Controlling your emotions #4
Tunteiden hallinta, osa 4
Hei kaikki,
Nyt kun olemme selostaneet Herran tapoja käsitellä Kainia ja meitä, voimme tarkastella sitä, kuinka Hän käsittelee omia tunteitaan sekä sitä, kuinka Hän on vuorovaikutuksessa kanssamme tunteiden tasolla – tuo saattaa kuulostaa oudolta, mutta ajattelepa Moosesta kun Herra halusi pyyhkiä Israelin pois kartalta ja aloittaa alusta uudelleen perheensä suhteen 2. Moos. 32:10-14:ssä: "Anna minun olla, että vihani leimahtaisi heitä vastaan, hukuttaakseni heidät; mutta sinusta minä teen suuren kansan!"
Tuo on tunnetta! Raivo (engl. Raamatunkäännös) tulee erottaa vihasta siinä, että viha on muuttumatonta, kun taas raivo leimahtaa nopeasti ja kuolee aivan yhtä nopeasti.
Herra koki (oikeutetun) raivon tunteita Israelia kohtaan israelilaisten sydänten ollessa paatuneita Häntä kohtaan. Se oli oikeutettua, joten se ei ollut syntiä, kun taas epäoikeutettu raivo olisi syntiä samalla tavoin kuin epäoikeutettu viha on syntiä, kun taas oikeutettu viha ei ole.
Kuinka Mooses puhui Herralle Herran tunnetilassa? "Herra, miksi sinun vihasi syttyy omaa kansaasi vastaan, jonka olet vienyt pois Egyptin maasta suurella voimalla ja väkevällä kädellä? Miksi egyptiläiset saisivat sanoa: 'Heidän onnettomuudekseen hän vei heidät pois, tappaaksensa heidät vuorilla ja hävittääksensä heidät maan päältä'? Käänny vihasi hehkusta ja kadu (engl. lepy) sitä turmiota, jonka aioit tuottaa kansallesi." Mooses pyysi Herraa pysähtymään harkitsemaan ja katsomaan historiaa, kaikkea sitä mitä he toisilleen merkitsivät, kokonaiskuvaa. Älä heitä tuota kaikkea pois, Herra. Katso sitä, mitä olemme toisillemme merkinneet, katso kaikkea työtä ja kaikkea Israel-suhteeseesi sijoittamaasi.
Huomaa 'käänny vihasi hehkusta' ja 'lepy'. Jotkut versiot käyttävät virheellisesti sanaa 'kadu', mutta hepreankielinen sana merkitsee 'kääntyä pois jostakin' eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, että on pahoillaan siitä että tuntee tuolla tavoin, se vain merkitsee kääntymistä pois tästä tunteesta logiikkaan. Mooses vetosi järkeen, siihen, että Herra vie tunteensa takaisin järkeilyprosessiensa kontrollin alaisuuteen. Se on tarkalleen sitä, mitä Herra odotti Kainilta, kun Hän kysyi ne kolme kysymystä:
"Miksi olet vihainen?" "Miksi olet surullinen?" "Jos teet oikein, eikö sitä hyväksyttäisi?" Herra yritti saada Kainia pysähtymään harkitsemaan ja katsomaan kokonaiskuvaa, heidän suhdettaan kokonaisuutena ja pyysi tätä tekemään sitä mikä on oikein riippumatta siitä, miltä Kainista sillä hetkellä tuntui.
Mooses jatkoi, tällä kertaa vedoten Herran suoraselkäisyyteen: " Muista palvelijoitasi Aabrahamia, Iisakia ja Israelia, joille olet itse kauttasi vannonut ja sanonut: 'Minä teen teidän jälkeläistenne luvun paljoksi kuin taivaan tähdet; ja koko tämän maan, josta olen puhunut, minä annan teidän jälkeläisillenne…' Niin Herra katui (leppyi koskien) sitä turmiota, jonka hän oli uhannut tuottaa kansallensa." Mooses vetosi liittoon, kokonaiskuvaan saadakseen Herran ottamaan etäisyyttä tuohon kiivaaseen hetkeen ja kuohuviin tunteisiin. Mooses sai Herran pysähtymään harkitsemaan ja katsomaan kokonaiskuvaa. Se on sitä, mitä Herra teki Kainin kohdalla, yritti saada tämän näkemään sen kokonaiskuvan, että vain tekee oikein riippumatta siitä, miltä Kainista sillä hetkellä tuntui.
Herra kertoi Barbille seuraavaa kun Barbia koski suuresti erään ystävän loukkaantuminen ja ystävyyssuhteen katkaiseminen hänen kanssaan: "Älä muuta hetkeä elämän mittaiseksi. Kyse on vain hetkestä." Hän saattoi ottaa etäisyyttä kivun tunteisiinsa tuon sanan myötä – tietysti häneen yhä sattui ja hän oli joutunut tämän ystävän kypsymättömyyden uhriksi, eikä hän sallisi itsensä tulla tämän ihmisen satuttamaksi uudelleen, mutta kyse oli vain hetkestä, joten Barb jatkoi eteenpäin ja lakkasi katsomasta peruutuspeiliin sitä, mikä oli menetetty ja keskittyi nykyhetkeen.
Helposti lähestyttävä kiihkeiden tunteiden keskellä
Se, että Herralla oli raivon tunne ja että Hän oli halukas siihen, että vaivainen ihminen puhuu Hänelle, paljastaa sen, kuinka nöyrä ja helposti lähestyttävä Hän on, ja kuinka meidät on kirjaimellisesti luotu Hänen kuvansa kaltaisiksi – sillä voimme nähdä itsemme Hänen tunteissaan. Ja meidän on määrä olla Hänen kaltaisensa tässäkin, helposti lähestyttäviä jopa raivon keskellä.
Tämä helposti lähestyttävyys sellaisten tunteiden keskellä, jotka vellovat ympäriinsä uhaten räjähtää kaikkien polullamme olevien päälle, on jotakin sellaista, mitä myös meillä on sydämessämme – ajattelepa sitä – Mooses yksin seisoi Herran raivon ja koko kansakunnan edessä, ja Herra salli itselleen puhuttavan tuolla tavoin. Hän salli itsensä tulla tyynnytetyksi, olla järjen puhumisen kohteena keskellä tunteitaan. Meidän täytyy olla sen kaltaisia – varmasti Hän salli tämän tapahtuman tulla kirjatuksi muistiin meille opetukseksi ja esimerkiksi!
Kypsymätön kristitty ja hänen tunteensa
Tässä näemme jälleen, mikä arvo on sillä, että on yhteydessä toisten uskovien kanssa, jotka voivat puhua elämäämme. Voisimme sanoa, että Mooses oli samalla hengellisellä aaltopituudella Herran kanssa – heidän suhteensa oli sellainen, että he saattoivat puhua toistensa elämään, sillä "Herra puhui Moosekselle kasvoista kasvoihin, kuten ystävälle puhutaan." (2 Moos. 33:11, suomennos tässä).
Kuten olen aiemmin sanonut, kuka tahansa voi sanoa olevansa uudestisyntynyt, mutta onko näin vai ei, on mahdotonta todistaa. Sen tähden Jumala suunnitteli vanhurskautensa tulevan ilmi ja käsitellyksi ihmissuhteiden puitteissa. Pelastus, ollen hengen ihmisestä, pysyy todentamattomana, jollei oteta lukuun sitä, että se tulee ulkonaisesti ilmi niissä ihmissuhteissa, joita meillä on. Tarvitsemme sitä, että toiset puhuvat elämäämme, hiovat pois terävät särmät, ovat Herran käytössä niin että saavat meidät näkemään itsemme toisten silmin. Se on vaikeampi tie seurattavaksi, läpinäkyvyyden ja nöyryyden tie, tie jolla ihminen katsoo kaikkea ja kaikkia Jumalan kätten töinä jotka voivat puhua elämäämme, vaikkapa tahattomastikin, vaikka taustalla olisi paholainen, joka yrittäisi tuhota meidät – me etsimme sitä, mitä Jumala voi tehdä hirveästä tilanteesta ja kuinka sitä, minkä paholainen tarkoitti meidän tuhoksemme, Jumala voisi käyttää kasvattamaan ja vahvistamaan meitä.
Kun loukkaamme, useimmiten se on meidän taholtamme tahatonta, mutta toisen näkökulmasta olimme epäkohteliaita tai sarkastisia tai meillä oli asenneongelma, joten toinen koki oikeutetuksi katkaista yhteys.
(Meidän korkean teknologian maailmassamme tätä pahentaa se, että sähköpostit ja tekstiviestit eivät välitä tunteita ja sävyä, ja sen tähden lukija voi liittää minkä tahansa haluamansa tunteen tai sävyn lukiessaan sähköposti- tai tekstiviestiä. Hymiöt keksittiin välittämään viestin tunne ja sävy, koska se, mitä sähköpostiin tai tekstiviestiin on kirjoitettu, ei voi sitä tehdä).
Olen nähnyt seurakuntien jakaantuvan, koska puolet seurakunnasta oli tyytymätön siihen, että toinen puoli äänesti pyhäkön kokolattiamaton väriksi tummanvihreän viininpunaisen sijaan. Tiedän ystävyyssuhteiden päättyneen, kun toinen oli sanonut, ettei hänellä ole juuri nyt aikaa puhua, ja toinen loukkaantui ja pahoitti mielensä niin, että jätti ystävänsä ikään kuin tällä olisi rutto. Tiedän vielä erään seurakunnan jakaantuneen, koska uusi pastori siirsi ehtoollismaljan ja – leivän kantavan pöydän lavalta lattiatasolle lavan eteen.
Ja kuitenkin nuo samat ihmiset, jotka niin pikaisesti katkaisevat yhteyden kanssasi, pysyvät työpaikassaan, kun joku töissä loukkaa heitä tai heidän pomonsa huutaa heille tai heidän yrityksellään on terveysvakuutus, joka kattaa tilanteita jotka eivät ole heidän näkemystensä mukaisia tai he jatkavat elokuvateatterissa sellaisten elokuvien katselemista, joissa Herran nimeä käytetään epäkunnioittavassa yhteydessä… mutta anna kun toinen veli tai sisko sanoo "juuri nyt minulla on kiire" tai "en nyt vain voi käsitellä tätä nyt, voidaanko palata asiaan" niin he katkaisevat yhteyden.
He ainoastaan ole tekopyhiä, vaan tuo tekopyhyys paljastuu siinä tosiasiassa, että he ovat tunteiden johdattamia. Hengen johdattama järki ei heitä pois pitkää ja hyvää ystävyyttä tai lähde pois seurakunnasta, koska puolet äänesti sellaisen värin puolesta, jota he itse eivät äänestäneet.
Mitä teet kristittyjen suhteen, jotka elävät kristityn elämäänsä tunteiden johtamina sen sijaan, että heitä johdattaisivat järki ja halu kasvaa kypsyydessä?
Ja tästä jatkamme ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn
Tunteiden hallinta, osa 4
Hei kaikki,
Nyt kun olemme selostaneet Herran tapoja käsitellä Kainia ja meitä, voimme tarkastella sitä, kuinka Hän käsittelee omia tunteitaan sekä sitä, kuinka Hän on vuorovaikutuksessa kanssamme tunteiden tasolla – tuo saattaa kuulostaa oudolta, mutta ajattelepa Moosesta kun Herra halusi pyyhkiä Israelin pois kartalta ja aloittaa alusta uudelleen perheensä suhteen 2. Moos. 32:10-14:ssä: "Anna minun olla, että vihani leimahtaisi heitä vastaan, hukuttaakseni heidät; mutta sinusta minä teen suuren kansan!"
Tuo on tunnetta! Raivo (engl. Raamatunkäännös) tulee erottaa vihasta siinä, että viha on muuttumatonta, kun taas raivo leimahtaa nopeasti ja kuolee aivan yhtä nopeasti.
Herra koki (oikeutetun) raivon tunteita Israelia kohtaan israelilaisten sydänten ollessa paatuneita Häntä kohtaan. Se oli oikeutettua, joten se ei ollut syntiä, kun taas epäoikeutettu raivo olisi syntiä samalla tavoin kuin epäoikeutettu viha on syntiä, kun taas oikeutettu viha ei ole.
Kuinka Mooses puhui Herralle Herran tunnetilassa? "Herra, miksi sinun vihasi syttyy omaa kansaasi vastaan, jonka olet vienyt pois Egyptin maasta suurella voimalla ja väkevällä kädellä? Miksi egyptiläiset saisivat sanoa: 'Heidän onnettomuudekseen hän vei heidät pois, tappaaksensa heidät vuorilla ja hävittääksensä heidät maan päältä'? Käänny vihasi hehkusta ja kadu (engl. lepy) sitä turmiota, jonka aioit tuottaa kansallesi." Mooses pyysi Herraa pysähtymään harkitsemaan ja katsomaan historiaa, kaikkea sitä mitä he toisilleen merkitsivät, kokonaiskuvaa. Älä heitä tuota kaikkea pois, Herra. Katso sitä, mitä olemme toisillemme merkinneet, katso kaikkea työtä ja kaikkea Israel-suhteeseesi sijoittamaasi.
Huomaa 'käänny vihasi hehkusta' ja 'lepy'. Jotkut versiot käyttävät virheellisesti sanaa 'kadu', mutta hepreankielinen sana merkitsee 'kääntyä pois jostakin' eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, että on pahoillaan siitä että tuntee tuolla tavoin, se vain merkitsee kääntymistä pois tästä tunteesta logiikkaan. Mooses vetosi järkeen, siihen, että Herra vie tunteensa takaisin järkeilyprosessiensa kontrollin alaisuuteen. Se on tarkalleen sitä, mitä Herra odotti Kainilta, kun Hän kysyi ne kolme kysymystä:
"Miksi olet vihainen?" "Miksi olet surullinen?" "Jos teet oikein, eikö sitä hyväksyttäisi?" Herra yritti saada Kainia pysähtymään harkitsemaan ja katsomaan kokonaiskuvaa, heidän suhdettaan kokonaisuutena ja pyysi tätä tekemään sitä mikä on oikein riippumatta siitä, miltä Kainista sillä hetkellä tuntui.
Mooses jatkoi, tällä kertaa vedoten Herran suoraselkäisyyteen: " Muista palvelijoitasi Aabrahamia, Iisakia ja Israelia, joille olet itse kauttasi vannonut ja sanonut: 'Minä teen teidän jälkeläistenne luvun paljoksi kuin taivaan tähdet; ja koko tämän maan, josta olen puhunut, minä annan teidän jälkeläisillenne…' Niin Herra katui (leppyi koskien) sitä turmiota, jonka hän oli uhannut tuottaa kansallensa." Mooses vetosi liittoon, kokonaiskuvaan saadakseen Herran ottamaan etäisyyttä tuohon kiivaaseen hetkeen ja kuohuviin tunteisiin. Mooses sai Herran pysähtymään harkitsemaan ja katsomaan kokonaiskuvaa. Se on sitä, mitä Herra teki Kainin kohdalla, yritti saada tämän näkemään sen kokonaiskuvan, että vain tekee oikein riippumatta siitä, miltä Kainista sillä hetkellä tuntui.
Herra kertoi Barbille seuraavaa kun Barbia koski suuresti erään ystävän loukkaantuminen ja ystävyyssuhteen katkaiseminen hänen kanssaan: "Älä muuta hetkeä elämän mittaiseksi. Kyse on vain hetkestä." Hän saattoi ottaa etäisyyttä kivun tunteisiinsa tuon sanan myötä – tietysti häneen yhä sattui ja hän oli joutunut tämän ystävän kypsymättömyyden uhriksi, eikä hän sallisi itsensä tulla tämän ihmisen satuttamaksi uudelleen, mutta kyse oli vain hetkestä, joten Barb jatkoi eteenpäin ja lakkasi katsomasta peruutuspeiliin sitä, mikä oli menetetty ja keskittyi nykyhetkeen.
Helposti lähestyttävä kiihkeiden tunteiden keskellä
Se, että Herralla oli raivon tunne ja että Hän oli halukas siihen, että vaivainen ihminen puhuu Hänelle, paljastaa sen, kuinka nöyrä ja helposti lähestyttävä Hän on, ja kuinka meidät on kirjaimellisesti luotu Hänen kuvansa kaltaisiksi – sillä voimme nähdä itsemme Hänen tunteissaan. Ja meidän on määrä olla Hänen kaltaisensa tässäkin, helposti lähestyttäviä jopa raivon keskellä.
Tämä helposti lähestyttävyys sellaisten tunteiden keskellä, jotka vellovat ympäriinsä uhaten räjähtää kaikkien polullamme olevien päälle, on jotakin sellaista, mitä myös meillä on sydämessämme – ajattelepa sitä – Mooses yksin seisoi Herran raivon ja koko kansakunnan edessä, ja Herra salli itselleen puhuttavan tuolla tavoin. Hän salli itsensä tulla tyynnytetyksi, olla järjen puhumisen kohteena keskellä tunteitaan. Meidän täytyy olla sen kaltaisia – varmasti Hän salli tämän tapahtuman tulla kirjatuksi muistiin meille opetukseksi ja esimerkiksi!
Kypsymätön kristitty ja hänen tunteensa
Tässä näemme jälleen, mikä arvo on sillä, että on yhteydessä toisten uskovien kanssa, jotka voivat puhua elämäämme. Voisimme sanoa, että Mooses oli samalla hengellisellä aaltopituudella Herran kanssa – heidän suhteensa oli sellainen, että he saattoivat puhua toistensa elämään, sillä "Herra puhui Moosekselle kasvoista kasvoihin, kuten ystävälle puhutaan." (2 Moos. 33:11, suomennos tässä).
Kuten olen aiemmin sanonut, kuka tahansa voi sanoa olevansa uudestisyntynyt, mutta onko näin vai ei, on mahdotonta todistaa. Sen tähden Jumala suunnitteli vanhurskautensa tulevan ilmi ja käsitellyksi ihmissuhteiden puitteissa. Pelastus, ollen hengen ihmisestä, pysyy todentamattomana, jollei oteta lukuun sitä, että se tulee ulkonaisesti ilmi niissä ihmissuhteissa, joita meillä on. Tarvitsemme sitä, että toiset puhuvat elämäämme, hiovat pois terävät särmät, ovat Herran käytössä niin että saavat meidät näkemään itsemme toisten silmin. Se on vaikeampi tie seurattavaksi, läpinäkyvyyden ja nöyryyden tie, tie jolla ihminen katsoo kaikkea ja kaikkia Jumalan kätten töinä jotka voivat puhua elämäämme, vaikkapa tahattomastikin, vaikka taustalla olisi paholainen, joka yrittäisi tuhota meidät – me etsimme sitä, mitä Jumala voi tehdä hirveästä tilanteesta ja kuinka sitä, minkä paholainen tarkoitti meidän tuhoksemme, Jumala voisi käyttää kasvattamaan ja vahvistamaan meitä.
Kun loukkaamme, useimmiten se on meidän taholtamme tahatonta, mutta toisen näkökulmasta olimme epäkohteliaita tai sarkastisia tai meillä oli asenneongelma, joten toinen koki oikeutetuksi katkaista yhteys.
(Meidän korkean teknologian maailmassamme tätä pahentaa se, että sähköpostit ja tekstiviestit eivät välitä tunteita ja sävyä, ja sen tähden lukija voi liittää minkä tahansa haluamansa tunteen tai sävyn lukiessaan sähköposti- tai tekstiviestiä. Hymiöt keksittiin välittämään viestin tunne ja sävy, koska se, mitä sähköpostiin tai tekstiviestiin on kirjoitettu, ei voi sitä tehdä).
Olen nähnyt seurakuntien jakaantuvan, koska puolet seurakunnasta oli tyytymätön siihen, että toinen puoli äänesti pyhäkön kokolattiamaton väriksi tummanvihreän viininpunaisen sijaan. Tiedän ystävyyssuhteiden päättyneen, kun toinen oli sanonut, ettei hänellä ole juuri nyt aikaa puhua, ja toinen loukkaantui ja pahoitti mielensä niin, että jätti ystävänsä ikään kuin tällä olisi rutto. Tiedän vielä erään seurakunnan jakaantuneen, koska uusi pastori siirsi ehtoollismaljan ja – leivän kantavan pöydän lavalta lattiatasolle lavan eteen.
Ja kuitenkin nuo samat ihmiset, jotka niin pikaisesti katkaisevat yhteyden kanssasi, pysyvät työpaikassaan, kun joku töissä loukkaa heitä tai heidän pomonsa huutaa heille tai heidän yrityksellään on terveysvakuutus, joka kattaa tilanteita jotka eivät ole heidän näkemystensä mukaisia tai he jatkavat elokuvateatterissa sellaisten elokuvien katselemista, joissa Herran nimeä käytetään epäkunnioittavassa yhteydessä… mutta anna kun toinen veli tai sisko sanoo "juuri nyt minulla on kiire" tai "en nyt vain voi käsitellä tätä nyt, voidaanko palata asiaan" niin he katkaisevat yhteyden.
He ainoastaan ole tekopyhiä, vaan tuo tekopyhyys paljastuu siinä tosiasiassa, että he ovat tunteiden johdattamia. Hengen johdattama järki ei heitä pois pitkää ja hyvää ystävyyttä tai lähde pois seurakunnasta, koska puolet äänesti sellaisen värin puolesta, jota he itse eivät äänestäneet.
Mitä teet kristittyjen suhteen, jotka elävät kristityn elämäänsä tunteiden johtamina sen sijaan, että heitä johdattaisivat järki ja halu kasvaa kypsyydessä?
Ja tästä jatkamme ensi viikolla. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn
RSS Feed