Sotilas, urheilija ja maanviljelijä, osa 3
Hei kaikki,
Siihen aikaan kun olin erään palvelutyön Raamattukoulun johtaja eräässä toisessa maassa, muutamat pastorit lähestyivät siellä minua koskien erästä pastoria, jonka suosio oli kasvamassa. Tämä näytti erilaiselta kuin kukaan heistä tatuointeineen ja katumuotia olevine vaatteineen. Kuitenkin he olivat täynnä ihmetystä niiden ihmeiden vuoksi, joita hänen kokouksissaan väitettiin tehdyn. He olivat melkoisen huolestuneita hänen kasvavasta suosiostaan, ei hänen rajun ulkonäkönsä takia, vaan hänen yksityiselämäänsä koskevien yksityiskohtien vuoksi.
He kertoivat minulle pulmastaan tuon pastorin painostaessa heitä kutsumaan hänet heidän seurakuntiinsa: toisaalta hän väitti Herran tehneen suuria ihmeitä, erityisesti ulkomailla pidetyissä kokouksissa – tapahtui parantumisia, ihmisiä oli päässyt pois pyörätuolista, jne. Mutta toisaalta kerrottiin yleisesti hänen olevan vaimolleen uskoton, hänellä olevan ongelmia huumeiden ja alkoholin kanssa, oli kuultu myös viha- ja väkivaltaisuussyytöksiä. Hänen yksityiselämänsä ei näyttänyt olevan sellaisen kristityn luonteen mukainen, jota pastorilta ja johtajalta odotettaisiin.
Paljon keskustelun jälkeen kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että jossain Herran säätämässä ajankohdassa, jos hän ei tekisi parannusta, hänen syntinsä paljastuisi suurelle yleisölle. Siihen saakka jokaisen pastorin täytyi itse päättää, kutsuako hänet seurakuntaansa vai ei. Sikäli kun tiedän, kukaan heistä ei kutsunut, ja pian tuon pastorin täytyi lähteä toiseen maahan sellaisten luo, jotka eivät häntä tunteneet
Kestä vaikeuksia kuten sotilas, omaa harjoittelevan urheilijan mielenlaatu ja ole kuin… maanviljelijä?
Olen kertonut 2. Tim. 2:1-6:sta, missä Paavali neuvoo Timoteusta kolmella alueella, jotka osuvat täydellisesti yhteen ihmisen kolmen osan kanssa: ruumiin, sielun ja hengen.
Paavali käski Timoteusta kestämään vaikeuksia kuten sotilas. Ei niin, että hän olisi sotilas, vaan kestämään fyysisiä hankaluuksia, mitä sotilaat tekevät. Se voi merkitä pidätetyksi tulemista, kidutusta tai kuolemaa. Matkattiin jalan ja/tai laivalla, kaikenlaisessa säässä ja kulttuureissa. Sitten hän siirtyi sieluun käskien Timoteusta harjoitella ja kilpailla sääntöjen mukaan, kestää tunne-elämän vaikeuksia, kun riisutaan paljaaksi Herran edessä ja sivellään Hengen öljyllä, mikä tekee meistä viholliselle liukkaita.
Nyt Paavali siirtyy hengelliseen näkökulmaan kertoen Timoteukselle jakeessa kuusi: "Peltomiehen, joka vaivaa näkee, tulee ennen muita päästä osalliseksi hedelmistä."
Kun pilkomme tämän jakeen osiin, näemme kreikankielisen tekstin sanovan "Ahkera maanviljelijä", joten tämä puhuu uutteruudesta, maanviljelijän elämän vaikeasta ruumiillisesta työstä, mitä käytetään esimerkkinä hengellisistä vaikeuksista.
