The Ways of Righteousness # 6 car alarm, final
Vanhurskauden tiet, osa 6, auton varashälytin, viimeinen osa
Hei kaikki,
Ennen kuin vien Chrisin takaisin ryhmäkotiinsa hänen viikoittaisen kotona käyntinsä jälkeen, syömme aina jossakin ravintolassa. Kyse voi olla yksinkertaisesta autossa syödystä hampurilaisesta istuessamme rautatiekiskojen vieressä odottamassa junan ajavan ohi, tai menemisestä ravintolaan nauttimaan ateria 'pöydässä istuen'. Tuona tiettynä päivänä Chris halusi syödä sisällä Braum’s –ravintolassa, joka on alueellinen hampurilais- ja jäätelömyymäläketju, sillä hänen teki mieli (paistettuja, luuttomia) 'kanapuikkoja' ja suklaapirtelöä.
Chris pitää kulmapöydästä, jonka alle hänen pyörätuolinsa on helppo rullata ja josta on mukava näköyhteys autokaista-alueella autoissaan oleviin ihmisiin. Chris on fyysisesti 37, mutta syntymänsä yhteydessä saamansa aivovaurion vuoksi, kun napanuora oli hänen kaulansa ympärillä vetosolmussa, hän on mieleltään noin nelivuotias. Sen seurauksena hän on ystävällisin nelivuotias 37-vuotiaan kehossa, jonka koskaan voit toivoa tapaavasi, hän ei koskaan ole kohdannut muukalaista ja hän kommentoi jatkuvasti autoja, junia, ihmisiä, koiria ja kaikkea ja kaikkia, jotka tiellemme osuvat.
Istuessamme kulmassa ja arvaillessamme, mitä autoissa istuvat ihmiset tilasivat ajokaistan palveluluukulta ja minne he olivat matkalla, huomasin kaiken sisällä tapahtuvan liikehdinnän taustamelusta, että pysäköintialueella jonkun varashälytin laukesi. Päättelin sen sammuvan suunnilleen puolen minuutin kuten niillä on tapana, mutta tämä vain jatkoi – se oli yksi niistä hälyttimistä, jotka soitattavat auton torvea noin puolentoista sekunnin välein, mutta koska kuten sanoin se oli ulkona, se oli vain taustamelua.
Torven jatkaessa soimista ajattelin itsekseni: "Täytyy olla jokin vanhempi huonokuuloinen pariskunta tai jotain, kun eivät tajua, että heidän autonsa varashälytin on lauennut. Minun pitäisi yrittää löytää auton omistaja." Antaessani katseeni kiertää aluetta, jossa asiakkaat istuivat pöydissä ja huomaisin olevani Chrisin jälkeen nuorin. Mutta sitten Chris kysyi jotakin toisesta autokaistalla olevasta autosta ja me arvelimme, mitä siitä tilattiin, minne oltiin menossa, millaista autoa ajettiin – ja yhä taustalla oli tuo melu. Ajattelin, että minun todella täytyisi löytää se vanha ihminen ja kertoa hänelle, että hänen autonsa varashälytin on lauennut.
Juuri silloin kurkotin kaulaani riittävän pitkälle katsoakseni pysäköintialuetta yksityiskohtaisesti nähdäkseni, missä tuon kaiken melskeen aiheuttava auto oli vain havaitakseni, että se oli minun autoni! Minä olin se vanha äijä, jolla ei ollut aavistustakaan siitä, että hänen autonsa varashälytin oli lauennut! Nopeasti käteni sujahti vasempaan taskuuni, josta saatoin jopa ulkopuolella tuntea avainrenkaan ja joitakin kolikoita, joita olin saanut vaihtorahana aterian maksettuani ja kun istuuduin ja taskut pingottuivat, yksi kolikko oli painanut hälytysnappia – minä olin syypää koko ajan!
