We are light # 3 (heaven's light)
Me olemme valoa, osa kolme (taivaan valo)
Hei kaikki,
Olen puhunut valosta – olemme valon kaupungin, taivaallisen Jerusalemin kansalaisia, kaupungin, joka eräänä päivänä laskeutuu maan päälle, jotta Jumala voi asua ihmisten joukossa.
Kun kävin taivaassa
Noin vuonna 1990 olin rukoilemassa seurakunnassamme eräänä iltapäivänä ja yhtäkkiä olin Hengessä ja näin enkelini käsivarren ilmestyvän ilmaan vasemman käsivarteni yläpuolelle. Kuulin hänen sanovan: "Tartu käteeni", ja tein niin katsoen lumoutuneena sitä, kun hengen ihmiseni vasen käsi ja käsivarsi tulivat ulos fyysisestä käsivarrestani ja kun tartuin hänen käteensä, minut vietiin välittömästi pois Hengessä halki avaruuden…
...tunsin meidän hidastavan ja käännyin ja näin meidän tulevan edessämme roikkuvan valtavan kaupungin luo, jossa oli kirkkaana hohtavat noin 20 kerrosta korkeat valkeat muurit ja noin 300 mailin (n. 482 km) välein (näkökykyni oli niin hyvä kuin oli tarvis, joten etäisyys ei ollut ongelma) oli suuria, korkeita portteja muurin juurella ja niistä jokainen näytti olevan tehty puolikkaasta helmestä tai helmiäisestä. Olin ällistynyt, koska ei ollut mitään, mihin portit olisivat johtaneet, oli vain avaruuden tyhjyys … minulla ei ollut silloin aikaa ajatella sitä … myöhemmin tajusin, että meidän taivaaksi kutsumamme kaupunki tulee maan päälle*, ja siihen aikaan noilla porteilla tulee olemaan käyttöä.* Ilm. 21: 2-3, 25 - 27
Minua ällistytti se puhtaan valkoinen valo, joka huokui kaupungin muureista; kuitenkaan se ei vahingoittanut silmiäni. Havaitsin, että kun kohdistin katseeni tuohon valoon ja katsoin suoraan muureja, saatoin nähdä suunnattoman määrän muita värejä. Kun katsoin pois tai kun en kohdistanut katsettani yhteen kohtaan, näin vain valkoista, mutta kun kohdistin katseeni, oli kuin olisin nähnyt sen, mistä tuo valkoinen valo koostui ja kaikki värit kaikessa näkyivät yhtäkkiä. Epäilen, että nuo värit ovat loput valon spektristä, jota ei voi nähdä maallisin silmin – siitä johtuu tämän kirjoitussarjan ensimmäisen osan kaavio.
Muureissa oli erivärisiä jalokiviä ja monet noista jalokivistä olivat valtavia ja näyttivät melkein ulospursuavilta, eivät hiotuilta kuten nykyään käytettävissä kaulakoruissa ja sormuksissa. Monet olivat sileitä ja pitkiä ja erivärisiä sekä erimuotoisia, ja ne oli upotettu muureihin ja olivat niiden osia. Monet olivat vähintään 3 jalkaa (1 m) pitkiä. Minkä ihmeellisen kaupungin kiertokäynnin olinkaan saamassa! (Voit lukea enemmän tästä englanninkielisistä kirjoistani suom. Jumalan määräaikojen noudattaminen sekä sen jatko-osa Jumalan teiden tunteminen, jotka kumpikin on saatavina e-kirjoina)
Me olemme tuo kaupunki!
"Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon*: Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä, … valmistettuna niin kuin morsian, miehellensä kaunistettu..." *Ilm. 21:2, 9-27
Useimmat ihmiset eivät tajua, että kun he tekevät päätöksen kasvaa Kristuksessa sen sijaan, että antaisivat myöten vanhalle luonnolleen, nuo voitot painavat enemmän kuin vain tekevät meistä parempia ja kypsempiä ihmisiä Kristuksessa täällä maan päällä. Suurempi totuus on, että Kristuksen morsiamen elämät muuttuvat taivaalliseksi rakennusmateriaaliksi, suureksi taivaalliseksi kaupungiksi, jota me kutsumme taivaaksi – ja kun me elämme elämämme Kristuksessa, nuo Jumalan tien valitsemista koskevat päätökset, nuo voitot ja uhraukset, kyyneleet ja rukoukset tehdään taivaalliseksi materiaaliksi.
Apostoli (Johannes) kuvaa sitä, että muurien perustuksissa on kirjoitettuna apostolien nimet ja muurit on koristettu kaikenlaisilla jalokivillä. Kuinka heidän elämänsä uhraukset tulivat muutetuiksi kaupungin muurien perustuksiksi? Emme tiedä, mutta Herra kyllä sanoi, että Hän oli menossa valmistamaan meille paikkaa.
Jokainen 12:sta portista on nimetty Israelin heimon mukaan. Paavali sanoi korinttolaisille*, että heidän kateutensa, riitansa ja jakautumisensa olivat puuta, heinää ja olkia, joka palaa (vaikka he itse selviytyvät taivaaseen) ja käski heitä rakentamaan Jeesuksen Kristuksen perustalle kullan, hopean ja jalokivien tapaan. *1. Kor. 3:3-15
Pietari sanoi, että olemme eläviä kiviä*, joita rakennetaan hengelliseksi taloksi tehdessämme hengellisiä uhrauksia Jumalalle, ja että Jeesus on tuon rakennuksen kulmakivi. *1. Piet. 2:5-6
Pohtikaa sitä, että enkeli sanoi Korneliukselle*, että tämän almut ja rukoukset ovat 'tulleet muistoon (englanniksi myös muistomerkki) Jumalan edessä'. Muistomerkki on jotakin kiinteää, joka sijoitetaan muistuttamaan tapahtumasta tai tapahtumista, jotka ovat muistamisen arvoisia.
Daavid sanoi* Jumalan panneen hänen kyynelensä leiliin ja kirjoittaneen ne kirjaansa, ja Johannes näkee* taivaassa kultaisia maljoja täynnä suitsutusta, jotka ovat pyhien rukouksia. *Apt. 10:4, ps. 56:8, Ilm. 5:8
Paavali sanoi edelleen*, että meidän elämämme on rakennettu Jeesuksen Kristuksen ja apostolien perustalle "(Jeesuksessa Kristuksessa) koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa eläväksi temppeliksi, Jumalan asumukseksi..." *Ef. 2:19-22
Hän ottaa meidän kyyneleemme, meidän uhrauksemme Hänen tähtensä, meidän voittomme ihmisluonnon alemmista aineksista ja muuttaa nuo fyysiset ja sielun alueen toiminnot, joita elämämme ovat, hengelliseksi materiaaliksi, joka on osa meidän taivaaksi kutsumaamme kaupungin rakennusta. Jotenkin Isä ottaa Hänessä tehdyt päätökset, ystävälliset teot ja kyyneleet ja muuttaa ne taivaalliseksi materiaaliksi. Samalla tavoin kuin on yhteys niiden välillä, että Isä on valo Hengen maailmassa ja että fyysinen valo tuli Hänestä, samoin on myös yhteys, joka kulkee toiseen suuntaan; meidän sielumme ja tämän fyysisen elämän alueet muuttuvat materiaaliksi Hänen maailmassaan.
Ainetta ei voi tuhota, ja se pitää sisällään valonsäteet (fotonit)
Yksi maailmankaikkeuden laeista on, ettei ainetta voi tuhota, se vain muuttaa muotoa. Julius Caesarin ruumis on yhä olemassa maa-aineksen ja mineraalien muodossa maaperässä jossakin. Syömänne ruoka sulatettiin, ja siitä tuli osa teitä ja se mikä oli jätettä, on muuttanut muotoa, mutta on kuitenkin olemassa kemiallisessa muodossa maaperässä, tai se käsiteltiin ja huuhdottiin maahan tai jokeen tai mereen… ja niin se jatkuu ja jatkuu.
Ne puista pudonneet lehdet, jotka poltit viime syksynä, muuttuivat tuhkaksi, josta tulee osa maata. Suuri osa siitä lensi ilmaan pieninä savuhiukkasina, joiden ympärille muodostui vesimolekyylejä ja mistä sitten tuli pilviä, jotka lopulta satoivat maahan tai mereen… mutta ne ovat yhä olemassa.
Ja valo – tuo taskulampun säde, jonka suuntasit yötaivaalle lapsena, kiitää yhä valon nopeudella maailmankaikkeuden halki ohentuneena ja muuhun meidän silmillemme näkymättömään valoon imeytyneenä tultuaan osaksi suurempaa kirkasta valoa, joka täyttää maailmankaikkeuden. Teknisesti sanottuna tuon valonsäteen muodostaneet fotonit ovat joko imeytyneet ja tulleet osaksi sitä, mihin se iskeytyi kun se (valonsäde) iskeytyi johonkin, tai se heijastuu takaisin avaruuteen… mutta nuo fotonit ovat yhä olemassa jossakin muodossa.
Ja se tarkoittaa, että kaikkien elämämme tapahtumien heijastukset ovat yhä olemassa. Kun lapsena sait polvesi verille jalkakäytävällä, näit sen päivänvalon läpi ja tuo valo sinänsä on olemassa jossakin, hajaantuneena, imeytyneenä maailmankaikkeuteen, mutta yhä olemassa ollen. Tuollaista hengellinen valo on ja yksi syy siihen, että voimme tehdä tilin elämästämme Herralle – Hänen muistissaan kaikki asiat Hänessä ovat yhä olemassa.
Tämä antaa meille vihjeen siitä tosiasiasta, että Hän voi säilyttää maallisia kyyneliä leilissä Hänen maailmassaan ja kirjata ahdistuksen kirjaansa. Tällä tavoin Hän muuttaa rukoukset ja palvonnan taivaalliseksi suitsukkeeksi. Tällä tavoin rahan antaminen ja rukoukset maan päällä tulevat muistoksi Hänen eteensä taivaassa. Tällä tavoin uhrauksistanne, voitoistanne tulee elävää materiaalia, jolla Hän rakentaa tuota kaupunkia ja kaunistaa hänet morsiamena tämän hääpäivänä.
Yksin Hänellä on kyky niiden hengellisten lakien avulla, joista voimme nähdä vain välähdyksen, mutta emme vielä voi ymmärtää, pyyhkiä pois menneisyyden synnit, trauman, muistot elämästämme elämästä ennen kuin olimme Kristuksessa. Hän muistaa vain sen, minkä olemme rakentaneet Jeesus Kristus – perustalle – se kaikki jatkaa olemassa oloaan ja joko selviää tuosta päivästä jalokivinä, kultana ja hopeana, tai kuten Paavali kertoi riitaisille korinttilaisille, jotkin palavat puuna, heinänä ja olkena.
Olkaamme voittajia valiten vaikeamman polun vaeltaaksemme rakkaudessa, antaaksemme anteeksi, jättääksemme menneisyyden himot ja lapsellisuudet rakkauden, ilon, rauhan, johdonmukaisuuden, jumalisuuden, uskollisuuden, rehellisyyden ja muiden jumalisten piirteiden sekä Hengen/hengen hedelmän eduksi. Rakentakaamme kultaa, hopeaa, jalokiviä poistaessamme kateuden, riidan, jakautumisten sekä tämän maailman ja sen asioiden rakastamisen puun, heinän ja oljet.
Eläkäämme elämämme tietäen, että kun valitsemme kasvaa Hänessä, sitä tarkoittavat päätökset muuttuvat taivaalliseksi materiaaliksi, joka rakentaa taivaallista valon kaupunkia. Kaipaan sitä päivää, jona tuo kaupunki on valmis, sillä jokaisen sellaisen elämä, joka haluaa kasvaa Kristuksessa, tulee olemaan valmis, jotta tuo valmis kaupunki voi olla kaunistettu kuin morsian häissään! Kristus on kaikki kaikessa! Jumala on valo, eikä Hänessä ole mitään pimeyttä, ja me olemme nyt valoa. Eläkäämme kuin valon ihmiset.
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka siunauksin,
John Fenn
Me olemme valoa, osa kolme (taivaan valo)
Hei kaikki,
Olen puhunut valosta – olemme valon kaupungin, taivaallisen Jerusalemin kansalaisia, kaupungin, joka eräänä päivänä laskeutuu maan päälle, jotta Jumala voi asua ihmisten joukossa.
Kun kävin taivaassa
Noin vuonna 1990 olin rukoilemassa seurakunnassamme eräänä iltapäivänä ja yhtäkkiä olin Hengessä ja näin enkelini käsivarren ilmestyvän ilmaan vasemman käsivarteni yläpuolelle. Kuulin hänen sanovan: "Tartu käteeni", ja tein niin katsoen lumoutuneena sitä, kun hengen ihmiseni vasen käsi ja käsivarsi tulivat ulos fyysisestä käsivarrestani ja kun tartuin hänen käteensä, minut vietiin välittömästi pois Hengessä halki avaruuden…
...tunsin meidän hidastavan ja käännyin ja näin meidän tulevan edessämme roikkuvan valtavan kaupungin luo, jossa oli kirkkaana hohtavat noin 20 kerrosta korkeat valkeat muurit ja noin 300 mailin (n. 482 km) välein (näkökykyni oli niin hyvä kuin oli tarvis, joten etäisyys ei ollut ongelma) oli suuria, korkeita portteja muurin juurella ja niistä jokainen näytti olevan tehty puolikkaasta helmestä tai helmiäisestä. Olin ällistynyt, koska ei ollut mitään, mihin portit olisivat johtaneet, oli vain avaruuden tyhjyys … minulla ei ollut silloin aikaa ajatella sitä … myöhemmin tajusin, että meidän taivaaksi kutsumamme kaupunki tulee maan päälle*, ja siihen aikaan noilla porteilla tulee olemaan käyttöä.* Ilm. 21: 2-3, 25 - 27
Minua ällistytti se puhtaan valkoinen valo, joka huokui kaupungin muureista; kuitenkaan se ei vahingoittanut silmiäni. Havaitsin, että kun kohdistin katseeni tuohon valoon ja katsoin suoraan muureja, saatoin nähdä suunnattoman määrän muita värejä. Kun katsoin pois tai kun en kohdistanut katsettani yhteen kohtaan, näin vain valkoista, mutta kun kohdistin katseeni, oli kuin olisin nähnyt sen, mistä tuo valkoinen valo koostui ja kaikki värit kaikessa näkyivät yhtäkkiä. Epäilen, että nuo värit ovat loput valon spektristä, jota ei voi nähdä maallisin silmin – siitä johtuu tämän kirjoitussarjan ensimmäisen osan kaavio.
Muureissa oli erivärisiä jalokiviä ja monet noista jalokivistä olivat valtavia ja näyttivät melkein ulospursuavilta, eivät hiotuilta kuten nykyään käytettävissä kaulakoruissa ja sormuksissa. Monet olivat sileitä ja pitkiä ja erivärisiä sekä erimuotoisia, ja ne oli upotettu muureihin ja olivat niiden osia. Monet olivat vähintään 3 jalkaa (1 m) pitkiä. Minkä ihmeellisen kaupungin kiertokäynnin olinkaan saamassa! (Voit lukea enemmän tästä englanninkielisistä kirjoistani suom. Jumalan määräaikojen noudattaminen sekä sen jatko-osa Jumalan teiden tunteminen, jotka kumpikin on saatavina e-kirjoina)
Me olemme tuo kaupunki!
"Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon*: Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä, … valmistettuna niin kuin morsian, miehellensä kaunistettu..." *Ilm. 21:2, 9-27
Useimmat ihmiset eivät tajua, että kun he tekevät päätöksen kasvaa Kristuksessa sen sijaan, että antaisivat myöten vanhalle luonnolleen, nuo voitot painavat enemmän kuin vain tekevät meistä parempia ja kypsempiä ihmisiä Kristuksessa täällä maan päällä. Suurempi totuus on, että Kristuksen morsiamen elämät muuttuvat taivaalliseksi rakennusmateriaaliksi, suureksi taivaalliseksi kaupungiksi, jota me kutsumme taivaaksi – ja kun me elämme elämämme Kristuksessa, nuo Jumalan tien valitsemista koskevat päätökset, nuo voitot ja uhraukset, kyyneleet ja rukoukset tehdään taivaalliseksi materiaaliksi.
Apostoli (Johannes) kuvaa sitä, että muurien perustuksissa on kirjoitettuna apostolien nimet ja muurit on koristettu kaikenlaisilla jalokivillä. Kuinka heidän elämänsä uhraukset tulivat muutetuiksi kaupungin muurien perustuksiksi? Emme tiedä, mutta Herra kyllä sanoi, että Hän oli menossa valmistamaan meille paikkaa.
Jokainen 12:sta portista on nimetty Israelin heimon mukaan. Paavali sanoi korinttolaisille*, että heidän kateutensa, riitansa ja jakautumisensa olivat puuta, heinää ja olkia, joka palaa (vaikka he itse selviytyvät taivaaseen) ja käski heitä rakentamaan Jeesuksen Kristuksen perustalle kullan, hopean ja jalokivien tapaan. *1. Kor. 3:3-15
Pietari sanoi, että olemme eläviä kiviä*, joita rakennetaan hengelliseksi taloksi tehdessämme hengellisiä uhrauksia Jumalalle, ja että Jeesus on tuon rakennuksen kulmakivi. *1. Piet. 2:5-6
Pohtikaa sitä, että enkeli sanoi Korneliukselle*, että tämän almut ja rukoukset ovat 'tulleet muistoon (englanniksi myös muistomerkki) Jumalan edessä'. Muistomerkki on jotakin kiinteää, joka sijoitetaan muistuttamaan tapahtumasta tai tapahtumista, jotka ovat muistamisen arvoisia.
Daavid sanoi* Jumalan panneen hänen kyynelensä leiliin ja kirjoittaneen ne kirjaansa, ja Johannes näkee* taivaassa kultaisia maljoja täynnä suitsutusta, jotka ovat pyhien rukouksia. *Apt. 10:4, ps. 56:8, Ilm. 5:8
Paavali sanoi edelleen*, että meidän elämämme on rakennettu Jeesuksen Kristuksen ja apostolien perustalle "(Jeesuksessa Kristuksessa) koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa eläväksi temppeliksi, Jumalan asumukseksi..." *Ef. 2:19-22
Hän ottaa meidän kyyneleemme, meidän uhrauksemme Hänen tähtensä, meidän voittomme ihmisluonnon alemmista aineksista ja muuttaa nuo fyysiset ja sielun alueen toiminnot, joita elämämme ovat, hengelliseksi materiaaliksi, joka on osa meidän taivaaksi kutsumaamme kaupungin rakennusta. Jotenkin Isä ottaa Hänessä tehdyt päätökset, ystävälliset teot ja kyyneleet ja muuttaa ne taivaalliseksi materiaaliksi. Samalla tavoin kuin on yhteys niiden välillä, että Isä on valo Hengen maailmassa ja että fyysinen valo tuli Hänestä, samoin on myös yhteys, joka kulkee toiseen suuntaan; meidän sielumme ja tämän fyysisen elämän alueet muuttuvat materiaaliksi Hänen maailmassaan.
Ainetta ei voi tuhota, ja se pitää sisällään valonsäteet (fotonit)
Yksi maailmankaikkeuden laeista on, ettei ainetta voi tuhota, se vain muuttaa muotoa. Julius Caesarin ruumis on yhä olemassa maa-aineksen ja mineraalien muodossa maaperässä jossakin. Syömänne ruoka sulatettiin, ja siitä tuli osa teitä ja se mikä oli jätettä, on muuttanut muotoa, mutta on kuitenkin olemassa kemiallisessa muodossa maaperässä, tai se käsiteltiin ja huuhdottiin maahan tai jokeen tai mereen… ja niin se jatkuu ja jatkuu.
Ne puista pudonneet lehdet, jotka poltit viime syksynä, muuttuivat tuhkaksi, josta tulee osa maata. Suuri osa siitä lensi ilmaan pieninä savuhiukkasina, joiden ympärille muodostui vesimolekyylejä ja mistä sitten tuli pilviä, jotka lopulta satoivat maahan tai mereen… mutta ne ovat yhä olemassa.
Ja valo – tuo taskulampun säde, jonka suuntasit yötaivaalle lapsena, kiitää yhä valon nopeudella maailmankaikkeuden halki ohentuneena ja muuhun meidän silmillemme näkymättömään valoon imeytyneenä tultuaan osaksi suurempaa kirkasta valoa, joka täyttää maailmankaikkeuden. Teknisesti sanottuna tuon valonsäteen muodostaneet fotonit ovat joko imeytyneet ja tulleet osaksi sitä, mihin se iskeytyi kun se (valonsäde) iskeytyi johonkin, tai se heijastuu takaisin avaruuteen… mutta nuo fotonit ovat yhä olemassa jossakin muodossa.
Ja se tarkoittaa, että kaikkien elämämme tapahtumien heijastukset ovat yhä olemassa. Kun lapsena sait polvesi verille jalkakäytävällä, näit sen päivänvalon läpi ja tuo valo sinänsä on olemassa jossakin, hajaantuneena, imeytyneenä maailmankaikkeuteen, mutta yhä olemassa ollen. Tuollaista hengellinen valo on ja yksi syy siihen, että voimme tehdä tilin elämästämme Herralle – Hänen muistissaan kaikki asiat Hänessä ovat yhä olemassa.
Tämä antaa meille vihjeen siitä tosiasiasta, että Hän voi säilyttää maallisia kyyneliä leilissä Hänen maailmassaan ja kirjata ahdistuksen kirjaansa. Tällä tavoin Hän muuttaa rukoukset ja palvonnan taivaalliseksi suitsukkeeksi. Tällä tavoin rahan antaminen ja rukoukset maan päällä tulevat muistoksi Hänen eteensä taivaassa. Tällä tavoin uhrauksistanne, voitoistanne tulee elävää materiaalia, jolla Hän rakentaa tuota kaupunkia ja kaunistaa hänet morsiamena tämän hääpäivänä.
Yksin Hänellä on kyky niiden hengellisten lakien avulla, joista voimme nähdä vain välähdyksen, mutta emme vielä voi ymmärtää, pyyhkiä pois menneisyyden synnit, trauman, muistot elämästämme elämästä ennen kuin olimme Kristuksessa. Hän muistaa vain sen, minkä olemme rakentaneet Jeesus Kristus – perustalle – se kaikki jatkaa olemassa oloaan ja joko selviää tuosta päivästä jalokivinä, kultana ja hopeana, tai kuten Paavali kertoi riitaisille korinttilaisille, jotkin palavat puuna, heinänä ja olkena.
Olkaamme voittajia valiten vaikeamman polun vaeltaaksemme rakkaudessa, antaaksemme anteeksi, jättääksemme menneisyyden himot ja lapsellisuudet rakkauden, ilon, rauhan, johdonmukaisuuden, jumalisuuden, uskollisuuden, rehellisyyden ja muiden jumalisten piirteiden sekä Hengen/hengen hedelmän eduksi. Rakentakaamme kultaa, hopeaa, jalokiviä poistaessamme kateuden, riidan, jakautumisten sekä tämän maailman ja sen asioiden rakastamisen puun, heinän ja oljet.
Eläkäämme elämämme tietäen, että kun valitsemme kasvaa Hänessä, sitä tarkoittavat päätökset muuttuvat taivaalliseksi materiaaliksi, joka rakentaa taivaallista valon kaupunkia. Kaipaan sitä päivää, jona tuo kaupunki on valmis, sillä jokaisen sellaisen elämä, joka haluaa kasvaa Kristuksessa, tulee olemaan valmis, jotta tuo valmis kaupunki voi olla kaunistettu kuin morsian häissään! Kristus on kaikki kaikessa! Jumala on valo, eikä Hänessä ole mitään pimeyttä, ja me olemme nyt valoa. Eläkäämme kuin valon ihmiset.
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka siunauksin,
John Fenn
RSS Feed