Hei kaikki,
Jätimme Rebekan, joka oli suostunut lähtemään Eliezerin kanssa naidakseen Iisakin, mihin oli saanut perheensä siunauksen.
Joitain asioita on otettava hänestä huomioon, sillä hän on uskovien, sinun ja minun, ja ennen kaikkea Jeesuksen opetuslasten esikuva.
Ensiksikin Abraham tuli juuri siltä alueelta, jossa hän (Rebekka) oli syntynyt ja elänyt. Abraham lähti, sillä tultuaan tuntemaan Herran, Herra ilmestyi hänelle ja käski häntä lähtemään. Hän lähti käskystä, mukanaan lupaus palkinnosta.
Abraham ja Saara olivat uskon perusta, tienraivaajat. Iisak ja Rebekka olivat seuraava uskovien sukupolvi. He perivät liiton, jonka Iisakin äiti ja isä olivat tehneet Jumalan kanssa. Heidän täytyi tehdä uskostaan omansa. Heidän täytyi liiton toisena sukupolvena perustaa oma taloutensa, omat rajansa.
Rebekka ei lähtenyt käskystä vaan omasta halustaan. Abraham, Saara ja Iisak tulivat suoraan liittoon Jumalan kanssa. Hän ei, vaan hän tuli liittoon ja perheeseen avioliiton kautta. Hän on ensimmäinen raamatun henkilö, joka on oksastettu liittoon omasta vapaasta tahdostaan uskon kautta, juutalaisten keskuudessa.
Hän oli ainutlaatuinen sillä siihen aikaan siunaukset ja liitot siirtyivät isältä pojalle, joten hän oli erityinen, avioliiton kautta liittoon sisälle tullut, erityisessä asemassa varmistaakseen, että oikea poika saa siunauksen.
Ensimmäinen naisten joukossa
Rebekka oli ensimmäinen nainen raamatussa, joka sai siunauksen. Ajattele sitä. Myöhemmin 1. Moos. 49. luvussa luemme, kuinka ikääntynyt Jaakob siunasi poikansa, mutta Rebekka sai siunauksen isältään ja perheeltään selkeästi taaksepäin kohdassa 1. Moos 24:60. Hän todella on ainutlaatuinen.
Oletko sinä ensimmäinen perheessäsi, joka saa Jumalan siunauksen? Eivätkö he oikein, niin kuin Rebekan päivinä, täysin tunnista Jumalan siunausta elämässäsi?
Kuva ‘ylöstempauksesta’
Abrahamin ollessa kuin Isä Jumala, Iisakin edustaessa Jeesusta ja Eliezerin Pyhää Henkeä, meidän tulisi huomata, että Rebekka on elossa ja hyvinvoiva noustessaan kamelin selkään ja mennessään Eliezerin kanssa hänen Isänsä kotiin.
Eliezer kantaa hänet pois – Pyhän Hengen kanssa – tapaamaan sulhastaan. Itse asiassa meille kerrotaan kohdassa 24: 63-67, että Iisak oli lähtenyt isänsä talosta rukoillakseen pellolla, epäilemättä ajatellen morsiantaan. Hän oli mennyt pois kotoaan, mutta ei vielä täysin Rebekan kotona.
Kun häntä kuljetetaan mukana, yhtenä päivänä hän näkee sulhasen seisomassa pellolla. Hän on oman isänsä ja uuden isänsä kodin välissä. Iisak on ulkona pellolla.
Jeesuksen vertauksissa pelto on ihmisen sydän, tai maailman sadonkorjuun pelto. Koska hän on Jeesuksen esikuva ja Rebekka on seurakunnan esikuva, me näemme Herran, joka on jättänyt Isänsä kodin mennäkseen pellolle osan matkaa vastaan morsiantaan, joka tulee kodistaan – ja hän tapaa sulhasen siellä, näiden kahden paikan välissä. He kaksi, seisomassa pellolla kotien välissä, tavaten kasvotusten ensi kertaa. Epäilemättä nauraa todella nauroi ilosta, nähdessään viimein morsiamensa kasvoista kasvoihin! Epäilemättä tämä nuori nainen, kerran pauloitettu, kerran sidottu, nyt varmasti nauroi ja oli innoissaan uudesta elämästään hänen kanssaan!
Jae 67 kertoo, että Iisak otti hänet telttaansa, joka oli hänen isänsä kodissa, ja rakasti häntä. Seikka, että he olivat katseilta kätkettynä telttaan, on myös kuva – juutalainen Pasuunan soiton juhla kertoo meille, että viimeiseen pasuunaan puhalletaan uuden kuun aikana, ja Messiaasen uskovat tempaistaan Hänen mukaansa, katseilta piilossa kuten uusi kuu on myös kätketty.
Mikä kuva ‘tempauksesta’, tapaamisesta Herran kanssa ‘yläilmoissa’, Hänen Isänsä kodin ja meidän maallisen kotimme välissä!
Rebekan tietoisuus ajoista
Meille kerrotaan (25: 20), että Iisak oli 40 vuotta vanha, kun hän nai Rebekan, mikä tarkoittaa, että Rebekka oli ehkä puolet hänen iästään, noin 20 kun he menivät naimisiin. Pidä mielessä, että Iisak eli 180 vuotiaaksi (35: 28-29), joten 40 vuotiaaksi asti odottaminen ei vaikuta sopimattomalta.
Miksi tämä tapahtuu minulle? Pikakelaus eteenpäin ajassa
Mitä me näemme 25: 21-22 on, että sen jälkeen, kun Iisak pyytää Herraa siunaamaan raskaana olevan Rebekan, Hän tekee niin, vaikka Rebekka tuntee kaksosten taistelevan kohdussaan. Hänen reaktionsa paljastaa jopa vielä enemmän hänen luonteestaan:
"Mutta lapset sysivät toisiaan hänen kohdussaan, ja hän sanoi. ” Jos tämä on tällaista, niin miksi minä elän?” Hän meni kysymään Herralta.” (1 Moos. 25: 22)
Aivan kuin me tänään. Me etsimme vastauksia. Rukoilemme ja pyydämme jotain, ja sitten kun se tapahtuu toisin kuin kuvittelimme, me pysähdymme ja kyselemme Herralta mitä on meneillään. ” Jos tämä on rukousvastaus, miksi näin tapahtuu?”
Muta hän oli hämmästyttävä – epäilemättä Herra puhui hänelle, tai ainakin antoi rauhan – mutta hän näytti tietävän kumman pojan Herra halusi saavan esikoissiunauksen. Hänelle annettiin keskenään kamppailevat kaksoset, ja hän jäi historiaan, ei ainoastaan Israelin matriarkkana, mutta myös kauniina esikuvana seurakunnasta – vahva, neuvokas, toiminnan ihminen, vahva moraali ja lahjomattomuus, ja kulkee Jumalan kanssa tavatakseen eräänä päivänä Sulhasen puolivälissä matkaa, kuljetettavana Isän kotiin.
Tule pian Herra Jeesus! Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn
cwowi.org ja kirjoita minulle [email protected]