Correctly understanding Malachi 3 windows of heaven.
Malakia 3 luvun taivaan ikkunoiden oikea ymmärtäminen.
Hei kaikki,
Eräs nainen tuli toimistolleni kuohuksissa, osin peloissaan, osin turhautuneena ja vihaisena. "Olen tehnyt mitä pastori sanoo; maksan kymmenykset ja teen ahkerasti työtä enkä näe taivaan ikkunoiden avautuvan minulle. Mitä teen väärin?"
Naisen rauhoituttua hieman sain tietää, että hän oli minimipalkkatyössä ja hädin tuskin pärjäsi. Laskuja oli tulossa ja nainen pelkäsi, miten voisi ne maksaa. Hän tajusi, että jos hän olisi käyttänyt kymmenyksensä laskujensa maksamiseen, hänellä olisi ollut riittävästi elämiseen. Kyllä, hän näki sellaisen armon, jota hänen ympärillään olevilla ei ollut, mutta hän kamppaili.
Jotta ymmärtää oikein pahamaineisen Malakian kolmannen luvun, täytyy ensin ymmärtää tämä
Vanhurskaus on enemmän kuin vain 'oikea asema Jumalan edessä'. Se on myös horisontaalista: syy siihen, että rakastamme lähimmäistämme kuin itseämme on, että elämän virta Isältä soljuu henkeemme. Kun se on meissä, tuo elävän veden virta luonnollisesti soljuu ulospäin toisiin. Käsittelin tätä pari viikkoa sitten kun hahmottelin VT:n neljää kymmenystä.
Kun annamme itseämme, lahjojamme, aikaamme, resurssejamme toisille, annamme vaelluksemme Jumalan kanssa virrata ulospäin lähimmäisellemme. Jeesus sanoi Lk. 6:38:ssa. että jos annamme, se palautuu meille, hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen. Jos maksan ruoasta, tuo raha on mennyttä ikuisesti, koska se on kulu. Mutta Jeesus sanoi, että kun annat toiselle, se siirtyy tulevaisuuteesi ja annetaan takaisin sinulle hyvällä mitalla, sullottuna, puhdistettuna ja kukkuraisena. "Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa." Sananlaskut 19: 17
Tuo lahja siirtyy tulevaisuuteemme ja jonakin tulevaisuudessa olevana ajankohtana virtaa takaisin meille. Se tarkoittaa, että antaminen on investointi, ei kulu. Jos käytän rahaa kaupassa, tuo raha on mennyttä ikuisesti. Jos annan Jumalalle ja Jumalan kansalle, tuo raha tulee takaisin minulle ja enemmän kuin se minkä annoin.
Paavali ilmaisi asian toisella tavalla 2. Kor. 9: 6-15:ssa, kertoen meille, ettei meidän pidä antaa, koska meitä painostetaan, vaan koska haluamme. Hän sanoi, että tuli antaa vain siihen määrään asti, kuin sen pystyy tekemään iloisesti. Edellisessä luvussa hän sanoi, ettei pitänyt antaa omasta tarpeestaan, vaan sen mukaan, mitä on, ja ylimääräisestään. "Sillä jos on alttiutta, niin se on otollinen sen mukaan, kuin on varoja, eikä sen mukaan, kuin niitä ei ole. Sillä ei ole tarkoitus, että muilla olisi huojennus, teillä rasitus." 8: 12-13
Luvussa 9 hän sanoo, että Jumala antaa siemenen kylvettäväksi ja leivän ruoaksemme – tehtävämme ei ole syödä siementä, mutta samalla: älä yritä istuttaa ruokaasi. Jumala antaa sinulle jotakin annettavaksi ja antaa sinulle myös ruoan – älä syö siementäsi, mutta älä anna ruokaasi. Paavali sanoi: "Ja Jumala on voimallinen antamaan teille ylenpalttisesti kaikkea armoa, että teillä kaikessa aina olisi kaikkea riittävästi, voidaksenne ylenpalttisesti tehdä kaikkinaista hyvää." jae 8
Nyt kun ymmärrämme tuon, eteenpäin pelättyyn "Otetaanpa esille Malakia 3 tänä aamuna..."
3:10: "Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa, ja siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti."
