Psyykkinen sairaus & lopun ajat, osa 7 (Saul)
Hei kaikki,
Ettekö ajattelekin, että Jumalan läsnäolo ihmisen elämässä saisi aikaan sen, että hänen tunne-elämän ja mielen terveytensä muuttuisi paremmaksi? Kysymyksemme on, kuinka ihminen voi antaa voitelun (Jumalan julkituodun läsnäolon) tervehdyttää mielensä ja emootionsa?
Jeesus sanoi, että viimeisinä päivinä synti tulee kasvamaan, mutta samanaikaisesti evankeliumia tullaan julistamaan kaikkeen maailmaan. Se merkitsee sitä, että kun evankeliumia saarnataan, jotkut Hänen luokseen tulevista ihmisistä ovat emotionaalisesti ja/tai mieleltään kovin vaurioituneita tai sairaita. Kuinka voitelu voi parantaa emootiomme? (Matt. 24:12-14)
Kuningas Saul
Kun Samuel kohtasi kuningas Saulin hän sanoi: " Kun olit vähäinen omissa silmissäsi, eikö Herra tehnyt sinut kaikkien Israelin heimojen päämieheksi ja voidellut sinut olemaan Israelin kuningas?" ( 1. Sam. 15:17, suomennos tässä)
"Kun olit vähäinen omissa silmissäsi" on avain ymmärtää kuningas Saulin vaipuminen mielen sairauteen, ja se esittelee meille kaksi totuutta, jotka jokainen uskova kohtaa: Se mitä minä sanon vastaan se mitä Jumala sanoo minusta.
Vähäinen omissa silmissään
Saulin tarina alkaa 1.Samuel 9:1-2:ssa, missä sanotaan hänen tulleen hyvin varakkaasta perheestä, hänen olleen kaikkia muita pitemmän sekä komeimman miehen Israelissa. Silti hän oli vähäinen omissa silmissään.
Meille ei kerrota hänen kotielämästään, kuinka hän ei onnistunut juurtumaan ja perustautumaan ehdottomaan rakkauteen, sillä me vain tiedämme asian olleen näin, sillä hän ei nähnyt itseään niin kuin pitäisi. Tämä avasi oven 'ihmispelolle', kyvyttömyydellä pysyä pystyssä olosuhteiden painetta ja toisten ihmisten mielipiteitä vastaan – tarkalleen sitä, mitä Mk. 4:17 & Ef. 3:17 sanovat niistä, jotka eivät ole juurtuneet ja perustautuneet ehdottomaan rakkauteen.
Kuningas Saulista tuli vainoharhainen mies, tunnettu masennuksesta ja vihanpurkauksista, ja niiden jälkeen aivan yhtä nopeasti emotionaalisesti 'riemukkaaksi' ja Herralle herkäksi muuttuvaksi. Nykyään saattaisimme kutsua häntä bi-polaariseksi, varmasti epäsosiaaliseksi, vainoharhaiseksi ja harhaiseksi. Mutta kuten sanoin, hänestä tuli sellainen – hän ei aloittanut sellaisena.
Kykenemätön näkemään tosiasiat selvästi
Kun Samuel kertoi Saulille, että hänet oli kutsuttu olemaan kuningas, Saul vastasi, että Samuelin täytyi olla väärässä, sillä hän oli vain benjaminilainen, pienimmästä heimosta, ja hänen sukunsa oli mitättömin tuon pienen heimon kaikista suvuista.
Huomatkaa, että Paholainen puhuu usein puolitotuuksia, kuitenkin puolitotuus on kokonainen valhe. Benjaminin heimo oli pieni, jollei pienin heimoista. Kuitenkin Saulin isä oli hyvin varakas, ei vähäisin suvuista, kuten hän totesi – mutta tuollaisena hän näki itsensä ja sukunsa, ja tuon tuloksena hän ei voinut uskoa Jumalan hyvää suunnitelmaa itseään koskien.
Tämä on sitä mitä itseen kohdistuva viha tai 'vähäisyys omissa silmissä' tekee sinulle – näet tosiasiat tulkittuna itseinhon silmien kautta ja löydät syitä miksi Jumala aidosti halua käyttää sinua, syitä miksi Hän ei aidosti halua sinua ja rakasta sinua. Näin Saul toimi silloin kun Samuel puhui hänelle kutsusta hänen elämässään.
