Miksi kymmenen käskyä? Osa 1; Miksi Jumala teki sääntöjä
Hei kaikki,
Päätin viimeisimmän sarjan armosta kysyen, että miksi Jumala sitten antoi lain? Jos armo voimaannuttaa, jos sillä on tarkoitus ja se on pyhä, se opettaa ja vahvistaa sydäntämme, miksi me koskaan tarvitsimme kymmentä käskyä?
Tässä on vastaus: tietämätön mutta syyllinen
Synti tuli koko ihmiskunnan päälle, mutta ihminen ei tiennyt, mistä oli kyse, kun hän teki syntiä, joten häntä ei voitu pitää tilivelvollisena:
"Sen tähden, niin kuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet- sillä jo ennen lakiakin (Mooseksen lakia) oli synti maailmassa, mutta syntiä ei lueta, missä lakia ei ole; kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen asti (kun Jumala antoi lain) niitäkin, jotka eivät olleet syntiä tehneet samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam, joka on sen esikuva, joka oli tuleva." Room. 5: 12-14
Tuo oli Jumalan ongelma – ihminen oli tehnyt syntiä eikä hänellä kuitenkaan ollut mitään käsitystä siitä, mitä synti oli, joten Hän ei voinut pitää ketään tilivelvollisena.
Aiemmin 4:15:ssä Paavali oli antanut saman lausunnon "...mutta missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan."
Ihmiskunnalla ei ollut maan päällä mitään standardia, joka kertoisi sille oikeasta ja väärästä, synnistä ja elämästä – ihmiset tekivät syntiä ja kuolivat tietämättä miksi. Mitä Jumalan tuli tehdä?
Ajattele sitä. Aadamista Nooaan kukaan ei ollut koskaan sanonut, että olisi mitään absoluuttista oikeaa ja väärää. Sama koski Aabrahamia – hän vaelsi Jumalan kanssa, mutta Jumala ei koskaan antanut hänelle luetteloa absoluuttisista asioista, jotka olivat oikein ja absoluuttisista asioista, jotka olivat väärin. Sama koski Joosefin ja faaraon aikaa. Meille on itsestään selvää, että varastaminen on väärin, mutta se ei ollut tunnettua tuolloin muinoin. Kuka sanoi, että naapurini lehmän varastaminen on väärin? Sinä ja mikä armeija?
Kuka sanoo, että on väärin murhata naapurini ja ottaa hänen omaisuutensa? Sinä ja mikä korkeampi auktoriteetti? Ei ollut ketään sellaista.
Paavali puhui noista ajoista Apt. 14: 16-17: "…Jumalan…, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on. Menneitten sukupolvien aikoina hän on sallinut kaikkien pakanain vaeltaa omia teitänsä; ja kuitenkaan hän ei ole ollut antamatta todistusta itsestään, sillä hän on tehnyt teille hyvää, antaen teille taivaasta sateita ja hedelmällisiä aikoja ja raviten teidän sydämenne ruualla ja ilolla..."
Ja Apt. 17: 29-30:ssa hän sanoi näin: "... emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema. Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt..."
Niinpä Hänellä oli ongelma – ihminen teki syntiä, ihminen palvoi epäjumalia, ihminen oli tietämätön synnistä ja vanhurskaudesta, mutta Hän ei voinut pitää ihmisiä tilivelvollisina. Mitä Hänen tuli tehdä?
Mooses ja laki esitellään
Paavali antaa ratkaisun Room. 3:10-19:ssä: "... niin kuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan. ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa… kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä.
Paavali sanoi Room. 7:7:ssä lain tuoneen synnin tuntemisen. Laki määritteli synnin ihmiskunnalle. Koska synti oli pidäkkeettä valloillaan tietämättömän ihmiskunnan elämässä Aadamista Moosekseen saakka, Jumala antoi lain määritelläkseen ihmiskunnalle sen, mitä synti oli ja mitä vanhurskaus oli. Hänen täytyi määritellä heille mikä oli hyvää ja mikä oli pahaa. Tämä teki koko maailman syylliseksi, sillä yhtäkkiä ihmiset näkivät oman syntisyytensä.
Oli kuin silmälaput olisi otettu pois, sillä ennen lakia ihmiset eivät tienneet, että oli oikean ja väärän standardi. Kukaan ei ollut ehdottomasti sanonut, että oli olemassa absoluuttisia asioita: oli väärin valehdella, varastaa, murhata, himoita jonkun toisen puolisoa tai omaisuutta jne.
Jumala antoi lain Moosekselle kolmessa osassa: palvontalain, joka kertoi, kuinka syntinen ihminen saattoi lähestyä jumalaa, ruokavaliota/hygieniaa koskeva laki, joka kertoi heille, kuinka syödä ja käyttäytyä viisasti, jotta saattoi pysyä sairauksista ja taudeista vapaana sekä moraalilain, joka kertoi heille, kuinka heidän tulisi kohdella toisiaan.
Nämä kolme kategoriaa vaativat 613 käskyä (suurimman yksimielisyyden saavuttanut luku), jotka summataan kymmeneen käskyyn, jotka itsessään jakautuvat kahteen osaan: Jumalaan ja ihmiseen. Ne on summattu kahteen: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi ja rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." (Mk. 12: 30-31)
Paavali sanoi myöhemmin galatalaisille 3: 19:ssä ja 21:ssä, että laki lisättiin synnin tähden ja jos olisi voitu antaa laki, joka olisi antanut elämän, Jumala olisi sen antanut.
Näimme roomalaiskirjeessä Paavalin lausumat siitä, että laki annettiin synnin tähden, mutta hänen lausumansa, että jos olisi ollut mahdollista antaa ikuinen elämä lailla, säännöllä, kaavalla, Jumala olisi antanut sen. Hänen pointtinsa oli, että laki ei tee mitään muuta kuin näytä ihmiselle, että hän on syyllinen. Se ei anna elämää. Sen tähden Paavali kirjoitti 1. Tim. 1:9:ssä:
"Lakia ei ole pantu vanhurskaalle..." ja syy on se, että laki annettiin opettamaan ihmiskunnalle, mitä synti on ja että ihmiset ovat syyllistyneitä syntiin. Siinä se. Paavalin pointti on, että armo on nyt tullut, joten me tiedämme, mitä synti on, meillä on Vastaus, ja Hänessä meillä on rauha Jumalan kanssa.
Ensi viikolla: miksi lakihenkisyyden mukaan eläminen pohjimmaltaan yrittää manipuloida Jumalaa kaavalla, julistuksilla ja suorituksiin perustuvalla uskolla, ja koko ajan ei itse asiassa tunneta Häntä ja Hänen sydäntään.
Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/LL