Hermoille käyvä Pyhän Hengen 'auton varashälytin'
Herra yrittää kasvattaa meitä sisältä käsin, sillä Kristus on meissä, kirkkauden toivo. Hänen äänensä on kuin tuo laukeava auton varashälytin, taustamelua, joka leijailee ylöspäin hengen ihmisestämme mielemme taustalle kuin ehdotus – pehmeänä, lempeänä, yllättäen tulevana ideana – kuitenkin Hän on aina paikalla kunnes me, jotka työnnämme tuon äänen niin kauas taustalle silkasta päättäväisyydestä kuulla muita ääniä, niin että tuskin kuulemme Hänen ääntään tai me käsittelemme asian, jonka Hän tuo esiin.
Etkö ole koskaan huomannut, että kun vaikkapa sinun on kiireesti maksettava jokin lasku täällä, Hän sen sijaan käsittelee sydäntäsi koskien jotakuta sisartasi tai veljeäsi tuolla? Jos olet sellainen kuten minä, olet ajatellut: "Kyllä Herra, tiedän, että minun täytyy rakastaa häntä, mutta voisimmeko sen sijaan puhua tästä laskusta?" LOL
Olemme jokainen kokeneet tuon juuri ennen kuin teimme päätöksen uskoa Jeesukseen – muistatko? Kuultuasi Jeesuksesta et saanut Häntä pois mielestäsi; kysymys siitä, mitä aiot tehdä 'Hänen suhteensa' oli aina taustalla. Riippumatta siitä, kuinka elämä käänsi huomiosi pois siitä, silloin kun mielesi vaihtoi vapaalle tai 'hiljaiseen moodiin', kysymys Jeesuksesta leijaili tietoisuuteesi. Sillä tavoin Hän toimii. Se on Hänen 'auton varashälytimensä' meistä jokaisen sisällä kunnes me joko vaiennamme Hänet kerrostaen aikamme ja huomiomme elämän häiriötekijöillä tai turruttavilla asioilla, tai päätämme kuunnella Häntä ja teemme Hänen suhteensa myönteisen päätöksen ja sen kautta pääsemme siihen, mitä Hän on meitä varten varannut.
Margaret Beckerin albumissa 'Falling Forward' (suom. ‘Eteenpäin kaatuen’,1998) on laulu nimeltä 'Clay and Water' (suom. ‘Savea ja vettä’), joka sisältää seuraavat sanat: "Olen savea ja olen vettä, kaadun eteenpäin tässä kunnossa maailman pyöriessä ympäri niin nopeasti, hitaasti olen tulossa siksi joka olen. Mikään ei koskaan pysy samana, pyörä kääntyy aina. Tunnen muutoksen tulen, mutta jotenkin se ei polta. Niin kuin siunattu kerjäläinen, kompastelen armossa, kurottaen käteni kohden sitä, mikä odottaa. .." Saatamme kompastella, mutta jos sydän asettuu, tulet siksi, joka olet elämän mittaisessa prosessissa. Hänen tuomionsa, Hänen vanhurskautensa ei polta, jos käsittelemme sydämemme nopeasti.
Ytimeen tuleminen
Jotkut meistä ovat kokeneita kansalaisia, jotka ovat eläneet riittävän kauan ollakseen kokeneet eri karismaattiset ja evankelikaaliset ylä- ja alamäet lähtien siitä, että suosikkipastorit ovat joutuneet epäsuosioon aina tämänhetkiseen oppivillitykseen ja seurakunnasta toiseen hyppelyyn. Jotkut meistä ovat kokeneet ihmisiä, jotka luulevat olevansa Pyhä Henki ja heillä on tarve osoittaa jokaisen virhe ja synti, vaikka eivät koskaan käännä syyttävää sormea itseensä päin. Olemme nähneet tuon kaiken, tai suurimman osan siitä. Kokeneilla kansalaisilla on tarpeeksi aikaa ja tarvottuja kilometrejä takanaan, niin että ovat ainakin maistaneet jonkin verran epätasapainoisuutta tai ehkä olivat osallisia osasta tuota epätasapainoisuutta jonkin aikaa ennen kuin Herra vei heidät takaisin tasapainoon.
