Rakkaustarinoita yllättävällä käänteellä, osa 4, Kätketty lupaus
Hei kaikki,
Kun kerron teille, että tämä rakkaustarina on Esterin kirjan tapahtumista, saatatte luulla tietävänne, mistä siinä on kysymys, mutta olette väärässä. Kyse ei ole siitä rakkaudesta, jota kuninkaalla on kuningatartaan kohtaan, eikä sedän/serkun rakkaudesta veljentytärtään kohtaan eikä tämän rakkaudesta kansaansa kohtaan. Se on osa 'yllättävää käännettä'.
Kuningas Nebukadnessar oli valloittanut Juudan peräkkäisillä yllätyshyökkäyksillä vieden pois Danielin ja tämän kolme ystävää, Hesekielin, ja kuten saamme Est. 2:5-7:stä lukea, myös Mordokain ja tämän serkun Hadassan, jonka Mordokai oli kasvattanut ja jonka me tunnemme Esterinä. Heprealainen nimi Hadassa tarkoittaa 'myötätunto', ja se on sovelias tälle rakkaustarinalle.
Tunnette Esterin kirjan
Kertomuksen tapahtumat sijoittuvat jotakuinkin vuosien 486 eKr. ja 465 eKr. välille. Ester, joka ei paljastanut olevansa juutalainen, korvaa kuningatar Vastin. (2:10)
2:19-23:ssa meille kerrotaan Mordokain kuulevan sattumalta juonesta salamurhata kuningas Kserkses, minkä hän velvollisuudentuntoisesti raportoi, mutta kaikessa hyörinässä Mordokain ystävällinen teko kuningasta kohtaan unohtuu.
Luku 3 käsittelee kauttaaltaan Haamanin juonta juutalaisia vastaan, kun hän manipuloi Kserkseen antamaan määräyksen, että kaikki juutalaiset tapetaan tiettynä päivänä. Luvussa 4 Mordokai menee Esterin luo saadakseen apua heidän kansalleen ja kehottaa tätä kuuluisin jakeen 14 sanoin: “Kuka tietää, etkö sinä juuri tällaista aikaa varten ole päässyt kuninkaalliseen arvoon (Kserkseen valtakuntaan)?”
Juoni
Luku 5 keskittyy Esterin pitoihin, joista viimeiseen Haaman osallistuu, sekä siihen, että Haaman rakentaa hirsipuun, jonka hän tarkoittaa Mordokaille. Luvussa 6 kuningas ei saa unta ja avaa sattumalta viralliset muistiinpanonsa kohdasta, jossa Mordokai pelasti hänen henkensä. Hän kysyi, mitä oli tehty Mordokain kunnioittamiseksi ja järkyttyi saadessaan tietää, ettei mitään ollut tehty. Kuningas korjaa tuon laiminlyönnin ja käskee Haamanin johdattaa kunnioitettua Mordokaita kaupungin katujen halki.
Haamanin kuolema
Ja tietysti luku 7 koskee viimeisiä pitoja, sen paljastamista, että Ester on juutalainen sekä Haamanin juonta tappaa juutalaiset. Kserkses ei ollut yksinvaltainen monarkki kuten Nebukadnessar oli ollut, sillä persialaisten laki oli, että kuningas ei voinut muuttaa tekemäänsä lakia. Sen tähden Kserkses ei voinut peruuttaa lakiaan juutalaisten tappamisesta, mutta hän antoi hallitsijan asetuksen, että kaikki juutalaiset saattoivat puolustautua joutumatta siitä syytetyksi, koska kyse olisi itsepuolustuksesta.
Puurim-juhlaa juhlitaan vielä tänäkin päivänä 14 päivänä Adar-kuuta, joka länsimaisessa kalenterissa on myöhään talvella tai varhain keväällä, ja silloin juhlitaan juutalaisten voittoa vihollisistaan.
Missä se rakkaustarina on?
Noin 1400 eKr. 2. Moos. 17:8-16:ssa amalekilaiset saapuivat taistelemaan Israelia vastaan, kun se oli juuri lähtenyt Egyptistä. Amalekin kansa oli Israelin kaukaisia serkkuja ja sen olisi pitänyt auttaa heitä, mutta sen sijaan taisteli heitä vastaan ja sai osakseen Jumalan vihan. Alkuperäinen Amalek oli Eesaun pojanpoika. 1. Moos. 36:12.
Useimmat kristityt muistavat tuon taistelun, koska juuri siinä Jumalaa kutsutaan nimellä Jahve-Nissi, Herra on minun sotalippuni. Kun Mooseksen kädet olivat koholla, Israel oli voitolla, ja kun hän väsyi ja ne putosivat alas, Amalek alkoi voittaa. Aaron ja Hur auttoivat pitämällä Mooseksen käsiä ylhäällä koko taistelun ajan, kun tämä istui kivellä/kalliolla.
Ette voi olla huomaamatta tässä olevaa symboliikkaa
Mooses, jonka nimi tarkoittaa 'pois vedetty' istui kalliolla (Kristus) samalla kun Aaron, jonka nimi tarkoittaa 'korotettu' , nostaa toisen käsivarren. Hur, jonka nimellä on useita merkityksiä, nostaa toisen käsivarren. 'Hur' voi tarkoittaa 'valkeus, vanhurskaus' ja 'tuli/kuumuus' ja 'vapaus'.
Merkitys on selvä: ollessamme istumassa/lepäämässä kalliolla (Kristus) meidät on vedetty pois maailmasta (Mooses), korotettu (Aaron) voittoisina vihollisen yli vanhurskaassa ja palavassa innossa (Hur). Jos me menetämme intomme ja vanhurskautemme, emme tule korotetuksi Herrassa ja vihollinen voi saada meistä riemuvoiton… takaisin tarinaan.
Amalekilaisten poispyyhkiminen
Juuri 2. Moos. 17:14:ssä Jumala käskee Moosesta kirjoittamaan sen kirjaan muistoksi, sillä Hän pyyhkii pois Amalekin kansan maan päältä. (He olivat lakanneet seuraamasta Jumalaa ja tulleet Jumalaa vihaaviksi, minkä osoittaa heidän kova taistelunsa Israelia vastaan).
Noin 400 vuotta myöhemmin, noin 1.000 eKr. meillä on kuningas Saul, jolle Jumala kertoo 1. Sam. 15:2-3:ssa, että Hän muistaa, mitä Amalek teki Israelille, juuri kun tämä oli tullut autiomaahan, ja Hän halusi heidät tuhotuiksi, kuten Hän oli Moosekselle luvannut 400 vuotta aiemmin – Isällä on pitkä muisti. Kuningas Saul menee sotaan ja tappaa kaikki kuten oli käsketty, vaikka tottelemattomana hän säilyttää hengissä kuningas Agagin, joka on agagien, erään amalekilaissuvun perheen päämies, sekä paljon karjaa.
Jumala yrittää pitää lupauksensa Moosekselle, mutta Saul on tottelematon ja sen tuloksena hän menettää valtakuntansa Daavidille. Ja vaikka hän kyllä katuu, on liian myöhäistä, ja Samuel lausuu hänelle tunnetun repliikin 15:22-23:ssa: “ kuuliaisuus on parempi kuin uhri … sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä...” Syy siihen, että kapinointi on samaa kuin noituus on, että se manipuloi ihmisiä ja tapahtumia henkilökohtaiseksi hyödyksi.
Sitä tottelemattomuus, kapinointi tekee – se manipuloi ihmisiä ja tapahtumia ihmisen henkilökohtaiseksi hyödyksi. Lähtien nuoresta, joka valehtelee vanhemmilleen siitä, missä oli perjantai-iltana aina aviomieheen, joka peittelee peliriippuvuuttaan kertomalla vaimolleen, ettei hänelle maksettu hänen ennakoimaansa bonusta, nuo valheet ovat pohjimmiltaan noituutta.
Kuningas Agag kyllä menettää henkensä tuona päivänä, joskin osa hänen perheestään jää henkiin. Miten me sen tiedämme? Kun teemme täyden ympyrän, viimeinen amalekilaisista näyttäytyy 500 vuotta myöhemmin Esterin kirjassa ja tuo henkilö ei ole kukaan muu kuin Haaman agagilainen Est. 3:1.ssä, joka on Saulin eloon jättämän kuningas Agagin suora jälkeläinen, viimeinen amalekilaisten lapsista.
Kyllä, Haaman oli agagilainen, viimeinen amalekilaisista ja osoitti samaa vihaa juutalaisia kohtaan kuin hänen esi-isänsä 2. Moos. 17:ssä noin 900 vuotta aiemmin.
Yllättävä käänne
Hadassa, kuten muistatte, tarkoittaa 'myötätunto', ja Esterin kirja ei koske vain Puurimin ympärillä olevia tapahtumia, vaan se on kirjausta Jumalan myötätunnosta Israelia kohtaan ja Hänen lupauksistaan sille, vaikka tämän lupauksen täyttäminen veikin 900 vuotta. Yllättävä käänne tässä rakkauskertomuksessa koskee Isää Jumalaa ja Hänen rakkauttaan meitä kohtaan, Hänen rakkauttaan pitää Sanansa, Hänen rakkauttaan huolehtia meistä ja tehdä kaikki se mitä Hän on luvannut – vaikka me pääsisimme taivaaseen ennen kuin näemme sen tapahtuvan maan päällä.
Muistan erään pariskunnan seurakunnasta, jossa olin pastorina vuosia sitten. Heille annettiin ihmeellisiä profetioita koskien muihin maihin menemistä opettamaan ihmisille Herrasta. Mutta sitten tuli uskottomuutta ja he erosivat. Erään Herran minulle ilmestymisen aikana kysyin heistä, koska Hänen Sanansa ei tyhjänä palaa. Mutta miten tuo pariskunta saattoi mennä muihin maihin, kun kerran he olivat eronneet. Hän sanoi: "Jotkut profetiat tulevat toteutumaan seuraavassa maailmanajassa." Sanoin Hänelle tarvitsevani Raamatun kohdan ja Hän sanoi: "Vanhassa testamentissa on monia profetioita tulevasta maailmanajasta, ja tämä teidän seurakunnan ajaksi kutsumanne aika hypätään täysin yli, joten miksi sinun on niin vaikea uskoa, että tässä maailmanajassa annetut profetiat toteutuisivat seuraavassa?"
Hänen rakkaustarinansa meille on, ettei ole väliä sillä, lupaako Hän jotakin ja kestää 900 vuotta siihen kun se tapahtuu, kuten Mooseksen kohdalla tai jos sinun täytyy odottaa Hänen tuhatvuotista hallintaansa maan päällä ennen kuin se tapahtuu – mutta se mitä Hän lupasi TULEE tapahtumaan, ja siinä me voimme levätä.
Uusi rakkaustarina yllättävällä käänteellä ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn