I've been ruined #5
Minut on pilattu osa 5
Hei kaikki,
"Epänormaalia kristillisyyttä! Kaikkialla ympärilläni kaikki näkemäni on epänormaalia kristillisyyttä."
Kaipasin niitä ihmeellisiä kokemuksia Herran kanssa, joita ihmisillä oli halki Apostolien tekojen kattaman 30 vuoden ajan, mutta en nähnyt mitään tuosta uskon 'akvaariossani'. Minulle oli selvää, että Apostolien teot on enemmän kuin historiaa, se kertoo yksityiskohtaisesti 30 vuodesta normaalia kristillisyyttä.
Kuitenkin kaikkialla ympärilläni näin vain hölmöilyä tai rutikuivaa tylsyyttä. Missään en nähnyt 'oikeita' ihmisiä, jotka ovat luonteeltaan ja elämässään kypsiä, jotka ovat tasapainoisia vaelluksessaan, jotka tietävät kuinka kulkea Hengessä – kristittyjä sellaisina kuin heitä kuvataan Apostolien teoissa ja mainitaan Paavalin kirjeissä.
Argumentit
Mieli yrittää löytää keinoja oikeuttaakseen sen, miksi kristillisyys tänään ei muistuta Apostolien teoissa nähtävää kristillisyyttä:
Se oli vain ensimmäistä vuosisataa varten, jossa Jeesuksen tarina pääsisi alkuun – Mutta minä ajattelin; emmekö me tarvitse yhtä dramaattista evankeliumia nyt kuin silloin, nyt kun on miljoonia ja miljoonia ihmisiä enemmän maan päällä? Ja jos Jumala on kaikkien Tuomari, eikö Hän ole halukas antamaan Jeesusta koskevasta totuudesta todistusta nyt niin kuin Hän teki tuolloin?
Nyt ihmisillä on kirjoitettu Sana, joten emme tarvitse ihmeitä ja merkkejä. Mutta Herran täytyi nähdä eteenpäin ajassa meidän päiviimme ja kuitenkin Hän sanoi: 'Ne jotka uskovat minun nimeeni tulevat laskemaan kätensä sairaiden ylle, karkottamaan riivaajia…" (Huomaa, ettei sanota: "Ne jotka uskovat, minun nimessäni tulevat laskemaan kätensä…' vaan sen sijaan 'Ne jotka uskovat minun nimeeni tulevat laskemaan kätensä…' Tämä ymmärrys on yhtäläinen Apt. 3:16:n kanssa, missä Pietari sanoi, että uskonsa kautta Jeesuksen nimeen halvaantunut mies parantui)
Yksi kerrallaan
Argumentteja toisensa jälkeen nousi mieleeni ja yksi kerrallaan Sanalla oli vastaus. Ja sitten luin Apt. 1:1:n, mikä päätti kaikki argumentit, kaikki ponnistelut ympärilläni olevan epänormaaliuden oikeuttamiseksi, juttu käsitelty, piste, finito: "Edellisessä kertomuksessani kirjoitin, oi Teofilus, kaikesta, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa."
Ilmestyksen tulva virtasi lävitseni. Luukas oli kirjoittanut Luukkaan evankeliumin Teofilus-nimiselle roomalaiselle, kuten nähdään Lk. 1:1-4:stä: "Rakas Teofilus, olen sen tähden päättänyt… kirjata itse Jeesuksen elämän sinua varten asianmukaisessa järjestyksessä…" (Huomaa: Luukas on ainoa evankeliumin kirjoittaja, joka toteaa kirjoittavansa Jeesuksen elämän aikajärjestyksessä ja Apostolien teot jatkaa hänen aikajärjestyksessä tapahtuvaa tapahtumien kertomista.)
Luukaan evankeliumia on ensimmäinen osa kaksiosaista teosta, jossa lukijaa kuljetetaan Jeesuksen elämän halki aikajärjestyksessä, Apostolien teot on tuon kirjan osa kaksi. Luukkaan evankeliumi päättyy Jeesuksen taivaaseen astumiseen, eikä Häntä nähdä fyysisesti ennen paluutaan (vaikka halki vuosisatojen monet ovat nähneet Hänet Hengessä).
