Fear & Stupid Decisions #3 (family/money 1)
Pelko & Tyhmät päätökset, osa 3 (perhe/raha 1)
Hei kaikki,
Olen puhunut siitä, miten pelko saa meidät tekemään päätöksiä, joita emme muuten olisi tehneet ja usein nuo pelot naamioidaan hengellisyydellä. Tänään perhe & rahaongelmat, osa yksi.
Mutta ensin, oletko koskaan käynyt tätä keskustelua…
Tätä lukiessanne olemme viettäneet viimeiset kaksi viikkoa repineet erilleen Chrisin makuuhuonetta, olemassa olevaa kylpyhuonetta sekä toimistoani valmistellen hänen vammaiselle sopivia erikoisvarusteltuja vuodettaan ja kylpyhuonettaan. Kun otetaan huomioon jo tekemämme työ, talomme näyttää muuttofirman varastolta katsottaessa kaikkialle ympärille pinottuja laatikoita.
Mutta jonkin ajan kuluttua turtuu sen suhteen, minne tavarat pitäisi laittaa ja alkaa vain liikkua autopilotilla. Ja näin Barb ja minä päädyimme alla olevaan keskusteluun seisoessamme toimistossamme tuijottaen 12 laatikkoa, jotka oli pinottu melkein kattoon asti ulottuvaan pinoon:
"Okei, John, olen valmis siihen, että siirrät nämä laatikot nyt." Minä: "Minne?" "Meidän makuuhuoneeseemme tietysti, minähän sanoin jo." "Minne?" (kasvoillani aviomiesmäinen irvistys korostaakseni 'ja minä en kyllä aio tehdä sitä' - ilmettäni). "Makuuhuoneeseen!" "Mutta minne? Ei siellä ole tilaa, näethän ongelmani." "Enkä näe, kuuntele nyt minua ja siirrä ne." "Minne? Minun täytyy jo kulkea yhtä kapeaa polkua pitkin kuin olympiavoimistelija puomilla päästäkseni alusvaatelaatikolleni." "Kyllä sinä sen hoksaat, sen kun siirrät ne." "Ehei, mene sinä katsomaan makuuhuonettamme ja kerro minulle, minne luulet niiden mahtuvan."
(Lyhyt tauko jona aikana Barb menee ja sitten palaa) "Olet oikeassa." (Voi kuinka niin rakastan kuulla noiden sanojen tulevan vaimoni suusta) "Okei, me panemme ne olohuoneeseen puulieden eteen toistaiseksi, sitten teemme raivaamme tilaa verstaallasi ja siirrämme ne sinne." (Toiveet murskautuneina, näkymiä työkalujeni häviämisestä pahvilaatikoiden ja muovisäkkien alle ensi kevään lumen sulamiseen saakka välähtää mielessäni)
No, siirsin kyllä ne laatikot tilapäisesti puulieden eteen ja uhrasin verstastani vielä enemmän, mutta Barbin kunniaksi on sanottava, että hän lajitteli ja pinosi ja järjesti tavarat loistavasti tilaa raivaten, kun kannoin kaikki nuo laatikot ulos verstaalle.
Mutta päätösten tekeminen voi olla tuollaista, ja meidän tarkoitusperiämme ajatellen kuvittele, että jokaiseen yllä olevaan vaihtoehtoon liittyisi jokin pelko, mikä saa meidät alkamaan kulkea yhteen suuntaan, joutumaan kohtaaman pelon, vetäydymme taaksepäin, yritämme toista suuntaa ja sitten joudumme kohtaamaan toisen pelon. Mitä tehdä? Minne kääntyä? Yhtäältä pelko siitä, että ei ymmärrä Jumalaa ja toisaalta pelko siitä, että tekee valtavan, paholaisen tekosia olevan virheen.
Pelosta
On olemassa luonnollista pelkoa – älä astu bussin eteen. Ja on luonnollista pelkoa, johon on liittyneenä henki, joka houkuttelee ihmistä kehittämään yhä suurempia pelkoja. Älä astu bussin eteen, sitten pysy poissa bussipysäkeiltä, koska ne pelottavat. Sitten älä mene bussiasemille ja juna-asemille, koska ne pelottavat enemmän, koska ne ovat suurempia ja niissä on enemmän vieraita ihmisiä, sen jälkeen mikä tahansa ihmisryhmä pelottaa, sen jälkeen täytyy olla koskaan menemättä ulos ovesta, koska pelkää ihmisiä – se kaikki alkoi yhden bussin pelosta.