Missä parantuminen alkaa
Emootioiden parantuminen vaati enemmän kuin vain yksinkertaisen valinnan, se vaatii Jumalan läsnäolon kokemuksen. Saulille kerrottiin Jumalan suunnitelma, mutta sen jälkeen Jumala ilmaantui paikalle tullen Saulin ylle niin, että hän profetoi. Isä ei halua meidän uskovan ilman todisteita, Hän antaa meille läsnäolonsa elämäämme.
Logiikkaa ei voi käyttää emotionaalisesti vaurioituneelle tai mieleltään sairaalle henkilölle. Jokaista Raamatun kohtaa kohti, jonka näytätte heille sanoaksenne esimerkiksi hänen olevan pelastettu, hän näyttää toisia kohtia joiden hän ajattelee osoittavan, ettei hän ole pelastunut. Mutta kuten Saulin kohdalla, Pyhän Hengen läsnäolo on sitä, mihin Isä odottaa ihmisen uskovan ja keskittyvän.
Kun olin teini-ikäinen ja käsittelin hirvittävää minäkuvaa, ihmispelkoa ja luottamuksen puutetta, muistan hädin tuskin tunteneeni Hänen läsnäoloaan sisälläni. Tunsin sisälläni emootioni ja omat ajatukseni PALJON enemmän kuin Hänen läsnäolonsa. Mutta muistin nuo 'rukouskokoukset' joissa kävin ja sen, että tunsin Hänen läsnäolonsa kaikkialla ympärilläni. Muistan tehneeni tuon kerta toisensa jälkeen. Vähitellen saatoin erottaa tuon saman kokouksissa tuntemani läsnäolon hengessäni.
Aluksi se oli satunnaista. Niin kuin vanhaa radiota viritettäessä yritin löytää Hänen aaltopituutensa nähtävästi mennen aivan Hänen ohitseen näytöllä ja kääntäen nappulaa liian pitkälle takaisin päin kääntäessäni. Vähitellen tulin tietoiseksi Hänen aina pysyvästä Läsnäolostaan hengessäni ja se tuli vahvemmaksi kuin omat ajatukseni ja emootioni.
Tuo on prosessi, jota Saul ei koskaan koettanut
Luvussa 10 Herran Henki tuli Saulin ylle ja hän profetoi profeettojen kanssa. Kuitenkin kun hän näki setänsä ja puhui perheen asioita 10:16 sanoo: "Mutta siitä valtakunta-asiasta, josta Samuel oli hänelle kertonut, hän ei kertonut sedälle kertonut." (suomennos tässä). Jälleen kyse ei ole vain Raamatun kohdan logiikasta, jota Herra odottaa meidän käyttävän saadaksemme takaisin mielenterveytemme, mutta sen ohella kokevamme Hänen läsnäolonsa todistuksena. Saul ei antanut voitelussa olemisensa ajan muuttaa häntä, joten hän pelkäsi yhä kertoa kenellekään elämäänsä koskevasta kutsusta ja Läsnäolosta.
Kun tuli aika koota kansa ja voidella kuningas, Saul piiloutui. Tiedon sanojen kautta 10:22:ssa sanotaan: "Hän on piiloutunut kuormastoon." Toisin sanoen koko kansa on kokoontunut yhdelle alueelle, mutta he ovat vetäneet kokoontumisalueelta sivuun toiselle alueelle eläimensä ja tarvikkeensa ja Saul piileskeli kaiken tuon 'kaman' joukossa kunnes Herra paljasti hänet ja hänet löydettiin.
Saul kamppailee sen kanssa mitä hän itsestään uskoo verrattuna Jumalan kutsuun ja läsnäoloon elämässään eikä hän antanut Herran läsnäolon muuttaa itseään. Hän ei antanut sen 'iskostua'. Hän ei koskaan antanut Läsnäolon ja kokemusten Herrasta tulla riittäväksi todistukseksi itselleen, niin että se olisi muuttanut hänen ajatuksensa ja emootionsa.
