Pitäisikö meidän hankkia joulukuusi? Osa 1
Hei kaikki,Kun olin Tulsassa olevan raamattukoulun johtaja, vein usein oppilaita lounaalle läheiseen meksikolaiseen ravintolaan oppituntien jälkeen ja se oli aina antoisten kysymysten ja vastausten aikaa. Eräänä joulukuuna jotkut opiskelijoista kertoivat, kuinka he olivat kasvaneet ilman joulukuusta vaikka heillä oli lahjoja ja eräs oli kasvanut niin että tuo juhla oli jätetty täysin ilman huomiota.
Nyt ollessaan 'reaalimaailmassa' he halusivat tietää tasapainon koskien juhlapäiviä, koska oli niin paljon ääniä sanomassa niin monia asioita siitä, mikä tuotti Jumalalle kunniaa ja mikä oli Hänelle kauhistus.
Historiaa
Kerroin heille vähän historiaa ennen kuin menin Uuden testamentin totuuksiin, joten mekin aloitamme siitä. Joulu alkoi pakanajuhlana, Saturnaliana. Roomalaiset juhlivat Saturnaliaa karkeasti ottaen joulukuun 17 - 25 uskoen karkottavansa pimeyden voimat. Muistakaa vuoden lyhimmän päivän olevan joulukuun 21 ja tuon päivän jälkeen maapallo lisää suurin piirtein minuutin päivässä päivänvaloa pisimpään kesäkuun 21 päivään saakka, kun päivät alkavat jälleen lyhetä suunnilleen samalla määrällä. (Pohjoinen pallonpuolisko)
Saturnalia tulee Saturnuksesta, 'istuttaa', ja oli merkkinä syksyn istutuskauden loppumiselle. Se oli ajankohta, jolloin varakkaat vaihtoivat vaatteita köyhien kanssa, annettiin lahjoja, ihmishahmoisia leivonnaisia annettiin ja myytiin ja pelattiin arpakuutiopelejä. Pahimmillaan roomalaiset asuinyhteisöt valitsivat yhden uhriparan, miehen tai naisen, ja pakottivat tämän viikoksi ylensyöntiin ja seksiakteihin ja sitten joulukuun 25 päivänä tuo ihminen uhrattiin ihmisuhrina. He uskoivat näin toimimisen lepyttävän pimeyden voimat ja 'Sekasorron Herran' (suomeksi väärä kuningas, suom. huom.), ja aurinko alkaisi lämmittää maata jälleen sen seurauksena.
Täytä nuo auditoriot
Kolmesataaluvulla roomalaiset kirkonjohtajat yrittivät saada jäseniä täyttämään auditorionsa (he olivat äskettäin kutsuneet ihmiset pois kotikokoontumisista entisiin pakana-auditorioihin kokoontumaan 'kirkkoon') ja yrittivät niin kristillistää Saturnalian.
Joulua tarkoittava englannin sana Christmas on lyhenne 'Kristus-messusta' tai 'Kristuksen messusta'. 'Messua' (englannin sana tarkoittaa myös massaa, suom.huom.) on pohjimmiltaan on kaikki sellainen, millä on ruumis ja tiheys, joten ihmisten kokoontumista kutsutaan ihmismassaksi. Rooman kirkossa se on ihmisten kokoontuminen auditorioon palvomaan Kristusta, sen tähden Kristus-messu. Christmas englanniksi. Näin Saturnalian juhlinta sulautettiin oletettuun Jeesuksen syntymäpäivämäärään. (Hän syntyi joko keväällä tai syksyllä, mutta jätämme sen ehkä toiseen käsittelykertaan).
Juutalaisten rääkkääminen
Saturnalia ei kuitenkaan täysin hävinnyt. Vuonna 1466 paavi Paavali II pakotti juutalaisia juoksemaan alasti pitkin Rooman katuja sen jälkeen kuin heidät oli pakkosyötetty siihen mittaan saakka, että he olivat aivan ylitäysiä. Tultaessa ensimmäisten Amerikkaan muuttaneiden eurooppalaisten ns. pyhiinvaeltajaisien aikaan, joulu oli kielletty noin vuoteen 1681. Niin myöhään kuin 1700- ja 1800-luvuilla juutalaisia rääkättiin ja rabbeja puettiin klovneiksi ja kuljetettiin ympäri kaupunkeja. Vuonna 1881 Puolassa se kärjistyi hyökkäyksiksi kaikkia juutalaiskansalaisia vastaan jolloin monia naisia raiskattiin ja monia miehiä tapettiin. Se oli vain 133 vuotta sitten!
Juhla on täynnä pakanajuuria
Yllä mainittu Saturnalia on vain yksi esimerkki pakanjuurista. Ikivihreitä puita tuotiin sisällä ja palvottiin kun ne eivät kuolleet talvella kuten kaikki muut puut, osana Ashera-uskontoa. Puiden ympärillä tanssittiin, ne koristeltiin koristuksin ja kirkko hyväksyi sen virallisesti joulukuusena sulauttaakseen kristinuskoa vielä enemmän pakanallisiin tapoihin.
Druidit käyttivät misteliä ihmisuhriensa myrkyttämiseen, ja suutelu mistelin alla on sekoitus seksihurjasteluista ruoan ja juoman vaikutuksen alaiseksi tultaessa Saturnaliaan aikana sekä druidien ihmisten uhraamisesta tuohon aikaan, mikä on vesitetty meidän aikaamme tultaessa niin, että tulemme sen 'taian' vaikutuksen alle ja meitä suudellaan.
Pyhän Nikolauksen jumala
Monet tietävät Pararasta, Turkista olevasta Nikolauksesta, josta tehtiin pyhimys 1800-luvulla. Hänestä tuli Myran piispa ja kuoli 6.joulukuuta vuonna 345. Hän oli antelias ja häntä ihailtiin vuosisatoja ja lopulta hänen luunsa siirrettiin Bariin, Italiaan.
Barissa oli paikallinen jumalatar nimeltään 'Isoäiti', jota kunnioitettiin joka joulukuu ja joka täytti lasten sukat lahjoilla, ja se sekoitettiin Nikolauksen palvontaan juhlittavaksi 6 joulukuuta, Nikolauksen kuoleman vuosipäivänä. Nikolauksen palvontakultti siirtyi pohjoiseen, Eurooppaan ja sen omaksuivat saksalaiset ja keltit ja sekoittivat sen muinaisviikinkien jumalaan Odiniin, Thorin isään. Odinilla oli pitkä valkoinen parta, hänellä oli raskas talviviitta ja hän ratsasti hevosella taivaan poikki joka syksy, joten kun tämä sekoitettiin Nikolaus-kulttiin, hänen lentonsa tapahtui 6. joulukuuta.
Jälleen kerran Rooman kirkko astui kuvaan mukaan sisällyttämään Nikolauksen kultin, niin että lahjojen antaminen, sukkien täyttäminen ja taivaan halki hevosella ratsastaminen siirrettiin paria viikkoa myöhemmäksi 25.joulukuuta.
Siitä voit seurata linjaa melko helposti: Washington Irving kirjoitti suositun satiirisen amerikkalaisen jutun vuonna 1809 otsikolla 'New Yorkin historia' tai 'hollantilais-newyorkilainen eli Knickerbocker-historia', joka pani halvalla hollantilaisten kulttuuria, jotka olivat tuohon aikaan New Yorkin ylimystöä, ja mainitsi useita kertoja heidän valkopartaisen, hevosella taivaan halki lentävän lahjojen antajan, käyttäen hollantilaista nimeä amerikkalaisessa asussa, Santa Clausia.
(Knickerbocker oli eräiden New Yorkin perustajiin kuuluneiden hollantilaisten sukunimi. Hollantilaisten New Yorkin perustamisen takia meillä on esimerkiksi New Yorkissa Knicks- koripallojoukkue ja vielä tänä päivänäkin on lukuisia järjestöjä, joiden nimeen sisältyy 'Knickerbocker')
Moderni Santa Claus (Joulupukki)
Alle 13 vuotta myöhemmin, 1822 tri Clement Moore luki 'Knickerbocker-historian' ja teki lapsilleen runon, joka julkaistiin joulukuussa 1823 ja jonka tunnemme 'Yönä ennen joulua'. Runossa hän toi nämä elementit yhteen, mutta pani Nikolauksen lentämään kahdeksalla porolla hevosen sijaan.
Kuvittaja Thomas Nast työskenteli yhdysvaltaislehti Harper's Weeklylle vuodesta 1862 -1886 ja tri Mooren runoon pohjautuen antoi meille vuosien kuluessa modernin joulupukkimme mukaan luettuina hänen luettelonsa hyvistä ja pahoista lapsista, hänen pajastaan Pohjoisnavalla käyttäen tonttuja lahjojen tekemiseen jne.
Vuonna 1931 Coca Cola –yhtiö teki sopimuksen ruotsalaistaiteilija Haddon Sundblomin kanssa kokista juovan joulupukin luomisesta. Sundblom otti elementtejä yllä olevasta ja pyysi ystäväänsä Lou Prenticeä olemaan mallina hilpeiden ja pulleiden kasvojensa vuosi ja teki valmiiksi sekoituksen alkaen kerran olleesta pakanajumalasta päätyen moderniin joulupukkiin.
Mitä kristityn tulisi tehdä?
Kertoessani monia näistä asioista opiskelijoille ja heidän kertoessaan muita yksityiskohtia, joita heidän vanhempansa olivat opettaneet heille joulun pahuudesta (ja pääsiäisen, mutta siitä ehkä jokin toinen kerta), huomasin ruokamme ainesosat: naudanlihan, kanan, vihannekset, viljat, maitotuotteet, öljyn, suolan.
Kysyin heiltä, että tajusivatko he, että kaikkea heidän syömäänsä oli joskus pidetty tai niitä meidän päivinämmekin pidettiin pyhinä ja eri jumalille uhrattuina. He katsoivat minua kuin olisin läimäyttänyt heitä kasvoille.
Syömäämme naudanlihaa pitivät hindut pyhänä ja naudanlihauhrit ovat yleisiä monissa uskonnoissa. Katolilaisuus/alkuperäisuskonto sekoittaa Väli- ja Etelä-Amerikassa uhrit naudanlihasta, vuohenlihasta, kananlihasta, viljasta, vihanneksista eri jumalille ja epäjumalille. He tajusivat, että eri kansat menneisyydessä ja nykyään tekevät epäjumalia kaikesta lähtien ruoasta eläimiin ja pöllöjen, sammakoiden, nautojen, elefanttien ja monien muiden pienoisveistoksiin – niin että jopa pienoisveistoksen oleminen heidän kodissaan voisi merkitä, että heillä olisi hyllyllä epäjumalankuva.
Mihin vetää raja? Mitä Jumala odottaa meiltä, kun kerran olemme epäjumalien ympäröimiä? Vastaukset löytyvät Uuden testamentin sivuilta, ja siitä jatkamme ensi viikolla. Siihen saakka siunauksin,
John Fenn
www.cwowi.org ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen [email protected]