Tietäjät osa 2
Hei kaikki,
Kun menin Indiana Universityyn (IU) kesällä 1976, minut kutsuttiin liittymään Phi Kappa Psi tai lyhemmin Phi Psi –veljeskuntaan, jonka jäsen isäni oli ollut.
Aloitin fuksivuoteni ensimmäisen lukukauden 'Lupaus'-jäsenenä, mikä tarkoitti sitä, että olin lupautunut tulemaan Phi Psi:n jäseneksi ja veljeskunta oli luvannut ottaa minut jäseneksi – jos täytin vaatimukset. Fuksivuoteni Lupaus-jäsenten joukko oli noin 15 lukumäärältään ja kaikkiaan 95 miestä asui saman katon alla, jossa 'asuntolan vanhempina' toimi vanhempi pariskunta joka laittoi meille ruokaa, mutta vastasimme omassa piirissämme itsenäisesti asioista yläluokilla olevien ollessa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja jne.
Tuo ensimmäinen lukukausi piti sisällään paljon 'simputusta', rituaalista nuorimman vuosikurssin kiusaamista, mikä huipentui 'helvettiviikkoon', joka oli asianmukaisesti nimetty, voin lisätä. Ylemmällä vuosikurssilla olevat kohtelivat meitä kuin vastarekrytoituja merijalkaväen sotilaita, mitä kuvaa täydensivät sadat punnerrukset yhdellä kertaa, huutaminen päin naamaa, meidän haukkumisemme pataluhaksi ja Phi Psi:n jäseneksi kelpaamattomiksi ja muut jutut.
Kuitenkin seitsenkertainen olympiavoittaja Mark Spitz oli ollut phipsiläinen tuossa ihan samassa asuntolassa vain neljä vuotta aiemmin. Monet 'teollisuuden nokkamiehet', lääkärit, juristit, eri urheilulajien olympiavoittajat, toimitusjohtajat ja sen sellaiset olivat phipsiläisiä. Yhden lukukauden kämppiksestäni, joka tuolloin oli kolmannen vuoden opiskelija, tuli myöhemmin kuvernööri ja Indianan osavaltiota edustava senaattori Yhdysvaltain senaattiin – Mutta me fuksit olimme vain lupauksen antajia, jäsenyyttä havittelevia, ja sellaisena meitä kohdeltiin.
Tuon viimeisen simputusviikon jälkeen, ne jotka kestivät loppuun asti, hyväksyttiin ja arvioitiin arvollisiksi siihen, että veljeskunnan salaisuudet paljastettiin heille. Käytimme viikon siihen, että ylemmillä vuosikursseilla olevat ja jo valmistuneet jäsenet opettivat, miten veljeskunnan olivat perustaneet kaksi kristittyä miestä, jotka halusivat levittää evankeliumia ja iskostaa nuoriin miehiin Jumalan ja Hänen teidensä tuntemusta (Kuinka kauas veljeskunta olikaan langennut vuoteen 1976 mennessä).
Meille kerrottiin veljeskunnan perustamisesta, veljeskuntakilven salaisista merkityksistä ja mitä Phi, Kappa ja Psi tarkoittivat veljeskunnassamme, ja me vannoimme valan ylläpitää perustajien ihanteita (jotka koostuivat kristillisistä ja raamatullisista ihanteista, joten minulla ei ollut mitään ongelmaa vannoa ylläpitäväni niitä).
Koko asuntola valitsi minut Kappalaiseksi, ja suurin muodollisuuksin ja juhlallisuuksin meidän vuosikurssimme vihittiin Phi Kappa Psi -veljeskunnan salaisuuksiin. Kyllä, on olemassa salainen kädenpuristus, mutta minun täytyisi tappaa sinut, jos kertoisin sinulle, lol.
Mutta minusta tekee phipsiläisen se, että minut on vihitty veljeskunnan salaisuuksiin. Vain phipsiläiset tuntevat nuo salaisuudet, muu maailma ei tunne. Ja jokaisella veljeskunnalla ja sisarkunnalla on samanlaisia salaisuuksia, jotka vain jäsenet tuntevat.
Raamattu puhuu vihkimisestä erilaisiin salaisuuksiin, mihin päätin viime viikolla. Mutta ensiksi…
Tietäjät
Muinaisessa Mesopotamiassa oli yhteisö, jota me yleisesti kutsumme 'viisaiksi miehiksi'. Englanniksi heidät tunnetaan nimellä the Magi (suom. maagit, tietäjät). Sana 'magi' tulee kreikan sanasta 'magos' ja suoremmin latinan sanasta 'magus' – monikkomuoto sanasta on 'magi'. Siitä saamme sanan 'maaginen' ja se viittaa salaiseen veljeskuntaan, jolla on sellaista tietämystä, mistä toiset eivät ole tietoisia. Nuo toiset ovat veljeskunnan 'ulkopuolella', tietämättömiä niistä salaisuuksista, jotka vain jäsenet tuntevat.
En halua pitää kokonaista historiantuntia Tietäjistä tai 'Viisaista miehistä', kuten monet englanninkieliset Raamatut kääntävät ilmauksen, mutta sanon sen, että he olivat pappisluokkaa, jonka näemme Danielin eräänlaisen vertaisryhmän edustajina (ja vihollisina), jotka palvelivat Babylonian, Persian ja Median eri kuninkaita.
He olivat niitä, jotka eivät osanneet tulkita eri kuninkaiden unia ja näkyjä Jumalan antaessa Danielille niiden merkityksen. He katsoivat tähtiin tunnustaen Luojan asettaneen ne taivaalle, kuten Hän sanoi 1. Moos. 1:14:ssä: "Olkoot ne merkkejä, kausia, päiviä ja vuosia varten." (suomennos tässä) He erikoistuivat 'merkkien' osuuteen astronomisten havaintojen kautta. (Daniel 2:48)
Salaisen tietämisensä ansiosta he olivat nähneet tähden siirtyvän Israelia koskevaan tähtikuvioon ja päättelivät, että uusi Kuningas oli syntynyt Israelissa. Kukaan Israelissa ei tuntenut Betlehemin tähden merkkiä, ja jopa viisaat miehet tulivat Herodeksen luo kysymään, missä uusi Kuningas oli – mutta kaikki Tietäjiä lukuun ottamatta olivat tietämättömiä. Ainoa mitä Israel ja Herodes näkivät, olivat ne samat tähdet ja tähtikuviot kuin tietäjätkin, mutta he olivat veljeskunnan tietämyksen ulkopuolella eivätkä ymmärtäneet näkemäänsä.
Raamattu paljasti, että Kuningas syntyisi Betlehemissä, joten Tietäjät suuntasivat sinne ja löytäessään oikean perheen talosta, antoivat Jeesus-vauvalle tuonaikaisia Kuninkaalle tyypillisesti annettavia lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhamia. (Matt. 2:11)
Pointtini on se, että Tietäjät olivat osa veljeskuntaa, jolle oli tunnusomaista salainen tieto, jonka tunsivat vain veljeskunnassa olevat. Näyttää olevan ihmisluonnon mukaista perustaa tällaisia salaisia kerhoja lähtien aina siitä, että pojat kiipeävät puussa oleviin majoihin ja kieltäytyvät päästämästä tyttöjä sinne, siihen, että pistetään sormeen ja hierotaan syntyneitä veripisaroita yhteen jotta tultaisiin 'veriveljiksi' ja siihen, että pikkutytöt eivät kutsu jotakuta tyttöä kuvitteellisille teekutsuille, missä kerrotaan salaisuuksia siitä, kuka poika tykkää kenestäkin tytöstä – salaisuuksia, jotka vain he tunsivat ja joita he kieltäytyivät kertomasta tuolle yhdelle tytölle.
Takaisin Paavaliin
Mutta Paavali puhui ylevimmistä salaisuuksista, joihin hänet oli vihitty. Hänen filippiläisille kirjoittamansa kirje, jotka todennäköisesti meni Lyydialle ja hänen kotonaan kokoontuvalle seurakunnalle, oli lämpimin kirje, jonka Paavali kirjoitti kenellekään Uudessa Testamentissa. Monet uskovat Paavalin hyvän ystävän ja Luukkaan evankeliumin ja Apostolien tekojen kirjoittajan Luukkaan menneen naimisiin Lyydian kanssa ja jääneen tämän luo Filippiin. Filippiläiskirjeessä saamme selville enemmän Paavalin toiveista ja kamppailuista kuin missään muualla Uudessa Testamentissa.
Hän antaa meidän edelleen kurkistaa sieluunsa kiittäessään heitä taloudellisesta tuestaan tällä lausumalla 4: 11 - 13:ssa, jota tutkimme yksityiskohtaisesti:
"Ei niin, että puhun tarpeesta, sillä olen oppinut missä tahansa tilassa olenkin, olemaan tyytyväinen. Tiedän kuinka olla alennustilassa ja kuinka olla runsaudessa; kaikkialla ja kaikissa asioissa minua ohjataan olemaan sekä kylläinen että nälkäinen, sekä olemaan runsaudessa että kärsimään puutetta. Voin tehdä kaikki asiat Kristuksen kautta, joka vahvistaa minua." (suomennos tässä)
"Olen oppinut" voitaisiin ilmaista paremmin 'olen astunut uuteen ulottuvuuteen'. Kreikan sana 'oppinut' on 'manthano', joka on samankaltainen kuin 'mathetes', mikä merkitsee seurata opetuslapsena. Se viittaa johonkuhun, joka on tullut (Joltakulta) toiselta oppijaksi, aloittaen uuden luvun elämässä, kuten voisimme asian ilmaista. Sitä käytetään ilmaisemaan ajatusta, että he ovat tulleet uuteen elämän ajanjaksoon, mutta enemmän kuin tuota, he ovat kasvaneet tiedossa sellaisella alueella, joka heiltä aiemmin puuttui.
Ja mikä on tämä uusi ulottuvuus? Hän jatkaa: Olen oppinut missä tahansa tilassa olenkin, olemaan tyytyväinen. Se ei tarkoita, että Paavalia saattoi olla onnellinen Roomassa tai Efesoksessa, se merkitsee hänen kohtaamaansa olosuhdetta tai tilannetta.
Paavali oli astunut uuteen ulottuvuuteen – riippumatta siitä, missä olosuhteessa hän oli, hän saattoi olla 'tyytyväinen'. Mutta älä luule tämän englannin (ja suomen) tyytyväinen-sanan olevan sellaista tyytyväisyyttä kuten me tänään sanaa käyttäisimme. Se ei ole 'menen virran mukana' tai 'kaipa tulen olemaan onnellinen' tai 'en minä tällaiseksi elämääni suunnitellut, mutta se tulee olemaan ok, Herra'. EI!
Kyse on kreikan sanasta 'autarkes', joka tarkoittaa 'itsessään riittävää'. Se koostuu kahdesta sanasta: 'auto' joka tarkoittaa 'itse' ja 'arkeo' joka tarkoittaa "olla riittävän vahva, olla riittävästi jotakin asiaa varten" (Vine's sanakirja). Kun koko kohta pannaan yhteen, Paavali sanoi näin:
"Ei niin, että puhun tarpeesta käsin. Sillä olen astunut elämässäni uuteen ulottuvuuteen, riippumatta siitä, mitä olosuhteeni ovat, ollakseni itsessään riittävä, omaamaan riittävästi mitä tahansa kohtaamaani varten. Tiedän kuinka olla runsaudessa ja kuinka kärsiä puutetta. Tiedän kuinka olla kylläinen ja kuinka olla nälkäinen. Sillä minut on vihitty siihen salaisuuksien veljeskuntaan joka on: voin tehdä kaiken Kristuksen kautta, joka vahvistaa minua."
Ja tuosta jatkamme ensi viikolla… siunauksin!
John Fenn