Ihmispelko huonon minäkuvan seuraus
1.Sam.11:6:ssa uutisten uhkaavasta ammonilaisten hyökkäyksestä tavoitettua Saulin "Herran Henki tuli hänen ylleen" – mikä antoi Saulille tilaisuuden astua kutsumukseensa kuninkaana, ja muutaman tätä seuranneen vuoden ajan Israel taisteli menestyksekkäästi kaikkialla ympärillä olevien vihollisten kanssa. Voisimme luulla tässä voitelussa liikkumisen noiden vuosien kuluessa muuttaneen häntä.
Mutta jos ihminen kieltäytyy uskomasta sitä mitä Herra kertoo hänelle jokaisessa kokemuksessaan Hänestä, ja kieltäytyy uskomasta Hänen läsnäolonsa todistusta elämässään, hän ei kykene muuttumaan. Jokainen hänen ympärillään näkee todistuksen Herran läsnäolosta hänen elämässään, mutta hän kieltäytyy myöntämästä sitä ja tulee sen tuloksena epätoivoisemmaksi ja hämmentyneemmäksi.
Havaitsemme, että Herra siirtää meitä kuitenkin eteenpäin kutsunsa ja suunnitelmansa mukaisesti ja odottaa meidän käsittelevän sisäiset ongelmamme matkan varrella. Hän odottaa meidän 'kommunikoivan omalla sydämellämme' ja antavan Hänen läsnäolonsa muuttaa meidät, antavan kaiken Hänessä näkemämme ja tekemämme muuttaa meidät. Mutta riippumatta siitä teemmekö näin vai emme, Hän etenee elämässämme ikään kuin me muuttuisimme sisäisesti.
Hän lopulta myöntää ongelmansa
Tultaessa1. Sam. 15:en Herra pyytää Saulia viemään päätökseen lupauksen, jonka Hän teki Moosekselle nelisensataa vuotta aiemmin, tuhoamaan jokainen amalekilainen maan päältä, koska vaikka he olivat Israelin serkkuja, he taistelivat untuvikkokansaa vastaan heti tämän Egyptistä lähdön jälkeen. Saul ei tottele antaen ihmisten pitää karjan parhaimmiston saaliina ja pitäen amalekilaisten kuninkaan elossa. (2. Moos. 17:8-16, 1. Moos. 36:2, Amalek oli Eesaun poika)
Saul tunnustaa lopulta ongelmansa 15:24:ssä: "Minä tunnustan. En ole totellut Herran käskyä ja sinun ohjeitasi, koska pelkäsin kansaa ja tottelin sen ääntä (sen sijaan). "Vähäisyys omissa silmissä ja ihmispelon omaaminen on se, missä tarina alkoi luvussa 9. Nyt olemme luvussa 15 ja Saul on ollut vuosia kuningas, kuitenkaan hän ei ole koskaan antanut Jumalan Sanan eikä Hänen läsnäolonsa muuttaa häntä.
Hän ei koskaan sisäistänyt, ei koskaan ajatellut loppuun asti ja sallinut hänelle annetun suuren laupeuden ja armon muuttaa itseään. Herra hylkäsi hänet kuninkaana tuona päivänä ja Samuel suri häntä suuresti – Saul pysyi kuninkaana, mutta Herra siirtyi nopeasti voitelemaan teini-ikäisen nimeltä Daavid Saulin korvaajaksi.
Voimme verrata sitä, kun Samuel suri Saulia, omaan pettymykseemme itseemme, kun hukkaamme tilaisuutemme, kun petämme Jumalan, tai kun Hän käyttää meitä ja kuitenkin ollessamme yksin meidän täytyy käsitellä se tosiasia, että yhä taistelemme minäkuvan ongelmien kanssa. Tuo on se paikka, suremisen paikka, jossa meidän pitäisi tehdä parannus ja muuttaa ajatteluamme uskomaan sitä mitä Hän sanoo meistä.
Ensi viikolla päätän sarjan kertomalla siitä, kuinka antaa voitelun muuttaa meidät – käytännön toimenpiteistä. Siihen saakka siunauksin,
John Fenn