Fear & Discernment #2
Pelko & erottelukyky, osa 2
Hei kaikki,
Yksi siunauksista liittyen aikuiseen poikaan joka kuitenkin on mieleltään nelivuotias mutta rakastaa Jeesusta on se, että Chris on paljon tietoisempi Herrasta elämässään ja tulevaisuudestaan taivaassa kuin luonnollisesta maailmasta. Chrisin paras ystävä ryhmäkodissa on Frankie, lähetystyöntekijäpariskunnan tytär, jonka vanhemmat ovat valinneet jatkaa lähetystyötään Afrikassa ja sen seurauksena näkevät Frankien vain joitakin kertoja vuodessa.
Barb on ristiverinen kuten Frankien äiti ja suunnilleen samankokoinen. Sen seurauksena silloin, kun Barb ja minä haemme tai viemme Chrisin tai käymme ryhmäkodissa suunnittelukokouksissa tai tuomme uusia vaatteita tai kylpytarvikkeita Chrisille, Frankie takertuu Barbiin halaillen tätä pitkään – tarkoitan roikkumista Barbissa helposti kaksi tai kolme minuuttia usein kyynelet silmissään (ja Barbin silmissä) Frankien kaivatessa äitiään. Se on myös Barbille vaikeaa, sillä hän tietää olevansa vain Frankien äidin korvike ja on voimaton auttamaan Frankien murheellisessa kaipuussa.
Monet kerrat olemme olleet paikalla kun Chris tulee pyörätuolissaan, tarttuu Frankien käteen lempeästi ja pitäen siitä kiinni sanoo lempeästi ja samalla varmasti: "Se on okei Frankie, Jeesus on meidän kanssamme, se on okei Frankie, Jeesus on täällä." Nuo sanat kuulleessaan Frankie ollen samaa mieltä nyökkää päällään, joka nojaa Barbin olkapäähän, vetäytyy pois ja kuivaa silmänsä. Chrisin sanoilla on se vaikutus, että ne saavat Frankien pois murheestaan takaisin tilaan, jossa hän on tietoinen Jeesuksen läsnäolosta elämässään.
Jairus ja kauemmas
Kun Jeesus käski Jairusta: 'Älä tule ajetuksi pakoon pelossa, vaan vain usko', Hänen sanoillaan oli sama vaikutus Jairukseen kun Chrisin sanoilla on Frankieen. Se ravistelee keskittymisen irti pelosta ja tragediasta heidän elämässään ja ohjaa heidän huomionsa uuteen suuntaan korkeampaan, mutta näkymättömään uskon ja rauhan totuuteen.
Usko on vastauksemme henkilökohtaiseen ja sisäiseen ilmestykseen. Nooa sai ilmestyksen siitä, että tulva oli tulossa, hänen vastauksensa oli rakentaa vene – uskon ollessa vastaus ilmestykseen. Mooses sai ilmestyksen Egyptiin menemisestä, hänen vastauksensa mennä oli uskoa.
Usko on näkymätöntä, joten meidän täytyy tarkoituksellisesti ohjata huomiomme uudelleen siihen ilmestykseen ja rauhaan syvällä hengessämme, kun kohtaamme luonnollisessa maailmassa olosuhteita, jotka suorastaan huutavat pelkoa.
Siispä Jairus täytyi ohjata keskittymään uudelleen alkuperäiseen ilmestykseensä ja siihen uskoon, joka nousi tuosta ilmestyksestä, siis että jos Jeesus tulisi ja laskisi kätensä tytön päällä, tytär olisi okei. Meidän täytyy olla halukkaita hylkäämään pelko rauhan ilmestyksen hyväksi ja sitten tukea sitä kurinalaisilla ajatuksilla, jotka kieltäytyvät elättelemästä pelon esiin tuomia mahdollisuuksia. Se on yksi syy sille, miksei Jeesus sallinut kenenkään seurata heitä ja työnsi epäuskoiset surijat ulos ovesta. Hän halusi Jairuksen keskittyvän uskoon ja rauhaan, ei pelkoon.
Ilmestys Isältä on armoa – Hänen ei tarvinnut näyttää meille tuota asiaa, puhua meille eikä antaa meille sitä rauhaa, joka vakuuttaa meille, että kaikki tulee olemaan okei – Hän tekee näitä asioita, koska Hän on hyvä. Meidän vastauksemme on usko.
Esimerkki nro 2, veden päällä kävely
Jeesuksen kävely veden päällä on kirjattu kolmeen neljästä evankeliumista ja jokainen kirjaa samasta tapahtumasta eri näkökulman: Matt. 14: 22-32; Mk 6:45-52; Joh. 6: 19-21.
Useimmat käännökset yrittävät auttaa pakanalukijoita antamalla vesitetyn käännöksen siinä missä käytetään juutalaisia termejä. Tässä on ensiluokkainen esimerkki. Useimmat Raamatut kääntävät Jeesuksen ja Pietarin välisen keskustelun Jeesuksen lähestyessä venettä tähän tapaan: "Rohkaise mielesi, minä se olen, älä pelkää". Sen jälkeen Pietari vastaa: "Herra, jos se olet sinä, käske minua tulemaan luoksesi veden päällä."
Jeesus sanoi itse asiassa: "Rohkaise mielesi! MINÄ OLEN! Lakkaa olemasta peloissasi!" Ja Pietari vastaa: "Herra, jos sinä olet, käske minua tulemaan luoksesi veden päällä!"
MINÄ OLEN on Hänen nimensä, joka puhui Moosekselle palavasta pensaasta 2. Moos. 3:14:ssä, joten kun Jeesus kertoi miehille, että Hän oli MINÄ OLEN, Hän joka puhui Moosekselle, Pietari haastoi Hänet todistamaan sen. "Herra, jos sinä olet, käske minua tulemaan luoksesi veden päällä!" Välittömästi tietenkin Jeesus esitti kutsun. (Enemmän aiheesta MINÄ OLEN, kuuntele englanninkielinen opetussarjani 'MINÄ OLEN; Kuka Jeesus on ja mistä Hän tuli' )
Pelko kohdataan ilmestyksellä
Jeesus antoi saman käskyn 'älä pelkää' tarkoittaen 'älä tule ajetuksi pakoon' tässä kuin Hän antoi Jairukselle. Tällä kertaa sen sijaan, että pelkoa vastaan olisi taisteltu palauttamalla mieleen aiempi usko ja lupaukset, pelko kohdataan todistuksella, että Jeesus on MINÄ OLEN.
Tämä on tämän toisen esimerkin pointti – toinen tapa pitää emootiot kurissa, olla tulematta ajetuksi pakoon pelon vallassa, on antaa sen faktan, että Jeesus on Jumala, dominoida tilanteessasi – Hän johtaa silloinkin kun tuuli ja aallot vellovat kaikkialla ympärillä – voit yhä kävellä veden päällä niin kauan kuin pidät Hänet näkyvissä ja totuuden siitä, että Hän on MINÄ OLEN etualalla mielessäsi. Astu askel taaksepäin ja tajua, Kuka sinulla on ja Kuka johtaa.
Kun Pietari unohti Kenen kanssa oli tekemisissä ja myrsky hämmensi hänet, hän alkoi vajota. Jopa silloin, heti kun huomio oli keskitetty uudelleen, Jeesus ojensi kätensä vetääkseen hänet ylös ja he kumpikin kävelivät veden päällä takaisin veneelle.
Voit tehdä saman – pidä mielessäsi, että Jeesus on Jumala. Mitä siitä, jos myrsky raivoaa, lähde kävelemään veden päälle keskellä myrskyä – olet turvassa, kun sinua liikuttelee ilmestys siitä, kuka Jeesus on ja mitä Hän on käskenyt sinun tehdä – älä kävele veden päällä omasta aloitteestasi (röyhkeyttä), mutta jos sinulle annetaan kutsu, anna mennä!
Kadonnut lapsi
Pietari pelkäsi keskittyessään myrskyyn, niinpä pelko on myös ilmestystä, mutta se on ilmestystä tämänhetkisestä tai tulevasta tuhosta luonnollisen maailman olosuhteissa. Pelko voi myös tuoda hengen, joka kiinnittyy olosuhteisiin. Esimerkiksi kun nuorin poikamme Brian oli noin viisivuotias, hän katosi jumalanpalveluksen jälkeen. Luonnolliselle pelolle on tilaa silloin, kun lapsi katoaa, mutta on enemmän tilaa Hänelle joka on MINÄ OLEN.
Olin Coloradon kaakkoisosassa olevan seurakunnan pastori ja tuolloin vuokrasimme vanhaa ruokakauppaa. Kun kaikki olivat lähteneet rakennuksesta ja poikamme oli yhä kateissa, etsimme kaikkialta rakennuksesta ja ulkosalla huudellen hänen nimeään kerta toisensa jälkeen.
Pelko alkoi levitä – Barbiin kuten voitte kuvitella iski paniikki. Hän etsi minusta johtoa ja minä puolestani käänsin huomioni noista hyvin pelokkaista olosuhteista henkeeni ja sieltä löysin rauhan. Sanoin hänelle: "Hän on okei, me löydämme hänet, mutta en tiedä, missä hän on." Mielessämme alkoi pyöriä kuvitelmia siitä, että hänet on kaapattu tai pahoinpidelty tai tapettu, mutta me tukahdutimme ne, ja vei kaiken henkisen voimamme pysyä keskittyneenä hengessämme olevaan rauhaan.
Meidän täytyi saada Chris ja Jason kotiin
Brian ei ollut lähikatujen tai naapurien paikkeilla, joten menimme kotiin. Oli NIIN vaikea jättää seurakuntarakennus tietämättä, missä viisivuotiaamme oli. Minun täytyi ohjata Barb pois 'peloissaan oleva äiti' -moodista hänen hengessään olevaan rauhaan, ja se rauhoitti häntä merkittävästi … silti meidän täytyi pohtia 'mitä nyt teemme' ja poliisiin yhteyden ottamista – ja kuitenkin meillä oli sellainen rauha. Noin 10 minuuttia kotiin saapumisestamme puhelin soi. Brian suunnilleen samanikäisen kaverinsa kanssa oli ajatellut juksaavansa äitiä ja isää ja päätti ryömiä tämän kaverin perheen tila-auton taakse ja matkata heidän kanssaan kotiin.
He kaikki olivat saapuneet kotiin ja menneet sisälle jättäen Brianin kuumaan autoon useiksi minuuteiksi ennen kuin hänen pikku ystävänsä kertoi vanhemmilleen, että Brian oli autossa, mikä johti tuohon soittoon.
Jos meillä ei olisi ollut hengessämme rauhaa, jota pakotimme itsemme kuuntelemaan ja jolle pakotimme emootiomme alisteisiksi, olisimme olleet pelosta kiihtyneitä tuon koko ajan. Jos olisimme olleet tuohon taipuvaisia, pelon henki olisi kiinnittäytynyt tuohon luonnolliseen pelkoon ja kiduttanut meitä jopa sen jälkeen, kun Brianin havaittiin olevan kunnossa.
Tuo henki olisi saanut meidät käymään sitä läpi kerta toisensa jälkeen mielessämme ja koska kysymyksessä oli pelko, siinä on kyse tulevaisuudesta ja se olisi maalannut mieleemme kuvan tulevista kaappauksista, joilla olisi traagiset seuraukset. Se olisi kiduttanut meitä tulevaisuudessa vuosia ajatuksilla toisista pojistamme sekä tulevien kidnappausten ja sen sellaisten kuvilla. Emme koskaan antaneet asian mennä siihen pisteeseen, vaan kohtasimme luonnollisen pelon hengessämme olevalla yliluonnollisella rauhalla ja antamalla sen hallita emootioitamme.
Luulen Brianin yhä muistavan sen 'puhuttelun', jonka hän sai heti kun olimme hakeneet hänet ystäviemme luota.
Se kaikki liittyy siihen, että kohtaamme pelkoa aiheuttavat olosuhteet lapsen uskolla, kuten Chris tekee; Se on okei, Jeesus on meidän kanssamme. Jeesus on täällä.
Enemmän ensi viikolla, siunauksin,
John Fenn
www.cwowi.org ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen [email protected]
Pelko & erottelukyky, osa 2
Hei kaikki,
Yksi siunauksista liittyen aikuiseen poikaan joka kuitenkin on mieleltään nelivuotias mutta rakastaa Jeesusta on se, että Chris on paljon tietoisempi Herrasta elämässään ja tulevaisuudestaan taivaassa kuin luonnollisesta maailmasta. Chrisin paras ystävä ryhmäkodissa on Frankie, lähetystyöntekijäpariskunnan tytär, jonka vanhemmat ovat valinneet jatkaa lähetystyötään Afrikassa ja sen seurauksena näkevät Frankien vain joitakin kertoja vuodessa.
Barb on ristiverinen kuten Frankien äiti ja suunnilleen samankokoinen. Sen seurauksena silloin, kun Barb ja minä haemme tai viemme Chrisin tai käymme ryhmäkodissa suunnittelukokouksissa tai tuomme uusia vaatteita tai kylpytarvikkeita Chrisille, Frankie takertuu Barbiin halaillen tätä pitkään – tarkoitan roikkumista Barbissa helposti kaksi tai kolme minuuttia usein kyynelet silmissään (ja Barbin silmissä) Frankien kaivatessa äitiään. Se on myös Barbille vaikeaa, sillä hän tietää olevansa vain Frankien äidin korvike ja on voimaton auttamaan Frankien murheellisessa kaipuussa.
Monet kerrat olemme olleet paikalla kun Chris tulee pyörätuolissaan, tarttuu Frankien käteen lempeästi ja pitäen siitä kiinni sanoo lempeästi ja samalla varmasti: "Se on okei Frankie, Jeesus on meidän kanssamme, se on okei Frankie, Jeesus on täällä." Nuo sanat kuulleessaan Frankie ollen samaa mieltä nyökkää päällään, joka nojaa Barbin olkapäähän, vetäytyy pois ja kuivaa silmänsä. Chrisin sanoilla on se vaikutus, että ne saavat Frankien pois murheestaan takaisin tilaan, jossa hän on tietoinen Jeesuksen läsnäolosta elämässään.
Jairus ja kauemmas
Kun Jeesus käski Jairusta: 'Älä tule ajetuksi pakoon pelossa, vaan vain usko', Hänen sanoillaan oli sama vaikutus Jairukseen kun Chrisin sanoilla on Frankieen. Se ravistelee keskittymisen irti pelosta ja tragediasta heidän elämässään ja ohjaa heidän huomionsa uuteen suuntaan korkeampaan, mutta näkymättömään uskon ja rauhan totuuteen.
Usko on vastauksemme henkilökohtaiseen ja sisäiseen ilmestykseen. Nooa sai ilmestyksen siitä, että tulva oli tulossa, hänen vastauksensa oli rakentaa vene – uskon ollessa vastaus ilmestykseen. Mooses sai ilmestyksen Egyptiin menemisestä, hänen vastauksensa mennä oli uskoa.
Usko on näkymätöntä, joten meidän täytyy tarkoituksellisesti ohjata huomiomme uudelleen siihen ilmestykseen ja rauhaan syvällä hengessämme, kun kohtaamme luonnollisessa maailmassa olosuhteita, jotka suorastaan huutavat pelkoa.
Siispä Jairus täytyi ohjata keskittymään uudelleen alkuperäiseen ilmestykseensä ja siihen uskoon, joka nousi tuosta ilmestyksestä, siis että jos Jeesus tulisi ja laskisi kätensä tytön päällä, tytär olisi okei. Meidän täytyy olla halukkaita hylkäämään pelko rauhan ilmestyksen hyväksi ja sitten tukea sitä kurinalaisilla ajatuksilla, jotka kieltäytyvät elättelemästä pelon esiin tuomia mahdollisuuksia. Se on yksi syy sille, miksei Jeesus sallinut kenenkään seurata heitä ja työnsi epäuskoiset surijat ulos ovesta. Hän halusi Jairuksen keskittyvän uskoon ja rauhaan, ei pelkoon.
Ilmestys Isältä on armoa – Hänen ei tarvinnut näyttää meille tuota asiaa, puhua meille eikä antaa meille sitä rauhaa, joka vakuuttaa meille, että kaikki tulee olemaan okei – Hän tekee näitä asioita, koska Hän on hyvä. Meidän vastauksemme on usko.
Esimerkki nro 2, veden päällä kävely
Jeesuksen kävely veden päällä on kirjattu kolmeen neljästä evankeliumista ja jokainen kirjaa samasta tapahtumasta eri näkökulman: Matt. 14: 22-32; Mk 6:45-52; Joh. 6: 19-21.
Useimmat käännökset yrittävät auttaa pakanalukijoita antamalla vesitetyn käännöksen siinä missä käytetään juutalaisia termejä. Tässä on ensiluokkainen esimerkki. Useimmat Raamatut kääntävät Jeesuksen ja Pietarin välisen keskustelun Jeesuksen lähestyessä venettä tähän tapaan: "Rohkaise mielesi, minä se olen, älä pelkää". Sen jälkeen Pietari vastaa: "Herra, jos se olet sinä, käske minua tulemaan luoksesi veden päällä."
Jeesus sanoi itse asiassa: "Rohkaise mielesi! MINÄ OLEN! Lakkaa olemasta peloissasi!" Ja Pietari vastaa: "Herra, jos sinä olet, käske minua tulemaan luoksesi veden päällä!"
MINÄ OLEN on Hänen nimensä, joka puhui Moosekselle palavasta pensaasta 2. Moos. 3:14:ssä, joten kun Jeesus kertoi miehille, että Hän oli MINÄ OLEN, Hän joka puhui Moosekselle, Pietari haastoi Hänet todistamaan sen. "Herra, jos sinä olet, käske minua tulemaan luoksesi veden päällä!" Välittömästi tietenkin Jeesus esitti kutsun. (Enemmän aiheesta MINÄ OLEN, kuuntele englanninkielinen opetussarjani 'MINÄ OLEN; Kuka Jeesus on ja mistä Hän tuli' )
Pelko kohdataan ilmestyksellä
Jeesus antoi saman käskyn 'älä pelkää' tarkoittaen 'älä tule ajetuksi pakoon' tässä kuin Hän antoi Jairukselle. Tällä kertaa sen sijaan, että pelkoa vastaan olisi taisteltu palauttamalla mieleen aiempi usko ja lupaukset, pelko kohdataan todistuksella, että Jeesus on MINÄ OLEN.
Tämä on tämän toisen esimerkin pointti – toinen tapa pitää emootiot kurissa, olla tulematta ajetuksi pakoon pelon vallassa, on antaa sen faktan, että Jeesus on Jumala, dominoida tilanteessasi – Hän johtaa silloinkin kun tuuli ja aallot vellovat kaikkialla ympärillä – voit yhä kävellä veden päällä niin kauan kuin pidät Hänet näkyvissä ja totuuden siitä, että Hän on MINÄ OLEN etualalla mielessäsi. Astu askel taaksepäin ja tajua, Kuka sinulla on ja Kuka johtaa.
Kun Pietari unohti Kenen kanssa oli tekemisissä ja myrsky hämmensi hänet, hän alkoi vajota. Jopa silloin, heti kun huomio oli keskitetty uudelleen, Jeesus ojensi kätensä vetääkseen hänet ylös ja he kumpikin kävelivät veden päällä takaisin veneelle.
Voit tehdä saman – pidä mielessäsi, että Jeesus on Jumala. Mitä siitä, jos myrsky raivoaa, lähde kävelemään veden päälle keskellä myrskyä – olet turvassa, kun sinua liikuttelee ilmestys siitä, kuka Jeesus on ja mitä Hän on käskenyt sinun tehdä – älä kävele veden päällä omasta aloitteestasi (röyhkeyttä), mutta jos sinulle annetaan kutsu, anna mennä!
Kadonnut lapsi
Pietari pelkäsi keskittyessään myrskyyn, niinpä pelko on myös ilmestystä, mutta se on ilmestystä tämänhetkisestä tai tulevasta tuhosta luonnollisen maailman olosuhteissa. Pelko voi myös tuoda hengen, joka kiinnittyy olosuhteisiin. Esimerkiksi kun nuorin poikamme Brian oli noin viisivuotias, hän katosi jumalanpalveluksen jälkeen. Luonnolliselle pelolle on tilaa silloin, kun lapsi katoaa, mutta on enemmän tilaa Hänelle joka on MINÄ OLEN.
Olin Coloradon kaakkoisosassa olevan seurakunnan pastori ja tuolloin vuokrasimme vanhaa ruokakauppaa. Kun kaikki olivat lähteneet rakennuksesta ja poikamme oli yhä kateissa, etsimme kaikkialta rakennuksesta ja ulkosalla huudellen hänen nimeään kerta toisensa jälkeen.
Pelko alkoi levitä – Barbiin kuten voitte kuvitella iski paniikki. Hän etsi minusta johtoa ja minä puolestani käänsin huomioni noista hyvin pelokkaista olosuhteista henkeeni ja sieltä löysin rauhan. Sanoin hänelle: "Hän on okei, me löydämme hänet, mutta en tiedä, missä hän on." Mielessämme alkoi pyöriä kuvitelmia siitä, että hänet on kaapattu tai pahoinpidelty tai tapettu, mutta me tukahdutimme ne, ja vei kaiken henkisen voimamme pysyä keskittyneenä hengessämme olevaan rauhaan.
Meidän täytyi saada Chris ja Jason kotiin
Brian ei ollut lähikatujen tai naapurien paikkeilla, joten menimme kotiin. Oli NIIN vaikea jättää seurakuntarakennus tietämättä, missä viisivuotiaamme oli. Minun täytyi ohjata Barb pois 'peloissaan oleva äiti' -moodista hänen hengessään olevaan rauhaan, ja se rauhoitti häntä merkittävästi … silti meidän täytyi pohtia 'mitä nyt teemme' ja poliisiin yhteyden ottamista – ja kuitenkin meillä oli sellainen rauha. Noin 10 minuuttia kotiin saapumisestamme puhelin soi. Brian suunnilleen samanikäisen kaverinsa kanssa oli ajatellut juksaavansa äitiä ja isää ja päätti ryömiä tämän kaverin perheen tila-auton taakse ja matkata heidän kanssaan kotiin.
He kaikki olivat saapuneet kotiin ja menneet sisälle jättäen Brianin kuumaan autoon useiksi minuuteiksi ennen kuin hänen pikku ystävänsä kertoi vanhemmilleen, että Brian oli autossa, mikä johti tuohon soittoon.
Jos meillä ei olisi ollut hengessämme rauhaa, jota pakotimme itsemme kuuntelemaan ja jolle pakotimme emootiomme alisteisiksi, olisimme olleet pelosta kiihtyneitä tuon koko ajan. Jos olisimme olleet tuohon taipuvaisia, pelon henki olisi kiinnittäytynyt tuohon luonnolliseen pelkoon ja kiduttanut meitä jopa sen jälkeen, kun Brianin havaittiin olevan kunnossa.
Tuo henki olisi saanut meidät käymään sitä läpi kerta toisensa jälkeen mielessämme ja koska kysymyksessä oli pelko, siinä on kyse tulevaisuudesta ja se olisi maalannut mieleemme kuvan tulevista kaappauksista, joilla olisi traagiset seuraukset. Se olisi kiduttanut meitä tulevaisuudessa vuosia ajatuksilla toisista pojistamme sekä tulevien kidnappausten ja sen sellaisten kuvilla. Emme koskaan antaneet asian mennä siihen pisteeseen, vaan kohtasimme luonnollisen pelon hengessämme olevalla yliluonnollisella rauhalla ja antamalla sen hallita emootioitamme.
Luulen Brianin yhä muistavan sen 'puhuttelun', jonka hän sai heti kun olimme hakeneet hänet ystäviemme luota.
Se kaikki liittyy siihen, että kohtaamme pelkoa aiheuttavat olosuhteet lapsen uskolla, kuten Chris tekee; Se on okei, Jeesus on meidän kanssamme. Jeesus on täällä.
Enemmän ensi viikolla, siunauksin,
John Fenn
www.cwowi.org ja kirjoita sähköpostit minulle osoitteeseen [email protected]
RSS Feed