeätä on, että 'Hänen haavainsa kautta te olette parannetut' – tuo 1. Piet. 2:24:n lausumaan ei liity asteriskia, joka toteaisi 'paitsi sukukirousten tapauksissa tai perheenjäsenten osallistuttua menneisyydessä okkultismiin tai jonkun tehtyä jotakin sinulle ollessasi lapsi.'
Elämässä on varmasti enemmän salaisuuksia, kuin on vastauksia, mutta minulle ei ole annettu tehtäväksi saada selville jokaista sukuni mennyttä sukupolvea koskevaa mysteeriä, vaan sen sijaan minulle on annettu tehtäväksi vaeltaa Isän ja Herran Jeesuksen kanssa tänään, juuri nyt, siinä missä olen elämässä. On monia asioita, joita emme tule tietämään taivaan tällä puolen. Lepää siinä ja päästä irti.
Muistako efesolaiset, jotka polttivat okkultismia koskevat kirjansa Apt. 19:ssä? Missä Paavalin kirjeessä efesolaisille näet hänen puhuvan heille heidän menneisyydestään tai sukuhistoriastaan, joka avasi oven okkultismille tai siitä, mikä menneisyyden esivanhempi aiheutti sen, että joku heistä oli siinä tai tässä fyysisessä vaivassa, tai heidän lapsuudestaan selityksenä heidän ruumiinsa tai mielensä vaivasta?
Niitä kohtia ei ole yhtään. Hän sanoo yksinkertaisesti, että pukekaa yllenne Kristus ja vaeltakaan Hänessä – se on Uuden testamentin totuus. Ole vastuussa itsestäsi ja jos on jokin mysteeri koskien sitä, miksi et ole parantunut tai miksi sinulla on sellaisia tunne-elämän vaikeuksia, niin etsi Häntä saadaksesi vastauksia, vetäydy lähelle Isää ja Herraa suoraan, sillä he asuvat sinussa, äläkä etsi jotakin kaavaa tai jotakuta 'hengellistä asiantuntijaa' ratkaisemaan ongelmasi. Konsultoi muita kyllä, mutta pidä ytimessä vaelluksesi Hänen kanssaan.
Kun seisomme Herran edessä tekemässä tiliä, kyse ei ole taivas vai helvetti – tuomiosta, vaan tilinteosta sen suhteen, mitä olemme tehneet opittuamme tuntemaan Hänet. Paavali kertoi korinttilaisille 1. Kor. 3: 1-15:ssa, että jotkut ovat pelkkiä vauvoja Kristuksessa syöden hengellistä maitoa, kun heidän pitäisi näissä asioissa syödä lihaa (=vahvaa ruokaa, suom. huom.). Mutta koska he kieltäytyvät kasvamasta kateudesta, riidoista, kuppikunnista ja jos he kantavat näitä asioita kuolemaan saakka, ne tulevat olemaan kuin puuta, heinää ja olkia, joka palaa pois, kun he seisovat Hänen edessään. Paavali kehottaa heitä panemaan syrjään nuo lihalliset asiat ja kasvamaan aikuiseksi luonteensa puolesta Kristuksessa muodostaen kultaa, hopeaa ja jalokiviä koristamaan elämäänsä.
Riippumatta siitä, mitä sinulle on tapahtunut elämässä, juuri nyt, juuri tänä päivänä, pane se syrjään palvoaksesi Herraa ja tästä päivästä eteenpäin ota vastuu ajatuksistasi, tunteistasi, teoistasi. Tule ylös Hänen korkeammille teilleen ja ajatuksilleen, kuten meille kerrotaan Jes. 55:ssä, hyläten omat tiesi ja ajatuksesi.
Lyhyesti: vaellamme Jumalan kanssa, koska Hän on Jumala, ei siitä syystä, mitä Hän voi tehdä hyväksemme. Puhdista motiivisi, olemme 100% tilivelvollisia itsestämme.
Vapaa tahto sallii meidän tehdä virheitä
Se tosiasia, että meidän sallitaan tehdä virheitä, merkitsee myös, että Jumala on tuossa prosessissa. Kuten olen aiemmin sanonut: "Hyvin usein Jumala ei ole jokin tapahtuma, Hän on vastauksessa johonkin tapahtumaan."
Se tarkoittaa, että ihminen voi kohdata Hänet sillä polulla, jolle meni välttääkseen Häntä.
