We are light # 2
Me olemme valoa, osa kaksi
Hei kaikki,
Jatkaen valosta...
Osana Uuden testamentin totuutta meille kerrotaan* 'ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus', sekä älkäämme eksykö siinä, mitä uskomme, sillä kun me joudumme koetuksiin, koettelemuksiin ja kiusauksiin, ei Jumala aiheuta sitä meille*, sillä Hänestä on lähtöisin vain jokainen hyvä ja täydellinen lahja, sillä Hän on valkeuksien (me) Isä, eikä Hänen luonteessaan ole muutosta, ei vaihteen varjoa (vilpillisyyttä/taka-ajatuksia). *Ef. 5:8, Jaak. 1:1-18
Nämä ja monet muut jakeet kautta koko Raamatun hämärtävät rajat kahden asian välillä: sen hengellisen totuuden, että Jumala on valo sekä fyysisen valon, jonka näemme silmillämme (ja ne aaltopituudet, joita emme kykene näkemään):
Mooseksen kasvot loistivat hänen vietettyään 40 päivää ja yötä vuorella Herran kanssa*. Kun enkelit ilmoittivat Jeesuksen syntymästä paimenille*, 'Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään'. Kun Jeesus muutti muotoaan* Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen edessä, kirkas pilvi varjosi heidät ja Jeesuksesta tuli kirkas valo, ja Herra sanoi, että Hän tulee palaamaan kirkkauteen, joka Hänellä oli Isän luona ennen kuin maailma olikaan.* (*2. Moos. 34: 29 - 35, Lk. 2:9, Mk. 9:3, Joh. 17:5)
Se näkymätön kohta, missä hengellinen valo ja fyysinen valo kohtaavat, löytyy Jeesuksen Kristuksen persoonasta:
"...Joka (Jeesus) ollen hänen (Isän) kirkkautensa säteily, ja hänen (Isän) persoonan painettu kuva, (Jeesus) ylläpitää (kantaa) kaikkia asioita (Isän) Sanan voimalla, kun Hän oli Itse puhdistanut synnit, istuutui majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa..." *Hepr.1:1-3 (suomennos tässä)
(Huomaa: Että se ei ole 'Sanan voimalla', vaan sen sijaan 'Isän voiman Sanalla'. Ehkä tulevaisuudessa 'viikoittainen ajatus' tästä erosta olisi paikallaan?)
Ja tämä: "... sillä Hänessä (Kristuksessa Jeesuksessa) luotiin kaikki, näkyväiset ja näkymättömät, ja Hänessä pysyy kaikki voimassa." (kreikaksi: 'Hänessä kaikki asiat pysyvät pystyssä/pidetään kasassa'). Kol.1:16-17
Ja: "Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu (sovitettu yhteen/koottu) Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä" Hepr. 11:3
Katsokaa tätä pitäen sitä enempänä kuin vain kuvainnollisena puheena ja vertauksina
Uudessa testamentissa (Kuningas Jaakon käännös) juurisanaa 'valo' käytetään 94 kertaa, suuri enemmistö koskee joko sitä, että Jumala on valo, me olemme valo, annamme valomme loistaa tai jotakin sellaista, joka liittyy noihin kolmeen aiheeseen.
Mitä jos esimerkiksi Matt. 5:14-16, kun Jeesus kertoo meille, että olemme maailman valo ja että kukaan ei sytytä lamppua ja kätke sitä vakan alle, vaan antaa sen loistaa valaisemaan koko taloa, ja että meidän pitäisi antaa valomme loistaa, niin että toiset voivat nähdä Isän Jumalan hyvyyden – mitä jos se on sekä kuvainnollista puhetta ETTÄ samanaikaisesti hengellistä todellisuutta näkymättömässä maailmassa?
Meidän valomme loistaa ja kuinka riivaajat toimivat
Olin palvonnassa eräänä iltana, kun yhtäkkiä olin Hengessä ja Herra seisoi edessäni "Haluan opettaa sinulle joitakin asioita siitä, kuinka riivaajat toimivat." Välittömästi seisoimme pimeydessä ehkä 20 jalkaa (6 m) jonkun kristityn miehen takana, joka oli tietämätön siitä, että me katselimme häntä. Hän katseli suoraan eteenpäin ja häntä ympäröi valopallo, jonka valo säteili hänestä ulottuen noin 10 jalkaa (3 m) kaikkiin suuntiin. Se muistutti sumeaa valkoista valoa voimakkaan kirkkaan valon sijan, oli enemmänkin kuin hehkuva sumu.
Valo oli rikkoutumaton pallo, joka ulottui pimeyteen, jonka tiesin edustavan maailmassa olevaa hengellistä pimeyttä, ja vaikka me seisoimme ja kävelimme, valo ei pysähtynyt lattialla. Sanon lattia, vaikka minulla ei ole aavistustakaan oliko siinä lattiaa, sillä Jeesus ja minä saatoimme kävellä ympäri ja alitse ja miehen kello 14 suuntaansa hänen päänsä yläpuolelle tai vyötärön korkeudelle tai hänen alapuolelleen ja katsoa ylöspäin hänen jalkapohjiaan miten vain halusimme. Itse asiassa Herra ja minä kävelimme aivan miehen ympäri samalla kun Herra selitti minulle monia asioita siitä, kuinka me synnymme Isästä Hengen kautta ja olemme niin muodoin valo-olentoja ja mitä se merkitsee tosielämän kokemuksissa.
Yksi pysyvimmistä asioista, jotka Herra minulle sanoi kiertäessämme tuota miestä, oli tämä: "Huomaa, kuinka hän on valosta ja kylpee valossa, mutta hän tuskin tunnistaa sitä, kuka hän on Minussa. Katso ja näe, kuinka helposti hän kääntää huomionsa pois valosta ja elämästä hänessä:"
Juuri sitten huomasin riivaajan tulevan pimeydestä ja alkavan kierrellä tuota valopalloa etsien niin kiihkeästi tietä sen läpi, ettei edes huomannut Herran ja minun seisovan kutakuinkin 10 jalkaa (3 m) sen takana. Tuo riivaaja oli noin 2 1/2 jalkaa pitkä (0,76 m) ja näytti pieneltä ihmiseltä tai ehkäpä apinalta – sen kasvot olivat pienemmät kuin leikki-ikäisen lapsen niin kuin oli koko sen ruumiinrakennekin – laiha eikä sen jänteikkäässä ruumiissa ollut yhtään rasvaa. Se kierteli palloa kuten mekin, ylhäältä alas, sivulta toiselle katsoen alati miestä niin kuin leijona voisi vaania antilooppia etsin heikkoa kohtaa.
Herra jatkoi: "Mies vaeltaa Minun kanssani, mutta noin kahden viikon välein hän alkaa ajatella suosikkisyntiään, sillä hän ei ole harjoittanut itseään pitämään lihan haluja kurissa. Hän tietää taipumuksensa ja heikkoutensa ja niin tietää myös tuo riivaaja, joka on katsellut häntä vuosia, ja joka sen tähden houkuttelee häntä. Ja koska hänen lihansa pitää tuosta synnistä, hän elättelee tuota syntiä koskevia ajatuksia ja kuvitelmia."
Juuri silloin mies alkoi katsella ympärilleen sen sijaan että olisi katsellut suoraan eteenpäin, mikä muistutti minua veden päällä kävelemässä olleesta Pietarista, joka irrotti katseensa Jeesuksesta katsoakseen tuulta ja aaltoja ja alkoi upota. Tiesin jotenkin, että mies oli kääntämässä katseensa pois Herrasta tällä pienellä alueella ja ajattelemassa tuota syntiä, ja taas jotenkin tiesin, että tuo prosessi jatkui miehen elämässä useiden päivien ajan – kuten esimerkiksi että hän alkoi ajatella sitä maanantaina suunnitellen tekevänsä sen perjantaina, tuon tyyppisesti. Herra jatkoi: "Katso nyt mitä tapahtuu, kun hänen halunsa tehdä syntiä yhdistyy houkutteluun:"
Synti astuu sisään
Juuri sitten osa valopallosta vetäytyi taaksepäin, avautuen piirakkapalan muotoisesti ylhäältä alas noin kahden jalan (0.6 m) leveydeltä ekvaattorin kohdalla ulkopuolella kaventuen ehkäpä kuuteen tuumaan (15 cm) miehen olkapäiden kohdalla. Se oli miehen aiheuttamaa hänen elätellessään tuota syntiä koskevia ajatuksia ja sallien valonsa vetäytyä tältä yhdeltä pieneltä alueelta hänen elämäänsä.
Saatoin nähdä tämän miehen mielikuvituksen laukkaavan hänen syntiään koskevien ajatusten myötä, kun riivaaja kääntyi sivuttain hivuttautuessaan lähemmäksi miestä varoen antamasta valopallon koskettaa häntä – ja juuri ennen kuin se saavutti miehen, se hyppäsi hänen olkapäilleen ja alkoi puhua hänelle.
Riivaajan istuessa miehen olkapäällä häntä houkutellen yksi Herran esille tuomista asioista oli se, että kun olet tietoinen valostasi ja tapaat sattumalta henkilön, jossa on riivaaja, tulet tietoiseksi siitä, että hänessä oleva riivaaja tietää, että sinä tiedät, kuka olet Kristuksessa, eikä se halua tulla paljastetuksi. Tuo riivaaja alkaa pelätä sinua, mutta niin kauan kuin tuo ihminen haluaa sen olevan siinä, et voi karkottaa sitä, siitä huolimatta se pelkää.
Se tulee usein ilmi siinä, että tuo ihminen ei halua olla tekemisissä kanssasi, koska hänessä oleva riivaaja ei halua olla lähelläsi (mikä tarkoittaa sitä, että se voitaisiin karkottaa/ tuon ihmisen täytyisi käsitellä ongelmansa). Tuo ihminen saattaa tietää syyn vain alitajuisesti, vaikka hän usein keksiikin lapsellisen tekosyyn tai syytteen sinua vastaan luonnollisessa, mutta hän tietää ja hänen täytyy selviytyä itse.
Herra opetti minulle, kuinka useimmat ihmiset vapautuvat yksinkertaisesti vaeltamalla Hänen kanssaan ja kuulemalla vain Hänen äänensä, ja jopa pitkään perheessä olleet riivaajat eivät sitten löydä mitään tilaisuutta ja siten lähtevät pois etsien toista saalista. Mutta kuinka se aluksi voi olla tahtojen taistelua; kuinka paljon tämä ihminen haluaa vanhurskauden valoa vastaan se, kuinka paljon hän haluaa riivaajaan liittyvää tunnettua ja mukavaa syntiä, ja niin paljon muuta.
Hän puhui siitä kuinka pimeys ja riivaajat vetäytyvät valosta ja kuinka uskova aviopuoliso vaikuttaa uskosta osattomaan perheeseensä, kuinka perheet voivat vaikuttaa naapurustoihin ja paljon muuta, kaikki liittyy hengelliseen valoon, joka vaikuttaa pimeyden ja riivaajien maailmoihin. Antakaa valonne loistaa… se on todellisuus teissä!
"Sillä Jumala, joka sanoi: "Loistakoon valkeus pimeydestä", on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa." 2. Kor. 4:6
Ensi viikolla osa kolme: taivaan valo. Siihen saakka siunauksin,
John Fenn
Me olemme valoa, osa kaksi
Hei kaikki,
Jatkaen valosta...
Osana Uuden testamentin totuutta meille kerrotaan* 'ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus', sekä älkäämme eksykö siinä, mitä uskomme, sillä kun me joudumme koetuksiin, koettelemuksiin ja kiusauksiin, ei Jumala aiheuta sitä meille*, sillä Hänestä on lähtöisin vain jokainen hyvä ja täydellinen lahja, sillä Hän on valkeuksien (me) Isä, eikä Hänen luonteessaan ole muutosta, ei vaihteen varjoa (vilpillisyyttä/taka-ajatuksia). *Ef. 5:8, Jaak. 1:1-18
Nämä ja monet muut jakeet kautta koko Raamatun hämärtävät rajat kahden asian välillä: sen hengellisen totuuden, että Jumala on valo sekä fyysisen valon, jonka näemme silmillämme (ja ne aaltopituudet, joita emme kykene näkemään):
Mooseksen kasvot loistivat hänen vietettyään 40 päivää ja yötä vuorella Herran kanssa*. Kun enkelit ilmoittivat Jeesuksen syntymästä paimenille*, 'Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään'. Kun Jeesus muutti muotoaan* Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen edessä, kirkas pilvi varjosi heidät ja Jeesuksesta tuli kirkas valo, ja Herra sanoi, että Hän tulee palaamaan kirkkauteen, joka Hänellä oli Isän luona ennen kuin maailma olikaan.* (*2. Moos. 34: 29 - 35, Lk. 2:9, Mk. 9:3, Joh. 17:5)
Se näkymätön kohta, missä hengellinen valo ja fyysinen valo kohtaavat, löytyy Jeesuksen Kristuksen persoonasta:
"...Joka (Jeesus) ollen hänen (Isän) kirkkautensa säteily, ja hänen (Isän) persoonan painettu kuva, (Jeesus) ylläpitää (kantaa) kaikkia asioita (Isän) Sanan voimalla, kun Hän oli Itse puhdistanut synnit, istuutui majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa..." *Hepr.1:1-3 (suomennos tässä)
(Huomaa: Että se ei ole 'Sanan voimalla', vaan sen sijaan 'Isän voiman Sanalla'. Ehkä tulevaisuudessa 'viikoittainen ajatus' tästä erosta olisi paikallaan?)
