Abusive relationship/spiritual abuse # 2
Väkivaltainen tai loukkaava ihmissuhde/hengellinen väärinkäyttö, osa 2
Hei kaikki,Hyvin vanha pariskunta pukeutuneena muutama vuosikymmen sitten muodinmukaisiin vanhoihin vaatteisiin laahusti hampurilaispaikkaan eräänä päivänä ja tilasi yhden hampurilaisen, yhdet ranskalaiset ja yhden kolan. Lähellä oleva mies piti heitä suloisina, mutta oli huolestunut siitä, että he tilasivat vain yhden aterian. Varovasti hän lähestyi heitä ja vaimeaan ääneen tarjoutui hienotunteisesti maksamaan toisen hampurilaisen, ranskalaiset ja kolan. Tuo vaimo vastasi suloisesti: "Tämä on okei, me jaamme kaiken."
Pariskunnan istuessa nyt pöydässään vanha mies jakoi hampurilaisen huolellisesti kahtia ja pani puolikkaan vaimonsa eteen. Sitten hän jakoi ranskalaiset puoliksi ja asetti puolet vaimonsa eteen ja pani kolan keskelle pöytää. Sitten hän alkoi syödä omaa hampurilaisenpuolikastaan, kun taas vaimo vain katseli hänen syömistään.
Jälleen huolestumisensa ilmaisten tuo mies lähestyi tarjoten ostaa toisen hampurilaisen, ranskalaiset ja kolan, mutta jälleen vaimo vastasi: "Tämä on okei, me jaamme kaiken." "Mutta miksi te ette syö?", mies kysyi vain kuullakseen naisen vastaavan: "Odotan hampaita."
Jakamista, jakamista
Tuo saattaa viedä jakamisen ajatuksen äärimmäisyyksiin, mutta emotionaalisesti terve ihminen voi jakaa toisten kanssa – oli sitten kyse kiitoksen saamisesta hyvin tehdystä työstä tai omasta osuudestaan koskien syyllistymistä tehtyjen virheiden suhteen. Sairaat ihmiset kieltäytyvät hyväksymästä omaa osuuttaan syyllisyydestä ja sen sijaan siirtävät syyllisyyden toisille haluttomina ottamaan vastuuta.
Väärinkäyttäjä/loukkaaja osoittaa kypsymättömyytensä monin tavoin vihan räjähdyksistä itseensä vetäytymiseen. Hänen raivonpurkauksensa on suhteeton tilanteeseen nähden tai hän vetäytyy äreään hiljaiseen itseensä pilaten koko tilaisuuden, mutta hän ei välitä, koska hän on vihainen henkilölle x tai yritykselle x tai tilanteelle x – hän mieluummin pilaa tilaisuden kuin kasvaa aikuiseksi ja olisi sellainen ihminen, jonka seurassa on hyvä olla.
Viime viikolla kerroin keskeisen ominaisuuden, syyllisyyden siirtämisen ja sisällytin siihen muita tekijöit; narsistisuuden ja sen, kuinka narsisiti voi saada sinut tuntemaan, että sinä olet se, jolla on ongelma, saa sinut tuntemaan huonoutta itsesi suhteen, ei kehu tai tue sinua ja harvoin, jos koskaan ilmaisee olevansa huolissaan hyvinvoinnistasi.
Muista tämä: Synnintunto tuo meidät Jumalan luo ja siinä on kyse Hänestä. Tuomitseminen työntää meidät pois Jumalan luota ja siinä on kyse meistä. Älä salli väärinkäyttäjän/loukkaajan saada sinua tuntemaan tuomituksi tulemista. Torju hänen tuomitsemisensa.
Ydinperiaate nro 1 tänään: Tällaista ihmistä rakastava tuntee hänen sydämensä hyvän puolen, joten jää
Väärinkäyttäjä/loukkaaja ei ole sellainen koko ajan. On hetkiä, jolloin hänen suloinen ja aito puolensa toimii, ja se on se puoli, jonka väkivallan/väärinkäytön/loukkauksen uhri näkee ja rakastaa, olipa kyse sitten puolisesto, ystävästä, sisaruksesta tai työkavereista.
Seurakuntaan liittyen voi olla, että rakastetaan ylistystä, vaikka pastori on kontrolloiva mies, joka sanoo saarnastuolista sellaisia asioita kuten että pois lähteneellä henkilöllä x on riivaajia tai hän nyt avaa itsensä demoniselle hyökkäykselle lähdettyään pois heidän seurakunnastaan – tuollaisia kontrollijuttuja. Mutta riittävän monet ihmiset rakastavat seurakunnassa olevaa opetusta tai rakastavat ylistystä siellä tai pyhäkoulu on seurakunnassa hyvä niin että he jäävät sinne huolimatta hengellisestä väärinkäytöstä.
Töissä päällikkö tai työkaveri ei halua erottaa jotakuta, koska tietää tämän perheen olevan taloudellisesti äärirajoillaan, joten hän päätyy tekemään työtehtäviä tämän puolesta, mikä saa hänet tuntemaan olonsa hyväksi/paisuttaa hänen egoaan, koska hän 'auttaa'. Yllä mainittu seurakunnassa käyvä saa hyötyä väärinkäyttäjäpastorista tai sellaisesta seurakuntakulttuurista. Avioliitossa hyöty voi olla taloudellinen tai henkilö saa katon päänsä päälle, joten hän pysyy tuossa ihmissuhteessa.
Läheisriippuvainen suhde...
...on sellainen, jossa yksi henkilö tukee tai mahdollistaa toisen henkilön huonon tai vaarallisen käytöksen, olipa sitten kyse yksinkertaisesta kypsymättömyydestä ja laiskuudesta, riippuvuudesta, vastuuttomuudesta tai räjähtävästä vihasta, samalla kun hän saa sisällään jotakin hyvän tai mielihyvän tunnetta tuon tuen tarjoamisesta.
Sen tunnuksena on yhden henkilön tarve olla riippuvainen toisista oman identiteettinsä ja/tai persoonana hyväksytyksi tulemisen suhteen samalla kun toinen puoli on sen osapuolen emotionaalinen tai fyysinen tarve, joka rakastaa auttaa, hoitaa ja huolehtia tästä. Siten suhde on dysfunktionaalinen siinä rakkauden/vihan ja rauhan/sodan pyörteessä, joka heidän välillään on, ja kuitenkin kumpikin saa hyötyä, niin vääristynyttä kuin se saattaa ollakin.
Toinen henkilö näkee mahdollisuuden ja jatkaa uskomista siihen, että 'tällä kertaa' toinen tulee järkiinsä, samalla kun hänen rakkautensa kohde – väärinkäyttäjä/loukkaaja, itse-keskeinen syyttäjä – ei käsittele sisäisiä ongelmiaan, joten voi vain nousta tietylle tasolle ennen kuin hän sabotoi tuon tilanteen, työpaikan tai ihmissuhteen, ja epäonnistuu.
Kristitty ihmettelee, kuinka pitkälle vaellan rakkaudessa ja missä kohdassa rakkaus muuttuu mahdollistamiseksi?
Tuhlaajapojasta, jonka täytyi 'mennä itseensä' kurjimmalla hetkellään Gal. 6:1-6:een ja monessa muussa kohdassa, Raamattu käskee meidän vaeltaa rakkaudessa ja tulla toisen avuksi siinä määrin kuin tämä toinen on myös halukas tekemään osuutensa kasvaakseen ja muuttuakseen. Jollei, hänen täytyy saada kokea toimintansa seuraukset kuten tuhlaajapoika, joka vaati rahojaan ja isä surullisena antoi hänen lähteä kunnes hän 'meni itseensä'.
Jos hän on haluton muuttumaan ja kristitty havaitsee jatkuvasti mahdollistavansa synnin, siinä kohdassa vetäydytään ja sallitaan hänen kokea toimintansa seuraukset. Gal. 6:1-2:ssa Paavali käskee menemään ihmisen luo, joka 'tavataan jostakin rikkomuksesta', kreikaksi, hän on syyllistynyt rikkomukseen jotakuta toista vastaan ja asiasta huomautetaan hänelle sävyisästi. Kuten Matt. 18:15:ssä, jos hän ottaa sinut vastaan, olet voittanut ystäväsi takaisin.
Jos hän ei ota vastaan ponnistelujasi, seuraavat jakeet sanovat: "(Sillä) jos joku luulee jotakin olevansa, vaikka ei ole mitään, niin hän pettää itsensä. Mutta tutkikoon kukin omat tekonsa, ja silloin hänen kerskaamisensa on vain siinä, mitä hän itse on." Paavali jatkaa sanoen:
"Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää."
Raamattu opettaa rikkomuksessa olevan kaksi osatekijää*: syyllisyys Jumalan edessä (vertikaalinen/pystysuora), ja toiselle aiheutettu vahinko/loukkaus (horisontaalinen/vaakasuora). Meidän tulee antaa ihmiselle anteeksi ja pitää sydämemme oikealla tolalla 'vertikaalisesti' Jumalan suuntaan, mutta on aikoja, jolloin anteeksiantamus myös sallii ihmisen kokea itselleen ja toisille aiheuttamiensa vahinkojen seuraukset, jos hän kieltäytyy myöntämästä syyllisyyttään. Hänelle on annettu anteeksi sydämessämme, mutta hänen täytyy elää todeksi seuraukset ellei tai kunnes hän on valmis sovittamaan aiheuttamansa vahingot. * 3. Moos. 6:1-7.
Näemme tämän Raamatussa kuningas Saulin kohdalla ja hänen vihassaan Daavidia kohtaan, joka ei tehnyt hänelle mitään vääryyttä ja todellakin oli vain apu ja siunaus hänelle.
Kuningas Saulin ongelmin juuri voidaan jäljittää huonoon omakuvaan. Samuel huomautti 1. Sam. 15:17:ssä: "Vaikka oletkin vähäinen omissa silmissäsi: Herra on voidellut sinut Israelin kuninkaaksi" Meille kerrotaan 1. Sam. 9:1-3:ssa, että Saul tuli hyvin varakkaasta perheestä ja hän oli päätänsä pitempi kaikkea kansaa ja hän oli hyvin komea – kuitenkin hän oli 'vähäinen omissa silmissään'.
Siinä määrin, että kun oli aika voidella hänet kuninkaaksi, hän piiloutui karavaanien ja eläinten joukkoon, mikä vaati tiedon sanaa Herralta Samuelille sen paljastamiseksi, missä hän oli piileskelemässä: "Hän on piiloutunut kuormastoon." (10:22)
Mutta samaan aikaan Jumala oli hänen suurin tukijansa ja jatkoi armonsa ja Henkensä vuodattamista hänen ylleen niin, että hän profetoi siinä määrin, että Samuel profetoi 10:6:ssa: "Ja Herran Henki tulee sinuun, ja sinäkin joudut hurmoksiin niin kuin hekin; ja sinä muutut toiseksi mieheksi. "
Ja niin tapahtui – mutta tässä on ydinkohta nro 2 tänään: kuningas Saulin tavoin loukkaajalla/väärinkäyttäjällä on ollut kokemuksia Jumalan kanssa, mutta ne eivät muuta häntä. Sanoakseni sen toisin, väärinkäyttäjä ei anna Jumalan muuttaa itseään.
Jatkan siitä ensi viikolla, sillä minulta on tila loppunut tältä päivältä, lisää ensi viikolla... siihen saakka, siunauksin,
John Fenn
Väkivaltainen tai loukkaava ihmissuhde/hengellinen väärinkäyttö, osa 2
Hei kaikki,Hyvin vanha pariskunta pukeutuneena muutama vuosikymmen sitten muodinmukaisiin vanhoihin vaatteisiin laahusti hampurilaispaikkaan eräänä päivänä ja tilasi yhden hampurilaisen, yhdet ranskalaiset ja yhden kolan. Lähellä oleva mies piti heitä suloisina, mutta oli huolestunut siitä, että he tilasivat vain yhden aterian. Varovasti hän lähestyi heitä ja vaimeaan ääneen tarjoutui hienotunteisesti maksamaan toisen hampurilaisen, ranskalaiset ja kolan. Tuo vaimo vastasi suloisesti: "Tämä on okei, me jaamme kaiken."
Pariskunnan istuessa nyt pöydässään vanha mies jakoi hampurilaisen huolellisesti kahtia ja pani puolikkaan vaimonsa eteen. Sitten hän jakoi ranskalaiset puoliksi ja asetti puolet vaimonsa eteen ja pani kolan keskelle pöytää. Sitten hän alkoi syödä omaa hampurilaisenpuolikastaan, kun taas vaimo vain katseli hänen syömistään.
Jälleen huolestumisensa ilmaisten tuo mies lähestyi tarjoten ostaa toisen hampurilaisen, ranskalaiset ja kolan, mutta jälleen vaimo vastasi: "Tämä on okei, me jaamme kaiken." "Mutta miksi te ette syö?", mies kysyi vain kuullakseen naisen vastaavan: "Odotan hampaita."
Jakamista, jakamista
Tuo saattaa viedä jakamisen ajatuksen äärimmäisyyksiin, mutta emotionaalisesti terve ihminen voi jakaa toisten kanssa – oli sitten kyse kiitoksen saamisesta hyvin tehdystä työstä tai omasta osuudestaan koskien syyllistymistä tehtyjen virheiden suhteen. Sairaat ihmiset kieltäytyvät hyväksymästä omaa osuuttaan syyllisyydestä ja sen sijaan siirtävät syyllisyyden toisille haluttomina ottamaan vastuuta.
Väärinkäyttäjä/loukkaaja osoittaa kypsymättömyytensä monin tavoin vihan räjähdyksistä itseensä vetäytymiseen. Hänen raivonpurkauksensa on suhteeton tilanteeseen nähden tai hän vetäytyy äreään hiljaiseen itseensä pilaten koko tilaisuuden, mutta hän ei välitä, koska hän on vihainen henkilölle x tai yritykselle x tai tilanteelle x – hän mieluummin pilaa tilaisuden kuin kasvaa aikuiseksi ja olisi sellainen ihminen, jonka seurassa on hyvä olla.
Viime viikolla kerroin keskeisen ominaisuuden, syyllisyyden siirtämisen ja sisällytin siihen muita tekijöit; narsistisuuden ja sen, kuinka narsisiti voi saada sinut tuntemaan, että sinä olet se, jolla on ongelma, saa sinut tuntemaan huonoutta itsesi suhteen, ei kehu tai tue sinua ja harvoin, jos koskaan ilmaisee olevansa huolissaan hyvinvoinnistasi.
Muista tämä: Synnintunto tuo meidät Jumalan luo ja siinä on kyse Hänestä. Tuomitseminen työntää meidät pois Jumalan luota ja siinä on kyse meistä. Älä salli väärinkäyttäjän/loukkaajan saada sinua tuntemaan tuomituksi tulemista. Torju hänen tuomitsemisensa.
Ydinperiaate nro 1 tänään: Tällaista ihmistä rakastava tuntee hänen sydämensä hyvän puolen, joten jää
Väärinkäyttäjä/loukkaaja ei ole sellainen koko ajan. On hetkiä, jolloin hänen suloinen ja aito puolensa toimii, ja se on se puoli, jonka väkivallan/väärinkäytön/loukkauksen uhri näkee ja rakastaa, olipa kyse sitten puolisesto, ystävästä, sisaruksesta tai työkavereista.
Seurakuntaan liittyen voi olla, että rakastetaan ylistystä, vaikka pastori on kontrolloiva mies, joka sanoo saarnastuolista sellaisia asioita kuten että pois lähteneellä henkilöllä x on riivaajia tai hän nyt avaa itsensä demoniselle hyökkäykselle lähdettyään pois heidän seurakunnastaan – tuollaisia kontrollijuttuja. Mutta riittävän monet ihmiset rakastavat seurakunnassa olevaa opetusta tai rakastavat ylistystä siellä tai pyhäkoulu on seurakunnassa hyvä niin että he jäävät sinne huolimatta hengellisestä väärinkäytöstä.
Töissä päällikkö tai työkaveri ei halua erottaa jotakuta, koska tietää tämän perheen olevan taloudellisesti äärirajoillaan, joten hän päätyy tekemään työtehtäviä tämän puolesta, mikä saa hänet tuntemaan olonsa hyväksi/paisuttaa hänen egoaan, koska hän 'auttaa'. Yllä mainittu seurakunnassa käyvä saa hyötyä väärinkäyttäjäpastorista tai sellaisesta seurakuntakulttuurista. Avioliitossa hyöty voi olla taloudellinen tai henkilö saa katon päänsä päälle, joten hän pysyy tuossa ihmissuhteessa.
Läheisriippuvainen suhde...
...on sellainen, jossa yksi henkilö tukee tai mahdollistaa toisen henkilön huonon tai vaarallisen käytöksen, olipa sitten kyse yksinkertaisesta kypsymättömyydestä ja laiskuudesta, riippuvuudesta, vastuuttomuudesta tai räjähtävästä vihasta, samalla kun hän saa sisällään jotakin hyvän tai mielihyvän tunnetta tuon tuen tarjoamisesta.
Sen tunnuksena on yhden henkilön tarve olla riippuvainen toisista oman identiteettinsä ja/tai persoonana hyväksytyksi tulemisen suhteen samalla kun toinen puoli on sen osapuolen emotionaalinen tai fyysinen tarve, joka rakastaa auttaa, hoitaa ja huolehtia tästä. Siten suhde on dysfunktionaalinen siinä rakkauden/vihan ja rauhan/sodan pyörteessä, joka heidän välillään on, ja kuitenkin kumpikin saa hyötyä, niin vääristynyttä kuin se saattaa ollakin.
Toinen henkilö näkee mahdollisuuden ja jatkaa uskomista siihen, että 'tällä kertaa' toinen tulee järkiinsä, samalla kun hänen rakkautensa kohde – väärinkäyttäjä/loukkaaja, itse-keskeinen syyttäjä – ei käsittele sisäisiä ongelmiaan, joten voi vain nousta tietylle tasolle ennen kuin hän sabotoi tuon tilanteen, työpaikan tai ihmissuhteen, ja epäonnistuu.
Kristitty ihmettelee, kuinka pitkälle vaellan rakkaudessa ja missä kohdassa rakkaus muuttuu mahdollistamiseksi?
Tuhlaajapojasta, jonka täytyi 'mennä itseensä' kurjimmalla hetkellään Gal. 6:1-6:een ja monessa muussa kohdassa, Raamattu käskee meidän vaeltaa rakkaudessa ja tulla toisen avuksi siinä määrin kuin tämä toinen on myös halukas tekemään osuutensa kasvaakseen ja muuttuakseen. Jollei, hänen täytyy saada kokea toimintansa seuraukset kuten tuhlaajapoika, joka vaati rahojaan ja isä surullisena antoi hänen lähteä kunnes hän 'meni itseensä'.
Jos hän on haluton muuttumaan ja kristitty havaitsee jatkuvasti mahdollistavansa synnin, siinä kohdassa vetäydytään ja sallitaan hänen kokea toimintansa seuraukset. Gal. 6:1-2:ssa Paavali käskee menemään ihmisen luo, joka 'tavataan jostakin rikkomuksesta', kreikaksi, hän on syyllistynyt rikkomukseen jotakuta toista vastaan ja asiasta huomautetaan hänelle sävyisästi. Kuten Matt. 18:15:ssä, jos hän ottaa sinut vastaan, olet voittanut ystäväsi takaisin.
Jos hän ei ota vastaan ponnistelujasi, seuraavat jakeet sanovat: "(Sillä) jos joku luulee jotakin olevansa, vaikka ei ole mitään, niin hän pettää itsensä. Mutta tutkikoon kukin omat tekonsa, ja silloin hänen kerskaamisensa on vain siinä, mitä hän itse on." Paavali jatkaa sanoen:
"Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää."
Raamattu opettaa rikkomuksessa olevan kaksi osatekijää*: syyllisyys Jumalan edessä (vertikaalinen/pystysuora), ja toiselle aiheutettu vahinko/loukkaus (horisontaalinen/vaakasuora). Meidän tulee antaa ihmiselle anteeksi ja pitää sydämemme oikealla tolalla 'vertikaalisesti' Jumalan suuntaan, mutta on aikoja, jolloin anteeksiantamus myös sallii ihmisen kokea itselleen ja toisille aiheuttamiensa vahinkojen seuraukset, jos hän kieltäytyy myöntämästä syyllisyyttään. Hänelle on annettu anteeksi sydämessämme, mutta hänen täytyy elää todeksi seuraukset ellei tai kunnes hän on valmis sovittamaan aiheuttamansa vahingot. * 3. Moos. 6:1-7.
Näemme tämän Raamatussa kuningas Saulin kohdalla ja hänen vihassaan Daavidia kohtaan, joka ei tehnyt hänelle mitään vääryyttä ja todellakin oli vain apu ja siunaus hänelle.
Kuningas Saulin ongelmin juuri voidaan jäljittää huonoon omakuvaan. Samuel huomautti 1. Sam. 15:17:ssä: "Vaikka oletkin vähäinen omissa silmissäsi: Herra on voidellut sinut Israelin kuninkaaksi" Meille kerrotaan 1. Sam. 9:1-3:ssa, että Saul tuli hyvin varakkaasta perheestä ja hän oli päätänsä pitempi kaikkea kansaa ja hän oli hyvin komea – kuitenkin hän oli 'vähäinen omissa silmissään'.
Siinä määrin, että kun oli aika voidella hänet kuninkaaksi, hän piiloutui karavaanien ja eläinten joukkoon, mikä vaati tiedon sanaa Herralta Samuelille sen paljastamiseksi, missä hän oli piileskelemässä: "Hän on piiloutunut kuormastoon." (10:22)
Mutta samaan aikaan Jumala oli hänen suurin tukijansa ja jatkoi armonsa ja Henkensä vuodattamista hänen ylleen niin, että hän profetoi siinä määrin, että Samuel profetoi 10:6:ssa: "Ja Herran Henki tulee sinuun, ja sinäkin joudut hurmoksiin niin kuin hekin; ja sinä muutut toiseksi mieheksi. "
Ja niin tapahtui – mutta tässä on ydinkohta nro 2 tänään: kuningas Saulin tavoin loukkaajalla/väärinkäyttäjällä on ollut kokemuksia Jumalan kanssa, mutta ne eivät muuta häntä. Sanoakseni sen toisin, väärinkäyttäjä ei anna Jumalan muuttaa itseään.
Jatkan siitä ensi viikolla, sillä minulta on tila loppunut tältä päivältä, lisää ensi viikolla... siihen saakka, siunauksin,
John Fenn
RSS Feed