Maanviljelijän ankaraa elämää verrataan hengelliseen sitkeyteen, ja maanviljelijän täytyy ahkeroida tietääkseen kaikki asianhaarat, jotka vaikuttavat menestyksekkääseen satoon ja olla halukas työskentelemään kaikenlaisissa olosuhteissa, koska silloin kun on oikea aika, on oikea aika. Maanviljelijän täytyy huolehtia siemenestä ja sadosta kun se on oikeanlainen – hän ei voi odottaa lämmintä aurinkoista päivää, jos siemen tai pelto tai sato viittaa siihen, että se on nyt valmis. Niin myös hengellisesti meidän täytyy olla uutteria, olla muuttumatta olosuhteista riippuen, keskittyä satoon, käsillä olevaan työhön. Hengellinen sitkeys, halukkuus panna kaikki sivuun, koska hengellisesti Jumala kutsuu ja pelto/sato vaatii meidän keskittymistämme.
Tämä voi tarkoittaa, että kun sinulla on voimakas tarve rukoilla jonkun puolesta, jätät sen mitä olet tekemässä rukoillaksesi hänen puolestaan. Se merkitsee sitä, että kun olet lähdössä ulos jonkin asian tähden, ja veli tai sisar soittaa sinulle, jotta auttaisit häntä, vaihdat sitä, mihin keskityt, koska hengelliset asiat ovat etusijalla. Sydämen ja hengen asiat nostetaan olemaan tärkeimpiä asioita elämässäsi.
Tämä puhuu siitä, että tarkkaillaan, ei vain sadon kylvämistä ja korjaamista, vaan kaikkea maatilaan liittyvää: maaperän muokkausta, istutusta, rikkaruohojen poistamista, oikean sadonkorjuuajan päättelemistä, työntekijöiden koordinointia, sadon keräämistä ja valmistamista käyttöä ja markkinoita varten, riittävän siemenmäärän pidättämistä ensi vuoden satoa varten ja paljon enemmän. Se vaatii ahkeruutta ja keskittymistä.
Maaperä on ihmissydän
Paavali sanoo, että maanviljelijän tulee olla ensimmäinen, joka syö sadosta, joka tuli hänen maaltaan. Mitä hän tarkoittaa?
Mk. 4:ssä Jeesus antoi kylväjävertauksen selittäen jakeessa 13, että jos et ymmärtänyt tätä vertausta, et ymmärtäisi mitään muuta Hänen opettamaansa vertausta. Tämä lausuma tekee tästä vertauksesta tärkeimmän yksittäisen vertauksen, ja Uuden testamentin kirjoittajat pysyttelivät tuossa esimerkissä omissa kirjoituksissaan. Yksi esimerkki siitä on tämä Raamatunkohta.
Vertauksessa kylväjä kylvää Sanan maahan – maa on ihmissydän – mikä on sitä, missä Siemen kasvaa, ja riippuen maaperän/sydämen tilasta, siemen/Sana kasvaa sen mukaisesti.
Paavali seuraa Herran esimerkkiä käyttäen maanviljelijää, joka kylvää siemeniä, joten ymmärrämme, että siemen on kylvetty maahan, ihmissydämeen, ja siitä kasvaa sato. Paavali sanoo, että maanviljelijän täytyy ensin syödä sadosta, joka kasvaa hänen sydämessään. Jos maaperä on sydän, sydämestä kasvava sato on Hengen hedelmä – (ihmis-) hengen hedelmä, josta Paavali kirjoittaa Gal. 5:22-23:ssa, joka kasvaa uudesti syntyneen ihmisen sydämestä (hengestä).
Vaaditaan kovaa työtä ja uutteruutta, joka saa aikaan sen, että tuo siemen kasvaa ja kehittyy ja maanviljelijän (sinun ja minun) täytyy huolehtia Sanan sydämestä sydämessämme ja ravita sitä, tehdä siitä prioriteetti. Tiedät, kuinka siemen kehittyy: ensin se putkahtaa esiin maasta (sydämestä) hentona tarviten oikeita olosuhteita kasvaakseen: vettä, valoa, ravintoa maaperästä – ja puutarhurin tai maanviljelijän täytyy tehdä tuosta kylvämisestä ensimmäinen prioriteetti.
Hän valvoo sitä päivittäin, pitää siitä huolta, nyppii siitä pois mahdolliset tuholaiset, jotka saattaisivat yrittää tuhota sen. Niin myös Paavali käskee Timoteusta suojelemaan ja ravitsemaan hengen ihmistään. Älä anna niiden asioiden uhata, jotka tuottaisivat vahinkoa Elämälle hengessäsi. Nypi pois vahingoittavat hyönteiset (demoniset ja muut voimat), jotka yrittävät tuhota kasvin. Jos luet Mk. 4:11-19:ä, näet, että joskus maailman huolet, rikkauden viettelys, ja muut himot 'pääsevät valtaan ja tukahduttavat Sanan'.
Paavali rakentaa tuon Jeesuksen vertauksen pohjalta ja käskee Timoteusta, ettei tämä anna minkään tukahduttaa Sanaa elämässään - tee kaikki voitavasi ravitaksesi hengellistä elämääsi tarjoamalla turvallinen ja ravitseva ympäristö. Älä ylläpidä asioita, jotka eivät edesauta terveellistä kasvua.
Sana, jota Paavali käyttää sanoakseen, että maanviljelijä on ensimmäinen, joka
'pääsee osalliseksi' sadosta tarkoittaa 'osallistua, syödä, vastaanottaa, ottaa'. Se tarkoittaa juuri sitä mitä se sanoo: sinun täytyy elää puheittesi mukaan. Et voi olla kuten yllä kerrottu pastori, joka saarnaa yhtä ja sitten elää toista kotona.
JOS voit kestää fyysistä epämukavuutta tai kipua kuin sotilas, JOS olet halukas ottamaan tunne-elämän kurinalaisuuden osaksi elämääsi ja palaamaan valmentajasi luo saadaksesi lisää 'öljyä' jokaisen kilpailun jälkeen, sitten on sanomattakin selvää, että sinun täytyy olla ensimmäinen, joka syö oman sydämesi sadosta, sinun täytyy vaeltaa siinä ilmestyksessä, joka sinulla on, siinä valossa, joka sinulla on. Sinun täytyy muodostaa prioriteetit ja rajat, joissa on mukana kaikki kolme Paavalin tässä opettamaa tekijää. Meidän elämämme täytyy olla johdonmukaista hengestämme lähtien sieluun saakka ja siitä ulospäin ruumiiseemme/elämäämme.
Se ei tarkoita sitä, että olisimme vastuussa täydellisyyden saavuttamisesta, mutta olemme vastuussa kasvamisesta. Jeesuksen opetuslapsena oleminen on vakava sitoumus, sarja päätöksiä päivästä päivään siitä, että annamme Hänen muuttaa meitä sisältä käsin ulospäin. Hän käyttää jokaista olosuhdetta, jokaista suljettua ovea, jokaista vaikeutta mahdollisuutena meille kasvaa. Hän ei aiheuta vaikeuksia, me teemme sen itsellemme tai vihollinen houkuttelee ja koettelee meitä, mutta Isä on Mestari muuttamaan sen, mikä oli tarkoitettu meidän tuhoksemme, sellaiseksi, joka suuntaa meidät kasvamaan enemmän Kristuksen kaltaisuuteen.
Kuten todettiin aiemmin Mk. 4:33:ssa, Jeesus opetti ihmisiä vain sen mukaan, kuinka he kykenivät sitä vastaanottamaan. Kykenetkö vastaanottamaan enemmän? Ole varovainen, sillä jos sanot kyllä, olet välittömästi vastuussa siitä, mitä Hän sinulle antaa. Vaeltaaksesi siinä valossa, sinun täytyy olla halukas kestämään vaikeuksia kuin sotilas, mielen heilahteluja ylös ja alas kuten harjoitteleva urheilija ja hengellistä uutteruutta siinä, että tavoitteesi nro 1 elämässä on olla kuin Jeesus, riippumatta siitä, millä elämä sinut yllättää. Kuitenkin se on rikasta elämää hengellisesti ja sisäisen elämän näkökulmasta puhuen. Toiset eivät aina ymmärrä, mutta se on osa sitä hintaa, jonka maksaa Kristuksen kaltaisuudesta. Se on kutsumme.
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin
John Fenn