Jossain kohdassa useimmat tajuavat, että se kaikki on vain 'höttöä', häiriötä, kypsymättömyyttä, eikä sillä ole mitään tekemistä heissä olevan Kristuksen kanssa, se on vain puuhastelua, joka on naamioitunut hengelliseen kasvuun ja kypsyyteen. Aluksi heitä hämmentää kiinnostuksen puutteensa viimeisimpään 'vuodatukseen' tai kiistelyyn, joka ulottuu maapallon pannukakkumaisuudesta aina ylöstempaukseen ennen vaivan aikaa ja kaikkeen niiden välitä ja ihmettelevät, mikä heitä vaivaa.
Ennen he olisivat hypänneet torveaan toivottavan äänekkäimmän ja näyttävimmän hengellisen villityksen mukaan. Mutta nyt he vain haluavat jotakin todellista. Todella tuntea Jumalan. Mikään muu ei tyydytä. He haluavat vanhurskauden vaikutuksen itseensä, he haluaavat tuntea vanhurskauden tiet.
He 'viisastuvat' ja tajuavat, mikä on heidän todella etsimänsä ytimenä – he haluavat tuntea Isän ja Herran Jeesuksen. He haluavat olla yhteydessä Pyhän Hengen kanssa. He haluavat kasvaa rakkaudessa, ilossa, rauhassa, lempeydessä, pitkämielisyydessä, sävyisyydessä, jumalisuudessa, johdonmukaisuudessa, moraalisessa erinomaisuudessa, veljellisessä rakkaudessa, agapé- rakkaudessa. He haluavat aitoja ystäviä, jotka eivät jätä heitä, jos he vaihtavat seurakuntaa tai sattuvat loukkaamaan heitä kerran tai kaksi.
Olet siirtymässä toiseen näistä suunnista – kumpaan?
"Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt." Joh. 3:19-21 Samana säilyminen merkitsee pimeydessä pysymistä. Liiku eteenpäin, ryntää tuomiolle, juokse valoon.
Tule siksi joka olet – päätän tällä
Nuoruusvuosistani lähtien sydämeni on halunnut lujasti etsiä ennen kaikkea vanhurskautta osittain sellaisten juttujen kuten Nancy Honeytreen 'Evergreen' (suom. Ikivihreä) albumin avulla (1975), joka minulla on puhelimeni ja tietokoneeni soittolistalla ja jota yhä kuuntelen usein. Kappale 'Searchlight' (suom. Valonheitin) sisältää nämä sanat: "Valonheitin, käännä keilasi minuun, kun en ole sitä, mikä näytän olevani. Kun pimeys hiipii sisälle, käännä valosi minun syntiini. Oi valonheitin, käännä keilasi minuun. Jeesus, kun elämäni on mennyt ja kutsut minut valtaistuimesi luo. Kuinka kaipaan saada kuulla sinun sanovan tuona ylösnousemuksen päivänä, Oi, hyvin tehty, lapseni, tervetuloa kotiin! Tervetuloa kotiin, lapsi."
Vanhurskaudet tiet ovat prosessi, ja sitä auttaa parhaiten, kun sitä katsoo pitkällä aikavälillä. Isä ja Herra ovat panostaneet meihin ikuisuutta varten. Ef. 2:7 sanoo, että Hän tulee jatkamaan armonsa ja hyvyytensä osoittamista meille 'tulevina maailmanaikoina'. Käsittele ongelmat, jotka Hän tuo esiin sisälläsi, ja korjaa ne, opi virheestä, ja jatka eteenpäin. Älä lopeta edistymistäsi piehtaroimalla saastassa. Salli vanhurskauden työn sinussa saada tahtonsa läpi. Aseta tavoitteeksesi nro 1 kasvaa Hänessä, joten mukauta tunteesi, päätöksesi ja tekosi sellaisiksi, joita Hän haluaisi sinun ajattelevan, tuntevan ja tekevän. Vanhurskauden palkka on rauha. Ah.
Uusi aihe ensi viikolla. Siunauksin,
John Fenn
Vanhurskauden tiet, osa 6, auton varashälytin, viimeinen osa
Hei kaikki,
Ennen kuin vien Chrisin takaisin ryhmäkotiinsa hänen viikoittaisen kotona käyntinsä jälkeen, syömme aina jossakin ravintolassa. Kyse voi olla yksinkertaisesta autossa syödystä hampurilaisesta istuessamme rautatiekiskojen vieressä odottamassa junan ajavan ohi, tai menemisestä ravintolaan nauttimaan ateria 'pöydässä istuen'. Tuona tiettynä päivänä Chris halusi syödä sisällä Braum’s –ravintolassa, joka on alueellinen hampurilais- ja jäätelömyymäläketju, sillä hänen teki mieli (paistettuja, luuttomia) 'kanapuikkoja' ja suklaapirtelöä.
Chris pitää kulmapöydästä, jonka alle hänen pyörätuolinsa on helppo rullata ja josta on mukava näköyhteys autokaista-alueella autoissaan oleviin ihmisiin. Chris on fyysisesti 37, mutta syntymänsä yhteydessä saamansa aivovaurion vuoksi, kun napanuora oli hänen kaulansa ympärillä vetosolmussa, hän on mieleltään noin nelivuotias. Sen seurauksena hän on ystävällisin nelivuotias 37-vuotiaan kehossa, jonka koskaan voit toivoa tapaavasi, hän ei koskaan ole kohdannut muukalaista ja hän kommentoi jatkuvasti autoja, junia, ihmisiä, koiria ja kaikkea ja kaikkia, jotka tiellemme osuvat.
Istuessamme kulmassa ja arvaillessamme, mitä autoissa istuvat ihmiset tilasivat ajokaistan palveluluukulta ja minne he olivat matkalla, huomasin kaiken sisällä tapahtuvan liikehdinnän taustamelusta, että pysäköintialueella jonkun varashälytin laukesi. Päättelin sen sammuvan suunnilleen puolen minuutin kuten niillä on tapana, mutta tämä vain jatkoi – se oli yksi niistä hälyttimistä, jotka soitattavat auton torvea noin puolentoista sekunnin välein, mutta koska kuten sanoin se oli ulkona, se oli vain taustamelua.
Torven jatkaessa soimista ajattelin itsekseni: "Täytyy olla jokin vanhempi huonokuuloinen pariskunta tai jotain, kun eivät tajua, että heidän autonsa varashälytin on lauennut. Minun pitäisi yrittää löytää auton omistaja." Antaessani katseeni kiertää aluetta, jossa asiakkaat istuivat pöydissä ja huomaisin olevani Chrisin jälkeen nuorin. Mutta sitten Chris kysyi jotakin toisesta autokaistalla olevasta autosta ja me arvelimme, mitä siitä tilattiin, minne oltiin menossa, millaista autoa ajettiin – ja yhä taustalla oli tuo melu. Ajattelin, että minun todella täytyisi löytää se vanha ihminen ja kertoa hänelle, että hänen autonsa varashälytin on lauennut.
Juuri silloin kurkotin kaulaani riittävän pitkälle katsoakseni pysäköintialuetta yksityiskohtaisesti nähdäkseni, missä tuon kaiken melskeen aiheuttava auto oli vain havaitakseni, että se oli minun autoni! Minä olin se vanha äijä, jolla ei ollut aavistustakaan siitä, että hänen autonsa varashälytin oli lauennut! Nopeasti käteni sujahti vasempaan taskuuni, josta saatoin jopa ulkopuolella tuntea avainrenkaan ja joitakin kolikoita, joita olin saanut vaihtorahana aterian maksettuani ja kun istuuduin ja taskut pingottuivat, yksi kolikko oli painanut hälytysnappia – minä olin syypää koko ajan!
Hermoille käyvä Pyhän Hengen 'auton varashälytin'
Herra yrittää kasvattaa meitä sisältä käsin, sillä Kristus on meissä, kirkkauden toivo. Hänen äänensä on kuin tuo laukeava auton varashälytin, taustamelua, joka leijailee ylöspäin hengen ihmisestämme mielemme taustalle kuin ehdotus – pehmeänä, lempeänä, yllättäen tulevana ideana – kuitenkin Hän on aina paikalla kunnes me, jotka työnnämme tuon äänen niin kauas taustalle silkasta päättäväisyydestä kuulla muita ääniä, niin että tuskin kuulemme Hänen ääntään tai me käsittelemme asian, jonka Hän tuo esiin.
Etkö ole koskaan huomannut, että kun vaikkapa sinun on kiireesti maksettava jokin lasku täällä, Hän sen sijaan käsittelee sydäntäsi koskien jotakuta sisartasi tai veljeäsi tuolla? Jos olet sellainen kuten minä, olet ajatellut: "Kyllä Herra, tiedän, että minun täytyy rakastaa häntä, mutta voisimmeko sen sijaan puhua tästä laskusta?" LOL
Olemme jokainen kokeneet tuon juuri ennen kuin teimme päätöksen uskoa Jeesukseen – muistatko? Kuultuasi Jeesuksesta et saanut Häntä pois mielestäsi; kysymys siitä, mitä aiot tehdä 'Hänen suhteensa' oli aina taustalla. Riippumatta siitä, kuinka elämä käänsi huomiosi pois siitä, silloin kun mielesi vaihtoi vapaalle tai 'hiljaiseen moodiin', kysymys Jeesuksesta leijaili tietoisuuteesi. Sillä tavoin Hän toimii. Se on Hänen 'auton varashälytimensä' meistä jokaisen sisällä kunnes me joko vaiennamme Hänet kerrostaen aikamme ja huomiomme elämän häiriötekijöillä tai turruttavilla asioilla, tai päätämme kuunnella Häntä ja teemme Hänen suhteensa myönteisen päätöksen ja sen kautta pääsemme siihen, mitä Hän on meitä varten varannut.
Margaret Beckerin albumissa 'Falling Forward' (suom. ‘Eteenpäin kaatuen’,1998) on laulu nimeltä 'Clay and Water' (suom. ‘Savea ja vettä’), joka sisältää seuraavat sanat: "Olen savea ja olen vettä, kaadun eteenpäin tässä kunnossa maailman pyöriessä ympäri niin nopeasti, hitaasti olen tulossa siksi joka olen. Mikään ei koskaan pysy samana, pyörä kääntyy aina. Tunnen muutoksen tulen, mutta jotenkin se ei polta. Niin kuin siunattu kerjäläinen, kompastelen armossa, kurottaen käteni kohden sitä, mikä odottaa. .." Saatamme kompastella, mutta jos sydän asettuu, tulet siksi, joka olet elämän mittaisessa prosessissa. Hänen tuomionsa, Hänen vanhurskautensa ei polta, jos käsittelemme sydämemme nopeasti.
Ytimeen tuleminen
Jotkut meistä ovat kokeneita kansalaisia, jotka ovat eläneet riittävän kauan ollakseen kokeneet eri karismaattiset ja evankelikaaliset ylä- ja alamäet lähtien siitä, että suosikkipastorit ovat joutuneet epäsuosioon aina tämänhetkiseen oppivillitykseen ja seurakunnasta toiseen hyppelyyn. Jotkut meistä ovat kokeneet ihmisiä, jotka luulevat olevansa Pyhä Henki ja heillä on tarve osoittaa jokaisen virhe ja synti, vaikka eivät koskaan käännä syyttävää sormea itseensä päin. Olemme nähneet tuon kaiken, tai suurimman osan siitä. Kokeneilla kansalaisilla on tarpeeksi aikaa ja tarvottuja kilometrejä takanaan, niin että ovat ainakin maistaneet jonkin verran epätasapainoisuutta tai ehkä olivat osallisia osasta tuota epätasapainoisuutta jonkin aikaa ennen kuin Herra vei heidät takaisin tasapainoon.
Jossain kohdassa useimmat tajuavat, että se kaikki on vain 'höttöä', häiriötä, kypsymättömyyttä, eikä sillä ole mitään tekemistä heissä olevan Kristuksen kanssa, se on vain puuhastelua, joka on naamioitunut hengelliseen kasvuun ja kypsyyteen. Aluksi heitä hämmentää kiinnostuksen puutteensa viimeisimpään 'vuodatukseen' tai kiistelyyn, joka ulottuu maapallon pannukakkumaisuudesta aina ylöstempaukseen ennen vaivan aikaa ja kaikkeen niiden välitä ja ihmettelevät, mikä heitä vaivaa.
Ennen he olisivat hypänneet torveaan toivottavan äänekkäimmän ja näyttävimmän hengellisen villityksen mukaan. Mutta nyt he vain haluavat jotakin todellista. Todella tuntea Jumalan. Mikään muu ei tyydytä. He haluavat vanhurskauden vaikutuksen itseensä, he haluaavat tuntea vanhurskauden tiet.
He 'viisastuvat' ja tajuavat, mikä on heidän todella etsimänsä ytimenä – he haluavat tuntea Isän ja Herran Jeesuksen. He haluavat olla yhteydessä Pyhän Hengen kanssa. He haluavat kasvaa rakkaudessa, ilossa, rauhassa, lempeydessä, pitkämielisyydessä, sävyisyydessä, jumalisuudessa, johdonmukaisuudessa, moraalisessa erinomaisuudessa, veljellisessä rakkaudessa, agapé- rakkaudessa. He haluavat aitoja ystäviä, jotka eivät jätä heitä, jos he vaihtavat seurakuntaa tai sattuvat loukkaamaan heitä kerran tai kaksi.
Olet siirtymässä toiseen näistä suunnista – kumpaan?
"Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt." Joh. 3:19-21 Samana säilyminen merkitsee pimeydessä pysymistä. Liiku eteenpäin, ryntää tuomiolle, juokse valoon.
Tule siksi joka olet – päätän tällä
Nuoruusvuosistani lähtien sydämeni on halunnut lujasti etsiä ennen kaikkea vanhurskautta osittain sellaisten juttujen kuten Nancy Honeytreen 'Evergreen' (suom. Ikivihreä) albumin avulla (1975), joka minulla on puhelimeni ja tietokoneeni soittolistalla ja jota yhä kuuntelen usein. Kappale 'Searchlight' (suom. Valonheitin) sisältää nämä sanat: "Valonheitin, käännä keilasi minuun, kun en ole sitä, mikä näytän olevani. Kun pimeys hiipii sisälle, käännä valosi minun syntiini. Oi valonheitin, käännä keilasi minuun. Jeesus, kun elämäni on mennyt ja kutsut minut valtaistuimesi luo. Kuinka kaipaan saada kuulla sinun sanovan tuona ylösnousemuksen päivänä, Oi, hyvin tehty, lapseni, tervetuloa kotiin! Tervetuloa kotiin, lapsi."
Vanhurskaudet tiet ovat prosessi, ja sitä auttaa parhaiten, kun sitä katsoo pitkällä aikavälillä. Isä ja Herra ovat panostaneet meihin ikuisuutta varten. Ef. 2:7 sanoo, että Hän tulee jatkamaan armonsa ja hyvyytensä osoittamista meille 'tulevina maailmanaikoina'. Käsittele ongelmat, jotka Hän tuo esiin sisälläsi, ja korjaa ne, opi virheestä, ja jatka eteenpäin. Älä lopeta edistymistäsi piehtaroimalla saastassa. Salli vanhurskauden työn sinussa saada tahtonsa läpi. Aseta tavoitteeksesi nro 1 kasvaa Hänessä, joten mukauta tunteesi, päätöksesi ja tekosi sellaisiksi, joita Hän haluaisi sinun ajattelevan, tuntevan ja tekevän. Vanhurskauden palkka on rauha. Ah.
Uusi aihe ensi viikolla. Siunauksin,
John Fenn
RSS Feed