Raamatun tulkitsemisen laki on, että ymmärrämme Vanhan Testamentin Uuden Testamentin katseen kautta. Syy on selvä. Risti toimii ikään kuin valtavana suodattimena. Kaikki se, mikä selviytyy sen läpi mitä Jeesus teki ristillä, on meitä varten tänään ja opetetaan UT:n sivuilla. Jos se ei selvinnyt suodattimen läpi, sitten siitä ei kirjoiteta Uudessa testamentissa, joten voimme pitää kaikkea suodatettua esimerkkinä, josta oppia, mutta ei sellaisena joka olisi meitä varten. Paavali totesi kaksi kertaa 1. Kor. 10: 6, 11: "Tämä (mikä tapahtui Israelille) on kirjoitettu varoitukseksi meille..."
Mk. 4: 13:ssa Jeesus sanoi, että jos ei ymmärrä kylväjävertausta, ei voi ymmärtää mitään Hänen vertauksistaan – se on niin tärkeä. Tuossa vertauksessa maaperä edustaa ihmissydäntä, siemen on Jumalan Sana (Kristuksen persoona sydämessäsi, ei painettu Raamattu), ja paholainen yrittää viedä tai estää Sanan (Jeesuksen) työn sydämessämme. Tuossa perusasiat.
Joten Mal.3:ssa ymmärrämme suodattimen läpi, että maaperä on ihmissydän, vesi on Pyhä Henki (Joh. 7:37, elävän veden virrat virtaavat meistä Hengen kautta). Siemen tai sato on Herra ja kaikki se, mitä teemme elämässä.
Kun asuimme Coloradossa, näimme kastelujärjestelmän toiminnassa. Tulvaportti (se on heprean sana, joka Malakia 3:ssa on käännetty ikkunaksi) avattiin ja vesi virtasi pellolle ja alas pitkin pellon vakoa.
Vesi kasteli läpimäräksi maan, joka kasteli siemenen, mikä aikaansai sen, että kasvi kasvoi. Sitten vettä oli aina enemmän kuin mitä maaperä pystyi pitämään itsellään, joten ylimääräinen valui pois yhdeltä pellolta toiselle ja toistettuna farmilta toiselle.
Me siis ymmärrämme, että kun annamme, meidän ei pitäisi odottaa välitöntä palkankorotusta. Ei, ei siinä niin sanota. Siinä sanotaan, että kun annamme, Jumala vuodattaa Henkensä kastelemaan peltomme (sydämemme) ja Hengen vesi saa sitten sadon kasvamaan – perheen, työn, ihmissuhteet – ja nuo asia puolestaan kasvavat ja antavat meille runsautta, niin kuin myös se mitä meillä on Hengestä, on enemmän kuin mitä voimme pitää itsellämme ja virtaa toisiin sydämiin ja heidän satoonsa jne. jne....(käsittelen tätä yksityiskohtaisemmin Raamatusta otetuin esimerkein sivuiltamme löytyvästä englanninkielisessä opetussarjassani Tasapainoinen raamatullinen menestys)
Ja tuolla tavalla tulee ymmärtää Malakia 3:10 UT:n katseen kautta. Olin aiemmin opettanut VT:n lain eri kymmenyksistä ja siitä, kuinka kuudesta erityyppisestä kymmenyksestä neljä palasi takaisin niille ihmisille, jotka kymmenykset antoivat. Ja näemme UT:n vastaavan Apostolien teoissa ja siinä mitä Paavali kirjoitti. Sinä ja minä olemme kuninkaallinen papisto – olemme pappisvaltakunta – joten annamme toisillemme. Tee vain kuten Paavali sanoi 1. Kor. 16:2 – anna jokaisen panna sivuun jotakin sen mukaan, kuinka Jumala siunasi heitä tuolla viikolla. Kun annatte, se ei koskaan Lähde pois elämästäsi, vaan siirtyy tulevaisuuteesi ja palaa takaisin sinulle, hyvällä mitalla, sullottuna, puhdistettuna ja kukkuraisena…
Jumala vuodattaa Henkensä kastellakseen sydämemme ja sydämestämme kasvaa elämän sato… ja Hän antaa enemmän kuin riittävästi Henkeään kastelemaan sydämemme/peltomme, antaen riittävästi, jotta se voi virrata lähimmäistemme sydämeen…
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka siunauksin,
John Fenn/LL
Malakia 3 luvun taivaan ikkunoiden oikea ymmärtäminen.
Hei kaikki,
Eräs nainen tuli toimistolleni kuohuksissa, osin peloissaan, osin turhautuneena ja vihaisena. "Olen tehnyt mitä pastori sanoo; maksan kymmenykset ja teen ahkerasti työtä enkä näe taivaan ikkunoiden avautuvan minulle. Mitä teen väärin?"
Naisen rauhoituttua hieman sain tietää, että hän oli minimipalkkatyössä ja hädin tuskin pärjäsi. Laskuja oli tulossa ja nainen pelkäsi, miten voisi ne maksaa. Hän tajusi, että jos hän olisi käyttänyt kymmenyksensä laskujensa maksamiseen, hänellä olisi ollut riittävästi elämiseen. Kyllä, hän näki sellaisen armon, jota hänen ympärillään olevilla ei ollut, mutta hän kamppaili.
Jotta ymmärtää oikein pahamaineisen Malakian kolmannen luvun, täytyy ensin ymmärtää tämä
Vanhurskaus on enemmän kuin vain 'oikea asema Jumalan edessä'. Se on myös horisontaalista: syy siihen, että rakastamme lähimmäistämme kuin itseämme on, että elämän virta Isältä soljuu henkeemme. Kun se on meissä, tuo elävän veden virta luonnollisesti soljuu ulospäin toisiin. Käsittelin tätä pari viikkoa sitten kun hahmottelin VT:n neljää kymmenystä.
Kun annamme itseämme, lahjojamme, aikaamme, resurssejamme toisille, annamme vaelluksemme Jumalan kanssa virrata ulospäin lähimmäisellemme. Jeesus sanoi Lk. 6:38:ssa. että jos annamme, se palautuu meille, hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen. Jos maksan ruoasta, tuo raha on mennyttä ikuisesti, koska se on kulu. Mutta Jeesus sanoi, että kun annat toiselle, se siirtyy tulevaisuuteesi ja annetaan takaisin sinulle hyvällä mitalla, sullottuna, puhdistettuna ja kukkuraisena. "Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa." Sananlaskut 19: 17
Tuo lahja siirtyy tulevaisuuteemme ja jonakin tulevaisuudessa olevana ajankohtana virtaa takaisin meille. Se tarkoittaa, että antaminen on investointi, ei kulu. Jos käytän rahaa kaupassa, tuo raha on mennyttä ikuisesti. Jos annan Jumalalle ja Jumalan kansalle, tuo raha tulee takaisin minulle ja enemmän kuin se minkä annoin.
Paavali ilmaisi asian toisella tavalla 2. Kor. 9: 6-15:ssa, kertoen meille, ettei meidän pidä antaa, koska meitä painostetaan, vaan koska haluamme. Hän sanoi, että tuli antaa vain siihen määrään asti, kuin sen pystyy tekemään iloisesti. Edellisessä luvussa hän sanoi, ettei pitänyt antaa omasta tarpeestaan, vaan sen mukaan, mitä on, ja ylimääräisestään. "Sillä jos on alttiutta, niin se on otollinen sen mukaan, kuin on varoja, eikä sen mukaan, kuin niitä ei ole. Sillä ei ole tarkoitus, että muilla olisi huojennus, teillä rasitus." 8: 12-13
Luvussa 9 hän sanoo, että Jumala antaa siemenen kylvettäväksi ja leivän ruoaksemme – tehtävämme ei ole syödä siementä, mutta samalla: älä yritä istuttaa ruokaasi. Jumala antaa sinulle jotakin annettavaksi ja antaa sinulle myös ruoan – älä syö siementäsi, mutta älä anna ruokaasi. Paavali sanoi: "Ja Jumala on voimallinen antamaan teille ylenpalttisesti kaikkea armoa, että teillä kaikessa aina olisi kaikkea riittävästi, voidaksenne ylenpalttisesti tehdä kaikkinaista hyvää." jae 8
Nyt kun ymmärrämme tuon, eteenpäin pelättyyn "Otetaanpa esille Malakia 3 tänä aamuna..."
3:10: "Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa, ja siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti."
Raamatun tulkitsemisen laki on, että ymmärrämme Vanhan Testamentin Uuden Testamentin katseen kautta. Syy on selvä. Risti toimii ikään kuin valtavana suodattimena. Kaikki se, mikä selviytyy sen läpi mitä Jeesus teki ristillä, on meitä varten tänään ja opetetaan UT:n sivuilla. Jos se ei selvinnyt suodattimen läpi, sitten siitä ei kirjoiteta Uudessa testamentissa, joten voimme pitää kaikkea suodatettua esimerkkinä, josta oppia, mutta ei sellaisena joka olisi meitä varten. Paavali totesi kaksi kertaa 1. Kor. 10: 6, 11: "Tämä (mikä tapahtui Israelille) on kirjoitettu varoitukseksi meille..."
Mk. 4: 13:ssa Jeesus sanoi, että jos ei ymmärrä kylväjävertausta, ei voi ymmärtää mitään Hänen vertauksistaan – se on niin tärkeä. Tuossa vertauksessa maaperä edustaa ihmissydäntä, siemen on Jumalan Sana (Kristuksen persoona sydämessäsi, ei painettu Raamattu), ja paholainen yrittää viedä tai estää Sanan (Jeesuksen) työn sydämessämme. Tuossa perusasiat.
Joten Mal.3:ssa ymmärrämme suodattimen läpi, että maaperä on ihmissydän, vesi on Pyhä Henki (Joh. 7:37, elävän veden virrat virtaavat meistä Hengen kautta). Siemen tai sato on Herra ja kaikki se, mitä teemme elämässä.
Kun asuimme Coloradossa, näimme kastelujärjestelmän toiminnassa. Tulvaportti (se on heprean sana, joka Malakia 3:ssa on käännetty ikkunaksi) avattiin ja vesi virtasi pellolle ja alas pitkin pellon vakoa.
Vesi kasteli läpimäräksi maan, joka kasteli siemenen, mikä aikaansai sen, että kasvi kasvoi. Sitten vettä oli aina enemmän kuin mitä maaperä pystyi pitämään itsellään, joten ylimääräinen valui pois yhdeltä pellolta toiselle ja toistettuna farmilta toiselle.
Me siis ymmärrämme, että kun annamme, meidän ei pitäisi odottaa välitöntä palkankorotusta. Ei, ei siinä niin sanota. Siinä sanotaan, että kun annamme, Jumala vuodattaa Henkensä kastelemaan peltomme (sydämemme) ja Hengen vesi saa sitten sadon kasvamaan – perheen, työn, ihmissuhteet – ja nuo asia puolestaan kasvavat ja antavat meille runsautta, niin kuin myös se mitä meillä on Hengestä, on enemmän kuin mitä voimme pitää itsellämme ja virtaa toisiin sydämiin ja heidän satoonsa jne. jne....(käsittelen tätä yksityiskohtaisemmin Raamatusta otetuin esimerkein sivuiltamme löytyvästä englanninkielisessä opetussarjassani Tasapainoinen raamatullinen menestys)
Ja tuolla tavalla tulee ymmärtää Malakia 3:10 UT:n katseen kautta. Olin aiemmin opettanut VT:n lain eri kymmenyksistä ja siitä, kuinka kuudesta erityyppisestä kymmenyksestä neljä palasi takaisin niille ihmisille, jotka kymmenykset antoivat. Ja näemme UT:n vastaavan Apostolien teoissa ja siinä mitä Paavali kirjoitti. Sinä ja minä olemme kuninkaallinen papisto – olemme pappisvaltakunta – joten annamme toisillemme. Tee vain kuten Paavali sanoi 1. Kor. 16:2 – anna jokaisen panna sivuun jotakin sen mukaan, kuinka Jumala siunasi heitä tuolla viikolla. Kun annatte, se ei koskaan Lähde pois elämästäsi, vaan siirtyy tulevaisuuteesi ja palaa takaisin sinulle, hyvällä mitalla, sullottuna, puhdistettuna ja kukkuraisena…
Jumala vuodattaa Henkensä kastellakseen sydämemme ja sydämestämme kasvaa elämän sato… ja Hän antaa enemmän kuin riittävästi Henkeään kastelemaan sydämemme/peltomme, antaen riittävästi, jotta se voi virrata lähimmäistemme sydämeen…
Uusi aihe ensi viikolla, siihen saakka siunauksin,
John Fenn/LL
RSS Feed