Kunnioitus Jumalan asioita kohtaan #2;Miksi jotkut eivät koskaan näe enkeliä tällä puolen taivasta.
Hei kaikki,
Päätin viime viikolla kertomalla Paavalin kehoituksesta Korinton vaimoille pukeutua huntuun, jotta he eivät osoittaisi epäkunnioitusta aviomiehilleen ja heidän kodissaan oleville enkeleille.
Vaimot olivat vapaita Kristuksessa riisumaan huntunsa -aviossa olon tunnuksen- mutta hän pyysi heitä pitämään huntua suuremman kunnioituksen osoituksena jumalallista järjestystä kohtaan.
Paavalin kirjoituksesta ilmenee, että oli yleisesti tiedossa että kun heitä muistutettiin avioliiton jumalallisesta järjestyksestä, mukaan lukien enkelien huolenpito, tuo huomio muuttaisi heidän käytöstään. Ajattelepa sitä. Kunnioitus jumalallista kohtaan. Kunnioitusta Jumalan järjestystä kohtaan. Kunnioitusta perheestäsi vastuussa olevia enkeleitä kohtaan. Paavali odotti, että muistutus muuttaisi heidän käytöstään ja niin ilmeisesti kävikin, koska hän ei enää palaa aiheeseen toisessa kirjeessään.
Tarkastellaan Apostolien tekoja 12:10-15
Pietarin oli enkeli yliluonnollisesti vapauttanut vankilasta ja meille kerrottiin että kun hän tointui ja tajusi että se ei ollut unta vaan totta, hän käveli Marian;evankeliumin kirjoittajan Johannes Markuksen äidin,kotiin. Oli myöhäistä tai ehkäpä hyvin aikaista aamulla, mutta talo oli täynnä ihmisiä jotka rukoilivat Pietarin puolesta.
Kun palvelustyttö nimeltä Roda avasi oven Pietarin koputuksesta, hän oli niin hämmästynyt Pietarin nähdessään että jätti hänet niille sijoilleen juosten sisälle ja kertoen asiasta kaikille. Ihmisluonto ei muutu: He kaikki rukoilivat hänen vapautumisensa puolesta, mutta kun se tapahtui, he olivat epäuskoisia. Tämä antaa meille rohkaisua rukoilla vaikka emme tietäisi onko se täysin Herran tahdon mukaista vai ei.
Kun Roda vakuutti että Pietari oli ovella, heidän vastauksensa oli “ Se on hänen enkelinsä.”
Muistan kun luin tämän teini-ikäisenä ja kerroin Isälle että haluaisin uudistaa mieleni siihen mittaan että kun ovelleni koputettaisiin, niin automaattisesti olettaisin että siellä voisi olla enkeli. En ole vielä päässyt siihen asti -mutta ajattelehan tosiasiaa, että he olettivat enkelin olevan ovella koputtamassa, ilmeisesti antamassa taivaallisen päivityksen Pietarin tilanteesta. (?)
Korinttolaiskirjeen 4 luku:9 jae Paavali sanoo että hän olettaa apostolien olevan Herrassa vihoviimeisimpiä, heidän elämänsä tehdyn näytökseksi maailmalle, enkeleille ja kaiken maailman katseltavaksi.
Ensimmäisessä kirjeessä Timoteukselle 3:16 Paavali sanoi että jumalallisuuden mysteeri on suurenmoinen siinä, että Kristus tuli ihmiseksi, julistettiin vanhurskaaksi Pyhän Hengen kautta, enkelien näkemänä ja hänestä saarnattiin ympäri maailmaa.
Ensimmäisessä Korinttolaiskirjeessä 6:2 hän sanoi että tulevina aikoina me tuomitsemme (määräämme, johdamme) maailmaa ja enkeleitä.
Sivuhuomautus: muistan erään varhaisimmista Herran vierailuista luonani ja mukana oli myös hän, jota kutsun “minun enkeliksi” ja pystyin kysymään enkeliltä “Miltä sinusta tuntuu että minä olen tulevina aikoina vastuussa sinusta?” Hänen kasvoilleen ilmestyi välittömästi tuskainen ilme siitä, että saatoin kysyä sellaisen kysymyksen. Suurella kiihkolla ja kiirehtien hän vastasi:” Se on oikein! Se on sopivaa! (“Miksi?” kysyin) “Muista: me tunnemme Hänet Luojana,mutta teille Hän on Pelastaja.”
Vertaapa ensimmäisen vuosisadan kunnioitusta enkeleitä kohtaan yleistä kristittyä kulttuuria vasten tänä päivänä
Laajasti seurakuntakultuurissa tänään puhutaan enkeleistä joko jonakin “ooh” ja “aah” hämmästystä tuottavana ilmiönä tai koetaan elämän päämääräksi nähdä yksi sellainen tai alennetaan ja sekoitetaan enkelit osaksi new- age -henkioppaan asemaa joidenkin käytännöissä.
Mutta missä me näemme kunnioituksen, ihmeen tai jopa pelon enkeleitä ja jumalallista järjestystä kohtaan jonka näemme Uuden Testamentin sivuilla? On hienoa olla kiinnostunut tai lumoutunutkin, mutta ei pitäisi unohtaa että tänä aikana enkelit ovat voimakkaampia kuin me. Yksi asia jonka olen oppinut monista tapaamistani Luojan ja enkelien kanssa, on että he ovat vain palvelija-sanantuojia Isä Jumalalta.
Heillä ei ole mitään tunnesiteitä meihin -he pitävät henkilöstä jota he suojelevat koska he vaeltavat rakkaudessa -mutta jos Luoja käskisi ottaa henkemme tuomionaan, he tekisivät sen ilman epäröintiä. Se on kuten kerroin pojillemme, kun he saivat hevosensa: “Saatatte rakastaa niitä ja luulette että ne rakastavat teitä, mutta älkää koskaan unohtako niiden voimaa.” Sama juttu Isän, Luojan kanssa ja enkelien kanssa.
Olen jakanut aiemmin kokemukseni Herran vierailusta, kuinka Herra opetti minulle enkeleistä ja riivaajista. Kysyin oikeudestamme määrätä enkeleitä. Hänen vastauksensa oli: “ Ette tiedä edes kuinka tulisi rukoilla. Miten voit ajatella pystyväsi kertomaan enkelille mitä hänen tulisi tehdä?”'
Viittaus siihen, ettemme tiedä kuinka rukoilla toi mieleeni välittömästi Roomalaiskirjeen 8:26 joka sanoo juuri niin: “kuten Henki auttaa heikkouksiamme, me emme tiedä kuinka meidän tulisi rukoilla oikein. Henki rukoilee puolestamme sanomattomin huokauksin.”
Kerroin Herralle että monet ihmiset määräsivät enkeleitä ja opettivat meitä tekemään niin, perustuen Psalmiin 103:20 jossa sanotaan että enkelit kuulevat sanan äänen. Suora lainaus KR 1983/88:
Kiittäkää Herraa, te hänen enkelinsä,
te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä täytätte,
kun kuulette hänen sanansa äänen.
Ideana oli siteerata tätä Raamatun jaetta ja määrätä heitä tekemään niin. Hänen vastauksensa oli tämä:
“Lue tekstikappale ja näet että asiayhteydessä ei ole kyse ihmisen siteeramasta jakeesta, vaan pikemminkin siinä verrataan ihmisten kuolevaisuutta (jae 15) Herran rakkauteen Hänen antaessaan määräyksiä enkeleille ihmisten puolesta ja heidän parhaakseen. MINÄ OLEN se Sana tuossa tekstin kappaleessa. Minä olen Isän voiman ilmaisema Sana”.
“Etkö ole lukenut että ollessani lihassa, puutarhassa*, Minä sanoin voivani pyytää Isältä ja Hän antaisi minulle 12 legioonaa enkeleitä? Enkelit kuuluvat Isälle. Etkö ole lukenut miten kerroin Sardeen** seurakunnalle, että jos he katuisivat he voisivat seisoa Minun rinnallani ja Minä tunnustaisin heidät Isän ja Hänen enkeleidensä edessä? Enkelit kuuluvat yhä Isälle. Mutta vastauksena kysymykseesi, ei -sinulla ei ole sitä oikeutta.”
(*Matteuksen evankeliumi 26: 53; **Ilmestyskirja 3: 5)
Minä vastasin: “Mutta Herra, joskus koen Hengessä rukoillessani jotakin ja minä tunnen että enkelit lähtevät liikkeelle tai heitä käytetään tarvittavalla alueella, vaikka en määrääkään heitä. Voin silti tuntea heidän tehtävänsä ja olen tietoinen heidän olevan työssä”. Hän vastasi. “Nuo ovat sellaisia hetkiä, jolloin olet kuvauksesi mukaan Hengessä ja voit aistia sellaisia asioita ja olet tehnyt hyvin ettet ole sortunut väärään oppiin vaan olet tutkinut näitä asioita. Monet jotka harjoittavat sellaisia harhaoppeja tekevät sen hyvästä sydämestä, joten teen heille mitä voin, vaikka Totuuden Henki pysyy totuuden rajoissa enkä voi tehdä yhteistyötä sellaisen typeryyden kanssa.
Siinä on yksityiskohtaisesti se mitä olen koskaan jakanut kyseisestä vierailusta ja minun tarkoitukseni ei ole käydä käsiksi vierailun aihepiiriin muuten kuin siitä näkökulmasta, että meillä tulee olla korkea arvostus, kunnioitus ja jumalallinen pelko Jumalan asioita kohtaan. Liian monet ovat kadottaneet kunnioituksen enkeleitä kohtaan ja Jumalan lahjoja kohtaan ja pitävät itseään jonakin mitä he eivät ole. Surullista.
Ensi viikolla puhun siitä, kuinka Jeesuksen tavanomaisuus pelkkänä puusepän poikana esti hänen kotikaupunkiaan kunnioittamasta Hänen laajempaa totuuttaan, ja kuinka tänään, monet kristityt ovat aivan liian “tuttavallisia” Isän ja Luojan kanssa ja ovat myös kadottaneet todellisen näyn Jumalan majesteettisuuden ja voiman suhteen. Todellisen ilmestyksen puute kirkon kulttuurissa on johtanut moniin virheisiin. Siihen saakka, siunauksin,
John Fenn/TS
www.cwowi.org ja sähköpostiosoitteeni [email protected]