Ja tämä: "... sillä Hänessä (Kristuksessa Jeesuksessa) luotiin kaikki, näkyväiset ja näkymättömät, ja Hänessä pysyy kaikki voimassa." (kreikaksi: 'Hänessä kaikki asiat pysyvät pystyssä/pidetään kasassa'). Kol.1:16-17
Ja: "Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu (sovitettu yhteen/koottu) Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä" Hepr. 11:3
Katsokaa tätä pitäen sitä enempänä kuin vain kuvainnollisena puheena ja vertauksina
Uudessa testamentissa (Kuningas Jaakon käännös) juurisanaa 'valo' käytetään 94 kertaa, suuri enemmistö koskee joko sitä, että Jumala on valo, me olemme valo, annamme valomme loistaa tai jotakin sellaista, joka liittyy noihin kolmeen aiheeseen.
Mitä jos esimerkiksi Matt. 5:14-16, kun Jeesus kertoo meille, että olemme maailman valo ja että kukaan ei sytytä lamppua ja kätke sitä vakan alle, vaan antaa sen loistaa valaisemaan koko taloa, ja että meidän pitäisi antaa valomme loistaa, niin että toiset voivat nähdä Isän Jumalan hyvyyden – mitä jos se on sekä kuvainnollista puhetta ETTÄ samanaikaisesti hengellistä todellisuutta näkymättömässä maailmassa?
Meidän valomme loistaa ja kuinka riivaajat toimivat
Olin palvonnassa eräänä iltana, kun yhtäkkiä olin Hengessä ja Herra seisoi edessäni "Haluan opettaa sinulle joitakin asioita siitä, kuinka riivaajat toimivat." Välittömästi seisoimme pimeydessä ehkä 20 jalkaa (6 m) jonkun kristityn miehen takana, joka oli tietämätön siitä, että me katselimme häntä. Hän katseli suoraan eteenpäin ja häntä ympäröi valopallo, jonka valo säteili hänestä ulottuen noin 10 jalkaa (3 m) kaikkiin suuntiin. Se muistutti sumeaa valkoista valoa voimakkaan kirkkaan valon sijan, oli enemmänkin kuin hehkuva sumu.
Valo oli rikkoutumaton pallo, joka ulottui pimeyteen, jonka tiesin edustavan maailmassa olevaa hengellistä pimeyttä, ja vaikka me seisoimme ja kävelimme, valo ei pysähtynyt lattialla. Sanon lattia, vaikka minulla ei ole aavistustakaan oliko siinä lattiaa, sillä Jeesus ja minä saatoimme kävellä ympäri ja alitse ja miehen kello 14 suuntaansa hänen päänsä yläpuolelle tai vyötärön korkeudelle tai hänen alapuolelleen ja katsoa ylöspäin hänen jalkapohjiaan miten vain halusimme. Itse asiassa Herra ja minä kävelimme aivan miehen ympäri samalla kun Herra selitti minulle monia asioita siitä, kuinka me synnymme Isästä Hengen kautta ja olemme niin muodoin valo-olentoja ja mitä se merkitsee tosielämän kokemuksissa.
Yksi pysyvimmistä asioista, jotka Herra minulle sanoi kiertäessämme tuota miestä, oli tämä: "Huomaa, kuinka hän on valosta ja kylpee valossa, mutta hän tuskin tunnistaa sitä, kuka hän on Minussa. Katso ja näe, kuinka helposti hän kääntää huomionsa pois valosta ja elämästä hänessä:"
Juuri sitten huomasin riivaajan tulevan pimeydestä ja alkavan kierrellä tuota valopalloa etsien niin kiihkeästi tietä sen läpi, ettei edes huomannut Herran ja minun seisovan kutakuinkin 10 jalkaa (3 m) sen takana. Tuo riivaaja oli noin 2 1/2 jalkaa pitkä (0,76 m) ja näytti pieneltä ihmiseltä tai ehkäpä apinalta – sen kasvot olivat pienemmät kuin leikki-ikäisen lapsen niin kuin oli koko sen ruumiinrakennekin – laiha eikä sen jänteikkäässä ruumiissa ollut yhtään rasvaa. Se kierteli palloa kuten mekin, ylhäältä alas, sivulta toiselle katsoen alati miestä niin kuin leijona voisi vaania antilooppia etsin heikkoa kohtaa.
Herra jatkoi: "Mies vaeltaa Minun kanssani, mutta noin kahden viikon välein hän alkaa ajatella suosikkisyntiään, sillä hän ei ole harjoittanut itseään pitämään lihan haluja kurissa. Hän tietää taipumuksensa ja heikkoutensa ja niin tietää myös tuo riivaaja, joka on katsellut häntä vuosia, ja joka sen tähden houkuttelee häntä. Ja koska hänen lihansa pitää tuosta synnistä, hän elättelee tuota syntiä koskevia ajatuksia ja kuvitelmia."
Juuri silloin mies alkoi katsella ympärilleen sen sijaan että olisi katsellut suoraan eteenpäin, mikä muistutti minua veden päällä kävelemässä olleesta Pietarista, joka irrotti katseensa Jeesuksesta katsoakseen tuulta ja aaltoja ja alkoi upota. Tiesin jotenkin, että mies oli kääntämässä katseensa pois Herrasta tällä pienellä alueella ja ajattelemassa tuota syntiä, ja taas jotenkin tiesin, että tuo prosessi jatkui miehen elämässä useiden päivien ajan – kuten esimerkiksi että hän alkoi ajatella sitä maanantaina suunnitellen tekevänsä sen perjantaina, tuon tyyppisesti. Herra jatkoi: "Katso nyt mitä tapahtuu, kun hänen halunsa tehdä syntiä yhdistyy houkutteluun:"
Synti astuu sisään
Juuri sitten osa valopallosta vetäytyi taaksepäin, avautuen piirakkapalan muotoisesti ylhäältä alas noin kahden jalan (0.6 m) leveydeltä ekvaattorin kohdalla ulkopuolella kaventuen ehkäpä kuuteen tuumaan (15 cm) miehen olkapäiden kohdalla. Se oli miehen aiheuttamaa hänen elätellessään tuota syntiä koskevia ajatuksia ja sallien valonsa vetäytyä tältä yhdeltä pieneltä alueelta hänen elämäänsä.
Saatoin nähdä tämän miehen mielikuvituksen laukkaavan hänen syntiään koskevien ajatusten myötä, kun riivaaja kääntyi sivuttain hivuttautuessaan lähemmäksi miestä varoen antamasta valopallon koskettaa häntä – ja juuri ennen kuin se saavutti miehen, se hyppäsi hänen olkapäilleen ja alkoi puhua hänelle.
Riivaajan istuessa miehen olkapäällä häntä houkutellen yksi Herran esille tuomista asioista oli se, että kun olet tietoinen valostasi ja tapaat sattumalta henkilön, jossa on riivaaja, tulet tietoiseksi siitä, että hänessä oleva riivaaja tietää, että sinä tiedät, kuka olet Kristuksessa, eikä se halua tulla paljastetuksi. Tuo riivaaja alkaa pelätä sinua, mutta niin kauan kuin tuo ihminen haluaa sen olevan siinä, et voi karkottaa sitä, siitä huolimatta se pelkää.
Se tulee usein ilmi siinä, että tuo ihminen ei halua olla tekemisissä kanssasi, koska hänessä oleva riivaaja ei halua olla lähelläsi (mikä tarkoittaa sitä, että se voitaisiin karkottaa/ tuon ihmisen täytyisi käsitellä ongelmansa). Tuo ihminen saattaa tietää syyn vain alitajuisesti, vaikka hän usein keksiikin lapsellisen tekosyyn tai syytteen sinua vastaan luonnollisessa, mutta hän tietää ja hänen täytyy selviytyä itse.
Herra opetti minulle, kuinka useimmat ihmiset vapautuvat yksinkertaisesti vaeltamalla Hänen kanssaan ja kuulemalla vain Hänen äänensä, ja jopa pitkään perheessä olleet riivaajat eivät sitten löydä mitään tilaisuutta ja siten lähtevät pois etsien toista saalista. Mutta kuinka se aluksi voi olla tahtojen taistelua; kuinka paljon tämä ihminen haluaa vanhurskauden valoa vastaan se, kuinka paljon hän haluaa riivaajaan liittyvää tunnettua ja mukavaa syntiä, ja niin paljon muuta.
Hän puhui siitä kuinka pimeys ja riivaajat vetäytyvät valosta ja kuinka uskova aviopuoliso vaikuttaa uskosta osattomaan perheeseensä, kuinka perheet voivat vaikuttaa naapurustoihin ja paljon muuta, kaikki liittyy hengelliseen valoon, joka vaikuttaa pimeyden ja riivaajien maailmoihin. Antakaa valonne loistaa… se on todellisuus teissä!
"Sillä Jumala, joka sanoi: "Loistakoon valkeus pimeydestä", on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa." 2. Kor. 4:6
Ensi viikolla osa kolme: taivaan valo. Siihen saakka siunauksin,
John Fenn
RSS Feed