Kuusi Jumalan antamaa hallitsemisen periaatetta, joiden mukaan elää, osa 2
Hei kaikki,
Jatkan niiden syiden parissa, joiden takia ihmiset ovat niin jakautuneita, sekä yksilökohtaisten ja hallinnollisten vastuiden parissa...
II) Ihmiselle on suotu hänen Luojansa toimesta äly ja tunne joiden avulla ohjata vapaata tahtoa. Nämä ovat hallitsemisen kelpoisuusvaatimukset.
Jos ihminen on luotu vapaan tahdon omaavaksi, hänellä täytyy olla keinot, jolla ohjata tuota vapaata tahtoa, siten ihmiselle annettiin äly ja tunteet. Koska ihmiselle on annettu vapaa tahto, hänelle täytyy olla annettu myös kyky ymmärtää oikea ja väärä, velvollisuutensa ja seuraukset sekä se, mihin hän sopii toisten vapaan tahdon omaavien luotujen yhteiskunnassa.
Sanoakseni asian toisella tavalla: Jos ihmisen on määrä omata kyky olla aloitteellinen päätösten suhteen, hänellä täytyy olla keinoja, joilla ajatella ja käydä tunteiden kautta läpi noita päätöksiä koskevat prosessit.
Tunteet ovat kyky kokea tekojen seuraukset. Äly voi muovata strategian, joka on mukana päätöksenteossa, mutta täytyy olla olemassa myös vapaan tahdon omaavien olentojen kyky arvostaa sitä, nauttia siitä, nähdä kauneus siinä sekä tuntea kaikki se, mitä syntyy älykkään päätöksen tuloksena. Tunteet mahdollistavat sen, että ihminen näkee taiteen jonakin enempänä kuin siveltimenvetona, hänen on mahdollista tuntea se tunne, jonka taiteilija on yrittänyt vangita. Tunteet mahdollistavat sen, että ihmiskunta voi asettautua toisen ihmisen tilanteeseen kuultuaan tosiasiat (äly) sekä kokea sympatiaa ja empatiaa (tunteet).
Ilman tunteita vapaan tahdon omaava ihminen olisi vailla persoonallisuutta, kykenemätön kokemaan elämän ylä- ja alamäkiä.
Vapaan tahdon ja sen tähden älyn ja tunteiden lahjan oivaltava ihminen ohjaa elämänsä kohti vapaan tahdon älykästä käyttöä sekä kurinalaista ja tervettä tunne-elämää.
Sitä vastoin moraaliton ihminen tai hallitus pyrkii liikuttamaan ihmisten älyä ja tunteita manipulointitarkoituksissa sen sijaan, että rohkaisisi kansalaisiaan korkeampiin ajatuksiin ja korkeampiin terveellisiin tunteisiin.
III) Valaistuminen tai ilmestys on ihmisen sisäisen tietämyksen lähde oikeasta ja väärästä, ilmestys itsensä ja myös keskushallinnon hallitsemisesta.
Valaistuminen tai ilmestys on omantunnon ja syyllisyyden lähde, kyky tuntea katumusta ja tehdä rauha niiden kanssa, joille olemme tehneet vääryyttä.
Jos ihmisellä on vapaa tahto, ja hänelle on annettu äly ja tunteet joilla ohjata vapaata tahtoa, hänelle on täytynyt antaa myös absoluutteja (ehdottomuuksia), jota vasten mitata ajatuksiaan ja tunteitaan. Tämä on elämän kipinä, se kun Jumala Henkensä kautta sitoo yhteen vapaan tahdon, älyn ja tunteet ylhäältä tulevan viisauden kanssa koskien sitä, kuinka elää noiden lahjojen kanssa. Tämä on valaistumista ja ilmestystä. Se on omantunnon ja synnintunnon ääntä, yhtäkkinen itsemme ulkopuolelta tulevaa ja kuitenkin sisäisesti koettua tietämystä siitä, että olemme tehneet väärin. Se on myös keino, jolla viisautta sovelletaan – viisauden ollessa sitä kuinka soveltaa tietoa.
Ennen Jumalalta tulevaa valaistumista ihmisellä on äly ja tunteet valloillaan oman vapaan tahtonsa puitteissa, mutta hänellä ei ole viisautta sen suhteen, kuinka soveltaa tietoa ja ajatuksia ja tunteita. Ilmestyksen tai valaistumisen myötä tulee reaktiomme; me joko kovetamme itsemme ilmestyksen vastaiseksi tai pehmenemme ja kadumme.
Valaistunut ihminen ja hallitus ymmärtävät hengen lain, kun taas moraaliton ihminen tai hallitus keskittyy lakiin vain älyn kautta – lain kirjaimeen. Moraaliton ihminen tai hallitus ei osoita katumusta, pahoittelua. Se, että ymmärtää vapaan tahdon, älyn ja tunteet pelkästään älyn kautta ymmärtämättä lain henkeä, johtaa epäjohdonmukaisiin ja umpimähkäisiin tuomioistuinratkaisuihin, lakeihin ja lainsäädännön täytäntöönpanoon, jotka terveen järjen omaavat näkevät välittömästi vääriksi.
IV) Ihmissuhteet ovat tilaisuus asianmukaiselle hallitsemiselle, itsensä ja keskushallinnon.
Kun vapaa tahto soljuu älyyn, tunteisiin ja sen sitoo yhteen ilmestys, nämä yhdessä soljuvat suhteisiin. Suhteita on Raamatussa kolme:
Ensiksi pystysuoraan Jumalaan, toiseksi vaakasuoraan toisiin ihmisiin, ja kolmanneksi luomakuntaan, mikä käsittää ne aineelliset asiat, joilla ympäröimme itsemme.
Vapaata tahtoa, älyä, tunteita ja ilmestystä koskeva ominaisuudet on Jumala suunnitellut toimivan suhteissa. Näitä ominaisuuksia hiotaan, jalostetaan, kasvatetaan ja hoidetaan suhteissa, alkaen ensin perheestä, siirtyen sitten sukuun, naapureihin, työtovereihin ja vieraisiin. Vanhempien tehtävä on opettaa lapsille kuinka käsitellä vapaata tahtoaan, älyään, tunteitaan ja ilmestystä/valaistumista perheen puitteissa. Se on vanhempien tehtävä.
Suhteet ovat sen tähden suurin mahdollisuus näiden piirteiden ilmaisemiselle, ja ne on asetettu siihen asiayhteyteen, että vastuullamme on huolehtia kaikesta luodusta – lähtien valitsemistamme vaatteista aina vesistöjen ja villieläinten suojeluun saakka.
Sen tähden Jumala on tarkoittanut, että suhteemme tekevät meistä pyhiä, ne auttavat meitä kasvamaan Kristuksen kuvan kaltaisiksi luonteen, ajatusten ja elämäntyylin puolesta.
Ja minulta on loppunut kirjoitustila – päätösosa ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn