Syvällisempiä yksityiskohtia juutalaisesta avioerolaista ja Jeesuksen lausunnoista – osa 3A
Hei kaikki,
Samalla kun sain monia 'kiitos sinulle' sähköposteja viime perjantain 'Viikoittaisista ajatuksistani' koskien tsedekaa ja Jeesuksen kommentteja avioeroon liittyen, oli myös monia ihmisiä, jotka kysyivät tiettyä informaatiota heidän omaa ainutlaatuista tilannettaan tai heidän saamaansa ainutlaatuista opetusta koskien.
Niinpä ajattelin, että olisi hyvä mennä syvempään asiayhteyteen tavalla, jonka pitäisi kattaa useimmat kysymykset, joita kysymyksiä omaavilla on ja antaa syvempää ymmärrystä kaikille. Tässä jälleen juutalainen avioerolaki:
"Jos joku ottaa vaimon ja nai hänet ja vaimo ei häntä enää miellytä, sen tähden että mies on tavannut hänessä jotakin häpeällistä, ja hän kirjoittaa hänelle erokirjan ja antaa sen hänen käteensä ja lähettää hänet pois talostaan, ja jos nainen sitten, lähdettyään hänen talostaan, menee ja joutuu toisen miehen vaimoksi, ja myöskin tämä toinen mies hylkii häntä ja kirjoittaa hänelle erokirjan ja antaa sen hänen käteensä ja lähettää hänet pois talostaan, tai jos tämä toinen mies, joka on ottanut hänet vaimokseen, kuolee (naisesta voi tulla toisen miehen vaimo), älköön hänen ensimmäinen miehensä, joka lähetti hänet pois, ottako häntä uudestaan vaimokseen… " 5. Moos.24:1-4
Kukaan ei tiennyt, mitä tarkasti ottaen ilmaus 'hänessä jotakin häpeällistä' tarkoitti, ja Malakian aikaan tultaessa papit eivät vaeltaneet Herran yhteydessä ja tekivät monia vastenmielisiä asioita lähtien heikkojen, sairaiden ja tuotantoeläimiksi liian vanhojen eläinten sekä huonolaatuisimman viljan uhraamista ja niin edelleen, ja kieltäytyivät antamasta kymmenyksiä ja uhrilahjoja.
He myös omaksuivat hyvin liberaalin näkemyksen 'häpeällisestä' ja käyttivät sitä avioituakseen ja erotakseen kuten tahtoivat. Juuri Mal. 2:14-16:ssa Herra nuhtelee pappeja, jotka kohtelevat 'nuoruutensa vaimoja' 'uskottomasti' ja Hän lausuu vihaavansa avioeroa.
Valitettavasti jotkut ovat ottaneet tuon yhden lausuman siitä, että Hän vihaa avioeroa, ja katsoneet sen merkitsevän opillista lausumaa kaikkia avioeroja vastaan, mikä ei kestä edes logiikkaa vastaan, sillä Hän oli se joka antoi Lain Moosekselle alussa. Kun lisätään se tosiasia, että Jumala on eronnut, kun Hän totesi antaneensa Israelille erokirjan Jer. 3:8:ssa, muiden kohtien lisäksi, JA se, että Jeesus myöhemmin toteaisi syyn, miksi Jumala antoi avioeron, olevan ihmisten sydämen kovuus pakotieksi viattomalle puolisolle, tuossa kaikessa on järkeä.
Hän todella vihaa avioeroa – niin kuin Malakiassa esiintyvät papit käyttivät sitä avioituen ja eroten kuten halusivat.
Tullessamme Jeesuksen päiviin, oli kaksi miestä, jotka Hän todennäköisesti tunsi, kunnioitettuja rabbeja, toinen nimeltä Shammai ja toinen Hillel. Jeesuksen päivinä väittely oli vain kiihtynyt niinä 400 vuotena siitä kun Herra käytti Malakiaa nuhtelemaan hänen päiviensä turmeltuneita pappeja.
Shamma opetti, että 5. Moos. 24:n avioerolain sanamuoto 'hänessä jotakin häpeällistä' oli viittaus kahta lukua aiempaan neitsyen kanssa avioitumista koskevaan lakiin. 5. Moos. 22:13-18 toteaa, että jos mies ottaa vaimon ja 'yhtyy häneen' ja havaitsee hylkivänsä häntä, koska hääyönään on saanut selville, ettei tämä ollut neitsyt kuten oli väittänyt, mies voi ottaa naisesta eron ja jopa kivityttää hänet kuoliaaksi, jos halusi nostaa syytteen.
Sivumennen sanottuna, kun Maria tunnusti Joosefille olevansa raskaana, tämä pohti juuri tätä lakia, mutta Raamattu sanoo 'hän oli hyvä mies' ja vain pyysi hiljaista avioeroa. Jos hän olisi halunnut, hän olisi voinut nostaa syytteen ja teloituttaa Marian.
Mutta 5. Moos. 22:ssa jos nainen tosiaan oli neitsyt, hän saattoi tuoda esiin heidän hääyönään käyttämänsä lakanat, jotka olivat yhä veren ja ruumiinnesteiden peittämät osoittaakseen, että hänen immenkalvonsa rikkoutui tuona yönä ja että hän todella oli ollut neitsyt. Tapana oli, että hän säilytti nämä lakanat, nimeltään 'hänen neitsyytensä merkit', koko elämänsä ajan, sillä jos 30 avioliittovuotta myöhemmin hänen miehensä herjasi häntä tai esitti syytöksiä heidän varhaisesta yhteiselämästään, hänellä oli keino puolustaa kunniaansa.
Ja niin Shammai opetti, että 5. Mooseksen kirjan 'häpeällinen' avioerolaissa oli viittaus kahta lukua aiemmin olevaan, ja jos mies otti eron vaimostaan muusta syystä kuin haureuden (vaimolla seksiä toisen miehen kanssa) ennen häitä, olisi kyse oikeudettomasta avioerosta, mikä sai naisen syyllistymään aviorikokseksi luokiteltuun tekoon seuraavassa avioliitossaan, ja hänestä oikeudettomasti eron ottanut ja uudelleen avioitunut miehensä olisi aviorikosellisessa avioliitossa – sellaisessa, joka perustuu oikeudettomille ja moraalisesti laittomille perusteille.
Kuitenkin rabbi Hillel, joka kuoli 30 jKr, jäi kuitenkin voitolle ja opetti, että jos vaimo valmisti huonon aterian, joka kohosi 5. Moos. 24:n 'häpeällisyyden' tasolle, ja mies saattoi niin muodoin ottaa hänestä eron ja mennä uusiin naimisiin kuten tahtoi – rabbi Akiva sanoi jopa, että jos aviomies havaitsi toisen naisen kauniimmaksi kuin hänen vaimonsa oli, hänen heikentyneen kauneutensa noustessa myös 'jonkin häpeällisen' tasolle, mies saattoi ottaa hänestä eron vain siksi, että halusi nätimmän vaimon.
TUO oli se argumentti, johon Jeesus sekaantui. Sen tähden kun Jeesus sanoi Matt. 5:31-32:ssa sen mitä sanoi, Hän puhui Hillelin ja Akivan laista, mikä oli tuon päivän laki:
“On sanottu: 'Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan'. Mutta minä sanon teille (viitaten Shammaihin ja 5. Moos. 24:n alkuperäiseen tarkoitukseen): jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden (haureuden) tähden, saattaa hänet tekemään huorin (aviorikoksen), ja joka nai hyljätyn, tekee huorin (aviorikoksen). ”
Hän puhuu siitä alkuperäisestä tarkoituksesta, joka Jumalalla oli 5. Moos. 24:ssä vahvistaen rabbi Shammain opetuksen, että se viittasi lukuun 22 vain muutama jae aiemmin, jossa puhuttiin naisesta, joka väitti olevansa neitsyt, mutta jonka havaittiin jo harjoittaneen seksiä jonkun toisen kanssa ennen häitään. Tuossa tapauksessa Jeesus sanoi avioeron olevan laillisen, mutta jos se otettiin mistään muusta syystä, suhde luokiteltaisiin aviorikokseksi, koska se olisi ollut oikeudeton avioero.
Koska Hillelin laki OLI maan laki, papit ja johtajat eivät pitäneet tuosta – ja kun Jeesusta painostettiin kertomaan syy siihen, miksi Jumala alun alkaen antoi avioerolain, jos Hänen tarkoituksensa oli, että mies ja vaimo olisivat yhdessä koko elämänsä, Hän sanoi, että se johtui ihmisten sydämen kovuudesta.
Ja tuo käsitti jopa Jeesuksen päivinä haureuden, pahoinpitelyn, laiminlyönnin, hylkäämisen – kuten viime perjantain viikoittaisissa ajatuksissa aiheesta todettiin.
Nyt on oman mielipiteeni aika: Koska kristityt ja totisesti useimmat pastorit eivät tunne Jeesuksen lausuntojen asiayhteyttä, vaikka heille kaikille opetettiin Raamattukoulussa, että ensimmäinen Raamatun tulkintasääntö on ymmärtää, kenelle puhuttiin/kirjoitettiin ja kuinka he sen ymmärsivät ja että kaiken sen lisäksi tulleen ymmärryksen meidän päivinämme täytyy olla yhdenpitävä ja rakentua heidän ymmärrykselleen, he syyllistyvät Jumalan kansan vangitsemiseen tuomioon, kun Jumala Itse on antanut avioeron pakotieksi ulos rikotusta liitosta – kovien sydänten rikkomien liiton, joiden seurauksena on tapahtunut haureutta (avioliiton ulkopuolista seksiä), pahoinpitelyä, laiminlyöntiä tai hylkäämistä.
Liikkeellä on paljon huonoa opetusta. Minua on muutamia kertoja pyydetty sopimusrukoukseen jonkun miehen särkyneestä sydämestä kärsivän entisen vaimon kanssa siitä, että mies palaisi takaisin hänen luokseen, vaikka mies nyt on avioitunut uudelleen. Muuttamissa tilanteissa avioero oli tapahtunut kymmenisen vuotta aiemmin ja mies oli mennyt uudelleen naimisiin ja saanut pari lasta toisen vaimonsa kanssa, mutta rukousta minulta pyytänyt vaimo halusi minun rukoilevan, että Jumala rikkoisi miehen toisen avioliiton tuodakseen tämän takaisin hänen luokseen.
Joka kerran heille oli opetettu: 'Jumala vihaa avioeroa' ja että liitto, vaikka toinen osapuoli on sen rikkonut, oli yhä voimassa ja voitaisiin rukoilla, että siitä tehtäisiin taas täysi liitto. Minulla on ollut se surullinen velvollisuus, että olen joutunut ilmoittamaan näille naisille, että ainoa osa liittoa, joka jää naisen ja hänen entisen aviomiehensä välille, ovat heidän lapsensa, ja tuossa osatekijässä heidän avioliittoaan heidän täytyy yhä tehdä yhteistyötä, koska lapset syntyivät tuosta liitosta, vaikka se nyt on rikkoutunut.
Mutta Jumala ei riko avioliittoa nro 2 saadakseen aviomiehen takaisin vaimon nro 1 luo. Hyvä uutinen 5. Moos. 24:stä, eikä unohdeta sitä, on se, että se antaa mahdollisuuden naiselle (tai miehelle) avioitua toisen tai jopa kolmannen kerran – jälleen, avioeroa käytettynä siinä tarkoituksessa, jossa Jumala sen antoi, salliakseen viattomalle puolisolle pakenemisen rikotusta liitosta ja rakentamaan elämänsä uudelleen.
Toivon tämän lisäyksen auttavan kysymyksiin vastaamiseen – siunauksin!
John Fenn