Relationship between heaven and earth #1,
Taivaan ja maan välinen suhde, osa 1
Hei kaikki,
Viimeisen kolmen viikon aikana olen kertonut 'kvanttifysiikan' jutuista ja tänään aloitan sitä sivuavan asian – puhuen taivaan ja maan välisestä suhteesta ja siihen liittyvistä asioista, joita olen nähnyt taivaassa.
Mutta ensin joitakin perusasioita
Hepr.12:1 sanoo: "Sen tähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa. "
Hän (kirjoittaja, suom.huom) ei nosta esille todistajien pilveä antaakseen opillisen lausunnon, vaan sen sijaan rohkaistakseen meitä sillä, että he ovat menneet edeltä, ja että se on sen arvoista. Edellisessä luvussa hän oli kuvannut monien miesten ja naisten uskoa vihjaten jopa siihen, että Jesaja kuoli, kun hänet sahattiin kahtia. He kaikki ja enemmän ovat mukana todistajien pilvessä, joten jatkakaa eteenpäin luottavaisesti – se on sen arvoista ja taivas on todellinen!
Tätä tukevia jakeita...
Lk. 24:44:ssä ylösnoussut Herra sanoo opetuslapsilleen: "Ettekö muista, että kun olin kanssanne, kerroin teille nämä asiat?" (suomennos tässä). Selvästi, vaikka Hän oli nyt ylösnoussut, Hän säilytti vahingoittumattomana muiston elämästään maan päällä. Muistatte kaiken, mitään ei ole hävinnyt. Muistakaa Ilm. 7:17:ssä ja 21:4:ssä sanotaan, että Isä pyyhkii pois kyyneleemme – selvästi viittaus siihen, että muistot tästä elämästämme ovat yhä tuoreita, mutta eräänä päivänä kaikki kipu tulee olemaan poissa.
Muistakaa Mooseksen ja Elian ilmestyneen kirkastuneelle Jeesukselle kirkastusvuorella kuten Lk. 9:31 sanoo: "puhuivat hänen poismenostansa, jonka hän oli saattava täytäntöön Jerusalemissa." Mooses ja Elia olivat kauan sitten pois menneitä, mutta tässä he olivat puhumassa Mooseksen laista (Mooses) koskien niitä ennakkokuvia ja varjoja, jotka Jeesus tulisi kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan täyttämään, ja profeetoista (Elia) kertoen profetioita samoista asioista. He olivat aikoja sitten edesmenneet, ja kuitenkin he tiesivät tarkkaan, mitä oli meneillään.
Ilmestyskirjan 6:10:ssa apostoli Johannes, joka oli 'Hengessä', vietiin taivaaseen ja hänelle näytettiin tulevaisuuden tapahtumia, kuvaa suurta pyhien joukkoa Isän valtaistuimen edessä kysymässä: "Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?" Nuo ihmiset muistivat elämänsä maan päällä selvästi.
Se ei tarkoita...
Se ei tarkoita, että aikoja sitten edesmennyt isoäitisi isoäiti katsoo kun käyt vessassa, lol. Mutta se kyllä merkitsee, että he ovat tietoisia siitä, mitä maan päällä tapahtuu.
'Kiertokäyntini' aikana taivaassa enkelini ja minä kävelimme erään ihmisryhmän ohi, jossa oli noin tusinan verran aikuisia ja kaksi pientä lasta, poika ja tyttö. Tyttö näytti olevan ehkä viisi- tai kuusivuotias, ja poika oli alle kaksivuotias. He kaikki olivat kerääntyneet yhden puun ympärille ja aikuiset puhelivat keskenään ja tyttö istui jalat ristissä selkä puuta vasten hänen pikkuveljensä ryömiessä hänen päällään ja ympäriinsä. Aikuiset pitivät selvästi silmällä lapsia ja heidän ympärillään ilmapiiri tuntui siltä kuin sukukokouksessa, kun ryhmässä oli useita keskusteluja meneillään samanaikaisesti.
Kulkiessamme ohi kysyin, mitä näin, ja enkeli selitti, että he kaikki olivat noiden lasten tätejä, setiä, serkkuja ja isovanhempia useiden sukupolvienkin takaa. Mutta oli selvästi yksi sukupolvi, joka ei ollut läsnä: lasten vanhemmat. Joten kysyin: "Missä heidän vanhempansa ovat?"
Hän sanoi: "Nämä kaksi kuolivat auto-onnettomuudessa (eräässä Yhdysvaltain osavaltiossa), mutta heidän vanhempansa säilyivät hengissä. Taivaassa, silloin kun on mahdollista, lasten sukulaiset kasvattavat heidät." Olin jälleen kerran hämmästynyt ja sanoin: "Tarvitsen tuosta Raamatunkohdan!" Hän ei epäillyt: "Olet lukenut, mitä Paavali kirjoitti Efesolaiskirjeen 3:14:ssä ja 15:ssä: 'Tästä syystä minä notkistan polveni meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isälle, josta koko perhe taivaassa ja maan päällä on saanut nimensä.' (suomennos tässä) On vain yksi perhe, (hän piti tauon antaakseen minun käsittää sen), joten kun lapsi tulee tänne, hänet kasvattavat mahdollisuuksien mukaan sukulaiset."
Kerron jotakin henkilökohtaista
Äitini kuoli 2006, mutta hän oli perheessämme ensimmäinen Herrassa etsittyään Häntä sen jälkeen, kun isä jätti perheemme. Äiti rakasti Herraa, mutta oli varsin rajoittunut tietämyksessään johtuen tunnustuskuntansa rajoitteista, ja kerroin hänelle monia kokemuksiani Herran kanssa vuosien varrella.
Äidin ruumis tuhkattiin ja meillä oli pieni toimitus kirkossa ja hänen tuhkansa haudattiin tuota tarkoitusta varten varatulle kirkkomaalle ja puutarhaan. Palattuamme sisareni kotiin olimme ulkona uima-altaalla rentoutuen, pohdiskellen ja minä kelluin. Yhtäkkiä altaan näin reunalla seisomassa enkelini, jonka oikealla puolella oli päivänselvästi äitini. Hänen vieressään oli joku, joka oli taivaan valon peittämä ja jonka kasvot olivat siten peitossa.
Olin ihmeissäni ja vain tuijotin. Silmäni olivat apposen auki ja katsahdin lepotuolissaan istuvaa sisartani, sitten veljeäni joka oli altaassa ja sitten takaisin. Äiti näytti olevan noin 35, ei se 72-vuotias elämään kyllästynyt nainen joka hän kuollessaan oli. Itse asiassa myöhemmin tuolla viikolla kävimme läpi laatikon, jossa oli vanhoja valokuvia ja löysimme seurakunnan hakemiston, jossa oli kuva meistä kaikista noin vuonna 1968 äidin ollessa noin 34 ja hän näytti hiuksiltaan ja kasvoiltaan lähes identtiseltä.
Mutta olin vain tyrmistynyt nähdessäni enkelini ja äidin seisomassa vierekkäin altaan reunalla. Olen nähnyt enkelini useammin kuin voin laskea, mutta tätä en odottanut! Äiti ei epäröinyt: "John! Kaikki taivaasta sanomasi on totta! Mutta et kertonut puoliakaan! Nautin olostani, tapaan vanhoja ystäviä ja sukulaisia ja tapaan jopa sellaisia, jotka tunsivat minut kun olin lapsi, mutta minä en koskaan tuntenut heitä. John! Elä elämääsi! Elä elämääsi!" ja yhtäkkiä he hävisivät enkä ole nähnyt häntä sen jälkeen.
Barb ja minä pohdimme, olisiko tuo kolmas henkilö ollut se kesken mennyt veli tai sisar, joka oli minun ja seuraavaksi nuoremman veljeni välissä. En tiedä.
Minulta on kirjoitustila loppunut tältä päivältä – enemmän ensi viikolla – nähdessämme, että meitä ympäröi sellainen pilvi, juoskaamme kilvoitus jumalisesti… siihen saakka siunauksin,
John Fenn
Taivaan ja maan välinen suhde, osa 1
Hei kaikki,
Viimeisen kolmen viikon aikana olen kertonut 'kvanttifysiikan' jutuista ja tänään aloitan sitä sivuavan asian – puhuen taivaan ja maan välisestä suhteesta ja siihen liittyvistä asioista, joita olen nähnyt taivaassa.
Mutta ensin joitakin perusasioita
Hepr.12:1 sanoo: "Sen tähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa. "
Hän (kirjoittaja, suom.huom) ei nosta esille todistajien pilveä antaakseen opillisen lausunnon, vaan sen sijaan rohkaistakseen meitä sillä, että he ovat menneet edeltä, ja että se on sen arvoista. Edellisessä luvussa hän oli kuvannut monien miesten ja naisten uskoa vihjaten jopa siihen, että Jesaja kuoli, kun hänet sahattiin kahtia. He kaikki ja enemmän ovat mukana todistajien pilvessä, joten jatkakaa eteenpäin luottavaisesti – se on sen arvoista ja taivas on todellinen!
Tätä tukevia jakeita...
Lk. 24:44:ssä ylösnoussut Herra sanoo opetuslapsilleen: "Ettekö muista, että kun olin kanssanne, kerroin teille nämä asiat?" (suomennos tässä). Selvästi, vaikka Hän oli nyt ylösnoussut, Hän säilytti vahingoittumattomana muiston elämästään maan päällä. Muistatte kaiken, mitään ei ole hävinnyt. Muistakaa Ilm. 7:17:ssä ja 21:4:ssä sanotaan, että Isä pyyhkii pois kyyneleemme – selvästi viittaus siihen, että muistot tästä elämästämme ovat yhä tuoreita, mutta eräänä päivänä kaikki kipu tulee olemaan poissa.
Muistakaa Mooseksen ja Elian ilmestyneen kirkastuneelle Jeesukselle kirkastusvuorella kuten Lk. 9:31 sanoo: "puhuivat hänen poismenostansa, jonka hän oli saattava täytäntöön Jerusalemissa." Mooses ja Elia olivat kauan sitten pois menneitä, mutta tässä he olivat puhumassa Mooseksen laista (Mooses) koskien niitä ennakkokuvia ja varjoja, jotka Jeesus tulisi kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan täyttämään, ja profeetoista (Elia) kertoen profetioita samoista asioista. He olivat aikoja sitten edesmenneet, ja kuitenkin he tiesivät tarkkaan, mitä oli meneillään.
Ilmestyskirjan 6:10:ssa apostoli Johannes, joka oli 'Hengessä', vietiin taivaaseen ja hänelle näytettiin tulevaisuuden tapahtumia, kuvaa suurta pyhien joukkoa Isän valtaistuimen edessä kysymässä: "Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?" Nuo ihmiset muistivat elämänsä maan päällä selvästi.
Se ei tarkoita...
Se ei tarkoita, että aikoja sitten edesmennyt isoäitisi isoäiti katsoo kun käyt vessassa, lol. Mutta se kyllä merkitsee, että he ovat tietoisia siitä, mitä maan päällä tapahtuu.
'Kiertokäyntini' aikana taivaassa enkelini ja minä kävelimme erään ihmisryhmän ohi, jossa oli noin tusinan verran aikuisia ja kaksi pientä lasta, poika ja tyttö. Tyttö näytti olevan ehkä viisi- tai kuusivuotias, ja poika oli alle kaksivuotias. He kaikki olivat kerääntyneet yhden puun ympärille ja aikuiset puhelivat keskenään ja tyttö istui jalat ristissä selkä puuta vasten hänen pikkuveljensä ryömiessä hänen päällään ja ympäriinsä. Aikuiset pitivät selvästi silmällä lapsia ja heidän ympärillään ilmapiiri tuntui siltä kuin sukukokouksessa, kun ryhmässä oli useita keskusteluja meneillään samanaikaisesti.
Kulkiessamme ohi kysyin, mitä näin, ja enkeli selitti, että he kaikki olivat noiden lasten tätejä, setiä, serkkuja ja isovanhempia useiden sukupolvienkin takaa. Mutta oli selvästi yksi sukupolvi, joka ei ollut läsnä: lasten vanhemmat. Joten kysyin: "Missä heidän vanhempansa ovat?"
Hän sanoi: "Nämä kaksi kuolivat auto-onnettomuudessa (eräässä Yhdysvaltain osavaltiossa), mutta heidän vanhempansa säilyivät hengissä. Taivaassa, silloin kun on mahdollista, lasten sukulaiset kasvattavat heidät." Olin jälleen kerran hämmästynyt ja sanoin: "Tarvitsen tuosta Raamatunkohdan!" Hän ei epäillyt: "Olet lukenut, mitä Paavali kirjoitti Efesolaiskirjeen 3:14:ssä ja 15:ssä: 'Tästä syystä minä notkistan polveni meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isälle, josta koko perhe taivaassa ja maan päällä on saanut nimensä.' (suomennos tässä) On vain yksi perhe, (hän piti tauon antaakseen minun käsittää sen), joten kun lapsi tulee tänne, hänet kasvattavat mahdollisuuksien mukaan sukulaiset."
Kerron jotakin henkilökohtaista
Äitini kuoli 2006, mutta hän oli perheessämme ensimmäinen Herrassa etsittyään Häntä sen jälkeen, kun isä jätti perheemme. Äiti rakasti Herraa, mutta oli varsin rajoittunut tietämyksessään johtuen tunnustuskuntansa rajoitteista, ja kerroin hänelle monia kokemuksiani Herran kanssa vuosien varrella.
Äidin ruumis tuhkattiin ja meillä oli pieni toimitus kirkossa ja hänen tuhkansa haudattiin tuota tarkoitusta varten varatulle kirkkomaalle ja puutarhaan. Palattuamme sisareni kotiin olimme ulkona uima-altaalla rentoutuen, pohdiskellen ja minä kelluin. Yhtäkkiä altaan näin reunalla seisomassa enkelini, jonka oikealla puolella oli päivänselvästi äitini. Hänen vieressään oli joku, joka oli taivaan valon peittämä ja jonka kasvot olivat siten peitossa.
Olin ihmeissäni ja vain tuijotin. Silmäni olivat apposen auki ja katsahdin lepotuolissaan istuvaa sisartani, sitten veljeäni joka oli altaassa ja sitten takaisin. Äiti näytti olevan noin 35, ei se 72-vuotias elämään kyllästynyt nainen joka hän kuollessaan oli. Itse asiassa myöhemmin tuolla viikolla kävimme läpi laatikon, jossa oli vanhoja valokuvia ja löysimme seurakunnan hakemiston, jossa oli kuva meistä kaikista noin vuonna 1968 äidin ollessa noin 34 ja hän näytti hiuksiltaan ja kasvoiltaan lähes identtiseltä.
Mutta olin vain tyrmistynyt nähdessäni enkelini ja äidin seisomassa vierekkäin altaan reunalla. Olen nähnyt enkelini useammin kuin voin laskea, mutta tätä en odottanut! Äiti ei epäröinyt: "John! Kaikki taivaasta sanomasi on totta! Mutta et kertonut puoliakaan! Nautin olostani, tapaan vanhoja ystäviä ja sukulaisia ja tapaan jopa sellaisia, jotka tunsivat minut kun olin lapsi, mutta minä en koskaan tuntenut heitä. John! Elä elämääsi! Elä elämääsi!" ja yhtäkkiä he hävisivät enkä ole nähnyt häntä sen jälkeen.
Barb ja minä pohdimme, olisiko tuo kolmas henkilö ollut se kesken mennyt veli tai sisar, joka oli minun ja seuraavaksi nuoremman veljeni välissä. En tiedä.
Minulta on kirjoitustila loppunut tältä päivältä – enemmän ensi viikolla – nähdessämme, että meitä ympäröi sellainen pilvi, juoskaamme kilvoitus jumalisesti… siihen saakka siunauksin,
John Fenn
RSS Feed