Miksi olet uusi Rebekka #2, Rebekan valmistelu
Hei kaikki,
Jätimme Rebekan, joka oli juuri juottanut kamelit ja saanut esikuvallisia lahjoja Eliezeriltä, Pyhän Hengen vertauskuvalta.
Nimi Rebekka tarkoittaa (ansassa käytettyä) köysivyyhtiä tai ”sitoa, pyydystää, liittää (ansalla)”. Rebekka on hepreaksi 'Rivka', ja jotkut Hasidi- kirjoittajat nostavat esiin sanan tarkoittavan 'karjalaumaa', 'Rivkah' ja mikä eroaa nimestä vain sanan lopun h-kirjaimessa. He ehdottavat hänen nimensä viittaavan, että luonteeltaan ja voimaltaan hän oli kuin lauma härkiä.
Mutta hän on seurakunnan esikuva. Me olemme tosiaankin sidottuja, loukussa tässä langenneessa maailmassa, kunnes menemme sulhasemme luo. Nimi 'Iisak' tarkoittaa 'naurua' ja voimme kuvitella, kuinka Herra riemuitsee, kun me, tämän maailman pyydystämät ja sitomat, liitymme Häneen Isämme talossa – mutta se on meille yhä tulevaisuutta, ja niin myös kertomuksemme Rebekalle tässä tilanteessa.
Laaban saapuu... ahneena esittelystään alkaen 1. Moos. 24: 29-30:
"Rebekalla oli veli, jonka nimi oli Laaban. Laaban riensi ulos miehen luo lähteelle. Kun hän näki sisarellaan Rebekalla nenärenkaan sekä rannerenkaat hänen käsissään ja kuuli sisarensa kertovan mitä mies oli tälle puhunut, hän lähti miehen luo ja näki tämän seisovan vielä kamelien luona lähteellä.”
Tässä kohdassa on mielenkiintoinen sanaleikki, joka ei välity millään muulla kuin heprean kielellä.
Sana 'laban' lausutaan hepreaksi 'LaVan' (la-vahn) ja se tarkoittaa valkoista. Sellaiselle vilpilliselle tyypille nimi tuntuu ensi silmäyksellä oudolta, sillä valkoinen tarkoittaa vanhurskautta ja puhtautta. Laaban ei ollut mitään näistä, itse asiassa hän oli päinvastainen. Jotkut rabbiiniset kirjoittajat tuovat esille, että nimi luettuna toisinpäin on 'Na Val', mikä tarkoittaa 'lurjus' tai 'typerys'. Se kuvaa häntä tarkalleen, hän esiintyy vanhurskaana, mutta todellisuudessa onkin roisto. Hän on ulkoisen olemuksensa vastakohta.
Monet niin kutsutut kristityt tänään ovat verrattavissa tähän mieheen, joka petti Jaakobin ja orjuutti häntä 20 vuotta ja joka menestyi Jaakobin elämän siunauksilla... meillä kaikilla on omat tarinamme moraalittomista ja epäeettisistä kristityistä, jotka ovat käyttäneet meitä hyväkseen, joten jätän teidän itsenne arvioitavaksi kertomuksen viisauden ja vertauskuvat.
Laaban näki Eliezerin (Pyhä Henki) keinona rikastua ja käyttääkseen häntä kanavana henkilökohtaisen vaurastumiseensa. Hänellä oli salaisia motiiveja ottaa vastaan Eliezer, kun hän seuraavassa jakeessa sanoi: ”Tule sinä Herran siunattu. Miksi seisot ulkona? Minä olen raivannut tilaa talossa ja paikan kameleille.”
Sanotaan, että Eliezer 'meni taloon'. Jos Eliezer on Pyhän Hengen vertauskuva, silloin hänen Laabanin taloon menemisensä on Laabanille kuin uudestisyntyminen, Pyhän Hengen tullessa 'hänen taloonsa'. Mutta hän ei ole kunniallinen ja lahjomaton. Hän on 'uskova' tässä vertauksessa, mutta hän käyttää Herraa omaksi hyödykseen ja omiin motiiveihinsa.
Minusta on kiehtovaa, kun Eliezer on sisällä talossa (24: 34-49), hän kertoo mitä hänellä on sydämellään, 'taloon tulemisen' tarkoituksen – Pyhän Hengen vertauskuva sisimmässämme, jakamassa Hänen suunnitelmaansa, motiivejaan ja ajatuksiaan meille ja tulevaisuuteemme. Olemmeko kuin Laaban vai Rebekka? Mitä me teemme noilla paljastetuilla suunnitelmilla? Yritämmekö käyttää Jumalaa hyötyäksemme henkilökohtaisesti vai antaudummeko Hänen suunnitelmalleen meistä, asioille, jotka tiedämme 'talossamme', hengessämme?
Rebekan vapaa tahto osallisena – se on hänen päätettävissään
Kun Eliezer on kertonut tarinansa ja syyn tuloonsa, ja kun Rebekan isä ja veli olivat suostuneet hänen lähtöönsä, jae 53 kertoo meille:
”Sitten palvelija (Eliezer) otti esille hopea- ja kultaesineitä sekä vaatteita ja antoi ne Rebekalle. Hän antoi myös kallisarvoisia lahjoja tämän veljelle ja äidille.
Huomaa, kuinka kun Pyhä Henki tulee taloosi – kirjaimellisesti taloon tai vain sisimpääsi – kaikki ympärilläsi ovat siunattuja. Tässä tapauksessa ei ainoastaan Rebekka, vaan myös hänen veljensä ja äitinsä. Paavali kertoo meille 1 Kor. 7: 14, että ei uskova puoliso ja lapset ovat 'pyhitettyjä' (herralle sivuun asetettuja) koska toinen puolisoista on uskova.
Tämän näemme tässä – Rebekan vuoksi koko hänen perhekuntansa on siunattu.
Jakeessa 57 hänen isänsä ja veljensä kutsuvat hänet luokseen, nähdäkseen haluaako hän lähteä. Päätös on täysin hänen. Kyseessä ei ole mikään selkärangaton, muille alistuva nuori nainen. Hänen elämänsä henkilökotaiset rajat, ei vain neitsyys, vaan miesten seurasta pidättäytyminen, pysyen käsivarren mitan päässä, kunnes löytäisi sen oikean, oli hyvin hänen veljensä ja isänsä tiedossa. He tiesivät, että se oli hänen päätöksensä, ei heidän.
Arvelisin, että naiselle, jolla on vahva tahto ja toimintakyky ja jolla on Laabanin kaltainen veli, rajojen pitäminen oli paljolti hänen itsensä varjelemiseksi ja suojelemiseksi. Hän kaipaa päästä pois. Hän haluaa aviomiehen. Ja he tietävät sen olevan hänen valintansa.
Mikä kuva kypsästä uskovasta. Tietäen mitä haluamme, pitäen rajamme, rikkomattomuutemme, kuitenkin olematta harkitsemattomia maailman tapojen, vihollisen juonien tai muiden vilpillisyyden suhteen. Ehkä se on osa hänen voimansa tunnistamisesta, kun he siunaavat Rebeccaa, sen jälkeen, kun hän suostuu mukaan Eliezerin paluumatkalle, sanoen:
”Tulkoon sinusta, sisaremme, tuhansia ja kymmeniä tuhansia ja jälkeläisesi vallatkoot vihamiestensä portit.”
Hän oli juuri oikea nainen varmistamaan, että oikea poika sai perinnön, kun hän katsoi tulevaan 'kymmenien tuhansien äitinä' – eikä hän aikonut antaa tuon jumalallisen siunauksen ja 'marssijärjestysten' pudota tienvarteen!
Päätämme ensi viikolla… kun näemme sulhasen tulevan häntä vastaan, mutta hän 'nousee' tapaamaan sulhastaan. Runsaasti esikuvia ja varjoja, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn
www.cwowi.org ja kirjoita minulle [email protected]
Pdf: http://www.cwowi.eu/weekly-thoughts--viikottaisia-ajatuksia---pdf.html