Hepr. 2:15 puhuen Jeesuksen työstä sanoo: " vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia.
Huomaa, että kuoleman pelko tekee ihmisistä orjuuden alaisia. Kreikan sana 'orjuus' on 'douleia' sanasta 'deo' joka tarkoittaa 'sitoa' ja sitä käytetään ensisijaisesti merkitsemään 'orjana olemisen olosuhteista' (Vine –sanakirja)
Kuoleman pelko pitää ihmiset elämässä pelkojen orjina. Kuinka?
Pelon puu
Ajattele puuta, jolla on juurijärjestelmä, näkymätön, maan alla – tuo juurijärjestelmä on synti. Runko on kuolemanpelko ja se kuljettaa 'ravinteet' synnin juuresta kuolemanpelon kautta hedelmään. Tämän puun hedelmä ovat kaikki yleensäkin esiintyvät pelot kuten hämähäkkipelko, ahtaiden tilojen pelko, korkean paikan pelko, koirapelko, ulos menemisen pelko, ihmispelko, käärmeiden pelko, pelko erirotuisia kohtaan, sairaalapelko, syövän pelko – mikä tahansa ajateltavissa oleva pelko on synnin ruokkiman kuoleman pelon ravitseman puun hedelmä.
Hämähäkkipelon voi jäljittää kuolemanpelkoon: hämähäkki saattaa purra sinua ja myrkyttää sinut, mikä merkitsee sairaalaa, mikä merkitsee ehkä lihansyöjäbakteeria, mikä merkitsee, että voit menettää ruumiinjäsenen tai kuolla.
Pelko lentää lentokoneessa? Ei se ole lentämisen pelkoa, se on lento-onnettomuudessa kuolemisen pelkoa. Koirapelko? Jokin koira voi purra sinua, se sattuu… se voi tarkoittaa lääkäriä, kipua, sairaalaa, mitä jos sillä on vesikauhu, siihen voisi kuolla.
Meidät on vapautettu kuoleman pelosta, joten emme ole pelkojen orjuuden alaisia.
Siispä kun pelon henki alkaa vaikuttaa tunteisiisi, kyse on suorasta hyökkäyksestä Jeesuksen työtä kohtaan elämässäsi – ja koska kyse on hengestä, kyse on sinun tahdostasi sen tahtoa vastaan. Sinun täytyy oppia käyttämään tahtoasi pelkoa vastaan niin kuin työntäisit jotakuta, joka yrittäisi työntää sinut alas rantakalliolta. Ja se ei tarkoita rukoilemista, sillä Jeesus käski karkottaa ne käskyllä Hänen nimeään käyttäen. Ota auktoriteetti pelokkaiden kuvitelmiesi yli, pakota itsesi ajattelemaan Herraa, palvo, ylistä.
Käsittelemme kuolemanpelon perustautumalla siihen tosiasiaan, että olemme jo ikuisuudessa, jo taivaan kansalaisia. Mutta tuon hengellisen totuuden saaminen elämäämme ja sydämiimme todellisuutena vaatii ponnisteluja asian ratkaisemiseksi kertakaikkisesti – riippumatta siitä, mitä tapahtuu, minä olen menossa taivaaseen, sen tähden en pelkää mitään, koska pahinta mitä voisi tapahtua on, että olisin Jeesuksen luona.
Henkilökohtainen vastuu
Käytetäänpä esimerkkinä jotakuta, jolle olet avannut kotisi joksikin aikaa – aikuinen lapsi, sisarus, ystävä tai joku muu jolle avaat kotisi. Sanotaanpa, että hän harjoittaa erilaisia syntejä – ehkä huumeet, väärät ihmissuhteet, ja vain vähän työtä.
Pelkona on se, että mitä hänelle tapahtuu, jollet pidä hänestä huolta? Hän olisi kadulla. Ehkä on yömajassa jossakin? Mutta Herra, mitä tulee tehdä hänen suhteensa? Jos potkaisen hänet ulos, on minun syyni, jos hän kuolee, mutta minulla ei ole varaa pitää häntä täällä ja hän häiritsee elämääni.
Tosiasia kuitenkin on, että me vanhemmat kasvatamme lapsemme tulemaan omavaraisiksi. Jokaisen ruumiiltaan ja mieleltään terveen ihmisen tulisi pitää huoli itsestään. On aika ja paikka sille, kun otetaan joku kotiin ja autetaan häntä pääsemään jaloilleen – älä ymmärrä minua väärin – mutta Jeesus käski antaa vain yhden ylimääräisen ihokkaan, ei koko vaatekaappisi sisältöä, ja kulkemaan vain yhden ylimääräisen virstan, ei maratonia hänen kanssaan.
Jos tottelee pelkoa, jotkut tuottavat itselleen taloudellista ja emotionaalista vahinkoa sillä etteivät pakota häntä kasvamaan aikuiseksi. Jos hän ei kustanna itse menojaan sen jälkeen, kun olet kulkenut tuon ylimääräisen virstan ja antanut tuon ylimääräisen ihokkaan, sitten siirryt armon antajasta synnin mahdollistajaksi tekemällä hänelle mahdolliseksi olla sinusta riippuvainen Jumalan sijasta.
Kristilliseen 'rakkauteen' naamioituneena saatat itse asiassa estää tuota ihmistä kasvamasta aikuiseksi ihmisenä ja Herrassa olevana. Kuten viime viikolla totesin, tavallisesti kun olemme mukavassa tilassa, ei ole paljoakaan kasvua ja kun kasvamme, ei usein ole paljoakaan mukavuutta. Joskus täytyy jättää pelot huomiotta ja tehdä hänen olonsa epämukavaksi, jotta hän kasvaa – ja kertoa se hänelle, jonka kanssa olet tuon ylimääräisen virstan kulkenut ja paidan päältäsi antanut, ja kertoa, että nyt hänen on aika kulkea omillaan ja ansaita omat vaatteensa.
Vastaus
Vastaus on kulkea pelon läpi – ja antaa – ehkäpä 'pakottaa' on parempi sana – tuon ihmisen seisoa omilla jaloillaan. Vähintäänkin hän voi maksaa osan vuokrasta, asumiskustannuksista ja omat bensansa ollessaan luonasi – tee suunnitelma, saa hänet pysymään siinä. Jotakin sellaista kuin 'toiselle viikolle tultaessa sinulla on työpaikka, neljännelle viikolle tultaessa sinulla on ensimmäinen palkkashekki ja minä saan puolet siitä korvauksena täällä asumisestasi ja ruoastasi.'
Aivan, ehkä sinun täytyy auttaa häntä kunnes hän saa palkkansa – mutta jos jonkin ajan kuluttua hänellä joko ei ole työpaikkaa tai hän ei ole noussut ja lähtenyt työtä etsimään aamukahdeksaan mennessä kohdellen työnhakua kuin työpaikkaa eikä tullut takaisin kotiin päivittäin viiden jälkeen täytettyään työnhakulomakkeita, sinun täytyy vetää raja.
Pelko haluaa käyttää sinua – pelon riivaaja haluaa käyttää sinua – pitämään hänet vauvana, riippuvaisena ja epäkypsänä. Pelon läpikäyminen lopettaakseen laiskuuden tai riippuvuuksien mahdollistamisen on vaikeaa, sinusta tuntuu hirveältä, mutta se täytyy tehdä.
Jumala antaa meille tilaisuuksia, mutta meidän täytyy päättää käyttää ne. Pelko estää meitä esittämästä Jumalan tilaisuuksia kasvulle ja huolenpidolle sille ihmiselle, jota me tilapäisesti autamme. Itse asiassa seisot Jumalan tiellä, taistelet Häntä kohtaan koko ajan samalla kun ihmettelet, missä Hänen vastauksensa on. Olemme usein sekä vastaus että ongelma.
Jatkamme tästä kohdasta ensi viikolla… toivon tämän olleen siunaus, siihen saakka,
Siunauksin!
John Fenn
www.cwowi.org ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen cwowi@aol.com
Pelko & Tyhmät päätökset, osa 3 (perhe/raha 1)
Hei kaikki,
Olen puhunut siitä, miten pelko saa meidät tekemään päätöksiä, joita emme muuten olisi tehneet ja usein nuo pelot naamioidaan hengellisyydellä. Tänään perhe & rahaongelmat, osa yksi.
Mutta ensin, oletko koskaan käynyt tätä keskustelua…
Tätä lukiessanne olemme viettäneet viimeiset kaksi viikkoa repineet erilleen Chrisin makuuhuonetta, olemassa olevaa kylpyhuonetta sekä toimistoani valmistellen hänen vammaiselle sopivia erikoisvarusteltuja vuodettaan ja kylpyhuonettaan. Kun otetaan huomioon jo tekemämme työ, talomme näyttää muuttofirman varastolta katsottaessa kaikkialle ympärille pinottuja laatikoita.
Mutta jonkin ajan kuluttua turtuu sen suhteen, minne tavarat pitäisi laittaa ja alkaa vain liikkua autopilotilla. Ja näin Barb ja minä päädyimme alla olevaan keskusteluun seisoessamme toimistossamme tuijottaen 12 laatikkoa, jotka oli pinottu melkein kattoon asti ulottuvaan pinoon:
"Okei, John, olen valmis siihen, että siirrät nämä laatikot nyt." Minä: "Minne?" "Meidän makuuhuoneeseemme tietysti, minähän sanoin jo." "Minne?" (kasvoillani aviomiesmäinen irvistys korostaakseni 'ja minä en kyllä aio tehdä sitä' - ilmettäni). "Makuuhuoneeseen!" "Mutta minne? Ei siellä ole tilaa, näethän ongelmani." "Enkä näe, kuuntele nyt minua ja siirrä ne." "Minne? Minun täytyy jo kulkea yhtä kapeaa polkua pitkin kuin olympiavoimistelija puomilla päästäkseni alusvaatelaatikolleni." "Kyllä sinä sen hoksaat, sen kun siirrät ne." "Ehei, mene sinä katsomaan makuuhuonettamme ja kerro minulle, minne luulet niiden mahtuvan."
(Lyhyt tauko jona aikana Barb menee ja sitten palaa) "Olet oikeassa." (Voi kuinka niin rakastan kuulla noiden sanojen tulevan vaimoni suusta) "Okei, me panemme ne olohuoneeseen puulieden eteen toistaiseksi, sitten teemme raivaamme tilaa verstaallasi ja siirrämme ne sinne." (Toiveet murskautuneina, näkymiä työkalujeni häviämisestä pahvilaatikoiden ja muovisäkkien alle ensi kevään lumen sulamiseen saakka välähtää mielessäni)
No, siirsin kyllä ne laatikot tilapäisesti puulieden eteen ja uhrasin verstastani vielä enemmän, mutta Barbin kunniaksi on sanottava, että hän lajitteli ja pinosi ja järjesti tavarat loistavasti tilaa raivaten, kun kannoin kaikki nuo laatikot ulos verstaalle.
Mutta päätösten tekeminen voi olla tuollaista, ja meidän tarkoitusperiämme ajatellen kuvittele, että jokaiseen yllä olevaan vaihtoehtoon liittyisi jokin pelko, mikä saa meidät alkamaan kulkea yhteen suuntaan, joutumaan kohtaaman pelon, vetäydymme taaksepäin, yritämme toista suuntaa ja sitten joudumme kohtaamaan toisen pelon. Mitä tehdä? Minne kääntyä? Yhtäältä pelko siitä, että ei ymmärrä Jumalaa ja toisaalta pelko siitä, että tekee valtavan, paholaisen tekosia olevan virheen.
Pelosta
On olemassa luonnollista pelkoa – älä astu bussin eteen. Ja on luonnollista pelkoa, johon on liittyneenä henki, joka houkuttelee ihmistä kehittämään yhä suurempia pelkoja. Älä astu bussin eteen, sitten pysy poissa bussipysäkeiltä, koska ne pelottavat. Sitten älä mene bussiasemille ja juna-asemille, koska ne pelottavat enemmän, koska ne ovat suurempia ja niissä on enemmän vieraita ihmisiä, sen jälkeen mikä tahansa ihmisryhmä pelottaa, sen jälkeen täytyy olla koskaan menemättä ulos ovesta, koska pelkää ihmisiä – se kaikki alkoi yhden bussin pelosta.
Hepr. 2:15 puhuen Jeesuksen työstä sanoo: " vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia.
Huomaa, että kuoleman pelko tekee ihmisistä orjuuden alaisia. Kreikan sana 'orjuus' on 'douleia' sanasta 'deo' joka tarkoittaa 'sitoa' ja sitä käytetään ensisijaisesti merkitsemään 'orjana olemisen olosuhteista' (Vine –sanakirja)
Kuoleman pelko pitää ihmiset elämässä pelkojen orjina. Kuinka?
Pelon puu
Ajattele puuta, jolla on juurijärjestelmä, näkymätön, maan alla – tuo juurijärjestelmä on synti. Runko on kuolemanpelko ja se kuljettaa 'ravinteet' synnin juuresta kuolemanpelon kautta hedelmään. Tämän puun hedelmä ovat kaikki yleensäkin esiintyvät pelot kuten hämähäkkipelko, ahtaiden tilojen pelko, korkean paikan pelko, koirapelko, ulos menemisen pelko, ihmispelko, käärmeiden pelko, pelko erirotuisia kohtaan, sairaalapelko, syövän pelko – mikä tahansa ajateltavissa oleva pelko on synnin ruokkiman kuoleman pelon ravitseman puun hedelmä.
Hämähäkkipelon voi jäljittää kuolemanpelkoon: hämähäkki saattaa purra sinua ja myrkyttää sinut, mikä merkitsee sairaalaa, mikä merkitsee ehkä lihansyöjäbakteeria, mikä merkitsee, että voit menettää ruumiinjäsenen tai kuolla.
Pelko lentää lentokoneessa? Ei se ole lentämisen pelkoa, se on lento-onnettomuudessa kuolemisen pelkoa. Koirapelko? Jokin koira voi purra sinua, se sattuu… se voi tarkoittaa lääkäriä, kipua, sairaalaa, mitä jos sillä on vesikauhu, siihen voisi kuolla.
Meidät on vapautettu kuoleman pelosta, joten emme ole pelkojen orjuuden alaisia.
Siispä kun pelon henki alkaa vaikuttaa tunteisiisi, kyse on suorasta hyökkäyksestä Jeesuksen työtä kohtaan elämässäsi – ja koska kyse on hengestä, kyse on sinun tahdostasi sen tahtoa vastaan. Sinun täytyy oppia käyttämään tahtoasi pelkoa vastaan niin kuin työntäisit jotakuta, joka yrittäisi työntää sinut alas rantakalliolta. Ja se ei tarkoita rukoilemista, sillä Jeesus käski karkottaa ne käskyllä Hänen nimeään käyttäen. Ota auktoriteetti pelokkaiden kuvitelmiesi yli, pakota itsesi ajattelemaan Herraa, palvo, ylistä.
Käsittelemme kuolemanpelon perustautumalla siihen tosiasiaan, että olemme jo ikuisuudessa, jo taivaan kansalaisia. Mutta tuon hengellisen totuuden saaminen elämäämme ja sydämiimme todellisuutena vaatii ponnisteluja asian ratkaisemiseksi kertakaikkisesti – riippumatta siitä, mitä tapahtuu, minä olen menossa taivaaseen, sen tähden en pelkää mitään, koska pahinta mitä voisi tapahtua on, että olisin Jeesuksen luona.
Henkilökohtainen vastuu
Käytetäänpä esimerkkinä jotakuta, jolle olet avannut kotisi joksikin aikaa – aikuinen lapsi, sisarus, ystävä tai joku muu jolle avaat kotisi. Sanotaanpa, että hän harjoittaa erilaisia syntejä – ehkä huumeet, väärät ihmissuhteet, ja vain vähän työtä.
Pelkona on se, että mitä hänelle tapahtuu, jollet pidä hänestä huolta? Hän olisi kadulla. Ehkä on yömajassa jossakin? Mutta Herra, mitä tulee tehdä hänen suhteensa? Jos potkaisen hänet ulos, on minun syyni, jos hän kuolee, mutta minulla ei ole varaa pitää häntä täällä ja hän häiritsee elämääni.
Tosiasia kuitenkin on, että me vanhemmat kasvatamme lapsemme tulemaan omavaraisiksi. Jokaisen ruumiiltaan ja mieleltään terveen ihmisen tulisi pitää huoli itsestään. On aika ja paikka sille, kun otetaan joku kotiin ja autetaan häntä pääsemään jaloilleen – älä ymmärrä minua väärin – mutta Jeesus käski antaa vain yhden ylimääräisen ihokkaan, ei koko vaatekaappisi sisältöä, ja kulkemaan vain yhden ylimääräisen virstan, ei maratonia hänen kanssaan.
Jos tottelee pelkoa, jotkut tuottavat itselleen taloudellista ja emotionaalista vahinkoa sillä etteivät pakota häntä kasvamaan aikuiseksi. Jos hän ei kustanna itse menojaan sen jälkeen, kun olet kulkenut tuon ylimääräisen virstan ja antanut tuon ylimääräisen ihokkaan, sitten siirryt armon antajasta synnin mahdollistajaksi tekemällä hänelle mahdolliseksi olla sinusta riippuvainen Jumalan sijasta.
Kristilliseen 'rakkauteen' naamioituneena saatat itse asiassa estää tuota ihmistä kasvamasta aikuiseksi ihmisenä ja Herrassa olevana. Kuten viime viikolla totesin, tavallisesti kun olemme mukavassa tilassa, ei ole paljoakaan kasvua ja kun kasvamme, ei usein ole paljoakaan mukavuutta. Joskus täytyy jättää pelot huomiotta ja tehdä hänen olonsa epämukavaksi, jotta hän kasvaa – ja kertoa se hänelle, jonka kanssa olet tuon ylimääräisen virstan kulkenut ja paidan päältäsi antanut, ja kertoa, että nyt hänen on aika kulkea omillaan ja ansaita omat vaatteensa.
Vastaus
Vastaus on kulkea pelon läpi – ja antaa – ehkäpä 'pakottaa' on parempi sana – tuon ihmisen seisoa omilla jaloillaan. Vähintäänkin hän voi maksaa osan vuokrasta, asumiskustannuksista ja omat bensansa ollessaan luonasi – tee suunnitelma, saa hänet pysymään siinä. Jotakin sellaista kuin 'toiselle viikolle tultaessa sinulla on työpaikka, neljännelle viikolle tultaessa sinulla on ensimmäinen palkkashekki ja minä saan puolet siitä korvauksena täällä asumisestasi ja ruoastasi.'
Aivan, ehkä sinun täytyy auttaa häntä kunnes hän saa palkkansa – mutta jos jonkin ajan kuluttua hänellä joko ei ole työpaikkaa tai hän ei ole noussut ja lähtenyt työtä etsimään aamukahdeksaan mennessä kohdellen työnhakua kuin työpaikkaa eikä tullut takaisin kotiin päivittäin viiden jälkeen täytettyään työnhakulomakkeita, sinun täytyy vetää raja.
Pelko haluaa käyttää sinua – pelon riivaaja haluaa käyttää sinua – pitämään hänet vauvana, riippuvaisena ja epäkypsänä. Pelon läpikäyminen lopettaakseen laiskuuden tai riippuvuuksien mahdollistamisen on vaikeaa, sinusta tuntuu hirveältä, mutta se täytyy tehdä.
Jumala antaa meille tilaisuuksia, mutta meidän täytyy päättää käyttää ne. Pelko estää meitä esittämästä Jumalan tilaisuuksia kasvulle ja huolenpidolle sille ihmiselle, jota me tilapäisesti autamme. Itse asiassa seisot Jumalan tiellä, taistelet Häntä kohtaan koko ajan samalla kun ihmettelet, missä Hänen vastauksensa on. Olemme usein sekä vastaus että ongelma.
Jatkamme tästä kohdasta ensi viikolla… toivon tämän olleen siunaus, siihen saakka,
Siunauksin!
John Fenn
www.cwowi.org ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen cwowi@aol.com
RSS Feed