Se tarkoittaa, että Hän nauttii tuosta prosessista. Kvanttifysiikan tavoin asian ilmaisten voisimme sanoa, että Jumala on Henki, jolla on hengellinen ruumis ja taivas on todellisempi kuin fyysinen (maailma, suom. lisäys) sillä näkymätön loi näkyväisen. Mutta se tarkoittaa myös, että Hänellä ei ole mitään muuta tapaa kokea fyysistä maailmaa kuin ihmisolentojen välityksellä. Itsessään Hän ei tuossa Hengen maailmassa ole rajoitettu ajan ja avaruuden suhteen, mutta luomalla meidät uudeksi hengen ihmisessämme ja asuessaan meissä, Hän saa elää ja kokea ajan ja avaruuden rajoitukset.
Hän nauttii tästä prosessista, tästä kokemuksesta, jota kutsumme elämäksi. Hän ei vain kulje kanssamme halki elämän, Hän asuu meissä vaeltaen halki tämän elämän, tietäen ja tuntien Itsessään meidän ajatuksemme, tunteemme, jokaisen emotionaalisen huipun ja laakson sekä fyysisen haurauden. Virheitä tulee sen myötä, että on ihmisolento eikä Hän pimahda siitä, että olemme jälleen tehneet syntiä tai ajatelleet tämän tai tuon oudon tai jumalattoman ajatuksen. Kun Hän katsoi ajan käytäviä pitkin ja päätti antaa meille Jeesuksen ristillä, Hän teki niin tietäen hyvin ja täydellisesti ne virheet, jotka tekisimme jopa opittuamme tuntemaan Jeesuksen.
"Hän antoi meille ylösnousemuselämän ja veti meidät Itsensä luo elämäämme koskevalla pyhällä kutsumuksellaan. Eikä se johtunut mistään hyvästä, jota olisimme tehnyt, vaan Hänen jumalallisesta mielihyvästään ja ihanasta armostaan, joka vahvisti meidän liittomme voidellun Jeesuksen kanssa, *jopa ennen kuin aika alkoi. "2. Tim. 1: 9, Passion- englanninnoksen suomennos *kreikaksi: 'ennen ikuisia aikoja'.
Sinun sallitaan olla inhimillinen
Vapaa tahto tähän armoon yhdistettynä tekee jommankumman näistä kahdesta asiasta ihmiselle: joko hän tuntee armon ja tulee armon voimaannuttamaksi ja olemaan kaikkea sitä mitä hän voi tuossa armossa olla tai hän käyttää armoa väärin, käyttäen jokaista vapauden suomaa etua henkilökohtaiseksi hyödykseen. Kristus teki meidät vapaiksi olemaan tekemättä syntiä, mutta jotkut pitävät tuota vapautta lupakirjana synnintekoon, kuten Juudas kirjoitti jakeessa neljä kehottaessaan meitä: 'Älkää kääntäkö Jumalan armoa lupakirjaksi synnintekoon.'
Meidän sallitaan olla inhimillisiä, sillä antaessaan meille vapaan tahdon Hänen sitten tuolla teolla täytyi järjestää se, kuinka varautua virheisiin, jotka tulevat siitä, että antaa vapaan tahdon niin rajallisille ja tietämättömille olennoille. Tuo varautuminen on Kristus, pelastus, anteeksianto. Mutta meidän sallitaan olla inhimillisiä.
Totesin tuon eräälle henkilölle kaupassa – hän tuli lujaa hosuen käytävää pitkin ostoskärryjään työntäen ja melkein osui minuun ja pyysi vuolaasti anteeksi. Sanoin: "Ihan ok, sinun sallitaan olla inhimillinen." Hän katsoi minuun hassu helpotuksen ilme kasvoillaan sanoen: 'Kiitos siitä'. Kun hän hitaasti käveli toista käytävää pitkin, tajusin, että hän tarvitsi tuota armoa ja sen tajuamista sinä päivänä, sitä että on ok olla inhimillinen.
Vapaa tahto merkitsee, että olemme täysivaltaisia, mutta tilivelvollisia Luojallemme. Se tarkoittaa, että virheitä tulee, mutta Jumala voidaan löytää virheissä, siinä prosessissa. Se tarkoittaa, että kun Hän antoi vapaan tahdon niin epätäydellisille olennoille, Hän myös varautui tuollaiseen heikkouteen Jeesuksen ristin ja ylösnousemuksen kautta. Hän tarjosi ratkaisun ristin uhrissa ja voiman elää luonnollisten inhimillisten heikkouksien yläpuolella ylösnousemusvoimassa.
Vapaa tahto mahdollistaa meille emootiot, emmekä koskaan tiedä mitä meillä on, ellemme opi käyttämään vapaata tahtoamme… jatkamme siitä ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed