Why the 10 Commandments? #2 of 3; Effects of legalism
Miksi kymmenen käskyä? Osa 2/3; lakihenkisyyden vaikutuksia
Hei kaikki,
Viime viikolla osoitin, miksi Jumala antoi Mooseksen lain: koska synti oli maailmassa, mutta siihen kohtaan asti kukaan ei tarkasti ottaen tiennyt, mitä synti oli. Ei ollut mitään absoluuttisia standardeja, ei tietoa oikeasta ja väärästä siihen saakka, kunnes Jumala antoi nuo absoluuttiset asiat Moosekselle.
Juuri Jumala käski olla katsomatta toisen miehen vaimon tai tyttären alastomuutta. Juuri Jumala sanoi, että jos olet vastuussa jostakin asiasta, on synti syyttää jotakuta toista omasta käytöksestäsi. Juuri Jumala sanoi, että on väärin himoita naapurisi kiiltävää uutta sotavaunua ja käski olemaan iloinen naapurin puolesta ja tyytyväinen omasta 10 vuotta vanhasta mallista.
Sääntöjen seuraaminen ei tasoittanut eikä tasoita tietä taivaaseen
Rikas nuorukainen sanoi, että hän oli noudattanut koko lakia nuoruudestaan lähtien ja kuitenkin hän tunnisti sen, ettei hänellä ollut ikuista elämää – hän oli oikeassa asemassa Jumalan ja ihmisten edessä, mutta hänellä ei ollut Jumalan elämää.
Heprealaiskirjeen kirjoittaja sanoi näin 7:19:ssä: "- sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi -mutta sijaan tulee parempi toivo, jonka kautta me lähestymme Jumalaa." Jos vartuit uskonnollisessa kodissa tai uskonnollisessa seurakunnassa, tajusit, ettet voisi koskaan olla riittävän täydellinen vanhemmallesi tai pastorillesi tai (luulit) Jumalalle. Laki ei tee mitään täydelliseksi. Et voi koskaan tehdä, mitä sinun tulee, tehdäksesi äiti tyytyväiseksi. Tehdäksesi isä tyytyväiseksi. Tehdäksesi Jumala tyytyväiseksi.
Aabel ja Kain toivat uhreja Herralle. Aabel oli vanhurskaudelle alamainen ja uhrasi viattoman eläimen veren syntinsä peittämiseksi, mutta Kain uhrasi omien ponnistelujensa aikaansaannoksen, vihanneksia, Jumalalle. Jumala hyväksyi veren, muttei vihanneksia.
Tuosta syystä Kain on valheuskontojen isä. Kaikki muut uskonnot ovat ihmisen pyrkimyksiä tulla Jumalan luo omilla ehdoillaan, kristinuskon ollessa poikkeus, jossa Jumala tuli ihmisen luo omilla ehdoillaan. Jumala sanoo 'hyljätkää tienne ja ajatuksenne (ja tulkaa ylös minun teilleni ja ajatuksiini), sillä minun tieni ja ajatukseni ovat korkeammat kuin teidän." (Jesaja 55)
Niinpä jos kristitty paastoaa vaikuttaakseen Jumalaan tai antaa rahaa yrittäessään saada Jumalaa liikkeelle, tai työskentelee pitkiä päiviä seurakunnassa ajatellen Jumalan olevan mielissään ja sen tähden Hän saattaisi parantaa rakkaan – kaikki nuo asiat ovat samaa kuin Kainin vihannesten uhraaminen Jumalalle. Laki ei tee mitään täydelliseksi.
Paastoan, koska haluan hiljentää itseni Jumalan edessä, niin että voisin tulla herkemmäksi. Annan, koska ensin annoin itseni Herralle rakkaudessa ja sitten annan ihmisille tuosta rakkaudesta käsin. Palvelen ihmisiä, koska rakastan heitä, sillä Kristus kuoli ja eli myös heitä varten, kuten minuakin. Teen kaiken sisältä lähtien ulospäin, en ulkoa sisäänpäin.
Mitä Paavali sanoi:
Viime viikolla lainasin Paavalia, kun hän sanoi, että laki, lakihenkisyys, toi synnin tuntemisen. Hän sanoi myös näin:
"... synnin voima on laki." 1. Kor. 15: 56
Lakihenkisyys itse asiassa avaa oven synnille, vahvistaen mitä tahansa taipumusta syntiin elämässämme. Katsokaa Kainia. Hänen katkera mielensä Aabelia kohtaan syntyi, kun hänen uhriansa ei hyväksytty – hän vihastui veljelleen, ei Jumalalle. Hänen yrityksensä tulla Jumalan luo omassa lakirakennelmassaan vahvisti syntiä hänessä.
Tiedätte miten laihdutuskuurit sujuvat. Mitä enemmän olet sanonut, ettet tänään syö jälkiruokaa, sitä enemmän ajattelet jälkiruokaa koko tuon päivän. Eräs vanhan ajan Herran palvelija havaitsi omana aikanaan, että niissä seurakunnissa, jotka eniten saarnasivat nuorten pidättymisestä esiaviollisesta seksistä, oli eniten raskaana olevia teini-ikäisiä seurakunnassa.
Mitä enemmän saarnattiin alkoholia vastaan, sitä enemmän juoppoja oli heidän jäsentensä joukossa. Ulkonaisen lain mukaan eläminen itse asiassa vahvistaa syntiä ihmisen elämässä, koska yrität aina vastata noiden mahdottomien standardien odotuksiin, epäonnistut ja menet tuon heikkouden pariin.
Lakihenkisyys mittaa vain ulkonaista puolta
Paavali sanoi 1. Tim. 1:8-9:ssä, että laki on hyvä, jos sitä käyttää oikein, mutta lakia ei tehty vanhurskasta ihmistä varten. Absoluuttisten asioiden tuntemisella on ilmeistä arvoa, sen tietämisessä, kuinka meidän pitäisi käyttäytyä ja kuinka ei. Sillä on arvoa.
Uskomme itse asiassa vahvistaa lain, sillä Jumalan standardi on nyt meissä Kristuksessa. Room. 3:31:ssa Paavali sanoo meidän uskomme itse asiassa vahvistavan lain (arvon). Kun en valehtele, vaan sen sijaan kerron totuuden, teen sen, koska Kristus on tehnyt minusta rehellisen miehen, en siksi, että Jumala kertoi Moosekselle olevan synti valehdella. Mutta olemalla valehtelematta vahvistan lain.
Mutta jos elät jäykän ulkonaisen sääntöjen ja määräysten rakennustelineiden mukaan, mitä luulet Jumalan sinulta haluavan, sen sijaan, että vaellat sisälläsi oleva Kristuksen kanssa, vain vahingoitat itseäsi ja turhaudut Jumalaan ja ihmisiin.
Room. 4:15:ssä sanotaan: "Laki saa aikaan vihaa", ja se o totta. Lakihenkiset ovat kaikkein vihaisimpia ja onnettomimpia ihmisiä. Heillä on oikean ja väärän valikoima ja he menevät tyystin tolaltaan, jos he ajattelevat, että joku ei täytä noita standardeja – tuloksena on vihaa, tuota räjähdysherkkää, sisällä kiehuvaa vihaa, joka jonain päivänä räjähtää.
Kirjain kuolettaa
2. Kor. 3: 6:ssa, 7:ssä, 9:ssä Paavali huomauttaa useita asioita, joista ensimmäinen on tämä: "...kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi."
Jokainen, joka on varttunut lakihenkisessä kodissa, jossa on ollut tiukkoja sääntöjä, joiden rikkominen sai äidin tai isän vihastumaan, tietää, että lain kirjain tappaa. Se tappaa suhteen, joka lapsella on vanhempansa kanssa. Se tappaa suhteen, joka seurakunnan jäsenellä on seurakuntansa ja/tai pastorinsa kanssa. Jos Jumala nähdään tällä tavalla, se voi tappaa ihmisen vaelluksen Jumalan kanssa.
Jakeessa 7 hän kutsuu lakia 'kuoleman viraksi' ja jakeessa 9 'kadotustuomion viraksi'. Uskonnollisen elämän eläminen lain mukaan tappaa, vahvistaa syntiä, aikaansaa vihaa, tuomitsee kadotukseen, tuottaa kuolemaa eikä se ole siksi vanhurskasta ihmistä varten.
Kuitenkin kuinka monet miljoonat ihmiset halki vuosisatojen ovat luulleet Jumalan haluavan heidän suorittavan monimutkaisia pakollisia kuvioita Häntä miellyttääkseen?
Kuinka Aabraham muutti kaiken
Aabraham varttui Mesopotamiassa, maassa, jossa oli jumalia ja jumalattaria jokaista tarkoitusta ja tilannetta varten. Jos halusit yksijyvävehnä- tai Emmervehnäsatosi (muinaisia vehnälajikkeita, joita vielä voi nykyään ostaa, jopa netistä, ja ne ovat pitkälti muuttumattomia Aabrahamin ajoista) olevan siunattu, Mesopotamian asukas vei näytteen siemenestä temppeliin, uhrasi hedelmällisyyden jumalalle tai jumalattarelle, harrasti seksiä temppeliprostituoidun kanssa kaupan sinetöimiseksi ja toivoi, että oli lepyttänyt tuon jumalan tai jumalattaren siunaamaan tämän vuoden sadon. Tuo oli uskonnollinen lakijärjestelmä siellä.
Kun Aabraham tuli tuntemaan Jumalan, tuo uskonnollinen systeemi jäi pois käytöstä vanhentuneena. Jumala astui ulos ikuisuudesta, jotta hänellä olisi suhde ihmisen kanssa. Jumalaa, joka teki liiton Aabrahamin kanssa, ei voinut ostaa. Häntä ei voinut pakottaa, manipuloida tai kontrolloida. Aabraham tuli suhdeperusteiseen uskontoon näkymättämän Jumalan kanssa. Raamattu kutsuu sitä 'uskoksi'. Usko vastaa niissä puitteissa, joka ihmisellä on hänen vaeltaessaan Jumalan kanssa. Usko on vastauksemme armoon.
Aabraham sai selville, että uskossa ei ollut kyse siitä, että Jumala muokattaisiin Aabrahamin omaksi kuvaksi ja siksi, mitä hän elämässä haluaisi, kyse oli siitä, että Aabraham muokattaisiin Jumalan kuvaksi ja siksi mitä Hän halusi elämässä. Armon ja usko tasapainottamisesta ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
Miksi kymmenen käskyä? Osa 2/3; lakihenkisyyden vaikutuksia
Hei kaikki,
Viime viikolla osoitin, miksi Jumala antoi Mooseksen lain: koska synti oli maailmassa, mutta siihen kohtaan asti kukaan ei tarkasti ottaen tiennyt, mitä synti oli. Ei ollut mitään absoluuttisia standardeja, ei tietoa oikeasta ja väärästä siihen saakka, kunnes Jumala antoi nuo absoluuttiset asiat Moosekselle.
Juuri Jumala käski olla katsomatta toisen miehen vaimon tai tyttären alastomuutta. Juuri Jumala sanoi, että jos olet vastuussa jostakin asiasta, on synti syyttää jotakuta toista omasta käytöksestäsi. Juuri Jumala sanoi, että on väärin himoita naapurisi kiiltävää uutta sotavaunua ja käski olemaan iloinen naapurin puolesta ja tyytyväinen omasta 10 vuotta vanhasta mallista.
Sääntöjen seuraaminen ei tasoittanut eikä tasoita tietä taivaaseen
Rikas nuorukainen sanoi, että hän oli noudattanut koko lakia nuoruudestaan lähtien ja kuitenkin hän tunnisti sen, ettei hänellä ollut ikuista elämää – hän oli oikeassa asemassa Jumalan ja ihmisten edessä, mutta hänellä ei ollut Jumalan elämää.
Heprealaiskirjeen kirjoittaja sanoi näin 7:19:ssä: "- sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi -mutta sijaan tulee parempi toivo, jonka kautta me lähestymme Jumalaa." Jos vartuit uskonnollisessa kodissa tai uskonnollisessa seurakunnassa, tajusit, ettet voisi koskaan olla riittävän täydellinen vanhemmallesi tai pastorillesi tai (luulit) Jumalalle. Laki ei tee mitään täydelliseksi. Et voi koskaan tehdä, mitä sinun tulee, tehdäksesi äiti tyytyväiseksi. Tehdäksesi isä tyytyväiseksi. Tehdäksesi Jumala tyytyväiseksi.
Aabel ja Kain toivat uhreja Herralle. Aabel oli vanhurskaudelle alamainen ja uhrasi viattoman eläimen veren syntinsä peittämiseksi, mutta Kain uhrasi omien ponnistelujensa aikaansaannoksen, vihanneksia, Jumalalle. Jumala hyväksyi veren, muttei vihanneksia.
Tuosta syystä Kain on valheuskontojen isä. Kaikki muut uskonnot ovat ihmisen pyrkimyksiä tulla Jumalan luo omilla ehdoillaan, kristinuskon ollessa poikkeus, jossa Jumala tuli ihmisen luo omilla ehdoillaan. Jumala sanoo 'hyljätkää tienne ja ajatuksenne (ja tulkaa ylös minun teilleni ja ajatuksiini), sillä minun tieni ja ajatukseni ovat korkeammat kuin teidän." (Jesaja 55)
Niinpä jos kristitty paastoaa vaikuttaakseen Jumalaan tai antaa rahaa yrittäessään saada Jumalaa liikkeelle, tai työskentelee pitkiä päiviä seurakunnassa ajatellen Jumalan olevan mielissään ja sen tähden Hän saattaisi parantaa rakkaan – kaikki nuo asiat ovat samaa kuin Kainin vihannesten uhraaminen Jumalalle. Laki ei tee mitään täydelliseksi.
Paastoan, koska haluan hiljentää itseni Jumalan edessä, niin että voisin tulla herkemmäksi. Annan, koska ensin annoin itseni Herralle rakkaudessa ja sitten annan ihmisille tuosta rakkaudesta käsin. Palvelen ihmisiä, koska rakastan heitä, sillä Kristus kuoli ja eli myös heitä varten, kuten minuakin. Teen kaiken sisältä lähtien ulospäin, en ulkoa sisäänpäin.
Mitä Paavali sanoi:
Viime viikolla lainasin Paavalia, kun hän sanoi, että laki, lakihenkisyys, toi synnin tuntemisen. Hän sanoi myös näin:
"... synnin voima on laki." 1. Kor. 15: 56
Lakihenkisyys itse asiassa avaa oven synnille, vahvistaen mitä tahansa taipumusta syntiin elämässämme. Katsokaa Kainia. Hänen katkera mielensä Aabelia kohtaan syntyi, kun hänen uhriansa ei hyväksytty – hän vihastui veljelleen, ei Jumalalle. Hänen yrityksensä tulla Jumalan luo omassa lakirakennelmassaan vahvisti syntiä hänessä.
Tiedätte miten laihdutuskuurit sujuvat. Mitä enemmän olet sanonut, ettet tänään syö jälkiruokaa, sitä enemmän ajattelet jälkiruokaa koko tuon päivän. Eräs vanhan ajan Herran palvelija havaitsi omana aikanaan, että niissä seurakunnissa, jotka eniten saarnasivat nuorten pidättymisestä esiaviollisesta seksistä, oli eniten raskaana olevia teini-ikäisiä seurakunnassa.
Mitä enemmän saarnattiin alkoholia vastaan, sitä enemmän juoppoja oli heidän jäsentensä joukossa. Ulkonaisen lain mukaan eläminen itse asiassa vahvistaa syntiä ihmisen elämässä, koska yrität aina vastata noiden mahdottomien standardien odotuksiin, epäonnistut ja menet tuon heikkouden pariin.
Lakihenkisyys mittaa vain ulkonaista puolta
Paavali sanoi 1. Tim. 1:8-9:ssä, että laki on hyvä, jos sitä käyttää oikein, mutta lakia ei tehty vanhurskasta ihmistä varten. Absoluuttisten asioiden tuntemisella on ilmeistä arvoa, sen tietämisessä, kuinka meidän pitäisi käyttäytyä ja kuinka ei. Sillä on arvoa.
Uskomme itse asiassa vahvistaa lain, sillä Jumalan standardi on nyt meissä Kristuksessa. Room. 3:31:ssa Paavali sanoo meidän uskomme itse asiassa vahvistavan lain (arvon). Kun en valehtele, vaan sen sijaan kerron totuuden, teen sen, koska Kristus on tehnyt minusta rehellisen miehen, en siksi, että Jumala kertoi Moosekselle olevan synti valehdella. Mutta olemalla valehtelematta vahvistan lain.
Mutta jos elät jäykän ulkonaisen sääntöjen ja määräysten rakennustelineiden mukaan, mitä luulet Jumalan sinulta haluavan, sen sijaan, että vaellat sisälläsi oleva Kristuksen kanssa, vain vahingoitat itseäsi ja turhaudut Jumalaan ja ihmisiin.
Room. 4:15:ssä sanotaan: "Laki saa aikaan vihaa", ja se o totta. Lakihenkiset ovat kaikkein vihaisimpia ja onnettomimpia ihmisiä. Heillä on oikean ja väärän valikoima ja he menevät tyystin tolaltaan, jos he ajattelevat, että joku ei täytä noita standardeja – tuloksena on vihaa, tuota räjähdysherkkää, sisällä kiehuvaa vihaa, joka jonain päivänä räjähtää.
Kirjain kuolettaa
2. Kor. 3: 6:ssa, 7:ssä, 9:ssä Paavali huomauttaa useita asioita, joista ensimmäinen on tämä: "...kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi."
Jokainen, joka on varttunut lakihenkisessä kodissa, jossa on ollut tiukkoja sääntöjä, joiden rikkominen sai äidin tai isän vihastumaan, tietää, että lain kirjain tappaa. Se tappaa suhteen, joka lapsella on vanhempansa kanssa. Se tappaa suhteen, joka seurakunnan jäsenellä on seurakuntansa ja/tai pastorinsa kanssa. Jos Jumala nähdään tällä tavalla, se voi tappaa ihmisen vaelluksen Jumalan kanssa.
Jakeessa 7 hän kutsuu lakia 'kuoleman viraksi' ja jakeessa 9 'kadotustuomion viraksi'. Uskonnollisen elämän eläminen lain mukaan tappaa, vahvistaa syntiä, aikaansaa vihaa, tuomitsee kadotukseen, tuottaa kuolemaa eikä se ole siksi vanhurskasta ihmistä varten.
Kuitenkin kuinka monet miljoonat ihmiset halki vuosisatojen ovat luulleet Jumalan haluavan heidän suorittavan monimutkaisia pakollisia kuvioita Häntä miellyttääkseen?
Kuinka Aabraham muutti kaiken
Aabraham varttui Mesopotamiassa, maassa, jossa oli jumalia ja jumalattaria jokaista tarkoitusta ja tilannetta varten. Jos halusit yksijyvävehnä- tai Emmervehnäsatosi (muinaisia vehnälajikkeita, joita vielä voi nykyään ostaa, jopa netistä, ja ne ovat pitkälti muuttumattomia Aabrahamin ajoista) olevan siunattu, Mesopotamian asukas vei näytteen siemenestä temppeliin, uhrasi hedelmällisyyden jumalalle tai jumalattarelle, harrasti seksiä temppeliprostituoidun kanssa kaupan sinetöimiseksi ja toivoi, että oli lepyttänyt tuon jumalan tai jumalattaren siunaamaan tämän vuoden sadon. Tuo oli uskonnollinen lakijärjestelmä siellä.
Kun Aabraham tuli tuntemaan Jumalan, tuo uskonnollinen systeemi jäi pois käytöstä vanhentuneena. Jumala astui ulos ikuisuudesta, jotta hänellä olisi suhde ihmisen kanssa. Jumalaa, joka teki liiton Aabrahamin kanssa, ei voinut ostaa. Häntä ei voinut pakottaa, manipuloida tai kontrolloida. Aabraham tuli suhdeperusteiseen uskontoon näkymättämän Jumalan kanssa. Raamattu kutsuu sitä 'uskoksi'. Usko vastaa niissä puitteissa, joka ihmisellä on hänen vaeltaessaan Jumalan kanssa. Usko on vastauksemme armoon.
Aabraham sai selville, että uskossa ei ollut kyse siitä, että Jumala muokattaisiin Aabrahamin omaksi kuvaksi ja siksi, mitä hän elämässä haluaisi, kyse oli siitä, että Aabraham muokattaisiin Jumalan kuvaksi ja siksi mitä Hän halusi elämässä. Armon ja usko tasapainottamisesta ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed