Kuusi Jumalan antamaa hallitsemisen periaatetta, joiden mukaan elää, osa 1
Hei kaikki,
Kaikkialla maailmassa hallitukset sotivat vapaamielisen ja konservatiivisen, vapaaseen tahtoon perustuvien tai hallituksen valtaan perustuvien oikeuksien välillä, ja juttu on mennyt ilkeäksi ja likaiseksi ainakin Yhdysvalloissa. Yksilöinä me myös taistelemme itsehallinnasta. Olemme sodassa sisäisesti toisaalta edustaen ei sääntöjä, antakaa minun tehdä niin kuin haluan, toisaalta edustaen elämäämme varten olevien sääntöjen, määräysten ja velvollisuuksien puitteissa elämistä. Elämämme hallitseminen tai siitä huolehtiminen yksilöllisesti ja sen tähden, koska keskushallinnoissa (liittovaltiotason valtionhallinnoissa, suom. huom.) itsessään on todella joitakin Jumalan antamia elementtejä, riippumatta siitä, haluavatko kaikki ihmiset tunnustaa Hänet Luojaksi ja näiden asioiden lähteeksi vai eivät.
Minusta vaikutti hyvältä ja omaten suuren rauhan asian suhteen kerron niistä avainasemassa olevista tekijöistä, jotka Jumala on antanut koko ihmiskunnalle koskien sekä oman elämämme henkilökohtaista hallintaa sekä kansakuntia hallitsevia hallituksia. Esitän nuo kuusi kohtaa, jotka soljuvat melko vaivattomasti toisesta toiseen, ja sitten menen joihinkin yksityiskohtiin.
Heti kun ymmärrätte nämä, löydätte hyvin helposti Herran tahdon, ymmärrätte muiden ongelmia, sitä kuinka HÄN johtaa teitä henkilökohtaisesti kun teillä ei ole selvää suuntaa, ja mihin Hän johtaa hallitusta. Kykenette myös auttamaan toisia. Joten aloitetaan alusta, kulku menee järjestyksessä I:stä VI:een (1-6).
I) Vapaa tahto on Jumalan ihmiselle antama ja antaa ytimessä olevat itsensä hallitsemisen ja keskushallinnon ominaispiirteet.
II) Ihmiselle on suotu hänen Luojansa toimesta äly ja tunne joiden avulla ohjata vapaata tahtoa. Nämä ovat itsensä hallitsemisen ja keskushallinnon kelpoisuusvaatimukset.
III) Valaistuminen on sisäisen oikeaa ja väärää koskevan tietämisen tyyssija ja omantunnon ja syyllisyyden lähde. Tämä on hallitsemisen, itsensä ja keskushallinnon tason ilmestyksellinen puoli.
IV) Ihmissuhteet ovat tilaisuus asianmukaiselle hallitsemiselle, itsensä ja keskushallinnon.
V) Velvollisuudet ovat itsensä hallitsemisen ja jonkin kansan keskushallintona toimimisen vaatimukset.
VI) Seuraukset ovat itsensä hallitsemisen ja kansan keskushallintona toimimisen täytäntöönpano.
Huomaa kulku vapaasta tahdosta, joka ilmenee olennoissa, joilla on sekä äly ja tunteet, joilla ohjata vapaata tahtoaan. Nämä sitten soljuvat ilmestykseen siitä, millä tavalla voimme parhaiten käyttää älyämme ja emootioitamme ihmissuhteissa. Nämä antavat tilaisuuksia asianmukaiseen elämään. Niistä sitten seuraavat velvollisuudet ja seuraukset… se kaikki virtaa, ja kaikki nämä asiat annettiin meille Kristuksessa ennen ikuisia aikoja – meillä tarkoitan ihmiskuntaa, Luojamme toimesta. Alkakaamme…
I) Vapaa tahto – Luojalta annettu korkeimmalle luomukselleen, ihmiselle. Se, että ihmisellä on vapaa tahto, näkyy Eedenin puutarhassa tehdyissä valinnoissa sekä vastuissa ja seurauksissa – syö tai älä syö, sinun valintasi, mutta teitpä kummin vaan, tulee seurauksia, hyviä tai pahoja.
Koska Jumalalla on kyky luoda, Hänellä täytyy myös olla kyky kontrolloida tuota luotua. Kuitenkin Hän loi vapaan tahdon omaavat olennot, jotka on siunattu sillä ja joiden taakkana on se, että heidän tulee huolehtia omasta vapaasta tahdostaan ja määritellä se, kuinka elää ja kaikki se, mitä elämiseen liittyy. Jumala toimii kutsun perusteella ihmisen elämässä pienessä mittakaavassa, samalla kun säilyttää kontrollin suuressa mittakaavassa ja puuttuu tilanteeseen, ennen kuin ihmiskunta tuhoaa itsensä.
Ihmistä ohjataan käyttämään vapaata tahtoaan, hallinnoimaan elämäänsä itse, laatimaan suunnitelmia, tavoitteita ja päämääriä; ihminen on vastuussa elämästään.
Herra johdattaa ihmisiä kohti omavaraisuutta kehottamalla heitä tekemään työtä elääkseen – elättämään itsensä silloin kun mahdollista. Herra aikaansaa sen, että me seisomme kasvotusten Hänen kanssaan tekemässä tilin elämästämme, mikä jälleen kuvaa vapaata tahtoa ja perimmäistä tilivelvollisuutta Luojallemme.
Sen vastakohtana moraaliton ihminen elää syyn ja seurauksen mukaisesti, tilanne-etiikkaa noudattaen, epävakaana ja kykenemättömänä tekemään jumalisia suunnitelmia, leimaa-antavana asiana ollessa tilivelvollisuuden puuttuminen.
Moraaliton ihminen käyttää vapaata tahtoaan, ei omaa elämäänsä rakentaakseen, vaan manipuloidakseen toisia palvelemaan häntä, repien siten toisten elämää ja pyrkien saamaan etua toisten vapaasta tahdosta, jotta hänen ei tarvitse 'seisoa omilla jaloillaan'.
Hallituksen ominaispiirteet vapaassa tahdossa – tavat joilla vapaat moraaliset toimijat (ihmiset) järjestävät lait ja säännöt elääkseen rauhallisesti
Se, että Jumala antoi ihmiskunnalle vapaan tahdon muiden oikeuksien joukossa, tunnustetaan Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa:"Meille nämä totuudet ovat itsestään selviä: että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi, että heidän Luojansa on heille antanut tiettyjä luovuttamattomia oikeuksia, että näihin oikeuksiin kuuluvat elämä, vapaus ja pyrkimys onneen." (Luovuttamaton tarkoittaa kiistatonta ja muuttumatonta. Kukaan ihminen tai mikään hallitus ei voi antaa oikeuksia tai ottaa niitä pois – Jumala antoi ne.)
Hallitus, joka tunnustaa nämä totuudet, suuntautuu kansalaistensa toimesta kohti vapaata tahtoa, ja moraalisella tasolla asetetaan rajoituksia, jotka edistävät jumalista vapaata tahtoa.
Tällainen hallitus tunnustaa hallituksen roolin olevan Jumalan antamien oikeuksien suojelijan, ei oikeuksien antajan.
Sitä vastoin moraaliton hallitus pyrkii vakiinnuttamaan itsensä oikeuksien antajana, mikä johtaa syyn ja seurauksen sekä tilanne-etiikan mukaiseen hallitsemiseen.
Moraaliton hallitus uskoo hallituksen olevan oikeuksien antajan ja se voi antaa ja ottaa niitä pois oman tahtonsa mukaan. Kuitenkin, kuten tulemme näkemään, Jumalan vapaan tahdon lahjassa on viisi muuta tekijää, joita ei voi erottaa tuosta vapaasta tahdosta.
Ja minulta on tila loppunut – enemmän ensi viikolla, siihen saakka, siunauksin,
John Fenn