Pyhän Hengen tunteminen osa 4
Hei kaikki,
Kun olin melkein 14-vuotias ja vain äitini itsensä tietämistä syistä hän antoi minun ostaa oravasaimirin (pieni apinarotu, suom. huom.) ostoskeskuksen lemmikkieläinkaupasta. Oravasaimiri on Keski- ja Etelä-Amerikassa esiintyvä apina, joka on noin yhden jalan (0,30 m) pituinen ja tuolloin ihmiset saattoivat ostaa Yhdysvalloissa apinoita lemmikkieläinkaupoista.
Uskon äitini perusteluna olleen sen, että hän näki kipuilevan vanhimman lapsensa olevan yhä pyörällä päästään siitä, että isä oli jättänyt perheen puoltatoista vuotta aiemmin ja vaistomaisesti hän tiesi, että omalla lemmikillä olisi minuun parantava vaikutus rakastaessani ja huolehtiessani siitä. Jostakin kummasta syystä annoin apinalleni nimeksi Tilly.
Aluksi Tilly oli hyvin ujo ja lemmikkieläinkaupassa roikkui kiinni häkissä kanssaan olevassa toisessa oravasaimirissa. Ehkä juuri sen tarvitsevuus herätti vastakaikua omassa kivussani ja veti minua puoleensa, mutta nuorena teininä en ymmärtänyt noita voimia itsessäni. Se tuli kotiin epävarmana minun suhteeni, epävarmana aikeideni suhteen, täysin epävarmana, ei reagoinut ääneeni eikä edes syönyt ensimmäisinä päivinä.
Sen toimintatapa tuo mieleeni jotkut kristityt silloin, kun nousee esiin kysymys Isän kanssa yhteydessä olemisesta. Uskonto muodostaa epävarmuuden ja pelon häkin ihmisten ympärille pakottaen heidät nurkkaan hermostuneesti pälyilemään Isää pelon suojakaltereiden takaa epävarmoina Hänen todellisten aikeidensa suhteen heitä kohtaan.
Yhteys Isään ja Poikaan
Kun apostoli Johannes aloitti ensimmäisen kirjeensä, hän sanoi tämän: ”... me kerromme myös teille, että myös te voisitte tajuta ja nauttia yhteydestä meihin kumppaneina ja osallisina. Ja tämä omaamamme yhteys, joka on kaikkien kristittyjen tuntomerkki, on Isän ja Hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen kanssa.” (Amplified Version – Raamatun käännös)
Selvästi hän ei osannut tehdä eroa hengessään Isän ja Pojan välillä, ja tuosta kerron tänään ja siitä, kuinka vastaanottaa henkilökohtainen Sana Isältä tai Pojalta.
Miltä yhteys Isään tuntuu?
Isä on kaiken Lähde isolla alkukirjaimella. Kun Uudessa testamentissa käytetään sanaa ’Jumala’, se tarkoittaa tavallisesti Isää. Kuten ’niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainokaisen poikansa’ Joh. 3:16:sta. Juuri Isälle Jeesus tulee eräänä päivänä luovuttamaan valtakuntansa, kuten nähdään 1 Kor. 15:28:ssa: ”Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.”
Matt. 24:36:ssa Jeesus sanoi, ettei Hän tiedä, koska palaa, eivätkä enkelit tiedä, vain Isä tietää. Kun apostolit kyselivät Jeesukselta saadakseen enemmän tulevaisuutta koskevia vastauksia Apt. 1:7:ssä, Jeesus kertoi heille: ”Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut.” Isä on kaikkien asioiden Lähde ja kaikkea suurempi ja pidättää jotkut salaisuudet jopa Pojaltaan.
Tästä syystä Isä käsittelee sydämemme ydinkysymykset. Hän hoitaa ’lähdeasiat’, jos haluat asian ilmaista niin. Keitä olemme, miksi olemme, minne olemme menossa, mikä on suunnitelma elämällemme. Nuo ovat niitä asioita, joita Isä käsittelee. Hän jakaa näistä asioista henkemme syvimmässä osassa, ja Hän tuntuu melkoisen juhlalliselta, vakaalta, vakavalta ja mukana on kuitenkin aina rauha. Hengessämme Hänen läsnäoloonsa liittyy paino, massa, syvyys.
Kokouksissani Isä on usein läsnä tässä raskaassa läsnäolossa, joka saa jokaisen lopettamaan puhumisen. Kun olet Hänen läsnäolossaan, tuntuu kuin rikkoisit jotain pyhää jos puhut tai edes liikahdat ja se on oikein – rikot Hänen läsnäoloaan jos todellakin puhut tai kuljeskelet ympäriinsä siten murehduttaen Henkeä.
Viime keväänä Hollannin konferenssissamme näin Isän kirkkauden vyöryvän huoneeseen kuin noin 4 jalkaa (1,2 m) korkea aalto, ja yhtäkkiä en kyennyt liikkumaan – oli kuin jalkani olisivat olleet kiinni sementissä ja useat muut kokivat saman asian. Ensimmäisiä kertoja sen tapahtuessa minulle vuosia sitten tunsin oloni epämukavaksi, mutta Isä kertoi minulle: ”Älä pelkää hiljaisuutta.”
Tuon jälkeen rentouduin, annan ihmisten tehdä mitä he tekevät sen enemmistön tähden, joka on riittävän herkkä istumaan hiljaisessa yhteydessä, kun Isä harjoittaa syvälle luotaavaa kirurgiaa heidän hengessään tai käsittelee syviä sisäisiä asioita. Usein, koska Hän on Henki ja käsittelee ihmishengen syvyyksiä, ihmisen mielellä ei ole aavistustakaan, mitä noina hetkinä on tapahtunut, mutta hän tietää, että syvällä sisällä tapahtui JOTAKIN. He tuntevat voimakkaan lämmön, voimakkaan läsnäolon olemuksessaan – tuo on Isä heidän hengessään - ja sitä vain haluaa viipyä siinä ikuisesti.
Miltä yhteys Jeesukseen tuntuu?
Jesaja 42:1-4 kuvaa Kristuksen persoonaa ja palvelutehtävää, ja jakeet 3-4 sanovat tämän: ” Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta. Hän tuo oikeuden ja totuuden, eikä Hän epäonnistu eikä lannistu kunnes on saattanut oikeuden maan päälle. (Ja pakanoiden saaret odottavat Hänen lakiaan!)” (suomennos tässä)
Jeesuksesta tuo kohta profetoi, ettei Hän murra särjettyä ruokoa – jos olet koskaan taittanut kukanvartta tai särkenyt hauraan ohuen oksan tiedät, ettei se parane - kuitenkaan Hän ei muserra sen loppuosaa, Hän tuo oikeuden ja parantumisen tuolle särjetylle ruo’olle! Tämä kuvastaa fyysistä parantumista.
Kun jonkun ihmisen elämä on kuin lähes sammunut kynttilä, Hän ei puhalla sitä sammuksiin, Hän sytyttää liekin uudelleen! Hei ei lannistu (meidän epäonnistumisistamme). Tämä on kuva meidän emootioistamme ja tunteiden alueen parantumisesta ja terveydestä.
Jeesuksen kanssa seurustelu on sen tähden luonteeltaan ’kevyempää’ kuin Isän kanssa. Hän ei tunnu niin raskaalta, vaan ennemminkin tuntuu olevan hyvin yhteydessä emootioihimme, tunteisiimme, lyhyesti sanoen sieluumme. Isän läsnäololla ei ole mitään tekemistä emootioidemme ja mielemme kanssa, sillä jolleivät ihmiset ole tottuneita Hänen läsnäoloonsa kokemuksen kautta, heidän mielensä ei kykene tajuamaan, mitä syvällä heidän sisimmässään on tapahtumassa.
Niinä monina kertoina, kun silmäni on avattu Herran maailmaan ja Hän on tullut palvelemaan ihmisiä kokouksissa, ei ole sellaista raskasta ‘en voi liikkua tai puhua’ ilmapiiriä, vaan ylistävämpää, sieluun vaikuttavaa läsnäoloa ja iloa. Kyse on helposta, rennosta läsnäolosta, jolloin on vapaus ylistää, seisoa, polvistua, ilmaista itseään. Jeesus on hyvin rento meidän seurassamme ja me Hänen seurassaan. Hän käsittelee emootioita ja fyysisiä tarpeita elämässämme.
Muistele elämääsi
Jos voit muistaa sellaisen ajankohdan elämässäsi, jolloin etsit suuntaa, ja tiesit olevasi elämässäsi risteyskohdassa, jolloin väärällä valinnalla olisi kipeät seuraukset – ja yhtäkkiä tiesit syvällä sisimmässäsi mitä tehdä – tuo on Isän ilmestys ja läsnäolo. Hän käsittelee ’lähdettä’ koskevia kysymyksiä.
Jos olet koskaan ollut jossakin sellaisessa ihmissuhteessa (yksityiselämässä, työssä, seurakunnassa, naapurisuhteessa), ja sitten tajusit, että jos olisit jäänyt siihen suhteeseen, olisit tuhoutunut tai tullut satutetuksi ja tajusit sen syvällä sisälläsi – kyse oli Isästä, joka käsitteli ’lähdettä’ koskevia kysymyksiä hengessäsi: mitä teet, miksi teet, minne olet menossa?
Esimerkki
Jeesus käsittelee emootioita – muistan olleeni palvelemassa noin kahdensadan vahvuista ryhmää Raamattukoulun opiskelijoita, kun yhtäkkiä kesken ylistyksen Jeesus saapui kävellen ylös vasemmalla puolellani olevat portaat lavalle, seisahti eteeni ja sanoi: ”Haluaisin palvella kansaani”. Polvistuin Hänen eteensä ja vastasin: ”Herra, he ovat sinun kansaasi, ole hyvä ja tee kuten tahdot.” Sen kuultuaan Hän käveli takaisin portaat alaspäin ja alkoi kävellä ympäri huonetta. Hän seisahti joidenkuiden viereen ja puhui heille tai asetti kätensä tai molemmat kätensä joidenkuiden päälle ja palveli heitä.
Ihmisiä purskahti itkuun joka puolella salia, miehiä ja naisia, joita Hänen läsnäolonsa kosketti. Myöhemmin, kun opetin ihmisille siitä, mitä tapahtui sekä Isän ja Herran tavoista, noin kymmenen ihmistä raportoi joko nähneensä Hänet tai tunteneensa Hänen kävelevän tai seisovan heidän vierellään tuona aikana.
Jeesus seisoi erään naisen vierellä ja tein jotakin sellaista, mitä en tavallisesti tee: kuuntelin salaa. Jos asia olisi ollut liian henkilökohtaista, olisin kääntynyt pois, mutta se ei ollut. Jeesus käännähti katsomaan minua (Typerys, sanoin itselleni, sillä tajusin Hänen tietävän kamppailuni halutessani kuunnella ja samalla EN kuitenkaan halunnut kuunnella salaa, ja juuri TUOLLA hetkellä Hän käännähti katsomaan minua).
Vahvistus
Jeesus kertoi minulle, että naisen ollessa nuori Hän oli kertonut ja näyttänyt tälle, että tämä työskentelisi orpokodissa ja palvelisi muissa maissa, mutta nainen koki parhaillaan ankaria epäilyjä sen suhteen, oliko hän kuullut asian oikein, sillä oli kulunut vuosia siitä, kun hän oli saanut kuulla mitään vahvistusta asialle. Jeesus sanoi vakuuttaneensa naiselle, että tämä oli kuullut oikein ja että asia tulisi tapahtumaan juuri niin kuin hänelle oli kerrottu ja näytetty.
Tämänkaltaisia asioita tapahtui kaikkialla salissa ja ylistyksenjohtaja, jonka kanssa minulla oli erinomainen työsuhde ja joka oli hyvin herkkä Hengelle, jatkoi kosketinsoittimen soittoaan kevyesti, mikä auttoi pitämään opiskelijat keskittyneinä ylistykseen.
Kun Herra oli saanut tehtävänsä valmiiksi, Hän käveli portaat ylös, seisahti eteeni (olin noussut seisomaan heti kun Hän oli lähtenyt palvelemaan ihmisiä ja pysyin pystyssä Hänen edessään) ja sanoi: “Kiitos, että sallit minut palvella kansaani.” Hän alkoi kääntyä pois, mutta sitten käännähti takaisin ja jatkoi: ”Monet palvelijoistani eivät anna minun tehdä niin.” Sen jälkeen Hän astui tavalliset 2 ½ askeltaan ja puolivälissä tuota kolmatta askelta Hän hävisi.
Hän teki tämän saman jutun kolme tai neljä kertaa pyytäen aina luvan, kunnes lopulta neljännellä tai viidennellä kerralla sanoin Hänelle, ettei Hänen tarvinnut enää pyytää lupaa, vaan niin kauan kuin minä olin kokouksesta vastuussa, Hän saisi tehdä mitä halusi ja minä mukautuisin. Sen jälkeen Hänellä oli tapana ilmaantua yhtäkkiä auditorioon katsoen minuun, ja heti kun näin Hänet, kerroin ylistyksenjohtajalle ja opiskelijat vain ylistivät hiljaa ja odottivat Herran edessä.
Kaikkialla salissa ihmiset itkivät, he voittivat pelkonsa, heidän luottamuksensa palasi, he virkistyivät sielultaan ja ruumiiltaan – tuo on Jeesuksen läsnäolo, ja voit olla yhteydessä Hänen kanssaan tuolla tavalla hengessäsi.
Kotona tai kotiseurakunnassa tai perinteisessä seurakunnassa
Kirjoitustilani tältä viikolta on lopussa. Rohkaisen sinua viettämään aikaa ylistyksessä ja kääntämään huomiosi syvälle henkeesi erottaaksesi, koetko syvän ”lähteen” joka merkitsee Isän juhlallista läsnäoloa, tai tunnetko Hänen parantavan balsaminsa, Hänen joka palvelee lähes sammunutta kynttilän sydäntä ja murrettua ruokoa – ja tämä on alku siihen, kuinka vastaanottaa henkilökohtainen sana Isältä tai Pojalta siinä missä istut, missä polvistut, missä elät. Häkin kalterit ovat hävinneet, voit tulla pois luottavaisena; koe nyt Jumala!
Voit elää tässä! Siirtelemällä huomiota luonnollisesta henkeesi pitkin päivää, heti kun olet kyennyt erottamaan asioita hengessäsi, voit erottaa, onko kyse Isästä vai Pojasta, joka käsittelee sinua. Jatkuu ensi viikolla erityisin sanoin, jotka tulevat tästä perustasta. Siunauksin,
John