Kuitenkin hän avaa Apostolien teot sanoen tämän: "Minä kirjoitin kaikesta siitä, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa." Luukkaan evankeliumi oli vain sitä mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa, mikä merkitsee sitä, että Apostolien teot on kaiken sen jatkoa, minkä Hän ALOITTI.
Vuosisatojen halki kuljettaessa epänormaalista tuli normaalia, surullista kyllä
"Epänormaalia kristillisyyttä. Kaikkialla ympärilläni, kaikki se mitä näen, on epänormaalia kristillisyyttä. Apostolien teot on normaalia. Apostolien teot on sen jatko, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa. On olemassa rikkoutumaton ketju Jeesuksen palvelutyön evankeliumista Jeesuksen hengelliseen palvelutyöhön Apostolien teoissa ja siitä elämääni tänään – ja opetuslapset jatkoivat kaikkia niitä ihmeitä ja merkkejä, joita Jeesus alkoi tehdä ja opettivat sitä mitä Hän opetti – Jeesus jatkaa yhä sen tekemistä, mitä Hän alkoi tehdä ja opettaa jopa minun päivinäni. Minä olen osa sitä katkeamatonta 2000 vuoden halki kulkevaa ketjua joka käsittää kaiken sen, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa."
Tuo oli sitä mitä sanoin itselleni, kun tajusin Apostolien tekojen olevan sen jatkoa, mikä oli alkanut… eikä mikään ympärilläni muistuttanut tuota sen jatkoa, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa. Apostolien teot on normaalia kristillisyyttä. Minä kaipasin sitä! Halusin olla osa sen jatkoa, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa!
En voinut tehdä sitä missään akvaariossa, koska jokainen uskon akvaario oli poikennut Apostolien teoista. Minun täytyi uida Hengen avomeressä kuten apostolit tekivät, jatkaa Herran palvelutyötä kuten he tekivät. Olin viimein halukas antamaan järkeilyni, tunteeni, saamani Raamattu-opetuksen, kaiken sen minkä luulin olevan 'oikein' oman Sanan ymmärrykseni mukaan, tosiasiallisesti alamaiseksi Sanalle siinä asiayhteydessä, missä se oli tarkoitettu.
Jos minun tuli määrä olla osa sitä, minkä Hän aloitti, minun täytyi järjestää uudelleen ajatteluni ja tajuta, että apostolit vain elivät todeksi sitä, minkä Jeesus aloitti. Niinpä minun täytyi tehdä sitä, mitä he tekivät, jotta voisin tuntea Hänet niin kuin he tunsivat, ja nähdä ne ihmeet ja merkit, jotka he näkivät. Ja mahdollisesti mullistaa maailmani Kristuksessa kuten he tekivät.
Kuinka he harjoittivat 'seurakunnan' toimintaa
Niinpä kun nousi argumentti, jolla yritettiin selittää pois se, miksi he tapasivat kodeissa ensimmäiset 300 vuotta helluntain jälkeen sillä, että se johtui vainosta, se suli pois. Kodeissa kokoontuminen on kaiken sen jatkoa, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa.
Monet jolleivät useimmat Hänen ihmeistään ja ihmisten tuomisista Hänen luokseen tapahtuivat kodeissa – Lähtien vedestä viiniksi kahden sokean miehen parantamiseen ja parantumiskokouksiin Pietarin anopin talon ovensuussa ja päivälliseen lepraa sairastaneen Simonin kotona ja pituudeltaan haasteellisen Sakkeuksen kutsumiseen alas puusta päivällisen nauttimiseksi tämän kotona – evankeliumitarina jaettiin kodeissa ja niiden liepeillä. Mutta kyse on syvemmästä asiasta kuin tuosta, ensimmäinen kotiseurakunta oli Aatami, Eeva ja Herra paratiisissa, sillä missä kaksi tai useampi on koolla, Hän on heidän keskellään ja kautta koko Vanhan Testamentin Jumala tekee selväksi sen, että koti on Hänestä oppimisen keskuspaikka.
Sitten katselin ympäri maailman ja näin kotiseurakuntien putkahtavan esiin jokaisessa maassa, riippumatta siitä, vainottiinko kristittyjä vai ei, niinpä tuo argumentti putosi pois nopeasti. Jumala liikehtii ihmissuhteissa, jotka löytyvät perheestä ja kodeista.
Kirjoitettu keille?
Sitten näin keille alkuperäiset kirjeet kirjoitettiin, kuten on kerrottu yksityiskohtaisesti Apostolien teoissa ja joidenkin Paavalin kirjeiden lopussa: Priskillalle ja Aquilalle Roomassa js sitten Efesossa, Justukselle Korintissa, Jasonille Tessalonikissa, Lyydialla FIlippissä, FIlemonille Kolossassa ja naiselle nimeltä Nymfas Laodikessa – kaikkien mainitaan isännöinneen/emännöinneen kotiseurakunnan kokouksia kodeissaan. Uusi Testamenttimme koostuu kirjeistä, jotka alun perin lähettiin seurakunnille, jotka kokoontuivat näiden ihmisten kodeissa. (Apt. 16:15, 40; 17:5; 18:7; 20:20; Room. 16: 3 – 5; 1. Kor. 16: 8,19; Kol. 4:15; Filemon jakeet 1-2)
Asiayhteydestä irrottu
Yhtäkkiä sain sellaisen hirvittävän ilmestyksen, jonka saa vain silloin, kun tajuaa sen avainperustan, jolle koko elämänsä on rakentanut, olevan täysin väärän, kaikkien oletustensa olevan vääriä ja kaiken sen mitä on jostakusta uskonut vinoutuneen väärään suuntaan. Koko elämäni olin soveltanut Uutta Testamenttia auditorioympäristöön, kun itse asiassa koko Uusi Testamentti oli kotiseurakuntatoimintaa harjoittavien apostolien kirjoittama ihmisille, jotka olivat kotiseurakunnissa ja jota sovellettiin heidän elämäänsä kodeissa tapahtuvissa kokoontumisissa.
Paikka juhlitulle 'viidelle viralle' on kodissa. Paikka Hengen lahjoille on kodissa. Paikka Herran Ehtoolliselle on kodissa – kaiken sen mitä pidin erityisen tärkeänä ja rakkaana olin irrottanut asiayhteydestä ja soveltanut auditorioympäristöön – täysin erilaiseen kuin tarkoitettiin! Kaikki aivovoimistelu sen oikeuttamiseksi miksi harjoitin auditorioseurakuntatoimintaa, sen todistamiseksi, miksi saatoin harjoittaa seurakuntatoimintaa eri tavalla kuin sillä, mikä näkyi Apostolien teoissa Jeesuksen palvelutehtävän jatkamisena, päättyi. Sen sijaan että yritin oikeuttaa oman toimintani, tein parannuksen.
Olin täysin masentunut, kauhuissani ja inhosin itseäni, tein kokonaan parannusta pyytäen anteeksi Herralta kerta toisensa jälkeen sitä, että olin vääristellyt sitä, mitä Hän oli alkanut tehdä ja opettaa, oman mallini mukaiseksi. Yhtäkkiä näin asian – kaikki nuo uskon akvaariot olivat todellakin ihmistekoisia samalla kun perhe ja koti olivat Jumalan tekemiä; Hän rakensi Eedenin puutarhan ja ensimmäisen perheen, Hän ei tehnyt niitä auditorioita, joita meillä on ollut viimeiset 1 700 vuotta.
Kodeissa kokoontuminen oli Jumalan suunnitelma,
Hän teki kodin ja palveli kodeissa, sen tähden se on jakoa kaikelle sille, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa! Sen 25 elämäni vuoden kauheus, jolloin olin opettanut Herran sanoja asiayhteydestä irrotettuina, kolahti minuun lujasti – ja olin myös tehnyt karhunpalveluksen Paavalille ja Pietarille ja Johannekselle ja Jaakobille ja Juudalle, niin että pyysin jopa Herraa pyytämään heiltä anteeksi – olin niin itseeni kauhistunut!
Toiset ovat irrottaneet sanojani asiayhteydestään ja käyttäneet niitä tavalla, jota en ole tarkoittanut, usein hyökätäkseen kimppuuni. Yksi vihollisen suurimmista työkaluista on ottaa lainauksia ja tulkita mielikuvituksellisesti toisen sanoja virittääkseen riitaa – jopa Herraa vastaan annettu todistus käsitti todistajia, jotka irrottivat Hänen sanansa asiayhteydestään ja vääristelivät niitä Häntä vastaan käytettäväksi. Olin tehnyt aivan tuon saman asian opettamalla Sanaa auditorio-asiayhteydessä! Hän on NIIN armollinen, kun minut vastaan, voiteli Sanansa opettaessani, vaikka tuon Sanan soveltaminen oli tarkoitettu tapahtumaan niissä läheisissä ihmissuhteissa, jotka nähdään kodeissa kokoontuvissa seurakunnissa.
Tajuan Jumalan olevan riittävän ison täyttämään minkä tahansa rakenteen, jonka ihminen Hänelle antaa, joten en kritisoi toisia siitä, että palvovat auditoriossa, mutta voin vain puhua minulle annetun armon kautta ja minun kohdallani 25 vuotta huolellisesti rakennettu usko täytyi järjestää uudelleen. Saatoin vain tulla tyytyväiseksi olemassa osa Jeesuksen palvelutyön jatkoa sellaisena kuin Hän sen aloitti ja apostolit sitä jatkoivat – minun täytyi olla osa tuota uskon avomerta.
Ensi viikolla; jatketaan ja kootaan palaset uudelleen. Siunauksin,
John Fenn
www.cwowi.org ja sähköpostiosoite cwowi@aol.com
Minut on pilattu osa 5
Hei kaikki,
"Epänormaalia kristillisyyttä! Kaikkialla ympärilläni kaikki näkemäni on epänormaalia kristillisyyttä."
Kaipasin niitä ihmeellisiä kokemuksia Herran kanssa, joita ihmisillä oli halki Apostolien tekojen kattaman 30 vuoden ajan, mutta en nähnyt mitään tuosta uskon 'akvaariossani'. Minulle oli selvää, että Apostolien teot on enemmän kuin historiaa, se kertoo yksityiskohtaisesti 30 vuodesta normaalia kristillisyyttä.
Kuitenkin kaikkialla ympärilläni näin vain hölmöilyä tai rutikuivaa tylsyyttä. Missään en nähnyt 'oikeita' ihmisiä, jotka ovat luonteeltaan ja elämässään kypsiä, jotka ovat tasapainoisia vaelluksessaan, jotka tietävät kuinka kulkea Hengessä – kristittyjä sellaisina kuin heitä kuvataan Apostolien teoissa ja mainitaan Paavalin kirjeissä.
Argumentit
Mieli yrittää löytää keinoja oikeuttaakseen sen, miksi kristillisyys tänään ei muistuta Apostolien teoissa nähtävää kristillisyyttä:
Se oli vain ensimmäistä vuosisataa varten, jossa Jeesuksen tarina pääsisi alkuun – Mutta minä ajattelin; emmekö me tarvitse yhtä dramaattista evankeliumia nyt kuin silloin, nyt kun on miljoonia ja miljoonia ihmisiä enemmän maan päällä? Ja jos Jumala on kaikkien Tuomari, eikö Hän ole halukas antamaan Jeesusta koskevasta totuudesta todistusta nyt niin kuin Hän teki tuolloin?
Nyt ihmisillä on kirjoitettu Sana, joten emme tarvitse ihmeitä ja merkkejä. Mutta Herran täytyi nähdä eteenpäin ajassa meidän päiviimme ja kuitenkin Hän sanoi: 'Ne jotka uskovat minun nimeeni tulevat laskemaan kätensä sairaiden ylle, karkottamaan riivaajia…" (Huomaa, ettei sanota: "Ne jotka uskovat, minun nimessäni tulevat laskemaan kätensä…' vaan sen sijaan 'Ne jotka uskovat minun nimeeni tulevat laskemaan kätensä…' Tämä ymmärrys on yhtäläinen Apt. 3:16:n kanssa, missä Pietari sanoi, että uskonsa kautta Jeesuksen nimeen halvaantunut mies parantui)
Yksi kerrallaan
Argumentteja toisensa jälkeen nousi mieleeni ja yksi kerrallaan Sanalla oli vastaus. Ja sitten luin Apt. 1:1:n, mikä päätti kaikki argumentit, kaikki ponnistelut ympärilläni olevan epänormaaliuden oikeuttamiseksi, juttu käsitelty, piste, finito: "Edellisessä kertomuksessani kirjoitin, oi Teofilus, kaikesta, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa."
Ilmestyksen tulva virtasi lävitseni. Luukas oli kirjoittanut Luukkaan evankeliumin Teofilus-nimiselle roomalaiselle, kuten nähdään Lk. 1:1-4:stä: "Rakas Teofilus, olen sen tähden päättänyt… kirjata itse Jeesuksen elämän sinua varten asianmukaisessa järjestyksessä…" (Huomaa: Luukas on ainoa evankeliumin kirjoittaja, joka toteaa kirjoittavansa Jeesuksen elämän aikajärjestyksessä ja Apostolien teot jatkaa hänen aikajärjestyksessä tapahtuvaa tapahtumien kertomista.)
Luukaan evankeliumia on ensimmäinen osa kaksiosaista teosta, jossa lukijaa kuljetetaan Jeesuksen elämän halki aikajärjestyksessä, Apostolien teot on tuon kirjan osa kaksi. Luukkaan evankeliumi päättyy Jeesuksen taivaaseen astumiseen, eikä Häntä nähdä fyysisesti ennen paluutaan (vaikka halki vuosisatojen monet ovat nähneet Hänet Hengessä).
Kuitenkin hän avaa Apostolien teot sanoen tämän: "Minä kirjoitin kaikesta siitä, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa." Luukkaan evankeliumi oli vain sitä mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa, mikä merkitsee sitä, että Apostolien teot on kaiken sen jatkoa, minkä Hän ALOITTI.
Vuosisatojen halki kuljettaessa epänormaalista tuli normaalia, surullista kyllä
"Epänormaalia kristillisyyttä. Kaikkialla ympärilläni, kaikki se mitä näen, on epänormaalia kristillisyyttä. Apostolien teot on normaalia. Apostolien teot on sen jatko, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa. On olemassa rikkoutumaton ketju Jeesuksen palvelutyön evankeliumista Jeesuksen hengelliseen palvelutyöhön Apostolien teoissa ja siitä elämääni tänään – ja opetuslapset jatkoivat kaikkia niitä ihmeitä ja merkkejä, joita Jeesus alkoi tehdä ja opettivat sitä mitä Hän opetti – Jeesus jatkaa yhä sen tekemistä, mitä Hän alkoi tehdä ja opettaa jopa minun päivinäni. Minä olen osa sitä katkeamatonta 2000 vuoden halki kulkevaa ketjua joka käsittää kaiken sen, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa."
Tuo oli sitä mitä sanoin itselleni, kun tajusin Apostolien tekojen olevan sen jatkoa, mikä oli alkanut… eikä mikään ympärilläni muistuttanut tuota sen jatkoa, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa. Apostolien teot on normaalia kristillisyyttä. Minä kaipasin sitä! Halusin olla osa sen jatkoa, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa!
En voinut tehdä sitä missään akvaariossa, koska jokainen uskon akvaario oli poikennut Apostolien teoista. Minun täytyi uida Hengen avomeressä kuten apostolit tekivät, jatkaa Herran palvelutyötä kuten he tekivät. Olin viimein halukas antamaan järkeilyni, tunteeni, saamani Raamattu-opetuksen, kaiken sen minkä luulin olevan 'oikein' oman Sanan ymmärrykseni mukaan, tosiasiallisesti alamaiseksi Sanalle siinä asiayhteydessä, missä se oli tarkoitettu.
Jos minun tuli määrä olla osa sitä, minkä Hän aloitti, minun täytyi järjestää uudelleen ajatteluni ja tajuta, että apostolit vain elivät todeksi sitä, minkä Jeesus aloitti. Niinpä minun täytyi tehdä sitä, mitä he tekivät, jotta voisin tuntea Hänet niin kuin he tunsivat, ja nähdä ne ihmeet ja merkit, jotka he näkivät. Ja mahdollisesti mullistaa maailmani Kristuksessa kuten he tekivät.
Kuinka he harjoittivat 'seurakunnan' toimintaa
Niinpä kun nousi argumentti, jolla yritettiin selittää pois se, miksi he tapasivat kodeissa ensimmäiset 300 vuotta helluntain jälkeen sillä, että se johtui vainosta, se suli pois. Kodeissa kokoontuminen on kaiken sen jatkoa, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa.
Monet jolleivät useimmat Hänen ihmeistään ja ihmisten tuomisista Hänen luokseen tapahtuivat kodeissa – Lähtien vedestä viiniksi kahden sokean miehen parantamiseen ja parantumiskokouksiin Pietarin anopin talon ovensuussa ja päivälliseen lepraa sairastaneen Simonin kotona ja pituudeltaan haasteellisen Sakkeuksen kutsumiseen alas puusta päivällisen nauttimiseksi tämän kotona – evankeliumitarina jaettiin kodeissa ja niiden liepeillä. Mutta kyse on syvemmästä asiasta kuin tuosta, ensimmäinen kotiseurakunta oli Aatami, Eeva ja Herra paratiisissa, sillä missä kaksi tai useampi on koolla, Hän on heidän keskellään ja kautta koko Vanhan Testamentin Jumala tekee selväksi sen, että koti on Hänestä oppimisen keskuspaikka.
Sitten katselin ympäri maailman ja näin kotiseurakuntien putkahtavan esiin jokaisessa maassa, riippumatta siitä, vainottiinko kristittyjä vai ei, niinpä tuo argumentti putosi pois nopeasti. Jumala liikehtii ihmissuhteissa, jotka löytyvät perheestä ja kodeista.
Kirjoitettu keille?
Sitten näin keille alkuperäiset kirjeet kirjoitettiin, kuten on kerrottu yksityiskohtaisesti Apostolien teoissa ja joidenkin Paavalin kirjeiden lopussa: Priskillalle ja Aquilalle Roomassa js sitten Efesossa, Justukselle Korintissa, Jasonille Tessalonikissa, Lyydialla FIlippissä, FIlemonille Kolossassa ja naiselle nimeltä Nymfas Laodikessa – kaikkien mainitaan isännöinneen/emännöinneen kotiseurakunnan kokouksia kodeissaan. Uusi Testamenttimme koostuu kirjeistä, jotka alun perin lähettiin seurakunnille, jotka kokoontuivat näiden ihmisten kodeissa. (Apt. 16:15, 40; 17:5; 18:7; 20:20; Room. 16: 3 – 5; 1. Kor. 16: 8,19; Kol. 4:15; Filemon jakeet 1-2)
Asiayhteydestä irrottu
Yhtäkkiä sain sellaisen hirvittävän ilmestyksen, jonka saa vain silloin, kun tajuaa sen avainperustan, jolle koko elämänsä on rakentanut, olevan täysin väärän, kaikkien oletustensa olevan vääriä ja kaiken sen mitä on jostakusta uskonut vinoutuneen väärään suuntaan. Koko elämäni olin soveltanut Uutta Testamenttia auditorioympäristöön, kun itse asiassa koko Uusi Testamentti oli kotiseurakuntatoimintaa harjoittavien apostolien kirjoittama ihmisille, jotka olivat kotiseurakunnissa ja jota sovellettiin heidän elämäänsä kodeissa tapahtuvissa kokoontumisissa.
Paikka juhlitulle 'viidelle viralle' on kodissa. Paikka Hengen lahjoille on kodissa. Paikka Herran Ehtoolliselle on kodissa – kaiken sen mitä pidin erityisen tärkeänä ja rakkaana olin irrottanut asiayhteydestä ja soveltanut auditorioympäristöön – täysin erilaiseen kuin tarkoitettiin! Kaikki aivovoimistelu sen oikeuttamiseksi miksi harjoitin auditorioseurakuntatoimintaa, sen todistamiseksi, miksi saatoin harjoittaa seurakuntatoimintaa eri tavalla kuin sillä, mikä näkyi Apostolien teoissa Jeesuksen palvelutehtävän jatkamisena, päättyi. Sen sijaan että yritin oikeuttaa oman toimintani, tein parannuksen.
Olin täysin masentunut, kauhuissani ja inhosin itseäni, tein kokonaan parannusta pyytäen anteeksi Herralta kerta toisensa jälkeen sitä, että olin vääristellyt sitä, mitä Hän oli alkanut tehdä ja opettaa, oman mallini mukaiseksi. Yhtäkkiä näin asian – kaikki nuo uskon akvaariot olivat todellakin ihmistekoisia samalla kun perhe ja koti olivat Jumalan tekemiä; Hän rakensi Eedenin puutarhan ja ensimmäisen perheen, Hän ei tehnyt niitä auditorioita, joita meillä on ollut viimeiset 1 700 vuotta.
Kodeissa kokoontuminen oli Jumalan suunnitelma,
Hän teki kodin ja palveli kodeissa, sen tähden se on jakoa kaikelle sille, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa! Sen 25 elämäni vuoden kauheus, jolloin olin opettanut Herran sanoja asiayhteydestä irrotettuina, kolahti minuun lujasti – ja olin myös tehnyt karhunpalveluksen Paavalille ja Pietarille ja Johannekselle ja Jaakobille ja Juudalle, niin että pyysin jopa Herraa pyytämään heiltä anteeksi – olin niin itseeni kauhistunut!
Toiset ovat irrottaneet sanojani asiayhteydestään ja käyttäneet niitä tavalla, jota en ole tarkoittanut, usein hyökätäkseen kimppuuni. Yksi vihollisen suurimmista työkaluista on ottaa lainauksia ja tulkita mielikuvituksellisesti toisen sanoja virittääkseen riitaa – jopa Herraa vastaan annettu todistus käsitti todistajia, jotka irrottivat Hänen sanansa asiayhteydestään ja vääristelivät niitä Häntä vastaan käytettäväksi. Olin tehnyt aivan tuon saman asian opettamalla Sanaa auditorio-asiayhteydessä! Hän on NIIN armollinen, kun minut vastaan, voiteli Sanansa opettaessani, vaikka tuon Sanan soveltaminen oli tarkoitettu tapahtumaan niissä läheisissä ihmissuhteissa, jotka nähdään kodeissa kokoontuvissa seurakunnissa.
Tajuan Jumalan olevan riittävän ison täyttämään minkä tahansa rakenteen, jonka ihminen Hänelle antaa, joten en kritisoi toisia siitä, että palvovat auditoriossa, mutta voin vain puhua minulle annetun armon kautta ja minun kohdallani 25 vuotta huolellisesti rakennettu usko täytyi järjestää uudelleen. Saatoin vain tulla tyytyväiseksi olemassa osa Jeesuksen palvelutyön jatkoa sellaisena kuin Hän sen aloitti ja apostolit sitä jatkoivat – minun täytyi olla osa tuota uskon avomerta.
Ensi viikolla; jatketaan ja kootaan palaset uudelleen. Siunauksin,
John Fenn
www.cwowi.org ja sähköpostiosoite cwowi@aol.com
RSS Feed